8.11.2011

10. Osa: Dramodred

Photobucket
111 kuva
Nyt on sitten täydet kymmenen osaa kasassa! Loppua ei vielä näy ja ideoita riittää.
Tarkistin tämän osan eilen illalla, mutta koska en löytänyt montaakaan virhettä ja meinaisn nukahtaa pystyyn, niin luultavasti osassa on kirjoitusvirheitä muikeasti. En ehdi lukea tänään osaa uudestaan, kun menen puolilta päivin hierojalle :D. Sen siitä saa, kun istuu koneella ja sen jälkeen ei kyllä kieliopintarkastamisesta tule yhtään mitään ;) ! Osassa mennään taas kaksi vuodenaikaa eteenpäin, joten vauhti on huimaa ;) . No mutta pidemmpittä puheitta osaan...

Viimeksi herttuoilla: Perheeseen syntyi tytär Sofia. Fiona etsi lohtua kurjaan elämäänsä kuninkaasta, joka osoittautuikin hyväksi lohduttajaksi. Herttua mieleen mahtui vain kuningatar ja perijä. Parille syntyi Sofia tytär ja Fiona tuli uudelleen raskaaksi, mutta sai keskenmenon. Extrassa Fiona rakastui korviaan myöten Sir Arthur Islingtoniin.
Photobucket
Fiona istui hiljaa miehensä vieressä ja yritti vaikuttaa siltä, että kuuntelisi tämän puheita. Häntä ei tosiaan voinut vähempää kiinnostaa miehen työt, puuhat tai ylipäätään mikään mikä tähän liittyi. Se, mitä hän olisi halunnut, oli Arthur. Mies kuitenkin kieltäytyi vaimonsa onnettomuuden ja pienen poikansa takia lähtemästä Fionan ehdottamalle pakomatkalle. Fionalla ei ollut mitään halua, eikä aikomusta elää Fredrickin kanssa, nyt kun raskauskin oli päättynyt keskenmenoon. Jälleen mies oli saanut päähänsä perijän tekemisen, eikä jättänyt Fionaa rauhaan.
Photobucket
Fiona oli matkalla kamariin, kun kuuli Sofian kamarista hiljaisia ääniä. Sofia oli jälleen kiivennyt pois sängystään. Pikku tyttönen ei olisi halunnut nukkua ollenkaan. Hän olisi halunnut leikkiä yötä päivää isältään saamalla leikkilinnalla. Fiona hymyili nähdessään tyttärensä lattialla yöpuvussa linnan pauloissa, hän oli jo aikaisemmin laittanut tytön nukkumaan, mutta eihän tämä pysynyt sängyssänsä alkuunkaan.
Photobucket
”Eiköhän käydä iltapotalla tyttöseni?” Fiona kysyi ja nosti Sofian syliinsä lattialta. Tyttö istui surkeana potalla asioitaan tehden. Oli hetkiä, jolloin Fiona ymmärsi, miksi Arthur piti niin kovasti pojastaan. Silti katsellessaan tytärtään Fiona ei silti tuntenut samanlaista kiintymystä kuin Arthuria kohtaan. Fredrick tuli tytön kanssa loistavasti toimeen, ja Sofiakin tuntui pitävän enemmän isästään. Kukaan tässä linnassa ei jäisi kaipaamaan minua! Fiona venytteli ja toivoi mielessään, ettei Fredrick olisi jälleen odottamassa hänen makuukamarissaan.
Photobucket
Missäs muualla Fredrick olisi ollut? Fiona asettui miehensä viereen sängylle niin lähelle reunaa kuin vain pystyi. Mies veti naisen luokseen, eikä Fiona voinut olla tuntematta vellovaa kuvotuksen tunnetta sisällänsä. Fredrick yritti kovasti olla hellempi ja rakastavaisempi otteissaan, mutta se ei enää merkinnyt mitään Fionalle. Kun tunne puuttui molemmilta puolilta, aviovelvollisuudet muuttuivat vain suorituksiksi. Fiona yritti ajatella Arthuria ja toivoi kovasti tulevansa raskaaksi ja saavansa pojan, jotta Fredrick jättäisi hänet lopulta rauhaan.
Photobucket
Fredrick piti vanhoista tavoistaan kiinni. Aviovelvollisuuksien jälkeen hän kiipesi ylös sängystä ja suuntasi pesulle. Hän ei kestänyt Fionan hajua ihollaan hetkeäkään enempää, kuin oli pakko. Ennen nainen oli surrut miehen käytöstä, mutta nykyään hän oli vain onnellinen siitä, että mies poistui mahdollisimman nopeasti. Pysykööt poissa!
Photobucket
Aamuisin Fredrick poikkesi katsomassa nukkuvaa tytärtänsä. Sofia oli hänelle maailman rakkain asia ja mies teki kaikkensa, jotta tyttö olisi onnellinen. Hän ei halunnut tälle samaa kohtaloa kuin itselleen. Elämää onnettomana jonkun sellaisen rinnalla, jolta ei saa vasta rakkautta. Tytön onnellisuuden tuli tietenkin olla sopivuuden rajoissa. Talonpojalle hän ei tytärtään antaisi!

Elämä ilman Rosea ei ollut elämisen arvoista, mutta Sofia oli tuonut Fredrickin elämään jotain kultaakin kalliimpaa. Sofia avasi silmänsä ja katsoi isäänsä hymyillen. Fredrick ei voinut vastustaa kiusausta ja olla nostamatta tyttöä syliinsä, vaikka kello ei ollut vielä lähelläkään tämän heräämisaikaa.

Photobucket
Fredrick heitti tytön korkealle ilmaan ja tunsi sydämensä pakahtuvan onnesta tytön nauraessa. Ilman Sofiaa hänellä ei olisi mitään. Mies halusi enemmänkin lapsia ja oli siksi valmis vierailemaan vaimonsa makuuhuoneessa. Lapset olivat hänen elämänsä tarkoitus.
Photobucket
”Muutama askel isän mieliksi!” Fredrick houkutteli tytärtään kävelemään. ”Sinä osaat kyllä varmasti.” Sofia käveli keskittyneesti, niin että pieni otsa meni ryppyyn. Hän halusi olla isälleen mieliksi. Tämä vaikutti niin surulliselta. Fredrick ei voinut olla hymyilemättä katsellessaan tyttärensä keskittymistä otsa rypyssä.
Photobucket
Fiona valmisteli jo aamulla päivän ruokia. Hän oli kuullut matkallaan alakertaan miehensä ja tyttären naurun. Sofia ei ikinä nauranut hänen seurassaan yhtä vapautuneesti. Fiona tunsi sydämessään mustasukkaisuuden pistoksen. Nainen ravisti vimmatusti itseään ja yritti saada tunteen katoamaan. Se ei ole sen arvoista, Fiona mietti itsekseen ravistaen samalla turhankin kovaa pippuripurkkia.
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Fredrick oli ryhdistäytynyt monellakin saralla Fionan keskenmenon jälkeen. Mies auttoi kotitöissä aina kun ehti. Hän oli myös palkannut vaimolleen apulaisia sillä aikaa kun hän itse oli töissä. Naisen ei tarvinnut huolehtia Sofian hoidosta tai oikeastaan mistään muustakaan, paitsi ruoan tekemisestä. Fiona toivoi kuitenkin saavansa kunnon palvelijan, joka hoitaisi kaikki kotityöt mukaan lukien ruuanlaiton. Näin Fiona saisi itse keskittyä siihen, mihin hänet on koulutettu, eli tanssimiseen, lukemiseen, soittamiseen sekä elämästään nauttimiseen.
Photobucket
Fiona laski itsellensä kuuman kylvyn ja hieroi kipeitä lihaksiaan. Linna ei ollut lämmin paikka asua, varsinkaan kun talvi oli jo ovella. Vetävät ikkunat saivat niskan särkemään ja niveliä kolottamaan. Kylpy oli ainoa paikka, johon linnan vetoa pääsi karkuun. Hän huokaisi syvään ja painautui alemmas vasten ammeen pohjaa.
Photobucket
Kylvystä nouseminen oli kuitenkin toinen asia ja kylmä ilma tavoitti Fionan hienon ihon. Fiona kiskoi kiireellä puvun nihkeän ihonsa ylle. Ponnistelu oli kuitenkin liikaa ja liian nopeasti. Fionan näkökenttä alkoi tummua ja päässä heittää. Maailman vellominen sai naisen tuntemaan itsensä merisairaaksi ja vatsa kääntyi ympäri. Nainen tyhjensi vatsansa sisällön toilet istuimeen ja toivoi, että joku palvelijoista olisi vielä paikalla tyhjentämässä sen. Suupieliä pyyhkien Fiona istahti lattialle. Pieni hymyn kare tavoitti hänen huulensa ja ajatus välähti kuin salama hänen mieleensä. Hän pääsisi Fredrickistä jälleen eroon, ainakin hetkeksi, sillä hän odotti lasta!
* * * *
 Photobucket
Aika kului ja pakkanen kietoi Dramodredien kartanon entistä tiukempaan otteeseen. Fiona eli elämänsä onnellisinta aikaa, sillä Fredrick oli lopettanut vierailut naisen kamarissa. Vatsa oli saanut jo kauniin pyöreän muodon. Näkyi jo kauas, että herttuatar odotti uutta perheenjäsentä Dramodredin arvokkaaseen sukuun. Molemmat, niin Fredrick kuin Fionakin, toivoivat kovasti perijää taloon. Fredrick ei saanut kuningatarta mielestään, jota Fiona ei voinut antaa anteeksi Fredrickille ja sitä paitsi olihan nainen rakastunut itsekin.
Photobucket
Fiona luisti minkä ehti Sofian hoidosta. Raskaus oli loistava tekosyy, johon vetoamalla hän sai Fredrickin tekemään mitä tahtoi. Mies pelkäsi todella syntymättömän lapsensa puolesta ja suostui kaikkeen mitä Fiona halusi.

Sofian ja Fredrickin suhteesta oli kehittynyt ainutlaatuinen ja erittäin rakastava. Fredrick ei olisi vaihtanut Sofiaa edes kymmeneen poikaan, eikä Sofia isäänsä kymmeneen Fionaan. Eihän Sofia edes nähnyt äitiään päivittäin. Isän ollessa töissä, hoitamassa herttuan velvollisuuksia, Sofiaa hoiti Karen-hoitaja. Karen-hoitaja lähti, kun isä tuli töistä kotiin ja loppuillan Sofia viettikin Fredrickin seurassa.

Photobucket
Fionalla oli muita kiireitä, jotta hän olisi ehtinyt vaivata päätään tyttärelleen. Auringon laskettua ja kartanon isännän mentyä nukkumaan, pihaan saapui tulenpunaisissa hiuksissa Fionan elämän rakkaus. Arthur odotti linnan pihan pensaiden takana, kunnes Fiona tuli päästämään hänet sisälle sopivalla hetkellä.

Fionan koko vartalo tärisi kauttaaltaan miehen tarttuessa voimakkaan vaativasti hänen vyötäisiltään ja tämän painaessa kovat huulensa vaativasti naisen huulille. Fionan saatua tietää raskaudestaan pari oli alkanut tapailla säännöllisesti säännöllisesti. Intohimo ei ollut vähentynyt parin väliltä yhtään, vaikka he tapasivat joka yö.

Photobucket
Fiona lähti hiljalleen johdattelemaan Arthuria makuukamariaan kohden, vaikka mies tunsi jo reitin kuin omat taskunsa. Arthur katseli Fionan sulokkaita keinuvia liikkeitä hänet valtasi suuri halu kietoa kätensä tuon sulokkuuden ympärille. Salailu ja hiipiminen Fionan kamarille sai parin intohimon syttymään entisestään. Suudelmat muuttuivat makuukamaria lähestyessä yhä vaativammiksi ja kädet eksyivät aina vain intiimimmille alueille. Arthur aukoi Fionan puvun nyörejä, saaden hivutettua kätensä kiusoittelevasti puvun sisälle.
Photobucket
Fiona irrottautui kamarissa Arthurin otteesta ja riisui hiljaa pukunsa pois, paljastaen näin alastoman vartalonsa. Arthur katsoi naista huulta purren silmät intohimosta loistaen. Fionan asettauduttua viettelevästi sängylle mies ei enää kestänyt vaan suuteli naista vaativammin hyväillen samalla naisen täydellisiä muotoja.
Photobucket
Auringon noustessa jo hiljaa Pinewoodin vuorien takaa pari tuijotteli väsyneenä, mutta onnellisena toisiaan. ”Minun täytyy lähteä, ennen kuin kartano herää. Sitä paitsi Melanie tarvitsee apua Edwardin kanssa kotona.” Arthur kuiskasi hiljaa. Fionan tunsi mustasukkaisuuden piston jälleen sydämessään, tällä kertaa vain paljon voimakkaampana. Hän unelmoi siitä, kuinka joskus saisi nukkua rauhassa miehen sylissä ja herätä aamuun tämän vierestä. Melanielle hän oli eniten kateellinen siitä, että tämä oli Arthurin lasten äiti ja näin ikuisesti sidoksissa mieheen.

Fiona katsoi miehen paljasta selkää tämän pukiessa alusvaatteita sängyn reunalla istuen. Mies toivotti naiselle hyvää päivän jatkoa ja poistui huoneesta. Fiona antoi katseensa kiertää ympäri tyhjää huonetta ja lähti epätoivoisesti miehen perään.

Photobucket
Hän tavoitti miehen toiletista kasvojaan pesemästä. Fiona juoksi miehen syliin ja suuteli tätä suolaisten kyynelien alta. Arthur rutisti naista sylissä silitellen tämän hiuksia ja suukotellen päälakea. ”Karataan!” Fiona sai lopultakin sanottua. ”Karataan jonnekin yhdessä kaksin, vain me kaksi! Vauva syntyy muutaman kuukauden päästä ja siihen mennessä ehdimme tehdä valmistelut matkaa varten!” Nainen lisäsi vielä samaan hengen vetoon.

Arthur katsoi naista hetken tunnistamaton ilme kasvoillaan. ”Minulla on Edward kotona, joka tarvitsee minua enemmän kuin sinä! Fiona olen pahoillani, mutta Melanie ei pärjää pojan kanssa yksin ja hän on minun poikani!” Fiona olisi voinut vannoa, että hän todella kuuli sydämensä lohkeavan.

Photobucket
Olisiko Arthur jatkanut puhettaan, sitä ei Fiona tiennyt, sillä parin keskeytti Fredrickin makuuhuoneesta kantautuva kolina, miehen pukiessa vaatteita ylleen. Fiona katsoi surullisena elämänsä rakkauden perään ja toivoi, että lapsi jota hän sisällään kantoi, ei olisikaan jostain ihmeestä Fredrickin vaan Arthurin. Mies rakasti poikaansa ja valitsisi varmasti Fionan, jos hänellä olisi ollut tarjota tälle heidän rakkautensa hedelmä.
Photobucket
Fredrick ei huomannut linnan aamussa mitään erikoista. Yläkerran aulaan päästyään hän kuuli pienen Sofian kitinän tämän makuukamarista ja kiirehti tyttärensä luokse. Pienet tähtisilmät tuikkivat kehdosta Fredrickiä vastaan miehen saapuessa huoneeseen. Fredrick katsoi ulos todeten samalla, että oli herännyt aikaisin tänä aamuna.

Puettuaan Sofian päivävaatteisiin, mies totesi nyt olevan hyvä hetki opettaa tyttöä sanomaan ”isä”, kun tyttö oli vielä virkeä unien jäljiltä. Sofia nautti isänsä suomasta huomiosta täysin sydämin ja yritti parhaansa mukaan toistaa perässä, vaikka se vielä oli kovin vaikeaa! Kieli ei meinannut millään asettua oikein, vaan pyörähti aina väärää kautta, tuottaen kummallisia ääniä. Sofia tarttui kieleensä pienillä sormillaan ja sai Fredrickin nauramaan yrittäessään vetää kieltä kiukuissaan suusta.

Photobucket
Fiona oli kiirehtinyt keittiöön asetellen samalla pukua portaissa paremmin yllensä. Fredrick oli herännyt aikaisemmin kuin ennen tänä aamuna. Sofia oli kuitenkin pelastanut äitinsä aloittamalla itkun, niin että Fredrick ei tullutkaan suoraan keittiöön toivottamaan hyvää huomenta kuten yleensä.
Photobucket
Fredrick viipyi jossain niin, että Fiona sai syödä rauhassa aamiaista ja miettiä aamun tapahtumia. Pasteijan palanen ei meinannut millään mennä kurkusta alas, vaan pyöri ikävästi suussa. Fiona pidätteli itkua, eikä ruoka oikein ottanut maistuakseen. Arthur ei halunnut lähteä hänen kanssaan! Melanie onnistui pitämään miehen itsellään, vaikka Arthur kävikin Fionan luona joka ilta.

Fiona tunsi vanhan kiukkunsa heräävän sydämen sisältä. Melanie oli yksi kuningattaren luottoystävistä! Arthur ei halua minua, koska menettäisi mahdollisuutensa vaikuttaa kuninkaanlinnassa! Aluksi ajatus tuntui tyhmältä, mutta mitä pidempään Fiona mietti, sitä järkevämmäksi se hänen mielestään kävi. Kuningatar oli kaiken pahan alku ja juuri!

Photobucket
Fredrickin lähdettyä lopulta töihin Fiona vetäytyi kamariinsa nukkumaan. Nainen nukkui päivät peuhattuaan yöt, ei hän muuten olisi jaksanutkaan. Jos Fredrick olisi ollut kotona, tämä olisi luultavasti ihmetellyt vaimon vetäytyessä nukkumaan heti herättyään pitkien yöunien jälkeen, mutta mies oli kuitenkin aina töissä. Tänä aamuna uni ei kuitenkaan tullut helposti, sillä ajatukset eivät antaneet rauhaa Fionalle. Kuningatar saisi vielä maksaa tästä kaikesta, mutta miten?!
Photobucket
Perheenlisäystä odottava Petersonin emäntä oli jälleen saapunut hoitamaan Dramodredien puutarhaa pienen lisätienestin toivossa. Lumi ei ollut vielä satanut maahan, mutta pakkanen oli jäädyttänyt maan, niin ettei siinä voinut kasveja edes viljellä. Järvi oli myös jäätynyt, eikä kalaa tullut, joten Petersonit tekivät hanttihommia aatelisille.
Photobucket
Paroni Mikael Strongbow oli tullut pelaamaan erän shakkia Fredrickin kanssa. Fredrick ja Mikael olivat parhaita kaveruksia pienestä pitäen. Välistä Mikael oli kyllä turhauttava taivaanrannanmaalari, mutta useimmiten miehen haihattelevat ajatukset huvittivat Fredrickiä.

Välillä Fredrickin olisi tehnyt mieli nauraa ystävälleen, joka valitteli vaimonsa patistavan häntä töihin! Henriett vaikutti kovin vallanhimoiselta ja pelottavalta naiselta. Mikael oli saanut juuri toimeksiannon kuninkaalta, joka halusi teettää kuningattaresta maalauksen. Fredrikin teki mieli pyytää kopiota maalauksesta, mutta sai lopulta hillittyä kielensä ja kuunteli vain hiljaa miehen puheita.

* * * *

Photobucket
Surumieliset soinnut kaikuivat pitkin Dramodredien linnaa Fionan vuodattaessa tuntemuksiaan soittoonsa. Välillä soitto kiihtyi ja moni olisi voinut väittää sen olevan vihaista, mutta useimmiten Fionan musiikki olisi saanut herkemmän kuuntelijan kyyneliin. Fionan soittoa kuultiin nykyään päivittäin.
Photobucket
”Miten sinä pikkuinen äitisi noin synkäksi vedät jo näin heti aamusta?”  Fredrick jutteli Fionan alati kasvavalle vatsalle. Fionan olisi tehnyt mieli potkaista mies kauemmaksi, mutta hillitsi jalkansa, jonka lihakset olivat jo kiristyneet valmiina potkuun
Photobucket
Viereisestä lastenhuoneen ovesta kuului onnellinen kikatus ja Fredrick kiirehti silmät onnesta loistaen nostamaan pienen tyttären syliinsä. ”Eikitään, eikitään!” Sofia sanoi vaativasti Fredrickille, joka vastasi tyttärensä vaatimuksiin kutittamalla tätä vatsasta. ”Isän täytyy lähteä töihin, mutta äiti varmaan leikkii sinun kanssasi?” Fredrick sanoi tytölle katsoen samalla kysyvästi vaimonsa suuntaan. Omaksikin yllätyksensä Fiona nyökkäsi.
Photobucket
”Äti, taanko minä ikkusikkon vai ikkuveljen?” Sofia kysyi katsoessaan äitinsä vatsaa leikin lomasta. Tyttö oli utelias luonteeltaan ja muistutti Fionasta luonteeltaan, että ulkonäöltään isäänsä. Ehkä se oli se syy, miksei Fiona viihtynyt tyttärensä seurassa usein. Kysymys sai naisen kuitenkin hymyilemään ja kertomaan ettei sitä voinut tietää etukäteen. Haikara toi aina yllätyksen.
Photobucket
 Lopultakin Pinewood oli saanut aatelisten kauan kaipaaman lumipeitteen. Kaunis valkoinen peitto peitti Dramodredien linnaa. Se oli kuin lahja luonnolta, sillä tänään oli pikku Sofian syntymäpäivä.
Photobucket
Fredrick oli saanut päivän vapaaksi töistä ja vietti sen taistellen yläkerran kylpyammeen kanssa. Ammeen mokoma oli alkanut vuotaa kesken Fionan aamukylvyn ja siitäkös meteli oli noussut. Paljon melua tyhjästä, Fredrick ajatteli. Minun tässä olisi pitänyt meluta, kun joudun korjaamaan tämän!
Photobucket
Lopulta amme oli korjattu ja Fredrick alkoi olla juhla tuulella tyttärensä syntymäpäivän johdosta. Fionan yllätykseksi mies suikkasi hänelle suukon keskelle suuta, naisen kutsuessa tätä syömään lounasta ennen vieraiden saapumista.
Photobucket
Ruokaillessa oli kaikkea muuta kuin rento tunnelma. Fredrick kyseli koko ajan oliko se jo tehty, olihan Fiona muistanut tämänkin asian ja oliko Sofian uusi mekko tilattu. Kun mies oli saanut listan kyseltyä loppuun, tämä aloitti alusta.
Photobucket
Fionan onneksi juhlavieraat alkoivat jo saapua paikalle, joiden joukossa myös Arthur ja Melanie. Fiona ei vaivautunut vilkaisemaan rakastajaansa ja tämän vaimoa toista kertaa, vaan lähti hakemaan Sofiaa päiväunilta, Fredrickin ottaessa vieraita vastaan.
Photobucket
Syntymäpäivien h-hetki lähestyi. Sofia oli kummitätinsä paronitar Henriettan sylissä syntymäpäiväkakun edessä. Henriett katsoi tyttöä palvoen haaveillen samalla omasta tyttärestä.
Photobucket
 Henriett kumartui Sofian kanssa puhaltamaan kynttilöitä. Henriettan piti vain avustaa, mutta koska Sofia vain tuijotti kaunista kummitätiänsä nauraen iloisesti, kynttilöiden puhallus jäi kokonaan Henriettan vastuulle.
Photobucket
Synttärisankarille puettiin isänsä tilaama hame. Sofia sai leikata syntymäpäiväsankarina ensimmäisen palan kakusta.
Photobucket
Melanie oli todella huonolla tuulella juhlissa. Nainen äyski jokaiselle joka yritti puhua hänelle jopa Sofialle, eikä tyttö ymmärtänyt ollenkaan mistä naisen outo käytös johtui. Lopulta Arthur kävi pyytämässä syntymäpäiväsankarilta anteeksi vaimonsa puolesta ja kuiskasi samalla vaimonsa olevan pieniin päin.
Photobucket
Fredrick lumoutui tapansa mukaan kuningattaren läsnäolosta ja sai naisen että itsensä sekoamaan sanoissaan. Fredrick rakasti tytärtään yli kaiken, mutta ei silti voinut olla kuvittelematta olisiko hän rakastanut Rosen ja hänen yhteisiä lapsia enemmän?
Photobucket
Photobucket
Lady Sofia Dramodred. Fiona totesi Sofian olevan jo isotyttö, eivätkä isot tytöt käytä pantoja. Sofian pitkät hiukset kiharrettiin nätisti sivuille korostamaan tytön kasvon piirteitä.
Photobucket
Sofian aatelisneitokoulutus aloitettiin välittömästi tytön kasvettua tarpeeksi isoksi. Fiona piti tärkeimpänä taitona, joka aatelisnaisella tuli olla, pianon soittoa. Sofialla, ei ollut lupaa soittaa juhlasalin flyygelillä, mutta tyttö viis veisasi äitinsä kielloista. Fredrick ei sitä paitsi pistänyt pahakseen flyygelin soittamista ja Sofia kuuntelikin vain isäänsä.
* * * *
Photobucket
Kylmänä talviyönä Fionan synnytys lopultakin käynnistyi. Nainen oli jo kokeillut kaikkia mahdollisia keinoja, jolla synnytyksen olisi pitänyt käynnistyä. Fiona oli myös tehnyt kaikkensa, jotta vauva olisi poika. Hän oli syönyt paljon suolaa ja nukkunut kirves patjan alla lähes koko raskauden ajan. Hän oli aivan varma, että lapsi olisi poika. Fiona huusi ja kiljui tuskissansa, niin että koko linna raikui! Fredrick juoksi hädissänsä paikalle tietämättä mitä pitäisi tehdä.
Photobucket
Synnytys oli kuitenkin helpompi, kuin Sofian kanssa oli ollut ja maailmaan putkahti pieni tyttövauva. Fiona katsoi surullisena tyttöä. Tämä ei voi olla totta! Fiona ajatteli. Tieto lapsen sukupuolesta vain lisäsi synnytyksen aiheuttamia kipuja.
Photobucket
Fiona ojensi juuri syntyneet tyttärensä Fredrickille. Mies katsoi vauvaa haltioissaan. Tyttö oli perinyt isänsä hiukset ja ihonvärin kuten Sofia.
Photobucket
Fionan poltot alkoivat taas yltyä. Nainen oli luullut ensiksi pienten polttojen johtuvan raskausjäännösten poistumisesta, mutta nyt poltot yltyivätkin yhtä koviksi, ellei kovemmiksi kuin äskeisen vauvan kanssa.
Photobucket
Fredrick tuijotti hädissään tuskasta kiemurtelevaa vaimoaan. Mikä nyt neuvoksi? Onneksi toinen vauva syntyi vauhdilla. He olivat saaneet kaksoset! Fionan suruksi molemmat olivat tyttöjä.
Photobucket
Sofian kamarin viereen oli sisustettu uutta perheen jäsentä varten huone. Fiona asetti kuopuksensa kehtoon Fredrickin raahatessa huoneeseen varastosta toistakin kehtoa. Ensimmäisen kerran nainen näki kunnolla tyttärensä.
Photobucket
Ylempi ensimmäiseksi syntynyt ja isäänsä tullut tytär sai nimekseen Felicia. Alempi perheen kuopus, joka on aivan äitinsä näköinen, sai nimekseen Ofelia.
(Huomautan tässä nyt samalla, että Fredrickin hiusten väri on todella punainen. Miehellä on peruukki! Eli tytöt eivät ole Arthurin.)

Photobucket
Palatessaan kaksosten kamarista Fiona löysi Fredrickin löhöilemästä sängyltään. Olihan nainen osannut odottaa tätä, mutta näin nopeasti kaksosten syntymän jälkeen? Fiona riisui rauhallisesti pukunsa ja asettautui miehensä viereen sängylle alusvaatteisillaan.
Photobucket
Hän ei voinut mitään inhotuksen ja kuvotuksen tunteelle, joka lävisti hänen vartalonsa miehen koskiessa häneen. Aviovelvollisuudelle ei vain voinut mitään.
Photobucket
Fredrick poistui tavalliseen tapaansa omaan kamariinsa nukkumaan kylvyn kautta. Fiona ei pistänyt pahakseen. Hän ei ollut tänä yönä nähnyt Arthuria Fredrickin takia, eikä halunnut enää viettää yhtään ylimääräistä hetkeä miehensä kanssa.
Photobucket
 Fiona jäi haaveilemaan yhteisestä elämästä Arthurin kanssa. Hän oli varma, että he saisivat vielä joskus mahdollisuutensa olla yhdessä. Fredrickin jättäisi hänet varmasti rauhaan, kun vain saisi perillisensä. Melanie ja kuningatar oli vain raivattava ensin tieltä. Kuningatar oli varmasti kaiken tämän taustalla.
Photobucket
Arki jatkui linnassa samanlaisena kuin ennenkin. Fredrickin ollessa töissä Karen-hoitaja piti hyvää huolta kaksosista sekä Sofiasta. Fiona ei korvaansa lotkauttanut tyttäriensä itkulle. Ofeliaa hän kävi joskus lohduttamassa, koska tyttö ei muistuttanut häntä Fredrickistä.
Photobucket
Jotain muutosta Fionan arkeen kuitenkin tuli, sillä jonkun oli opetettava Sofia ladyn tavoille. Tänään oli vuorossa kirjoituksen harjoittelua. Tytöt eivät käyneet koulussa, eihän heidän tarvinnut osata latinaa tai mitään muutakaan, vaan kodinhoitoon ja viihdyttämiseen liittyviä asioita. Latinasta opeteltiin vain muutamia hienoja fraaseja, joita voi käyttää sävähdyttääkseen miehiä.
Photobucket
Joulu oli saapunut Pinewoodiin ja Dramodredin perhekin oli kokoontunut jouluaterialle. Fiona oli laittanut jouluateriaksi lohta ja jälkiruokana oli kuningattarelta saatua kakkua, jonka Fiona olisi jättänyt mieluummin syömättä. Perhe kilisteli yhdessä toivotellen hyvää joulua toisilleen.
Photobucket
Photobucket
Ruokailu keskeytyi Fionan voidessa yhtäkkiä kovin pahoin. Hän ei aluksi ymmärtänyt mikä voi olla kyseessä, mutta keksi kyllä lopulta syyn. Hänen ja Fredrickin yöt olivat tuottaneet tulosta, nainen odotti jälleen perheenlisäystä.
Photobucket
Photobucket
Fionalta jäi ruoka syömättä, sillä pahoin vointi ei mennyt millään ohi. Toisaalta hän ei ollut yhtään pahoillaan saadessaan mahdollisuuden välttää syömästä kuningattaren kakkua. Fredrick ja Sofia viettivät jouluaaton kahden kesken Fionan ja kaksosten nukkuessa. Isä ja tytär herkuttelivat kakulla ja tanssivat yhdessä joulukuusen ympäri. Parempaa joulua ei olisi voinut olla.
* * * *
Photobucket
Joulu meni ja uudenvuodenaatto saapui tuoden mukanaan paronien naamiaisjuhlat. Fiona ja Fredrick pyörähtivät tanssiaskelin kuusen edessä, joka jo veti viimeisiään. Molemmat olivat hyvällä tuulella, sillä he näkisivät tänään jälleen rakkaansa naamiaisissa.
Photobucket
Sofia jäi kotiin tekemään äitinsä määräämiä käsialaharjoituksia. Hän olisi myös halunnut mukaan juhlimaan, mutta siellä ei kuulemma ollut muitakaan lapsia. Fiona oli myös sanonut, että tyttö oli vielä liian nuori esiteltäväksi seurapiireissä. Mitä tahansa muuta kuin käsialaharjoituksia uudenvuodenaattona. Käsialaharjoitukset saivat kuitenkin jäädä, kun linnan ovesta kuului koputus.
Photobucket
Ludvig oli myös kaivannut seuraa ja nähnyt Dramodredin linnan ikkunasta kajastavat valot. Lapset leikkivät koko illan yhdessä salaa vanhemmiltaan, jotka olivat juhlimassa paroneilla.
Photobucket
Ludvigin lähdettyä Sofia oli aivan uupunut. Hän ei voinut kuitenkaan vastustaa muutamaa tanssiaskelta matkallaan juhlasalin poikki yläkertaan.
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Lastenhoitajan mokoma oli myöhässä. Fiona oli määrännyt Sofian harjoittelemaan maalaustaitojaan, sillä aikaa, kun hän itse yritti rauhoitella isänsä perään itkeviä vauvoja. Fiona oli heille kuitenkin täysin vierashoitaja, eivätkä lapset ottaneet rauhoittuakseen äitinsä sylissä. He kaipasivat Fredrickiä ja Karen-hoitajaa.
* * * *
Photobucket
Aika kului, Fionan vatsa kasvoi ja kaksosten syntymäpäivä koitti. Fredrick oli tilannut rakkaille tyttärilleen kakut Rowleyn puodista. Fionan raskaus oli todella vaikea ja perhe olikin päättänyt juhlia kaksosten syntymäpäivää ilman suurempia juhlia.
Hengenveto, kumarrus ja puhallus…

Photobucket
Kaksosista nuorempi Lady Ofelia Dramodred.
Photobucket
Kaksosista vanhempi Lady Felicia Dramodred. Ei niin ladymaisesti käyttäytyvä neitokainen. Tämän kanssa täytyy vielä tehdä paljon töitä! Fiona huokasi katsellessaan Felician nenän kaivuuta.
Photobucket
Fiona oli matkalla makuuhuoneeseen laitettuaan Fredrickin kanssa kaksoset nukkumaan, kun vatsaa vihlaisi kipeästi. Ei hän vielä voi syntyä! Fiona ajatteli kauhuissaan. Vauva ei vielä ole tarpeeksi iso.
Photobucket
Fredrick kiiruhti yläkerran aulaan katsomaan mikä sai hänen vaimonsa huutamaan noin kovaa ja hätääntyi itsekin näkemästään.
Photobucket
Pian Fionan käsivarsilla lepäsi pieni punatukkainen poika. Fredrick ei olisi voinut olla iloisempi, lopultakin poika. Lapsi oli vain kovin heikko synnyttyään liian aikaisin tähän maailmaan.
Photobucket
Fiona lykkäsi poikansa Fredrickille ja lähti synnytyksestä heikkona hoipertelemaan kamariaan kohti. Fredrick syleili ja suukotti poikaansa. Hän toivoi, että pojasta kasvaisi vahva lapsi. Olihan Islingtonienkin Edward syntynyt ennen aikojansa Melanien pudottua hevosen selästä ja nyt Edward oli jo potra poika.
Photobucket
Poika nimettiin mahdollisimman nopeasti, jotta hänet voitaisiin tarvittaessa haudata siunattuun maahan. Nimekseen hän sai Herttua Kristopher Dramodred.
Photobucket
Päivät kuluivat ja talvi taittui kevään puolelle. Kaksoset kasvoivat kovaa kyytiä ja tarvitsivat vanhempiensa apua yhä enemmän tutustuessaan ympäröivään maailmaan. Fredrick ei enää ehtinyt hoitaa kaikkia iltaisin, kun lapsia oli yhteensä neljä ja Fiona joutui auttamaan pienenpien lasten kanssa.

Kaksoset olivat tänään erityisen virkeitä, joten vanhemmat olivat todenneet päivän otolliseksi kävelyharjoituksille. Hienon naisen tuli osata kävellä tyylikkäästi, mutta viettelevästi saadakseen itselleen aviomiehen.

* * * *
Photobucket
Photobucket
Sofia istui ruokasalin pöydän vieressä ja söi aamupalaa. Kiireesti tyttö ahmi aamiaisleivoksen ja vielä suu täynnä kakkua hän juoksi juhlasalin flyygelille soittoharjoituksiaan tavailemaan. Sofia oli luvannut äidilleen käyvänsä tänään läpi tämän antamat soittoläksyt, mutta nyt läksyt tuntuivat olevan pahasti tiellä.

Kiireessä mikään ei oikein onnistunut. Sormet menivät väkisin väärälle koskettimelle ja saivat pienen tytön päästämään suustansa sanoja, jotka olisi saanut vanhemman ihmisen pyörtymään järkytyksestä. Sofian piti kyllä soittamisesta, mutta tänään hänellä oli muita vielä mukavampia suunnitelmia.

Sofia sai äitinsä määräämät harjoitukset juuri loppuun, kun oveen koputettiin neljä kertaa rytmikkäästi. Sofia tunsi kihelmöinnin leviävän varpaista ylöspäin tunnistaessaan koputuksen ja hengitys ei millään pysynyt tasaisena hänen lähestyessä ulko-ovea.

Photobucket
Oven takana oli vastassa Ludvigin iloisesti hymyilevät kasvot. Prinssi oli tosiaan tullut, kuten oli luvannut muutamapäivä aikaisemmin prinsessa Annabellan syntymäpäivillä.  Sofia ei oikein tiennyt miten olisi poikaa tervehtinyt, mutta tämä kaappasi tytön tiukkaan syleilyyn nauraen samalla iloisesti. ”Eikö olekin kaunis päivä tänään?! Leikitäänkö pihalla?” Ludvig kysyi iloisesti Sofialta irrottaen samalla kätensä tytön ympäriltä. Sofia suostui oikein mielellään jäämään pihalle, talossa olikin niin ankeata, kun kevät siivousta ei oltu vielä tehty.
Photobucket
Lapset istuivat ja leikkivät pihalla koko pitkän päivän erilaisia loruleikkejä ja piilosta. Leikit keskeytyivät vasta, kun Alicen ääni huusi Ludvigia kotiin. Nainen oli kuulostanut Sofian mielestä jotenkin hätääntyneeltä, mutta tuskin se mitään kummallista oli.
Photobucket
Fiona oli kovin huolissaan monesta tyttärestään. Tyttöjä oli kolme, eikä valtakunnassa välttämättä riittäisi jokaiselle aviomiestä. Nainen oli ottanut sydämensä asiaksi tyttäriensä kouluttamisen mitä hienoimmiksi aatelisneidoiksi. Feliciassa töitä tuntuikin riittävän. Tyttö ei meinannut millään ymmärtää, ettei seurapiireissä menestystä haluava neito saa kaivaa nenää ja syödä sieltä löytämiään tuotoksia ylpeänä. Fionasta oli tärkeää opettaa tytöille hyvät tavat heti alun alkaen.
Photobucket
Päivisin, kun Kristopherilla ja kaksosilla oli hoitaja, Fiona valvoi Sofian opintoja. Tytöstä oli kovaa vauhtia kehittymässä todella taitava soittaja ja Fionalla ei enää kohta olisi mitään opetettavaa tytölle. Hän kuitenkin valvoi, että tyttö harjoitti taitojaan päivittäin.
Photobucket
Fionaa ei oltu kuitenkaan luotu näin äidilliseksi ja ahkeraksi ihmiseksi, joten nainen usein nukahti perhehuoneen sohvalle Sofian soittotuntien jälkeen ja joskus soittotunneillakin. Arthurin yöllisen vierailut toivat vielä oman lisänsä rasitukseen. Niistä Fiona ei kuitenkaan luopunut, sillä Arthur oli hänelle tärkeämpi, kuin kukaan muu.
Photobucket
Fredrick siivosi keittiössä illallisesta aiheutuneita sotkuja. Mies oli Rosesta kovin huolissaan, sillä oli kuullut tämän lähteneen tädilleen linnasta. Kaikki ei ollut kunnossa, vaikka kuninkaanlinnasta niin väitettiin. Hän oli nähnyt sen kuninkaan ilmeestä tämän kertoessa Rosen poissaolon syytä. Rosen lähtö vaivasi miestä. Hän ei muutenkaan saanut ajatuksiaan helposti naisesta, varsinkaan sen jälkeen, mitä Annabellan syntymäpäivillä tapahtui, ja nyt nainen oli kadonnut tuhkatuuleen. Mies yritti kuitenkin olla läsnä lastensa seurassa, vaikka ajatukset karkailivat koko ajan kuningattaren katoamiseen.
Photobucket
Fredrickin onneksi lapset viihtyivät, varsinkin kaksoset, loistavasti keskenään. Siskokset leikkivät ja nauroivat yhdessä sekä katselivat Sofian opiskeluita aatelisneidoksi. Ofelia oli halunnut harjoitella Sofian näyttämiä tanssiaskelia, mutta ei pystyssä pysyminen oli osoittautunut todella vaikeaksi pikku tytölle. ”Itko, taa uvan auttaa minua!” Ofelia komensi Feliciaa, joka ei ollut ollenkaan niin innostunut tanssista, kuin siskonsa. Tyttö kuitenkin nousi Ofelian mieliksi ja tanssiminen siskon kanssa osoittautui erittäin mukavaksi puuhaksi.
Photobucket
Ofelia kaipasi paljon enemmän seuraa kuin Felicia. Usein tyttö tuppautui Sofian leikkeihin mukaan. Sofia rakasti linnaansa, jonka oli saanut isältään syntymäpäivälahjaksi aikoinaan. Sofia kuitenkin rakasti myös sisartaan, joka sai hänet nauramaan väkisinkin touhuillaan ja ideoillaan. Välillä sisko meni kutienkin liian pitkälle!
Photobucket
”Ofelia! Se on minun prinssi! ÄLÄ SYÖ SITÄ!” Sofia huusi ääni särkyen kauhusta pikkusiskolleen. Ofelia katsoi siskoaan ihmeissään ja mietti mitä tämä mahtoi tarkoittaa. Pikku tytön ikeniä kutisi tuhottomasti ja hän yritti vain helpottaa oloaan. Sofian nappasi prinssinsä siskonsa suusta, tarkasti vahingot ja heittäytyi omistavasti leikkilinnansa päälle.

Ofelian alahuuli alkoi väpättämään ja pienet silmät täyttyivät vedestä. ”Älä yritäkään huutaa Ofelia tai minä en enää ikinä päästä sinua tänne!” Sofia katsoi tuimasti siskoaan. Ofelia tuhahti äänekkäästi ja lähti horjuen kohti huoneen ovea. ”En oliti havunnutkaan eikkiä kanttasi!” Tyttö tuhahti ja yritti matkia äitinsä ylväitä askelia poistuessaan huoneesta.

Photobucket
Sofian katseli hetken pikkusiskonsa perään, kun hän kuuli vaunujen ajavan pihaan. ”Isä!” tyttö huudahti ja lähti juoksu jalkaa tätä vastaan. Matkallaan hän ohitti myös tuhisevan Ofelian, jolla kävely teki vielä tiukkaa. Sofia kapsahti Fredrickin kaulaan onneissaan siitä, että isä oli kotona. Fredrick halasi tyttöään tiukasti ja suukotti tätä poskelle. Hän oli niin onnellinen lapsistaan. Nämä olivat hänelle koko maailma!
* * * *
Photobucket
”Äithi, mikti täytyy mennä jo ukkumaan?!” Ofelia kysyi vaativasti äidiltään, kontaten tämän perässä yläkerran aulaan. Kaksosille oli laitettu jo yöpaidat päälle ja Sofia oli iltakylvyssä. ”Minähän kerroin jo sinulle pikkuinen!” Fiona vastasi pieni ärtymyksen sävy äänessään. ”Huomenna on veljesi syntymäpäivät ja teidän, mutta järjestämme veljesi kunniaksi pienet juhlat! Teidän täytyy olla reippaita!” Ofelia mutristi huultaan kiukkuisesti äidilleen ja mutta suostui nostettavaksi takaisin kehtoonsa.
Photobucket
Sofia oli vetäytymässä nukkumaan. Hän ei ymmärtänyt, miksi veli saisi syntymäpäiväjuhlat, mutta siskot eivät, vaikka näilläkin oli syntymäpäivä. Tämän täytyi olla äidin idea, isä ei ikinä tekisi tällaista kaksosille! Tyttö mietti vetäessään peittoa ylleen. Sitä paitsi isää painoi jokin, mitä tyttö ei voinut ymmärtää!
Photobucket
Fredrick hieroi huolestuneena käsiään yhteen. Hän ei ikinä olisi uskonut, että Rosen katoaminen, vaikka sitä tädillä vierailuksi virallisesti väitettiin, voisi vaikuttaa häneen tällä tavalla! Mies tunsi olevansa niin yksin ja niin hukassa. Huomenna olisi hänen poikansa ja tyttöjen syntymäpäivät ja hänen pitäisi olla siitä todella onnellinen. Häntä harmitti, että oli antanut Fionalle vallan jättää kaksosten syntymäpäivät juhlimatta. Hän ymmärsi, että nainen oli huolissaan pojasta, joka oli edelleen kovin heikko, mutta silti kaksoset olivat heidän tyttäriään. Voi Rose! Missä olet?!
Photobucket
Syntymäpäiväjuhlille oli kutsuttu vain herttuaperheen lähimmät ystävät paroni Strongbowt ja kuningasperhe. Lapsia ei ollut kutsuttu, eikä kuningasperhe saapunut kuningattaren puuttumisen takia. Fionaa ei kyllä haitannut yhtään, ettei Rose ollut paikalla. Kakku oli jälleen Rowleyn emännän luomuksia ja Fiona oli todella tyytyväinen emännän kakkujen tekotaitoon. Nainen keinutti poikaansa edes takaisin ja kumartui puhaltamaan tämän avuksi kynttilöitä. Mikael ja Henrietta kannustivat taustalle!
Photobucket
Herttua Kristopher Dramodred
Photobucket
Paronit lähtivät heti syömättä edes kakkua. Heillä oli kova kiire kotiin, joka oli omituista, sillä Henrietta oli yleensä se juhlavieras, joka lähti viimeisten vieraiden joukossa kotiin. Jotain omituista oli tekeillä paronien kotona ja se olikin Fionan pääpuheenaihe perheen syödessä kakkua keskenään.
Photobucket
Puheen keskeytti kuitenkin yläkerrasta kuuluvat iloiset huudahdukset. ”Kaksosten syntymäpäivä!” Fredrick ja Sofia huudahtivat yhteen ääneen ja kiirehtivät yläkertaan jättäen Fionan syömään kakkua yksin. Hetken mietittyään nainenkin lähti katsomaan lastensa kasvua.
Photobucket
Lady Felicia Dramodred
Photobucket
Lady Ofelia Dramodred, joka on perheen lapsista ainoa, joka tuli äitiinsä.
Photobucket
Arki jatkui muuttumattomana Dramodredien kartanossa. Fiona pyrki välttelemään lastenhoitoa mahdollisimman paljon, jättäen Fredrickille näin kaiken työn. Nainen osallistui kuitenkin tyttöjen koulutukseen, mutta suurimmaksi osaksi hän määräsi Sofian opettamaan siskoillensa oppimiaan asioita.
Photobucket
Photobucket
Ainoa missä Fiona Fredrickiä auttoi, oli lasten nukkumaan laittaminen. Nainen oli välillä Fredrickistä omituisten innostunut saamaan lapset mahdollisimman aikaisin nukkumaan. Toisaalta Fredrickiä ei oikeastaan jaksanut paljoa edes kiinnostaa, mitä hänen vaimonsa puuhasi. Hän oli saanut urkkijoiltaan tiedon, että kuningatar oli palannut linnaan lopultakin. Rose oli kuulemma muuttunut matkalla ja näkymätön suruverho varjosti tämän kasvoja.

Fredrickin sydäntä korvensi. Hän halusi päästä puhumaan naisen kanssa kasvotusten ja selvittää mikä tätä vaivasi. Onneksi hänellä oli kuitenkin omat lapsensa. Mies ei olisi tiennyt mitä tehdä ilman lapsiaan. Kristopherin pienen tuhinan kuunteleminen ja lapsen rauhallisten kasvojen katseleminen tämän nukkuessa sai miehen sydämen aina rauhoittumaan. Ilman lapsiaan hän olisi hukassa.

Photobucket
Photobucket
Kaksoset auttoivat kartanon asioissa minkä ehtivät. Felicia kunnostautui tiskaamisessa ja Ofelia laittoi ruokaa uunilla, jonka hänen isä oli tälle puusepältä tilannut. Fionaa ei tyttöjen elämässä paljoa näkynyt, mutta tytöt tulivat aina vain paremmin toimeen keskenään. Sofian auttoi ja neuvoi pikkusiskojaan ja nämä kuuntelivat mielellään isosiskonsa ohjeita.
Photobucket
Fredrickin aika meni suurimmaksi osaksi Kristopherin hoitamiseen. Poika oli todella heikko ja vaati koko ajan hoitoa. Fredrick vain toivoi, että poika vahvistuisi. Lääkärit olivat ehdottaneet suoneniskentää, mutta Fredrickin mielestä poika oli vielä liian pieni sellaiseen. Mies kuitenkin mietti päivittäin katsellessaan poikansa iloisia, mutta hauraita kasvoja, pitäisikö hänen sittenkin antaa lupa suoneniskentään.
Photobucket
Photobucket
Fionalla oli omat ongelmansa ja huolensa. Hän oli nähnyt kuningattaren ja Sofian läheiset välit katsellessaan paria salaa ikkunasta. Kuningattaren oli turha kuvitella saavansa hänen vielä hänen tytärtäänkin. Vaikka Fiona ei haitannut se, etteivät tyttäret niin välittänyt hänestä, mutta ei hän todellakaan halunnut, että kuningatar saisi lasten kiintymystä. Kuningatar lähti nopeasti vaihdettuaan Sofian kanssa muutaman sanan. Tästä tulisi vielä loppu, Fiona vannoi hiljaa mielessään puristaen samalla rystyset valkoisina käsiään nyrkkiin.
Photobucket
Katsellessaan ikkunasta Fiona oli huomannut, että heille oli tullut postia. Nainen riensi kiireesti katsomaan mitä laatikosta löytyi. Yksi kirje oli osoitettu hänelle. Nainen repi innoissaan kirjeen auki ja luki ahnaasti sen sisällön.
Photobucket
Fiona tunsi polviensa tutisevan ja menettävän jalkojensa hallinnan. Nainen mätkähti kivuliaasti polvilleen kivetykselle. Hänen olisi pitänyt iloita uutisista, sillä tätähän hän oli toivonut jo pitkään, mutta silti hän tunsi kyyneleiden polttelevan silmiä. Lopulta hän antoi tunteilleen vallan ja purskahti lohduttomaan itkuun.
* * * *

Tämä osa meni hieman enemmän perijän tekemiseksi, kuin muut osat. Poikaa, kun ei meinannut kuulua millään. Kaikki Pinewoodin kaksoset ovat luomuja, eli en ole syöttänyt, enkä syötä kenellekään juustokakkua tai käytä huijauskoodia.

Kommentit lämmittävät aina sydäntä, niin lyhyet kuin pitkätkin!

Viikon päästä ilmestyy Glassgown ja Dramodredien linnoista/kartanoista taloesittely, joissa on sitten paremmat kuvat. Muuten niitä saa odotella vielä kauppiaiden ensimmäiseen osaan, koska olin aateliset jo pelannut turhauduttuani kuvien laatuun.

12 kommenttia:

  1. Vihdoin pääsin lukemaan taas lempiperheestäni! Herttuat ovat niin ihanan dramaattisia. :)

    Fionaa käy kyllä sääli, kun mikään ei meinaa sujua, niin kuin hän toivoisi. Onneksi sentään Arthur rakastaa takaisin, vaikkei Fionan suunnitelmista ilahtunutkaan. Fredric oli viime osassa vähän limainen, mutta tässä osassa muuttui tosi symppikseksi. Ihanaa, että mies rakastaa lapsiaan noin kovasti. Etenkin, kun Fionaa ei oikein kiinnosta.

    Lapsista tuli suloisia. Erityisesti Ofeliasta tuli tosi nätti. Kiva, että perhe sai viimein perijän. Etenkin Fionan kannalta!

    Aloin heti miettiä ja kuvitella, että mitä Fionan kirjeessä sanottiin. Mistä hän saattoi järkyttyä noin kovasti? Etenkin, jos hän oli myös toivonut sitä? Aluksi mietin, että olisiko Arthurille tai kuningattarelle tapahtunut jotakin, mutta Fionan reaktio oli hämmentävä. Asian selviämistä odotellessa! ;)

    Mutta jälleen kerran tosi hyvä osa. Ihanan paljon tapahtumia. Ja aivan ihania nuo kaikki esineet ja puvut, mitä kuvissa näkyy! Ja tuo hieno vessanpönttö.. :D

    VastaaPoista
  2. Isilra: Fresrick on kyllä ehdoton lempparini :D ! Jostain syystä pidän kaikkein eniten aatelisista Fredrickistä ja Rosesta(kuningatar). Fionan epätoivolla on tavallaan hauska leikkiä. Oikeastihan pari tuntee kovasti vetoa toisiinsa ja viheltelevät koko ajan toistensa perään, kun olen tontilla.. Dramodredit ovat kyllä hieman dramaattisia ;)

    Täytyy sanoa, että itse järkytyin, kun näin Felician taaperona. Minua ei yleensä haittaa, vaikka simit eivät olisi klassisen kauniita, muutta tyllerö oli kyllä aivan oma tapauksensa! Kun yritin ottaa lähikuvaa, niin eikö tämä kaivannut jo nenäänsä!

    Enpäs kerro kirjeen sisällöstä! Se luultavasti selviää tällä kierroksella, jos on nokkela päättelemään asioita ;) !

    VastaaPoista
  3. No niin :) Varaudu pitkään kommenttiin...

    Ensin kehut :) Vallan loistava osa kertakaikkiaan ! Kuvat, tekstit ja juoni kaikki sopi toisiinsa täydellisesti. Loistavaa työtä :)

    En pitänyt viime osan jälkeen yhtää Fredistä ;) mutta tässä osassa muutin käsitystäni. Fredrick taitaa olla pohjimmiltaan vallan sydämellinen mies. Ihanaa, miten aidosti hän rakastaa kaikkia lapsiaan. Tosi suloisia nuo kuvat hänestä ja lapsista. Ja miten aidosti ja sydäntään myöten hän oli huolissaan kuningattesta. Mukava mies :)

    Fionakin ansaitsee mielestäni onnea elämäänsä herttuan kanssa. Sillä on varmasti ankeaa elää noin rakkaudettomassa suhteessa. Onneksi he saivat vihdoin pojan. Ajattelin, ensin, että ikävää jos Fiona ei osallistu lastensa hoitoon mutta onneksi niitä siunaantui niin, että hänen oli pakko :)
    Arthurin ja Fionan suhde kukoistaa selvästi vaikka pari tapaileekin öisin. Mitähän kirjeessä luki ? Jotain kuningattaren ja Herttuan suhteesta (sillä jotainhan Fiona vielä tuntee Herttuaa kohtaa, kun kerran inhoaa kuningatarta) vai jotain Arthurista, jännittävää... ;)

    Lempikuvani: http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/osa10/osa1073.jpg vallaton hienostoneiti kaivamassa tyylikkäästi nenäänsä...Nauroin pitkään tuolle kuvalle ja tekstille :D

    Pidin myös Paronin ja Fredrickin ystävyydestä vaikka miehet ovat erilaiset niin silti parhaita ystäviä.

    Tosi hyvin olit kuvannut taas kaiken mitä simit ajattelevat ja tuntevat sekä miettivät. Mielestäni tässä osassa näki, että Herttua-herra kuuluu lemppareihisi. Tekstissä oli mukana jotenkin sellaista innostusta ja tunnetta.

    Eli pidin siis aivan valtavasti tästä !
    Kiitokset oikein ihanan piristävästä lukunautinnosta (tylsän laskujen maksun jälkeen) ♥

    VastaaPoista
  4. Vihdoin sain kaikki osat luetuksi! Tekstiä on todella paljon ja osat pitkiä, mikä on kylläkin vain hyvä asia :)

    Olen jo mennyt sekaisin kaikissa arvonimissä ynnä muissa sukulaisuussuhteissa ja salasuhteissa, mutta kyllä se tästä. Pidän siitä, että tarina on värikästä ja tapahtuu paljon.

    Jään ehdottomasti seurailemaan, miten kuningaskuntasi kehittyy. Voisin kyllä kuvitella, että hommasi on hankala. Perheitä on todella monta ja maltat jopa pitää aktiivisesti kaikkia perhesuhteita yllä juhlien ynnä muiden merkeissä. Ja kun vielä kohta joudut miettimään seuraavan sukupolven avioliittoja... Huhhuh!

    Ajattelin linkittää sinut, ellei se sinua haittaa? Olisi kiva saada muidenkin tietoon hyvä rkc, kun rkc:t ylipäätänsäkin ovat niin harvassa. Pyytäisin samalla myös sinua linkittämään minut?

    VastaaPoista
  5. Vupii: Minä jo ajattelin,että sieltä on haukkuja tulossa, kun kommentti alkoi "Ensin kehut" ;D ! Mutta ei tullutkaan.. Hyvä niin, ettei ihan mennyt pipariksi koko osa. Mukava, että se ilahdutti laskujen keskellä ;)!

    En tiedä miten sain Fredrickistä viimeksi niin limaisen, sillä mies oli jo silloin ehdoton lempparini, jolla on kaikki sympatiani! Fiona taas, no en pidä naisesta yhtään ja ehkä tämä siksi kärsiikin niin kovasti. Saa nähdä tuleeko minulle tunnon tuskia ja nainen todella löytää onnensa vai mitä tapahtuu. En ole vielä päättänyt ;)!

    Tuo nenän kaivuu-kuva oli omakin suosikkini. Menin lähelle ottaakseni lähikuvan neidistä, niin eikös tämä kaiva juuri nenää! Kuvasta tuli niin huvittava, että oli pakko ottaa mukaan :D!


    Aui: Ihana saada uusia lukijoita ja vielä kommentoiva sellainen :D!

    Sukulaisuussuhteet eivät vielä ole kovin monimutakiset. Oikeastaan perheen ulkopuolelta vain herttua ja kuningas ovat serkkuja.

    Salasuhteista, hmmm... täytyy itsekin miettiä, eli:
    1. kuningatarella on suhde Fredrickin (herttua) kanssa
    2. Fionalla (herttuatar) on suhde Arthur(ritari) kanssa.
    3. Arthurilla myös yhden yön juttu Maria (nunna) kanssa.
    4. Kuningas on ottaa ketä haluaa, ei oikeastaan suhteita.
    5. Kauppias Petersonilla on suhde mysteerinaisen kanssa ;)
    6. Stonen Dianalla ja Parkin Brianilla (talonpoikia molemmat) on romanttinen historia, mutta ei suhdetta.

    En tiedä selvensikö tuo, mutta ei ne oikeasti kovin moni mutkaiset suhteet ole. Vain kolme "oikeaa" suhdetta.

    Vaikeinta itselleni tässä on juonen keksiminen perheille. Monta perhettä vaatii monta juonta. Muuten rakastan naapuruston pyörittämistä ja suhteiden sotkemista. Ihmissuhteet on kyllä mystisiä ja vaikea pitää yllä niin, että saa halutut simit tulemaan vierailulle :D !

    Linkitin sinut ja käväisinkin vieraskirjassa siitä kertomassa!

    VastaaPoista
  6. Huh, pitkä osa taas! Eikä mikään ihme, kun pelaa kaksi vuodenaikaa, niin kyllähän siinä kuvia kertyy. .-) Harmitti, kun Fiona ei oikein tuntunut sopeutuvan kotiinsa. .-/ Hän oli ihan omissa maailmoissa, eikä edes kunnolla lapsiin kiinnittänyt huomiota. .-/ Onneksi kaksosten synnyttyä hänen oli pakko tulla auttamaan tyttejen lady-koulutuksessa. .-D Sinullapa syntyy paljon luomukaksosia, minulla niitä on aina syntynyt vähän. .-P Mutta tykkään siitä, että ihan sattumalta tulee kaksoset, eikä käytä mitään juksukonsteja, rehellistä pelin olla pitää. .-D

    Kristopher parka, toivottavasti poika vahvistuisi kasvaessaan. ♥ Ei ole reilua, että niin pieni joutuu kärsimään. .-< Fiona ei nimittäin olisi mielissään, jos perijä menehtyisi, ja olisi jälleen hankittava uusi. .-D Tavallaan tykkäsin siitä, kun parilla oli paineita perijän hankinnassa, ja syntyi läjä tyttöjä, mutta hyvä kuitenkin, että asiat saatiin järjestykseen. .-) Toivottavasti kaikki tytöt pääsevät naimisiin, Sofian ja Ludvigian välille saattaapi ehkäpä jotain tullakin. ,-D Saa nähdä, mitä mieltä vanhemmat ovat sitten siitä. .-D Jännää!

    Kummastelinkin noita punaisia hiuksia, ajattelinkin, että toinen vanhemmista on piilo-punatukkainen, kun lapsille niitä koko ajan periytyi, mutta hyvä, kun nyt selvensit tuon asian. .-) Tykkäsin kaksosten tanssista, ja nukkekoti-kohtauskin oli suloinen. .-3 Taaperot ovat hassuja syödessään nukkekodin nukkeja. .-D Hauskaa, että Ofelia periytyi äidistään, sentään joku on saanut hänenkin geenejään. .-)

    Kiitän osasta ja odotan seuraavaa innokkaana! .-) Tee, kun ehdit. .->

    VastaaPoista
  7. Simssiliini: Kiitos kommentista! Osa oli teksteinä puolet edellistä osaa lyhyempi ;D ! Kaksivuoden aikaa aiheuttaa kyllä senkin, että kuvia kertyy mahdottomasti!

    En tiedä miksi niitä on nyt syntynyt noin reilusti! Voin meinaan luvata, että tällä kierroksella kaksosia tulee lisää. Jostain syystä peli nyt syytää kaksosia minulle. Perijätkin on tullut yllättävän helposti, kun vain kolme perhettä jäi ensimmäisen kierroksen jälkeen perijättä. Mutta luomukaksosista saa lisäpisteitä ;)!

    Voit olla varma, että kummastelin itsekin Sofian kohdalla mistä tyttö sai punaiset hiuksensa. Miehen hiustenvärissä oli käynyt vahinko itselläni! Pyh. Peruukki päässä.. Olisin kuitenkin odottanut, että edes joku toinen lapsista olsii saanut äitinsä geenejä. ;)

    Kiitos kommentista ja mukava, että pidit osasta. Olet taas ollut liikkeellä aamuyöllä! Seuraava osahan on valmiina, joten se tulee parin viikon päästä. Välissä tulee taloesittely :D

    VastaaPoista
  8. Ihanaa perillinen! Kunpa hän pysyisi hengissä, ettei Fionan tarvitse menettää järkeään:( Ihanaa kun oli vähän jouluisempi osa:) Kuvat ovat tosi kauniita, ja tekstikin on hyvälaatuista:) Odotan innolla salaisuuksien paljastumista sekä juonien tihentymistä:D

    Olen pahoillani vähän lyhyestä kommentista mutta olen junassa:)

    P.S. Ilmottele vaan millon tulee uusi osa kun en ite aina muista kattoo:)

    VastaaPoista
  9. Fiona parka :( Onneksi Fredrik sai perijänsä. Toivottavasti Fiona ja Fredrik rakastuisivat jotenkin tulisesti toisiinsa... Sofiasta kasvoi aika omapäinen tyttö, ei kuunnellut äitiään ollenkaan! Miksi minusta tuntuu että Ludvigin ja Sofian lapsuudenystävyydellä on jotain merkitystä juonen kanssa... Toivottavasti kaikille tytöille löytyy aviomiehet!
    Jatkoa :)

    VastaaPoista
  10. No niin, ehdinpäs nyt vihdoin lukea tämän :--D Mukavan pitkä ja värikäs osa, tykkäsin paljon lukea. Kirjoitus oli jälleen loistavaa :-> Osa päättyi vallan kiintoisaan kohtaan, mitähän tuossa kirjeessä mahtaa olla? No, sen paljastumista odottelemaan vain 8D Noista lapsista tuli aika suloisia, pidän siitä, miten persoonallisia he ovat piirteiltään. :->

    Noh, sitten vain jatkoa odottelemaan, kiitokset mainiosta osasta o7 :-D

    VastaaPoista
  11. Murh, mitä sä aina jätät näin julmaan kohtaan. Hieman pisti silmään, että aika samanlainen lopetus oli näissä viimeisissä osissa, mutta luultavasti leidit itkevät aivan eri asioiden takia. Mietin, jo että kuka kuoli, kun kerran mainittiin, että tietoa hän oli kauan odottanut, mutta silti itki. Hmm...

    Ja lapsista sen verran, että awws. Aivan ihania omia persooniaan kaikki. Hah, itseänikin nauratti tuo Felician nenänkaivuuoperaatio :D Ofelia on myös kaunis. Hieman jo pirullisessa mielessäni paritin Ludvigia ja Sofiaa, mutta sa nähdä, mitä oletkaan heille kehitellyt tulevaisuudensuunnitelmiksi.

    Hyvä osa ja jään odottamaan seuraavaa aatelisten osaa. (eivätkös he tule vielä seuraavaksi...)

    VastaaPoista
  12. ElluNalle: Heh... Meinasin jo itse tuskahtua, kun poikaa ei kuulunut. Nyt ei taida pariin osaan joulua oikein kunnolla edes näkyä, mutta kauppiaat viettävät oikein rattoisan ja omasta mielestäni kauniin joulun.

    Itse odotan jo kovasti, että kuvanlaatu vähän paranee ja myös sitä, että uudet ladattuni tulevat näkyviin... Taitaa tapahtua vasta toisen kauppiaan kohdalla, tuo ladattujen näkyminen!


    Suklaasydän: Saa nähdä löytyykö tytöille puolisoita. Tällä hetkellä tilanne näyttää vähän heikolta, mutta luostari odottaa onnettomia :D. En tiedä ansaitseeko luostari tuossa tarkoituksessa kyllä hymynaamaa! En ole vielä päättänyt ollenkaan kuka Ludvigin saa ja miten aateliset paritan keskenään. Mutta juonen kannalta Sofian ja Ludvigin ystävyydellä on luultavasti merkitystä ;)

    Fionan ja Fredrickin kohtalo pyörii vielä avoimena. Olen miettinyt monia vaihtoehtoja parin kohdalle, mutta mikään ei sitten tunnu sopivalta...


    Gísli: Lapset ovat hauskan näköisiä ja odotan itsekin mielenkiinnolla millaisia heistä tulevaisuudessa tulla putkahtaa! Hauska katsella, miten vanhempien piirteet yhdistyvät simeissä. Eiköhän se kirjeen sisältö selviä. Jo tällä kierroksella, itseasiassa, jos päättelet!


    Tinttis: Hitsi enpä edes tajunnut, että peräkkäiset osat päättyivät itkuun! Piti heti miettiä, kun luin kommentin, että mites seuraavat osat? Naiset kun eivät itkeneet samalle asialle, niin ei tullut itselle mieleen! Jännä miten menee itseltä noin ohi :D!

    Mukava että pidit! Kyllä aatelisia pyöritellään vielä kaksi seuraavaa osaa. Heitä, kun on neljä ihan tuon pariutumisen helpottumisen kannalta.. Tulee miinuspisteitä, jos nai alemmasta säädystä ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!