10.8.2012

24. Osa: Stone

Photobucket
65 kuvaa

Kolmannen kierroksen viimeinen osa, extraa lukuunottamatta... Huh huh..
Pinewoodilla oli tässä kuunvaihteessa yksivuotis syntymäpäivät, mutta vuodatuksen temppuiltua en ehtinyt mitään väsätä..  Ajatella, että tätä on tullut väsäiltyä jo vuosi.
Vastahan aloitin!
No nyt kuitenkin päästän teidät lukemaan. Osa ei ole kovin pitkä, mutta ei siinä tapahdukaan niin paljoa...
Juonen kehittelyä, juonen kehittelyä ;)
Silti osa on omistettu kiitoksena Simssiliinille...
(Selitän lopuksi paremmin)
 

Viimeksi Stoneilla: Matthew kävi tyhjentämässä Parkien Brianin kanssa salapolttaja kauppias Rowleyn varaston. Miehet viettivät tanssintäytteisen uudenvuoden yön nauttien kahdestaan aatelisten laatujuomista.
Perheeseen syntyi vielä Hannah tyttö. Vaikea synnytys sai aikaan sen, ettei suurperheestä haaveillut Diana voinut enää saada lapsia. Kaivoon kuiskattu toivomus tuotti kuitenkin perheen pihalle kaksi pientä hyvin vaaleaa kääröä osan lopussa...
Photobucket
Matthew ihasteli tyytyväisenä tummanpunaisia omenia, joita omenapuu tarjosi heille tänä kauniina kesäpäivänä. Vesi kihosi hänen kielelleen, miehen ajatellessa vaimonsa Dianan tekemiä omenapiirakoita viime vuonna. Näistä tulisi vielä parempia, niin kauniita ne olivat.
Photobucket
Diana kitki kiireellä rikkaruohojen peitosta jo komeaksi kasvaneita kasvejaan. Tänään illalla olisi Henryn ja kaksosten yhteinen syntymäpäivä ja Parkit oli kutsuttu juhlimaan tapahtumaa. Diana ei todellakaan halunnut antaa huonoa kuvaa naapureille Stonejen kasvimaan hoidosta, vaikka se kaksosten ilmaantumisen jälkeen olikin jäänyt aivan liian vähäiselle hoidolle.
Photobucket
Sivusilmällä Diana katseli tyytyväisenä tytärtään Hannahia, joka oli lupautunut jauhamaan käsikivillä vehnän jauhoksi. Myllyltä tuotettu jauho oli päässyt loppumaan ja ilman jauhoja ei olisi syntymäpäiväkakkuja. Ei siitä niin tasaista tulisi, mutta olisipahan kuitenkin jotain, mistä kakun voisi pyöräyttää. Pieni Hannah oli äidin ylpeys. Tyttö oli niin reipas ja hyväsydäminen, ettei Diana saattanut aina uskoa tätä omakseen.
 * * * *
Photobucket
Matthew oli juuri ollut asettamassa ylitsepursuavan täyttä omenakoria keittiön pöydälle, kun pieni itku kaikui yläkerrasta hänen korviinsa. Kiireellä mies riensi katsomaan perheensä nuorimpia jäseniä. Aurora nukkui kehdossaan sikeästi, mutta Albert itkeä tuhersi kosteaa vaippaansa.
Photobucket
Matthew mietti hetken huikkaisiko ikkunasta Dianan vaihtamaan pojan vaipan, mutta ei mies raaskinut keskeyttää vaimonsa rikkaruohojen kitkentää. Hän osaisi varmasti itsekin.
"Tämä on sitten meidän salaisuutemme!" Matthew kuiskutti pojalleen taputellessaan talkkia vaipan aiheuttamiin hiertymiin. Miestä ei vaivannut yhtään lastenhoito, kunhan kukaan ei saisi tietää hänen sekaantuvan naisten asioihin. Matthew ei kuitenkaan malttanut jättää rakkaita kaksosiaan huomiotta, kuten monet muut hänen tuntemansa perheenisät.
* * * *
Photobucket
Juuri ennen iltahärän laskeutumista Stonejen talon ylle, Parkit ilmestyivät sovitusti ovelle. Pullantuoksuinen Diana kiirehti tervehtimään ystäväänsä keittiöstä. Iloisena hän toivotti naapurit tervetulleiksi ja käski käydä peremmälle. Kaikki olisi kohta valmista.
Photobucket
Diana asetteli kolme rusinakakkua keittiöntasolle riviin. Väsyneenä, mutta tyytyväisenä nainen pyyhkäisi otsalleen kihonneen hikipisaran. Kolmen kakun tekeminen oli ottanut yllättävän koville. Väsymys tuntui kuitenkin pyyhkiytyvän kokonaan hänen nähdessään Matthewn keittiön ovella molempia vauvoja pidellen.
"Sinä saat Auroran!" Matthew sanoi irrottamatta lempeää katsettaan vauvoista. Iloinen hurraus täytti Stonejen keittiön syntymäpäiväsankarien asettautuessa kakkujensa eteen.
Photobucket
Henry seisoi keskellä katsellen pikkusisaruksiaan, jotka kihersivät tyytyväisinä vanhempiensa sylissä. Uskomatonta, että aika oli todella kulunut näin nopeasti. Kaksoset olivat nyt erottamattomasti heidän perheensä jäseniä, pikkusisaruksia kuten Hannahkin.
Photobucket
Photobucket
Matthew kumartui ensimmäisenä avustamaan pientä Albertia rusinakakun kynttilöiden kanssa, joita Diana edelleen käytti turhan runsaasti lasten oikeisiin ikävuosiin nähden. Seuraavana vuoron sai Aurora ja isoveljen tavoin Henry puhalsi viimeisenä itse kynttilänsä. Miten paljon vastuuta pojan elämään, pieni kynttilöiden puhallus toikaan.
Photobucket
Aurora Stone
Photobucket
Albert Stone
Photobucket
Henry Stone
Photobucket
Lasten kadottua omille teilleen aikuiset valtasivat keittiön ruokapöydän. Vaikka kakkuja olikin monta, ei muruakaan jäänyt jäljelle seuraavaan päivään. Diana oli laittanut sahtia syntymäpäivien kunniaksi. Naisen sahti oli lähes yhtä kuuluisaa talonpoikien piireissä kuin Rowleyn emännän kakut koko valtakunnassa. Nauru täytti koko talon pimeintäkin nurkkaa myöten.
Photobucket
Photobucket
Henry puristi pienet kätensä tiukasti omiinsa. Jalka toisen viereen ja nopeasti pieni Marilla nousi ilmojen halki pyörimään korkealle ilmaan. Korkeammalle kuin Henry oli tarkoittanutkaan. Tyttö nauroi kovaäänisesti nopeiden liikkeiden kutitellessa mukavasti hänen vatsansa pohjaa. Onnellisena Henry kuunteli luvattunsa piristynyttä naurua. Pieni tyttö suri edelleen äitinsä menetystä. Henry oli päättänyt tehdä kaikkensa, jotta Mariella olisi vielä onnellisin nainen maan päällä. Sen hän oli luvannut itselleen ja Carolille, Marillan edesmenneelle äidille.
Photobucket
Vesi lotisi Dianan puristaessa ylimääräiset vedet sienestä pesusoikkoon ennen sen laskemista iholleen. Tyytyväisenä syntymäpäivien loppumisesta nainen hyräili kehtolaulua, jota oli juuri laulanut kaksosille nukuttaessaan näitä. Aikoinaan hänen oma äitinsä oli laulanut samaa laulua hänelle ja Diana toivoi Hannahin sekä Auroran vielä laulavan samaa kehtolaulua omille lapsilleen. Hiljainen kaipaus täytti hänen sydämensä. Lapset kasvoivat liian nopeasti.
Photobucket
Matthew oli vielä hereillä Dianan kaivautuessa tämän kainaloon lämpöä etsien. Mies avasi hätkähtäen silmänsä tuntiessaan vaimonsa kylmät jalat omien reisiensä välissä. Diana tarvitsisi villasukat, Matthew ajatteli muistaen kuitenkin tyhjän rahakirstun, jossa korkeintaan oli täytteenä nälkäinen hämähäkki. Sitä paitsi kaikelle rahalle, mitä ruoasta liukenisi, oli jo käyttötarkoitus mietittynä.
"Meidän täytyisi saada lisää tilaa," Matthew aloitti varovasti saaden vastaukseksi tyytyväistä mutinaa. "Pyysin Briania käymään huomenna lounaalla. Ajattelin pyytää Parkeilta rakennusapua vintin muuttamiseen asuintiloiksi!" Matthew jatkoi, mutta vaimonsa hennosta tuhinasta päätellen tämä oli matkannut miehensä lämmön ansiosta jo kauas unilinnaan seikkailemaan. Hellästi mies painoi huulensa vaimonsa otsaa vasten ennen kuin liittyi tämän seuraan unilinnassa. Asiasta ehtisi puhua aamullakin.
* * * *
Photobucket
Photobucket
Diana paloitteli vihanneksia muhennosta varten. Hän oli aivan varma, että kuuli miesten raapivan päätään shakkipöydän ääressä istuessaan. Talo oli inhottavan hiljainen kaksosten nukkuessa ja miesten vaiettua pelaamaan. Puheet auttamisesta käytäisiin vasta lounaan äärellä, joka vielä oli paloittelu vaiheessa. Diana oli varma, ettei Briania paljoa suostutella tarvitsisi, sillä laajennuksellahan vain taattiin Parkien tyttärelle mukavammat olot Stoneilla, kun tämä heille joskus haettaisiin asumaan.
Photobucket
Diana kattoi aterian miehille ja katosi yläkertaan kaksosia kurkistamaan. Matthew oli pakottanut Henryn mukaan neuvonpitoon, olihan poika jo miehen iässä.
"Olen ajatellut muokata yläkerran vintistä asuin kelpoisen tilan Marillaa varten." Matthew aloitti varovasti saaden Brianin huomion täysin itselleen, "niin ajattelin vain kysyä, että jos voisitte ja haluaisitte tulla auttamaan rakennustöissä Mattin kanssa?" Matthew sai lopulta suustaan ulos sen, miksi Brian oli alun perin kutsuttu lounaalle.
Photobucket
Hetken hiljaisuuden jälkeen Brianin suupielet nousivat tavanomaiseen hymyasentoonsa.
"Tottahan toki me voimme auttaa! Autattehan te meitä saunan kanssa." Brian huudahti äänessään hieman ihmetystä siitä, että ystävänsä oli edes epäillyt heidän apuaan. Ainoa ehto, minkä mies asetti avulleen, oli että vintin remontti suoritettaisiin vasta Brianin häiden jälkeen. Hento puna nousi miehen poskille tämän puhuessa Mariesta, tulevasta vaimostaan. Kättä päälle ja asia oli selvä.
* * * *
Photobucket
Illan hämärtyessä Hannah kaivoi isoäidin reseptikirjan äidin kätköistä syliinsä. Henry oli neuvonut hänelle perusteita lukemisen ylellisestä taidosta ja nyt tyttö yritti selvittää isoäitinsä mystisenoloisia koukeroita. Pitkään hän tavasi ensimmäisen reseptin otsikkoa. Miksei isoäiti voinut kirjoittaa selvemmin? S-Y-D-Ä-N M-U-H-E-N-N-O-S, tyttö tavasi lopulta. Huono valo ja pitkään isoäidin koukeroiden tuijottaminen oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja päänsä jyskeestä päätellen tytöstä tuntui kuin tämä olisi viettänyt päivän sepän pajassa. Varovasti hän asetteli reseptikirjan takaisin paikoilleen ja päätti, että selvittäisi kyllä vielä, mitä sydän muhennos pitäisi sisällään.
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Dianasta tuntui, että hän sai kaksosten opettamisesta enemmän harmaita hiuksia, kuin koskaan Henryä tai Hannahia opettaessaan. Milloin kesken puheharjoitusten Albert karkasi jäteämpärille sotkemaan itsensä, matot ja lattian likavedellä. Aurora taas tuntui olevan enemmän innostunut omien musikaalisten lahjojensa kehittämisestä, kuin oikeista elämäntaidoista. Talo raikasi usein Auroran paukuttaessa Matthew tekemää puista ksylofonia, Albertin säestäessä tätä veden loiskeella.
Photobucket
"Kuka pikkuinen täällä metelöi, tai siis anteeksi musisoi?" Henry naureskeli nostaen samalla pikkusiskon syliinsä. "Huomenna tehdään vintille lisää asuin tilaa teille ja Marillalle!" Henry puhui samalla kun kieputti siskoaan pää alaspäin. Pikkuinen tyttö tuskin edes kuuli, mitä isoveli hänelle kertoi nauraessaan niin, että koko talo raikui.
* * * *
Photobucket
Aamuauringon noustua Pinewoodin vuorten takaa Parkit saapuivat koko perheen voimin auttamaan Stonejen vintin remontoinnissa.
Photobucket
Photobucket
"Tästä pitäisi nyt sitten raahata tavarat vintille, tehdä köysitikkaita kestävämmät tikapuut ja tiivistää seinät." Matthew luetteli työlistaa Brianille, joka katseli kaksosten vanhaa huonetta, josta nyt tulisi kulkuväylä vintille. Rahat olivat riittäneet vintin seinien tiivistämiseen, muttei vielä huonejakojen tekemiseen. Vintistä tulisi siis tällä remontilla vain yksi isotila, mutta lämmin sellainen.
Photobucket
Henry oli pakertanut tehdä tikapuut entisten köysitikkaiden paikalle muiden puuhaillessa yläkerran tiivistysten kanssa. Tyytyväisenä poika katsoi tikkaiden sileää pintaa ja haaveili, että rakentaisi vielä joskus tähän ihan oikeat portaat. Vielä joskus, Henry ajatteli haikeana ja päätti mennä katsahtamaan miten muut olivat edistyneet vintillä.
Photobucket
Photobucket
Kaksosten tavarat oli saatu sijoiteltua suureen vinttitilaan. Tyhjää tilaa oli paljon, mutta kun rahaa tulisi, niin seinätkin nousisivat. Henry kertoi ujosti Marillalle mihin kohtaan tytön ja hänen oma huoneensa vintillä joskus tulisi. Vietti hän kuinka paljon tahansa aikaa Marillan kanssa, tunsi Henry silti aina perhosten lentelevän vatsassaan ja poskiensa punehtuvan jo, kun hän vain vilkaisikin tyttöä.
Photobucket
Photobucket
Iloinen puheensorina kaikui alas tikapuita pitkin pienen Albertin korviin. Vanhempiensa sängyn päältä poika oli hivuttautunut alas etsien iloisten äänien lähdettä, joka häntä niin kiehtoi. Hän halusi ehdottomasti liittyä muiden seuraan pitämään hauskaa. Hiljalleen poika kurotti kättänsä ottaakseen tukea tikapuista. Alberthan oli päättänyt ottaa selvää, mitä muut yläkerrassa teki. Aurorasta ei ollut iloa, kun tyttö ei meinannut millään herätä päiväunilta.
Photobucket
Photobucket
Tikapuiden alapäästä kuulunut kova pamahdus havahdutti remontoijat. Diana tunsi kylmän kouran kuristavan kurkkuaan juostessaan katsomaan, mitä oli tapahtunut. Naisen pahimmat painajaiset olivat juuri toteutuneet hänen nähdessään pienen poikansa makaavan liikkumattomana tikapuiden alla.
Photobucket
Kiireellä Diana säntäsi tikapuita alas nostaen Albertin syliinsä. Pojan heikot sydämensykkeet tuntuivat selvästi rintaa vasten. Ei ollut sanoja, millä nainen olisi voinut kuvailla ihanaa tunnetta siitä, että poika oli vielä elossa. Sanomatta sanaakaan Diana hylkäsi Matthewn esityksen hakea Sisar Maria paikalle, ei ollut aikaa edestakaisiin matkoihin. Hän veisi lapsen itse.
Photobucket
Diana oli takonut luostarin ovea kyyneleet silmissä, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Hän oli jo melkein luovuttanut, kun naisen katse osui luostaria vastapäätä olevan metsän reunassa häämöttävään pikkumökkiin. Siiri Rembrant osaisi auttaa. Pyyhkien kyyneleensä, Diana keräsi kaiken rohkeutensa ja otti askeleen toisensa jälkeen noidan mökkiä kohden. Mökin ovella Dianan rohkeus petti.
Photobucket
Käännyttyään jo ympäri kokeillakseen vielä kerran luostarin oveen koputtamista mökin ovi avautui. Esiin ei tullutkaan Dianan pelkäämä Siiri vaan tämän nuori tytär Roosa. Albertin tyhjä katse sai Dianan rohkaisemaan mielensä. Eihän nuori tyttö voisi olla vaarallinen.
"Poikani on kuolemaisillaan!" Diana parahti.
Photobucket
Photobucket
Diana asetti Albertin sohvalle ja rukoili Roosaa auttamaan. Tyttö katseli pitkän tovin vuorotellen sohvalleen ilmestynyttä pientä taaperoa ja hätääntynyttä Dianaa kuin arvioiden auttaisiko vai ei.
Photobucket
Lopulta Dianan helpotukseksi Roosa asteli sanomatta sanaakaan keittiöön ja alkoi sekoitella aineksia keskenään. Diana tunsi kiven vierähtävän sydämeltään. Albert pelastuisi edes jotenkin. Hän ehtisi tunnustaa syntinsä lääkkeiden käyttämisestä Jumalan tahtoa vastaan myöhemmin. Hän halusi poikansa jäävän eloon, eikä ottanut halunnut ottaa riskiä, että Luojan tahto poikkeaisi hänen omastaan.
Photobucket
Diana ei voinut kyllin kiittää Roosaa nähdessään pienen poikansa silmien avautuvan. Onneissaan hän rutisti tytön käsivarsiensa väliin kiittäen vuorotellen tätä ja Luojaa poikansa pelastamisesta.
Photobucket
Roosa tuijotteli loittonevan parin selkää miettien, mistä Albert oli niin tutun näköinen. Poika muistutti jotain, mutta hän ei saanut päähänsä mitä. Kunhan hän sen keksisi olisi pojasta vielä paljon hyötyä elävänä.
* * * *
Photobucket
Diana nosti piirakan uunista jäähtymään. Hänen tyttärensä syntymäpäiviä ei vietettäisi ilman herkkuja. Hannah ei Albertin onnettomuuden jälkeen ollut halunnut juhlia, mutta Diana ei halunnut unohtaa tytärtään täysin. Eivät tytöt joka päivä naimaikään tulleet.
Photobucket
Hannah Stone
Photobucket
Herkullinen tuoksu täytti alakerran houkutellen pöydän ääreen koko perheen piirakan ääressä Hannahin syntymäpäivää juhlimaan. Harvoin elämässä oli yhtä hyviä syitä juhlia ja herkkuja juhlimista varten.
Photobucket
Vanhempien kadottua yläkertaan kaksosia katsomaan, Henry käski Hannahin seurata itseään. Heillä olisi tapaaminen rannalla illan pimetessä.
Photobucket
Photobucket
Hannah käänsi katseensa pois, veljensä vetäessä luvattunsa syleilyynsä. Matt kääntyi onnittelemaan Hannahia syntymäpäivän johdosta ja huikkasi Henrylle, että pitäisi kiirettä, sillä hän halusi uimaan ennen sadetta.
Photobucket
Tytöt istuivat katsomaan poikien kahlatessa aaltojen syleilyyn.
"Miltä se tuntuu?" Hannah kysyi Marillalta saaden tytön kääntämään hämmästyen katseensa itseään kohti.
"Tarkoitan, että miltä tuntuu olla rakastunut?" Marillan kasvoille levisi lempeä hymy tämän katsellessa Hannahia.
"Kyllä sinä sen sitten huomaat. Lupaan sen!" Tyttö vastasi ja käänsi ihailevan katseensa Henryä kohti.
Photobucket
Hannah katseli poikien veden roiskuttelua, tuntien pienen kateuden heräävän sydämessään veljeään kohtaan. Kunpa Matt kiinnittäisi häneenkin huomiota, kuten Henryyn. Matt tuntui jättävän Hannahin kokonaan huomiotta, vaikka tyttö suorastaan kerjäsi tämän huomiota. Syvällä sisimmässään Hannah tiesi, että Matt oli hänen sydämensä valittu, eikä voinut ymmärtää, miksei poika huomannut häntä, jos näin oli tarkoitettu?
Photobucket
Photobucket
Matt juoksi vedestä uhaten kastella siskonsa, saaden Marillan näin pinkaisemaan karkuun. Henry ilmestyi Hannahin viereen naureskellen sisarusten keskinäistä kahinointia. Hän ei muistanut hetkeäkään, kun olisi kiusannut Hannahia samalla tavalla, kuin Matt kiusasi Marillaa koko ajan. Vilkaisu siskon ilmeeseen sai pojan rakkauden sekaisen ihailun vaihtumaan huoleen.
Photobucket
"Onko sinulla jotain suunnitelmia Mattin varalle Hannah?" Henry kysyi varovasti toivoen, ettei sisko vastaisi hänen pelkäämällään tavalla.
"Henry! Ei tietenkään!" Hannah kiljahti kuin poika olisi kysynyt jotain sopimatonta. Poskille leviävä puna paljasti kuitenkin valeen kuin kärpänen raadon.
Photobucket
"Hannah! Sinä et voi! Et tiedä mihin sekaannut." Henry parkaisi hädissään. Hannah ei ymmärtänyt. Mitä hänen veljellään oli asiaan sanottavaa! Ajatus siitä, ettei Matt tuntisikaan samoin, kuin Hannah sai tytön sydämen kuohumaan yli.
"Sinä et tiedä mitään mistään! Et saa silmiäsi irti Marillasta, joten anna minun asioiden olla!" Tyttö parahti vihaisena.
Photobucket
"Omahan on ongelmasi, sydämesi ja surusi! Minä vain satun tietämään, ettei Mattin sydän ole varattu sinulle. En tiedä kenelle, mutta ei ainakaan sinulle!" Henry sanoi heilauttaen kättään kuin korostaakseen sitä, kuinka vähän hän välitti sisarensa asioista. Hannah tunsi kuinka Henryn sanat Mattin sydämen kuulumisesta toiselle kiersivät hänen korvissaan uudestaan ja uudestaan. Kyynelten poltellessa silmiä, tyttö kääntyi ympäri ja juoksi minkä jaloistaan pääsi.
Photobucket
Photobucket
Hannah juoksi suoraan pihan perällä olevaan puumajaan, jonka Matt ja Henry olivat aikoinaan rakentaneet. Hän ei halunnut mennä sisälle. Äiti olisi kuitenkin kysellyt turvonneista silmistä ja suolavanoista poskilla. Vetäen syvään henkeä Hannah asettautui majan seinää vasten kuunnellen yön hiljaisuutta etsien siitä lohdutusta särkyneelle sydämelleen. Hän ei voinut uskoa, että Mattilla olisi toinen. Eikö tämä olisi tuonut tätä näytille, jos olisi? Niin kauan, kuin hän olikin haaveillut kasvavansa tarpeeksi, jotta kelpaisi pojalle ja sitten, kun hän oli tarpeeksi vanha, poika oli löytänyt toisen. Lopulta tyttö nukahti omaan lohduttomaan nyyhkytykseensä.
* * * *

Photobucket
Photobucket
Kaksosten leikkiessä muun perheen jaloissa. Diana ja Matthew käyttivät kaiken huomionsa Hannahin ja Henryn torumiseen. Tyttö oli ollut poissa koko edellisen yön ja sitä seuraavan päivän. Henry oli houkutellut tämän pois ja vielä hukannut siskonsa. Vanhempiensa painostuksesta huolimatta Hannah ei suostunut paljastamaan missä oli aikansa viettänyt, saaden näin vanhempiensa pelkäämään pahinta. Huomion kiinnittyessä kokonaan vanhempiin sisaruksiin pieni Albert kietoutui tiukasti äitinsä hameen helmaan.
Photobucket
Kauhuissaan poika yritti kertoa, mitä näki ikkunasta, mutta kukaan ei kuunnellut.
Photobucket
* * * *

Kiitos vielä Simssiliinille kovasti Pinewoodin pelastamisesta!
Huoltokatkon aikana vuodatus oli kadottanyt 17 osaa 23 osasta ja kahdesta extrasta. Simssiliiniltä sain niistä 13 helposti takaisin ja itselleni jäi väsättäväksi vain 4 uudestaan. Harvoin olen ollut niin kiukkuinen, kuin tajuttuani, että vuoden työt olivat valuneet hukkaan. Olihan minulla kaikki tikulla tallessa, mutta homma olisi ollut paljon isompi!

Mutta jatkoa taas kahden viikon päästä, jolloin päästäänkin unohdettujen luostariin!
Sen kanssa kokeilinkin jotain uutta ;)

 

21 kommenttia:

  1. Mainio uusi osa täällä ja sattumalta muistin, että tänäänhän tämä luvattu julkaisu päivä oli :).

    Ensinnäkin on aivan mahtavaa, että Simssiliini sai sinulle osat takaisin, ja uutta työtä oli vain tuo neljä. Sydämestä ottaa lueskella vuodatuksen temppuja erinäisistä blogeista :(. Osoittaa vaan itselle, että pitää muistaa ottaa osia talteen ja pitää kuvat muistitikulla jemmassa, vaikka onhan tuosta aina oma työnsä kun vuodenkin takaista blogia alkaisi takaisin väsäämään.

    Mutta sitten itse osaan! Roosa ja Roosan juonet kyllä takasi että lyhyempikin osa pitää kiinni itsessään sen oman jännitysmomenttinsa. Ties mitä koiruuksia neiti nyt pääsekään keksimään! Pidin erityisen paljon viimeisestä kuvasta. Herkullisella tavalla pahaenteinen ;D.
    Kaksosista kasvoi suloisia taaperoita, siinä missä vanhemmista lapsista komea ja kaunis teini.

    Hannahin sydänsuruihin sai kyllä niin hyvin tuntuman, ja myötätunto kyllä soi tytön puoleen. Miksiköhän tätä heilaa ole näytille tuotu..köhköh. Mahtaa siinä koko kylä järkkyä Hannahin lisäksi kun todellisuus paljastuisi. Kamala ajatuskin.

    Rannan lavastus on upea! Aivan taustalla häälyviä laivoja myöden. Vedestä kohoavat puut ja kaislikko teki maisemoinnista kyllä todella aidon tuntuisen. Osaispa sitä itsekin, ei hirveästi ole kyllä merimaisemaa asutuksiini toistaiseksi tullut. Saas nähdä tuleeko ollenkaan kun sen verran on täyteen tuo asuinalue jo tullut.

    Kiitos sinulle mukavasta, jännästä, ja odotushermoja tästä eteenpäin riipovasta osasta. Jatkoa ootellaan!

    VastaaPoista
  2. Argh, aina liian jännittävät loput! Miten Roosa aikoo hyötyä Albertista? :o Varmaan paljastaa kuninkaalle tietonsa ja jotain. En keksi muuta mitä voisi tapahtua ja mikä olisi järkevää :D
    Seuraavaksi extran jälkeen kuningasperheen pariin, en malttaisi odottaa :)

    ps. Olen ns. piilolukija, tämä on ensimmäinen kommenttini jonka nyt kirjoitan!

    VastaaPoista
  3. Kasvoipa kaikista lapsista oikein kauniita. Kerronta oli taas oikein onnistunutta ja harmitti vietävästi kun osa loppui. Ei siksi että olisi liian lyhyt mutta en saa tarpeekseni Pinewoodista. Tämä on ehdottomasti yksi lemppareistani.

    Ihana Matthew kun halusi salassa vaihtaa vaippaa pojalta. Suloista. Muutenkin pari vaikuttaa umpirakastuneelta vielä vuosienkin jälkeen.
    Kyllä säikäytti Albertin tippuminen, harmi vaan että Roosa on niin inhottava. Jotain hirveää takuulla tapahtuu.

    Myös Hannahin surun olit kirjoittanut hienosti. Unelmien mies onkin luvattu toiselle. Toivottavasti Hannah löytää kuitenkin vielä uuden rakkauden.

    Vau. Vuosi täynnä. Olet kyllä saanut monta osaa tehtyä vuoden aikan. Nostan hattua.
    Aina muuten kun luen Pinewoodia tekisi mieli ladata hirveästi keskiaikakamaa ja pelata itsekin rkc:tä. Ehkä vielä joskus.
    Ihana osa ja jatkoa odotan jo nyt. (olenko vähän malttamaton...)

    VastaaPoista
  4. Olipas jännittävä ja hyvin kirjoitettu osa! Noitaneidin pahaenteisyys sai kylmät väreet kulkemaan :S Ja Hannahia käy sääliksi :( Ehkäpä kaikki vielä jonakin päivänä helpottaa.

    Asiat tuntuvat soljuvan niin aidosti tarinassasi, että kateuden vihreä mies nostaa päätään :/

    En millään malttaisi odottaa luostariekstraa. Jotain uuttako? *yrittää kurotella ja kurkkia Mesisen pääkopan suunnittelulohkoon* Jään odottamaan innolla :))

    VastaaPoista
  5. Matthew onkin mukava, kun tekee "naistenkin töitä" - salassa, mutta kuitenkin :) Apu on aina apua, vaikkei sitä kylällä kuulutettaisikaan. Hyvä että kaksoset on otettu sisälle perheeseen, niin ottolapsia kuin ovatkin. Aurorasta näkyy kyllä selvästi aatelinen perimä, Albert puolestaan näyttää juonittelevan jotakin :D Henrykin siirtyy sitten nuoren miehen ikään.
    Ensin en meinannut kuka se Henryn tuleva puoliso olikaan, mutta juuri sopivasti muistutit että Marillahan se on.
    Onneksi Brian ja Matthew ovat noinkin hyvissä väleissä keskenään, pienillä talkoilla on paljon helpompi saada rakennustöitä tehdyksi kuin yksinään.

    Hannahin reseptien selvittely oli kyllä hyvin kirjoitettu. Minuakin kiinnostaa, miten moinen muhennos valmistetaankaan ;)

    Huih, ääk, ei saa säikytellä. Ehdin jo pelätä että Albertille oli loppu tullut, mutta onneksi lapsonen jäi eloon - vaikkakin hieman kyseenalaisin konstein. Roosakin taisi huomata pojan aristokraattiset piirteet, mitähän tästä seuraa.
    Hannahistahan kasvoi kaunis neito :) Tuo rannalla tapahtunut kohtaus oli kyllä hyvin kirjoitettu. Nuoret saavat kyllä varoa sirpaleisia sydämiä... Ah niin, ja hyvä kuva:
    http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view¤t=Osa24105.png

    Loppukohtaus sai taas lisää perhosia vatsanpohjalle ♥ Miten jaksatkin aina kirjoittaa upeita käänteitä ja koukkuja? ;D

    VastaaPoista
  6. Hieno osanen. Tykkäsin kovasti.
    Harmillista, että Henryn piti niin ilkeästi sanoa siskolleen, olisihan asian voinut vähän nätimminkin kertoa. Pojat.
    Mutta toivottavasti asiaan tulee selvyys tai että Hannah löytäisi toisen rakkaan, jos Matt kerran ei ole se.

    Aika jännään kohtaan tuon lopun jätit. Kukas siellä hiiviskelee Stonejen ikkunan takana kyttäilemässä.

    Sitä ihan alkaa innolla odottaa jatkoa.

    Hmm... vois yrittää tapella vielä tuon pelin kans. Teen nyt niin, että poistin sieltä pari juttua ja kokeilen vielä. Jos sittenkään ei vielä toimi, niin pistän pelin uusiks. En sentään heivaa naapurustoa ja simejä veks. Ihan vain pelin asentelen uusiksi. Voihan olla, et siel on vaan joku pikkubugi, joka johtuu/johtui jostain ladatusta.

    Mutta mulla on onneks kaks viikkoa lomaa, jonka aikana, yrttelen ratkaista tuota ongelmaa ja odottelen uusia osia muiden simstarinoihin. :)

    VastaaPoista
  7. Olipas ihana osanen :)
    Henry ja Marilla ovat niin rakastuneita etten yhtään ihmettele, jos Hannahin sydäntä kärventää, ettei Matt lämpenen hänelle.
    Kaksoset ovat aivan vanhempiensa näköisiä ;) ei ihme, että Roosakin tunnisti pikkuisen ja käyttää nyt tätä pahoihin suunnitelmiinsa... Häijyläinen...
    Kaikista kasvoi kovin kauniita ja komeita ♥
    Pidin erityisesti rantakohtauksesta, oli hyvin lavastettu, saattoi melkein aistia meren tuoksun, viileän yöilman ja nuorten kiljahtelut. Hienoa työtä !
    Kerronta oli taasen niin ihanaa luettavaa, hyvää kahvia ja ihana tarina. Piti oikein odotella tälläistä rauhallista hetkeä, että pääsi keskittymään kunnolla tarinaan;)
    IHanaa, että Simssiliini sai osat pelastettua ♥

    VastaaPoista
  8. Ihana osa jälleen! Mielenkiintoinen ja jännittävä :) Kaksosista kasvoi oikein suloiset! Erityisesti Aurora on niin nätti! Tykkään tosi paljon juonesta ja lavasteista. Tuossa vintin rakennuksestakin olet saanut niin hienosti kuvat ja kerrot tavallisesta arjestakin niin mielenkiintoisesti :)

    VastaaPoista
  9. Taas hirveän jännittävä osa! Roosan suunnitelmat eivät kyllä vaikuttaneet kovin lupaavilta... Albert parka, mitähän suunnitelmia Roosalla on hänen varalleen.
    Kaikista lapsista kasvoi todella kauniita/komeita, varsinkin Aurorasta :)
    Onneksi Pinewoodin on tulossa ainakin yksi onnellinen aviopari lisää, Marilla ja Henry näyttivät niin suloisilta yhdessä ♥ Harmi että Hannah sai osakseen yksipuolisen rakkauden, Mattin haikaillessa äitipuolensa perään :( Mutta voihan olla että he jonain päivänä päätyvät avioliittoon, sillä eihän Matt voi mennä isänsä vaimon kanssa naimisiin!
    Innolla odotan extraa, jotainhan se on Mariankin täytynyt keksiä :)

    VastaaPoista
  10. Olen hyvin iloinen, että olet kiitollinen vaivannäöstäni. .-) Tiedän tosiaan, etten turhaan auttanut! .-) Kiitos kovasti! Oli hauskaa lukea minulle omistettua osaa. .->

    Stoneilla elettiin tällä kertaa melko rauhallista arkea kasvamisten kanssa. .-) Tosin rauhaa järkytti Albert-raukan putoaminen tikkailta! Oli muuten hienosti kuvattu tikkaillenousu. .-) Onneksi poika kuitenkin selvisi säikähdyksellä! Tosin minua pelottaa pahisnoita-Roosan suunnitelmat. .-(

    Heh, Albert ja Aurora olivatkin aika villejä taaperoita, kun olivat aina pahoja tekemässä. .-D Jotenkin tuntuu, että taaperot väistämättään kuvittelivat elävänsä aatelisten perheessä, jossa palvelijoiden rajoja saakin hiukan koetella. .-D

    Hannah-raukka saa kokea pahoja rakkauspulmia. .-( Kunpa tilanne kääntyisi valoisammaksi hänellekin! Tykkään jotenkin aina, kun kuvaat rannoilla kohtauksia. .-) Ah tätä piinaavaa Matkoilla-lisäosan himoa. .-D Toinen juttu, mistä tykkään, on nuo rakennustöiden lavastukset, niin onnistuneita! .-)

    Jäänpä odottamaan seuraavaa osasta. .-) Ja onnea myös vuoden vanhalle Pinewoodille ja sinulle, Mesiselle, myös! ♥ Vuodet kuluvat tosiaan vauhdilla, minä juhlin pian tarinoideni kolmevuotis synttäreitä. .-D

    VastaaPoista
  11. Voi Hannah parkaa, kunhan tyttö ei särje sydäntään kun yksipuolisesti Mattia rakastaa :(

    Säikähdin, kun pikkuinen Albert putosi mutta onneksi poika selvisi. Roosalla vaan selvästi on jotain kieroa suunnitteilla pojan pään menoksi.

    Kaksoset olivat kyllä oikein ylisöpöjä ♥ Aurora on kyllä kuin ilmetty äitinsä, paljastuukohan kuningattaren salaisuus sitten jossain vaiheessa?

    Henry ja Marilla olivat oikein suloinen pari. En malta odottaa että nämä kaksi ottavat perijäpariskunnan paikan hoitaakseen. Varmaan saavat oikein suloisia pikku jalkoja Stonejen taloon taas tepastelemaan.

    Ihana osa, ekstraosaa jään innolla odottelemaan :)

    VastaaPoista
  12. Yhtä erinomaisen onnistunut tämä, kuten kuin kaikki muutkin osat :) Olenko koskaan maininnut, että tämä Pinewoodin väen tarina on yksi suosikeistani.? No, nyt olen. Oikeasti, rakastan historiaa ja sitä myöten kaikkea keskiajasta kylmään sotaan ja esihistoriasta renessanssiin.. :D Ja tämä tarina on niin todentuntuinen, asut, talot, lavastus, kapaukset, ajatukset, puheenvuorot, kaikki täsmää... *huokaa* Vau, olen kateellinen :D

    Taisin oikeasti säikähtää hieman nähtyäni nuo kaksi viimeistä kuvaa.. Roosa on karmiva :o Mitähän hittoa hän mahtaa oikein suunnitella Albert-paran varalle..? Yritän kaikin voimin muistella Rembrant-ekstraa ja synttäriekstraasi, josko Albert olisi liittynyt johonkin niihin..? Njaa.. en muista ollenkaan!

    On uskomatonta miten Hannah näyttää aivan.. Hannahilta. Tajuathan, Hannah-niminen ihminen ei voisi kasvonpirteiltään tai hiuksiltaan näyttää miltään muulta. 'Hannah' on ehdottomasti tummahiuksinen, ei kalpeaihoinen.. Hannah vain näyttää ihan Hannahilta :D Osuva nimi, tajuathan mitä yritän sanoa? Raukka ei toivottavasti saa koskaan tietää, kelle Mattin sydän kuuluu oikeasti... Henry taitaa aavistaa jotain? Onneksi hänen ja Marillan tulevaisuus näyttää ruusuiselta :> Kiitos mahtavasta ilta..yölukemisesta! :) Näyttääkin olevan jo sunnuntaita tämä päivä :D Päivän eka kommentti, voin taata!

    VastaaPoista
  13. Ohoh, taasko täällä on osa? Jee! :;)

    Oijoi, Hannahilla on todellakin ongelma jos rakastuukin Mattiin, joka on varattu jollekin toiselle, vai? En muista, oliko Mattin avioliitosta puhuttu mitään.. Huono muisti katsos.. ::D

    Henry ja Marilla on kyllä ihana pari, yksi suosikeistani. Noh, kuten viime osan kommentissani mainitsin, tykkään teinipareista paljon enemmän.. ::)

    Rantakohtauksia on aika paljon, mutta se ei haittaa, koska kuvaat ne aina jotenkin eri tavalla ja niin hienosti ::) Myös rakennuskohtauksia on ollut pari, mutta nekin on upeasti tehty, hienoa!

    Albert, mihin sinä joudutkaan? Oikeesti Roosa voi tehdä mitä vaan, sitä ei ikinä tiedä, mitä se ilkiö tekee.. :;( Aurora on kaunis tyttönen, luovakin ::) Aurorasta tulee varmasti hyvin kaunis lapsi/teini ::)

    Jatkoa odotellen,
    Rosku ♥

    VastaaPoista
  14. Tyllerö: Olen kyllä itsekin niin onnellinen, kun sain osat takaisin. Olisi ollut masentavaa jatkaa, jos kaikki mitä on tehnyt olisi kadonnut.
    Roosa on Roosa ja tämän juonet ovat hieman erilaisia. Mulla on aika pitkälle suunniteltu ajatus, mihin Pinewood vielä joutuu, mutta siihen menee vielä monta kierrosta ;) ! Niin ja tämä osaa kyllä poseerata ilman psepoxeja...
    Hannahin sydänsurut ehkä vielä joskus muuttuu onneksi. Luultavasti tätä ei kyllä Mattin kanssa tule koskaan onnistamaan...
    Hyvä, että pidit rannasta, sitä on tullut koristeltua ja riplattua pitkiä aikoja ;) ! Onhan sinunkin maisemat mahtavia. Niistä saa innoitusta omiin riplauksiin :D !
    Kiitos sydäntä lämmittävästä kommentista!


    Verona: Ihana kuulla piilolukijoista. Muistan kyllä aika pitkälti kenen nimet kommenttilaatikoissa pyörii, joten uuden nimen näkeminen ilahduttaa ;) !
    Roosan suunnitelmat ovat aika pitkä kantoisia.
    Kiitos ilahduttavasti kommentista!


    Tuuli: Kiva kuulla, että PInewood lukeutuu lemppareihisi :D !
    Välillä tuntuu, että mun keskiaika miehet on liian herkkiä kavereita. Täytyisi tehdä jostain julmuri. Sitten kun yritän, niin jotenkin ne onnistuu taas lellimään vauvojaan... Roosalla on varmasti suunnitelmia... ;)
    Osia tulee joka toinen viikko, joten niitä kertyy ihan mukavasti vuoden aikana. Silti harmittaa, kun ei tunnu etenevän.
    No jos yhtään lohduttaa tuohon latausvimmaan, niin itselleni riittää kaikki lc:t joissa käytetään kivoja tavaroita, että kunpa voisin saada tuon Pinewoodiin. Tässä taannoin etsin sopivampaa luistelurataa luetttuani Jalavien uusimman osan :D !
    Kiitos ihanasta kommentista!


    Aui: Eiköhän Hannah jostain löydä sen rakkauden itselleen!
    Matt se ei vain taida olla... (Pitää saada uutta geeniperimää talonpojille (shhh!))
    Hyvä, ettei tarina ole pirstaleinen. Teen sen asian kanssa kovasti töitä. Näkisit millaisia sotkuja minulla on aina, kun lopetan pelaamisen. Reilusti yli 200 kuvaa, joista alan sitten poistaa kohtauksia ja tavaraa, jottei tarina tule liian sekavaksi.
    Jotain uutta, tarkoittaa hieman erilaista kirjoitusotetta... Tässä tapauksessa muistelmia, joita en ole vielä koskaan ennen tehnyt...
    Kiitos sydäntä lämmittävästä kommentistasi!


    Jade Essence: Diana ja Matthew rakastavat kaikkia lapsiaan, myös ottolapsia. Aurora ja albert ovat kyllä todella oikeiden vanhempiensa näköisiä. En minä mitään voisi taaperoille tehdä ja jotenkin Roosan piti päästä näistä selville ;) ! Mariallakin on omat syynsä, miksei luostarin ovea avannut...
    Olen itsekin sydänmuhennoksesta kiinnostunut. Isoäidin reseptikirjasta saattaa vielä selvitä yhtä sun toista ;)
    Kiitos ihanasta kommentista!

    VastaaPoista
  15. Yavannah: Mukava kuulla, että tykkäsit osasesta!
    Henry ei ehkä ihan ymmärrä hienotunteisuuden päälle, mutta toisaalta ehkä tämä oli Hannahille hyväksikin.
    Loppukohtausta oli hauska järjestää, kun porukkaa oli niin kamalan vaikea saada oikeisiin asentoihin. Taaperotkin karkasivat tuon tuosta, vaikka omatahto olikin pois päältä.
    Toivottavasti saat pelisi toimimaan! Rikkinäiset ladattavat on varsinaisen närästystä aiheuttavia. Odottelen jo niin Macbeareille osaa!
    Kiitos mieltä ylentävästä kommentista :)


    Vupii: Kaksoset ovat kyllä todella "biologisten" vanhempiensa näköisiä. Hiustenväritkin näyttivät menneen juuri oikein päin. Ei todellakan ihme, että Roosa tunnisti lapsoset.
    Ihana, kun pidit rantakohtauksesta. Sitä piti lavastaa aika tavalla. Mokoma sadekin yllätti, kuningatar sai salamasta ja mitäs muuta siellä kulissien takana oikein tapahtui.
    Kiitos sydäntä lämmittävästä kommentista!


    PInky Poodle: Kiva kun tykkäsit osasta! Aurora on kyllä todella nätti. En osaa alkuunkaan päättää, mitä tyttöselle oikein tekisin.
    Kiitos ihanasta kommentista!


    Suklaasydän: Roosan suunnitelmista ei ole kyllä hyötyä kenellekään. Ei luultavasti edes tytölle itselleen... Ne selviävät sitten pikku hiljaa ;) !
    Henry on oma suosikkini talonpoikien piiristä. En tiedä miksi`? Poika on vain niin erikoisen näköinen :D ! Nämä saa Marillan kanssa elellä rakastavaisina. Hauska kirjoittaa välistä onnestakin!
    Eiköhän Hannah vielä löydä jonkun Mr. Rightin ja perusta oman perheen ;) Mattin kohdalla en ole vielä pidempiä suunnitelmia tehnyt. Asetelmat eivät ainakaan lupaa kovinkaan onnellista tulevaisuutta.
    Maria on keksinyt kyllä jotain omaan extraansa ;) !
    Kiitos hymyn huulille nostattavasta kommentista!

    VastaaPoista
  16. Simssiliini: En vain tosiaan voi kylliksi kiittää, mutta ajattelin vielä sen verran hehkuttaa, että ihan osan merkeissä kiitin. Sitten jätän sinut rauhaan palvonnalta ;)!
    Stonejen osa oli tosissaan aika arkinen. Siihen yritin vähän maustetta keksiä, mutta eipä sitä mahdottomasti löytynyt. Ainoa mitä keksin oli tuo Albertin tippuminen ja Roosa. No ei sitä aina tarvitse pommeja tiputella! Nuo kaksost käyttäytyvät kyllä välistä kuin tarvitsisivat palvelijoita siivoamaan sotkuja. Taitaa olla geeni perimässä.
    Eiköhän Hannahille joku löydy, mutta Matt se tuskin on. Ranta kohtauksia on kiva kuvata. Sain tällä kierroksella ostettua sen matkoilla osan, joten niitä on tullut vähän viljeltyä .D ! Ensi kierroksella ei ainkaan vielä ole yhtään kohtausta rannalla... Tuo vesi on vain niin upeasti animoitu ja tehty!
    Ihana kuulla, että lavastukset onnistuvat. Niihin uppoaa niin kamalasti aikaa, ettei voisi aina edes uskoa. Niistä on kiva saada sitten kehuja!
    Kiitos sydäntä lämmittävästä kommentista!


    Amber: Ehkä Matt oli Hannahille sellainen lapsuuden ihastus. Henryn hieman karski puhe saattoi saada tytön järkiinsä. Eiköhän tyttö vielä uuden rakkauden löydä. Vastahan tämä teini-ikään pääsi ;) !
    En minä Albertista luopuisi, mutta jotenkin piti saada selitettyä, miksi Stonet kiikuttaisivat pojan Roosalle näytille ;) !
    Aurora on kyllä todella nätti ja nii-iin äitinsä näköinen. Kuningattaren salaisuus.. Hmm... saa nähdä ;)!
    En malta itsekään odottaa, että saisin naitettua toista sukupolvea ja näkisin kolmannen! Yritän silti malttaa vielä mieleni :D !
    Kiitos ihanasta piristävästä kommentista!


    GreenPixy: Heh punastuin kehuista! Kiitos!! ♥ Rakastan itsekin historiaa ja siksi nautin suuresti, kun saan puuhata Pinewoodin parissa.
    Tiedän mitä tarkoitat! Hannah on vain niin Hannahin näköinen! Henry ja Matt on parhaita ystäviä, joten eikäöhän Matt ole jakanut sydänsurujaan edes vähän tälle. Eiköhän Hannahista vielä ainakin onnellinen saada!
    Roosa ei tiennyt Albertista tai Aurorasta mitään ennen kuin Diana ilmestyi poika sylissään tämän ovelle.
    Ensi kierroksella saattaa paljastua lisää ;) ! (Minulla kun on se osa juuri kirjoituksen alla)
    Kiitos aivan ihanasta kommentista!


    Roskuliini: Jep täällä on osa taas! Näitä osia tulee kahden viikon välein. Sitä olen yrittänyt pitää ilmestymistahtina. Tuossa sivussahan lukeekin aina luvattu ilmestymispäivä määrä, kun seuraava osa on valmis. Tällä hetkellä minulla on neljä osaa valmiina varastossa odottamassa ja viides (paronien osa) auki kirjoitettavana. Välillä tulee inspis ja sitten osa onkin valmis. Kunhan se on vain ensin pelattu ja lavastettu ;) !

    Noita rantakohtauksia on varmaan tullut, kun ostin tämän kierroksen alkupuolella Matkoilla-lisäosan. Olen sitten nauttinut siellä kohtausten lavastamisesta. Tällä kierroksella taitaakin olla 3:ssa 9:stä osasta olla rantakohtaus. Rakentamista vain kahdessa viimeisessä talonpojassa. Jotenkin se sauna piti upottaa Parkien takapihalle ;) !
    Onneksi ei kuitenkaan pahemmin häiritse :D!

    Roosalla on omat suunnitelmat. Aurora ja Alberthan ovat jo lapsia, mutta en viittinyt ympätä niin montaa syntymäpäivää peliin, kuin olisi tarvinnut. Sukupolvikuvista heidän kuitenkin löytää lapsina ja ovat kyllä todella kauniita!
    Kiitos ihanasta kommentista ja kiva kun olet tullut seurailemaan ♥ !

    VastaaPoista
  17. Oho, olipas osa :0 Ajattelin ensin, että nyt onkin sellaista kivaa perhe-elämää, mutta eipäs sitä oikein pahemmin löytynytkään.
    Toivottavasti Hannah löytää jonkun paljon paremman miehen itselleen, hän sen ansaitsisi :) Ja Marilla ja Henry ovat oikein söpö pari!
    Oi voi, Roosa sai vilunväreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin. Mitäköhän hän mahtaa oikein suunnitella muiden päänmenoksi? Eiköhän se selviä, kun aika on oikea.
    Hyvä osa oli taas ja jäänkin innoissani odottamaan seuraavaa :)

    VastaaPoista
  18. Ihan oikeasti, ei sulla voi riittää joka perheen joka osaan niin kutkuttava loppu! :D Aina jonkun perheen luokse tulee lopussa joku; Stonejen ikkunalla on Roosa-noita, herra kreivi möi tyttärensä korttipelissä, ja jonkun perheen synttärijuhlien jälkeen oveen koputettiin, vaikka "ketäänhän ei ollut kutsuttu", niin olisiko ollut paroni tai herttua...? No kuitenkin, aika hyvä olet keksimään juonia, ihmettelen vain, miten ideoita riittää joka perheelle? Pinewood on ainutlaatuinen ♥

    Mitä, eikö Hannahille luvattu poika olekaan enää kiinnostunut mustahiuksisesta nätistä nuoresta naisesta? Muistelisin, että se oli juuri tuo Hannahin ihastuksen kohde Matt, joka ns. sekaantui perheen uuteen punapäiseen äitipuoleen. Sitten minun tuurillani muistankin ihan väärin ja selitän täällä jotain randomia :D

    Uutta osaa jään venaamaan, ihana tuo muutaman viikon välinen julkaisutahti =) Varsinkin tuota VonLiebestad (kreivi-perhe) -osaa tuskin malttaisin odotella, vasta viime aikoina olen muistanut, kuinka harvinaisen jännään kohtaan se jäikään, "kuinkas vanha tytär nyt onkaan" Ihan elävästi tuo lause vielä mielessä, kun joku etova vanhus kyseli nuoren kreivitytön perään D:

    VastaaPoista
  19. Luin kaikki osat läpi (koska putosin "kelkasta" yhdessä vaiheessa) ja täytyypä sanoa että rakastan tätä tarinaa! Kaikki hahmot ovat niin ihania ja persoonallisia, lempparini on kuningatar Rose ja Tilda:)

    Aika hieno saavutus on että olet jaksanut tehdä tätä tarinaa näin kauan. Rispektit sinulle!

    Sinulla on upeita ladattavia, ja kuvat hienoja. Aina kun luen jotain osaa, ikään kuin uppoan sinne historialliseen maailmaan ja sitten kun osa loppuu ihmettelen suuresti tietokonettani ja muita nykypäivän vempeleitä:D

    Odotan jatkoa todella innolla!

    VastaaPoista
  20. Hieno osanen, jännittäväkin tavallansa! Ihanan sulavaa tekstiä olit taas väkertänyt.

    Hui että, Albertin putoamiskohtaus ehti ihan säikäyttää. Onneksi poju jäi henkiin!
    Mutta mitähän häijyyksiä mahtanee Roosalla olla pääkopassaan suunnitteilla?

    Kaikista kasvoi muuten kyllä valloittavan näköisiä tapauksia!

    Rantakohtaus oli mukava:--) Tosin se sai taas tuon "asenna matkoilla-lisäri, asenna-asenna-asenna" tunteen potkimaan hullun lailla meikäläisen takaraivoissa:'D Huu, tavallaan hirmuinen halu lisätä tuo lisäri peliin mutta kun en tiedä ollenkaan, että mitä itse kone loppupeleissä tykkäisi tästä vedosta... Päässä piisaa kyllä kohtauksia jotka olisi kiva toteuttaa rannalla muttaah... Ei siitä sen enempää kuitenkaan:--D Mutta siis hyviä kuvia tuossa kohtauksessa!
    Ja Hannahin tunteet oli todentotta hienosti kuvatut.

    Mutta kovasti pidin tästä osasta! Seuraavan osan ilmestymistä ootellessa;)

    VastaaPoista
  21. Hieno osa jälleen kerran! Luulin jo että nyt toinen kaksosista menehtyi. Onneksi Albert jäi kuitenkin henkiin. Poika näytti kyllä tosi surkean koskettavalta portaiden alapäässä. Mitäköhän Roosa tällä kertaa juonii? Roosalla on varmasti jotakin mielessään, kun kerran vaivautui auttamaan Albertia. Ajattelin jo, että tyttö olisi vain lyönyt oven kiinni. Onneksi ei sentään. Roosa on kyllä ihanan ilkeä ja kiero hahmo.

    Ihanasti kuvattu nuo teinien sydänsurut ja temput. Rantakohtaus oli kiva! Hannahia käy kyllä surku, toivottavasti tyttö löytää paremman miehen itselleen.

    Mulla meni ihan ohi tuo vuodatuksen "tuho", kun olen käyttänyt lähiaikoina enemmän bloggeria. Avallonistakin oli mukavasti kadonnut useamman osan kuvat (ovat kuitenkin koneella). Onneksi sait Pinewoodin pelastettua, eikä tarvinnut mennä hankalimman kautta! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!