tag:blogger.com,1999:blog-54460244343213735252024-03-19T12:18:21.302+02:00Rkc PinewoodMesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.comBlogger76125tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-47142185184742199712016-02-20T13:41:00.000+02:002016-02-20T13:41:27.057+02:00Etusivu<center>
<span style="font-size: 22px;"><span style="font-family: "georgia" , serif;"><i><span style="font-size: 26px;">Tervetuloa Pinewoodin valtakuntaan!<br />
Valtakuntaan, jossa ei koskaan tiedä,<br />
mitä toisen hymyn takana todella piilee!<br /><br /><span style="font-size: 22px;">Käynnissä olevan kierroksen jo julkaistut osat löydät oikeasta sivupalkista.<br />
Vanhempien kierrosten osat löytyvät klikkaamalla kierrosta ja sen jälkeen osaa, jota haluat lukea. </span></span></i></span></span></center>
<br />
<br />
<center>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: "georgia" , serif;"><i> </i></span></span></center>
<center>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: "georgia" , serif;"><i> </i></span></span><span style="font-size: 18px;"><span style="font-family: "georgia" , serif;"><i>Uusin osa! </i></span></span></center>
<div style="text-align: center;">
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/02/39-osa-park.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa39000_zpsrnqr0g5t.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/Osa39000_zpsrnqr0g5t.png" height="501" width="640" /></a>
</div>
<br />
<br />
<br />
<center>
<span style="font-size: 18px;"><span style="font-family: "georgia" , serif;"><i>Edelline</i></span></span><span style="font-size: 18px;"><span style="font-family: "georgia" , serif;"><i>n osa!</i></span></span></center>
<center>
<span style="font-size: 18px;"><span style="font-family: "georgia" , serif;"><i> </i></span></span></center>
<center>
</center>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<center>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/02/osa-38-rowley.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa38000_zps3uccl8j7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38000_zps3uccl8j7.png" height="487" width="640" /></a></div>
<center>
</center>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-14159675596512604982016-02-20T13:40:00.000+02:002016-02-20T13:40:24.911+02:0039 Osa: Park<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: center;">
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/Osa39000_zpsrnqr0g5t.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa39000_zpsrnqr0g5t.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/Osa39000_zpsrnqr0g5t.png" /></a>(92 kuvaa)</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;">Kaksi viikkoa menee yllättävän äkkiä :) .... Kertaus tekstit ovat nyt vielä pidempiä kuin yleensä, koska viime osista on todella kauan, enkä odota kenenkään muistavan, mitä välttämättä on tapahtunut vuosi sitten.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<b><i>Viimeksi Parkeilla: </i></b><br />
<i>Brian ja Catherine ovat onnellinen talonpoikaispari, jolle siunaantuu yhteensä kolme lasta. Kaksoset talonperijä Matt ja Marilla, sekä tytär Caroline. Marilla luvataan ystäväperheen Stonejen vanhimmalle pojalle Henrylle heti tytön synnyttyä. <br />Perheen onni kuitenkin loppuu, kun Catherine kuolee synnyttäessään Carolinea. Brian löytää uuden vaimon Marien, jonka kanssa avioituu nopeasti. Brian ei kuitenkaan voi unohtaa Carolia, jonka Marie myös aistii. Matt rakastuu Marieen, jolta poika saa omaksikin yllätyksekseen vastarakkautta. Marie synnyttää pojan, Jonahin, jonka isästä nainen ei tiedä. Se on joko Brian tai Matt. Marie päättää itse antaa vielä Brianille mahdollisuuden ja käskee Mattin pysyä kaukana hänestä ja vauvasta sekä pitää suunsa kiinni tapahtuneista, jotta Brian ei saisi tietää. Marilla muuttaa Stoneille asumaan ilmapiirin käydessä vaikeaksi Parkeilla.<br />Matt karkaa kotoa ja tapaa matkallaan metsässä kiertolaisseurueen, jonka päällikön tyttären Volyanan kanssa poika avioituu kiusatakseen äitipuoltaan. Pojalla on kiire esitellä äitipuolelleen uusi vaimo, joten hän ei kuule kiertolaispäällikön varotuksia tulevaisuudesta. Marie raivostuu Mattin nuorikosta ja päättää vietellä pojan takaisin itselleen vannoen Mattin olevan Jonahin isä.</i><br />
*****<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39001_zps4ldhxx76.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39001_zps4ldhxx76.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39001_zps4ldhxx76.png" /></a>
"Jonah on sinun poikasi," Marie kuiskasi hiljaa huuliensa välistä kietoen alastoman kehonsa Mattin ympärille. Caroline räpäytti silmiään toivoen hänen edessään olevan näkymän katoavan olemattomiin. Siinä he, Matt ja äitipuoli, seisoivat toisiinsa kietoutuneena kuin muulla maailmalla ei olisi väliä heidän ympärillään.<img alt=" photo osa39002_zpswsfduqrw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39002_zpswsfduqrw.png" />
Tytön silmiä poltteli kyynelten valuessa ulos silmäluomien alta. Hän ei saattanut uskoa, että Matt tekisi tätä isälle saati omalle vaimolleen. Pakokauhu valtasi tytön sydämen. Hänen täytyi päästä pois, kauas tästä hirveästä hetkestä. Maailmassa oli vain yksi paikka, jossa hän tiesi olevansa turvassa.<img alt=" photo osa39003_zpssy2vurpd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39003_zpssy2vurpd.png" />
Matt havahtui portaikosta kantautuviin kiireellä poistuviin askeliin. Ärähtäen kiukkuisesti hän työnsi Marien alastoman lämpimän kehon irti omastaan. Kauhu siitä mitä olisi voinut seurata, jos joku olisi heidät nähnyt valtasi nuoren miehen sydämen, purkautuen raivoisana kiukkuna tuota hänen edessään seisovaa naista kohtaan. <br />
"Pysy kaukana minusta, senkin noita!" Matt ärähti tietämättä oliko hän enemmän vihainen itselleen vai edessään seisovalle naiselle.<br />
Hänen ja Marien suhde oli loppunut sinä päivänä, kun tämä oli valinnut Mattin isän. Matt olisi tehnyt mitä tahansa tuolloin saadakseen naisen itselleen, mutta tämä oli valinnut Brianin. Nyt kun hän oli itse löytänyt jonkun, niin naisen mieli olikin yllättäen muuttunut.<img alt=" photo osa39004_zpswknt78o3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39004_zpswknt78o3.png" />
"Sinä kadut vielä tätä!" Maria sihisi kiukkuisesti hampaidensa välistä, "Matt minä lupaan sen! Tulee päivä, kun sinä vielä anot minua takaisin!" Nainen jatkoi ääni tukahdutettuna, jottei se olisi yltynyt huudoksi. Matt ei vaivautunut katsomaan taakseen. Hän oli kuullut ja nähnyt tarpeeksi, eikä hän antaisi Marielle tuota nautintoa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<div style="text-align: left;">
*****<img alt=" photo osa39007_zpsbfmbrcqc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39007_zpsbfmbrcqc.png" />Caroline juoksi alkutalven kylmän kirpeään yöilmaan. Kylmyys sai tytön paljaan ihon kirvelemään, mutta hän ei jaksanut välittää. Askel toisensa jälkeen hän kulki kohti omaa turvasatamaansa.<img alt=" photo osa39008_zpsuscekhoc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39008_zpsuscekhoc.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39009_zpsg6hiddhp.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39009_zpsg6hiddhp.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39009_zpsg6hiddhp.png" /></a>Kops... Kops... Kops... Kolmannen kohdalla Albert havahtui unesta kurkistaen ikkunasta selvittäen kopsahteluiden alkuperää. Nähdessään Carolinen pojalle tuli kiire. Tyttö ei ikinä olisi vaivannut häntä turhan takia. Kiireesti Albert puki ylleen vanhan lämpimän nahkatunikan ja suuntasi juoksu askelin ulos.<img alt=" photo osa39014_zps2yw20vnm.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39014_zps2yw20vnm.png" />"Caroline?" Albert kuiskasi ääni huolesta täynnä päästessään pihalle. Kohta, jossa tyttö oli juuri äsken seisonut, oli kuitenkin tyhjä. Albert kuunteli hetken yön ääniä paikallistaen pakkasen kangistaman nurmikon rahinan loittonevan hänestä. Kiireesti poika lähti seuraamaan ääntä pihan perälle. Lopulta Albert löysi Carolinen kiipeämässä pojan puumajaan pukahtamatta sanaakaan. <img alt=" photo osa39015_zpsp4sbfqkk.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39015_zpsp4sbfqkk.png" />Ketterästi poika hypähti köysitikkaille kivuten vaivattomasti ne ylös puumajaansa, kuten niin monesti aikaisemmin. Caroline seisoi hiljaa tuijottaen yönpimeyteen, kuitenkaan näkemättä yhtään mitään. Poika toisti kuiskauksensa ääni yhä huolesta värähdellen "Caroline? Onko jotain sattunut?" <img alt=" photo osa39016_zpsejjktvtp.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39016_zpsejjktvtp.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39017_zps6ffiemmc.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39017_zps6ffiemmc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39017_zps6ffiemmc.png" /></a>Vastaamatta mitään tyttö kaatui hänen syliinsä saaden pojan pyllähtämään puumajan lattialle yllättävästä lisäpainosta. Albert tunsi reitensä kohdalla housujen kuluneen kankaan kastuvan tytön suolaisista kyynelistä. Caroline ei suostunut sanomaan sanaakaan. Yön hiljaiset äänet ympäröivät heidät Albertin silittäessä ystävänsä pitkiä mustia hiuksia toivoen koko ajan, että hän saattaisi tehdä jotain enemmän.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<div style="text-align: left;">
*****<img alt=" photo osa39020_zpsydncebbh.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39020_zpsydncebbh.png" />Volyana kiristeli hartioidensa lihaksi nostellakseen ja laskeakseen kirnun puista mäntää vuorotellen kiukun siivittäen tahtia. Hän ei suostunut luovuttamaan, vaikka hänen tottumattomia käsivarsia särki ankarasti kirnuamisen tuoman rasituksen alla. Monta asiaa nuori nainen oli joutunut harjoittelemaan alusta lähtien tietämättä oikein mitä tehdä, mutta hän ei suostunut uskomaan, ettei hänestä olisi mihinkään, sanoi Marie mitä tahansa. Mattin äitipuoli tuntui olevan kaikesta hänen kimpussaan. Mitä ikinä tyttö tekikään, oli nainen arvostelemassa hänen tekemisiään, eikä niistä koskaan löytynyt mitään kehuttavaa. Nainen ei tuntunut sietävän Volyanaa silmissään.<img alt=" photo osa39021_zpshbgnwqck.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39021_zpshbgnwqck.png" />Matt lähestyi nuorta vaimoaan hymyillen mielessään tämän päättäväiselle puhinalle. Hän oli aikoinaan tuonut tämän kotiinsa ärsyttääkseen Mariea, mutta ei hän enää osannut kuvitella nukahtavansa ilman Volyanan hiljaista hengitystä vierellään. Marie oli ollut hänen suuri rakkautensa, mutta Volyana oli nyt hänen tulevaisuutensa, oli tämä alun perin tullut hänen elämäänsä mitä tarkoitusta varten tahansa. Niin hän vakuutti itselleen toivoen sen muuttuvan totuudeksi. Tapahtumat Marien kanssa painoivat hänen sydäntään, mutta se mitä Volyana ei tiennyt, ei voinut satuttaa tätä. "Kröhöm", Matt rykäisi saaden tytön kääntymään itseään kohti.<img alt=" photo osa39023_zpszdhksshd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39023_zpszdhksshd.png" />Matt kiersi kätensä vaimonsa pyöreiden lanteiden ympäri vetäen tämän vasten omaa kehoaan. <br />
"Kai sinä tiedät, etten minä sinua nainut kotitaloustaitojesi takia?" Matt kysyi vaimoltaan tukahduttaen tämän mutisevan vastauksen omilla huulillaan. Ei hän voinut väittää, että avioliiton mukanaan tuomat edut Volyanan kanssa olisi hänestä ollut mitenkään vastenmielisiä. Tyttö oli kauniimpi kuin useimmat kedon kukista, houkutellen muita luokseen omalla ihastuttavalla seurallaan. Volyana kiinnitti huomioita siellä missä kulkikin omalla aistikkaalla tavallaan, eikä Matt voinut myöskään väittää, ettei pieni ylpeys kukkinut hänen sydämessään, kun muiden ihailevien talonpoikien silmien alla, hän oli kietonut omistaen kätensä Volyanan vyötärön ympäri.<br />
<img alt=" photo osa39025_zpsovzgstyc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39025_zpsovzgstyc.png" /> Maria puristi vihaisesti yöpaitansa karkeaa kangasta nyrkissään saaden ihon hiertymään rikki sen hankautuessa kangasta vasten. Siinä hän seisoi yksinään Mattin ja Volyanan oven takana, kuunnellen oven takaisia tapahtumia. Naisesta tuntui kuin hän olisi hieronut suolaa avoimiin märkiviin haavoihin, mutta hän ei saattanut lähteä. Hänen jalkansa eivät suostuneet liikahtamaan, kuin jokin hänen sisässään olisi vaatinut häntä kuuntelemaan. Viha kyti hänen sydämessään, kuin hiillos, joka oli minä hetkenä hyvänsä valmiina roihahtamaan liekkeihin syöden kaiken tielleen sattuvan. Matt katuisi vielä valintaansa ja nainen aikoi pitää siitä henkilökohtaisesti huolen.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<div style="text-align: center;">
****</div>
<img alt=" photo osa39046_zpsffptzzrn.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39046_zpsffptzzrn.png" />Caroline katseli Jonahin tyytyväistä ilmettä tämän seilatessa pienellä puisella laivalla kaukana Pinewoodin lähimeristä. Hänestä tuntui, kuin hän olisi katsellut itselleen täysin vierasta ihmistä, jotain jonka hän oli kuvitellut olevan jotain aivan muuta. Jonah oli hänen veljenpoikansa, ei hänen veljensä.<img alt=" photo osa39047_zpszvhpowps.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39047_zpszvhpowps.png" />Pojan huomatessa huoneen ovella seisovan tytön, tämän kasvoille levisi hymy, jota Caroline ei voinut vastustaa. Veli tai veljenpoika, Jonah oli silti hänen sukulaisensa. Hänen lihaa ja verta. ”Hei pieni,” Caroline hymyili takaisin ja kumartui suukottamaan poikaa, kuin tervehtiäkseen heidän ensitapaamisensa kunniaksi. "Minä näen sinut," tyttö mutisi saaden vastaukseksi hämmästelevän silmäparin katseen.<img alt=" photo osa39050_zps3vpwcyuh.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39050_zps3vpwcyuh.png" />Caroline liittyi Jonahin seuraan uppoutuen vanhan nukkekodin lumoihin. Leikkimaailmassa kaikki oli paremmin ja selkeämmin. Hän olisi halunnut kertoa isälleen, mutta ei voinut. Vilkaisu Jonahin pieniin viattomasti hymyileviin kasvoihin varmisti asian. Hän ei halunnut rankaista pientä veljenpoikaansa tämän äidin ja Mattin synneistä. Caroline tunsi kyyneleiden valuvan kurkkuun pakottaen hänet nielaisemaan. Kunpa sisko Mariella olisi vielä kotona, sillä tämä tietäisi mitä tehdä. Koskaan Caroline ei ollut halunnut niin paljon päästä pois kotoaan kuin nyt. Veljelleen hän ei saattanut koskaan antaa anteeksi sitä, että hän pakotti sisarensa omien sotkujensa salaisuuden vartiaksi.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<div style="text-align: center;">
****</div>
<img alt=" photo osa39052_zpsqere9xri.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39052_zpsqere9xri.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39053_zpspqsqcuwt.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39053_zpspqsqcuwt.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39053_zpspqsqcuwt.png" /></a>"Syökää säästellen!" Marie hehkui iloisesti hieroen Brianin kättä samalla saaden miehensä hymyilemään onnellisena, "meille on loppu talvesta tulossa uusi perheenjäsen." Marie hymyili nostaen hennosti käden vielä näkymättömälle vatsalleen. "Volyana, koska sinä hoidat vaimon velvollisuutesi?" Marie töksäytti saaden tytön melkein tukehtumaan pettuleipäänsä. Hän ei kuitenkaan lopettanut syömistään vaan haukkasi lisää pettuleipää suuhunsa toivoen, että naisen kommentti hänen kyvyttömyydestään tulla raskaaksi unohdettaisiin.<img alt=" photo osa39056_zpscvhpqvbs.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39056_zpscvhpqvbs.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39057_zps2mpro2sx.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39057_zps2mpro2sx.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39057_zps2mpro2sx.png" /></a>"Meillä ei ole vielä kiirettä? Eihän kultaseni?" Matt sanoi ääni niin täynnä hellyyttä kuin vain pystyi yhteen lauseeseen sisällyttämään tunnetta. "Meillä ei vielä ole ikää rasitteena." Miehen alku totesi terävästi vilkaisten Marieta kuin vanhaa kehuskelevaa emakkoa saaden tämän puolestaan yskimään pettuleivän palastaan. <img alt=" photo osa39058_zpsb5syihfe.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39058_zpsb5syihfe.png" />Caroline istui hiljaa paikoillaan tuntien kylmyyden huokuvan molemmilta puoliltaan saaden tytön hytisemään luitaan myöten. Yleensä kitkerä pettu takerteli tytön kurkussa suostumatta menemään alas, mutta nyt Caroline halusi vain pois. Tyttö haukkasi kiireesti uuden palasen edellisen vielä ehtimättä alas. Hänen syntymäpäivänsä oli jo lähellä ja lupaus pois pääsystä tästä häiriintyneestä perheestä oli jo melkein jo tavoitettavissa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<div style="text-align: left;">
****<img alt=" photo osa39059_zpshdkydozt.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39059_zpshdkydozt.png" />Volyana tyhjensi vatsansa sisällön yläkerran reikätuolin uumeniin. Koko keskustelu oli saanut hänet voimaan huonosti ja vatsan sisällön pakottautumaan ylös. Hän ei olisi mitään muuta halunnut kuin antaa pojan Mattille, mutta nuo kerrat, kun hän oli jo iloinnut perijän ilmoittavan tulostaan, olivat loppuneet veren vuotoihin.<img alt=" photo osa39060_zpscd7sck1m.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39060_zpscd7sck1m.png" /> Marien kommentit olivat muuttuneet aina vain terävämmiksi häntä kohtaan, aivan kuin hän olisi uhka, joka tuli nitistää. Kiertolaisten esikoiset eivät koskaan tulleet helposti. Volyana ei edes halunnut miettiä sukunsa perinteitä. Hän ei enää ollut kiertolainen, vaan hän asui talossa kaukana tuosta kaikesta.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<div style="text-align: center;">
****</div>
<img alt=" photo osa39063_zpsdninbo10.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39063_zpsdninbo10.png" />Pitkästä aikaa iloiset äänet täyttivät Parkien oleskeluhuoneen varjoisat nurkat valoisuudellaan. Brian ei ollut päässyt paikalle todistamaan lastensa syntymäpäivää hänen ollessa töissä herttua Dramodredin tilusten metsissä. Volyana rutisti pientä tyytyväisen innostuneena hymyilevää Jonahia sylissään toivoen vielä jonain päivänä voivansa pitää sylissään omaa pienokaistaan. Caroline hänen vieressään mutisi hiljaa toiveitaan ennen kynttilöiden puhallusta. Volyanan huulet nykivät ylöspäin tämän kuullessa tytön toiveen, jota ei selkeästikään ollut tarkoitettu muiden korville.<img alt=" photo osa39064_zpsz5ll6ith.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39064_zpsz5ll6ith.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39068_zpss36ho6uv.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39068_zpss36ho6uv.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39068_zpss36ho6uv.png" /></a>Volyana katsoi hetken haltioituneena kun Caroline kumartui puhaltaakseen omat kynttilänsä. Hän muisti itsekin vielä kuin eilisen oman syntymäpäivänsä, kun hänestä oli tullut nuori nainen. Jonah äännähti vaativasti hänen sylissään vaatien päästä puhaltamaan omat kynttilänsä. Nuori nainen teki työtä käskettyä nauraen pojan loppumattomalle innolle.<img alt=" photo osa39069_zpszfjqkikf.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39069_zpszfjqkikf.png" />Jonah Park<img alt=" photo osa39070_zpsferwefbu.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39070_zpsferwefbu.png" />Caroline Park</div>
<div style="text-align: left;">
****<img alt=" photo osa39078_zps1ts8hkhx.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39078_zps1ts8hkhx.png" />Marie katseli tyytyväisenä loimien lomassa pujottelevaa sukkulaa. Hellästi nainen hieraisi vielä olematonta vatsaansa kuin kalleinta aarrettaan. Hän nautti suuresti talossa valloillaan olevasta tilanteesta. Hän pystyi suoriutumaan naisen tehtävästä, toisin kuin Volyana, joka ei vieläkään ollut saanut suvulle jatkajaa äänekkäistä yrityksistä huolimatta. Marie tiesi itse valinneensa Brianin Mattin sijasta, mutta silti hän ei voinut olla inhoamatta Volyanaa. Hän halusi molemmat miehet itselleen ja oli päättänyt vielä onnistuvansa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: left;">
****<img alt=" photo osa39079_zpsx6zqjab6.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39079_zpsx6zqjab6.png" />Caroline yritti kirjoa nimikirjaimiaan pieneen kankaaseen, jonka hän itse oli kutonut. Kirjonnan jäljestä ei vain meinannut tulla millään sellaista, kuin hän oli mielessään kuvitellut. Hänellä ei ollut suotu malttia, jota työ olisi vaatinut. Tyttö oli suurpiirteinen tekemisissään, hän osasi kitkeä rikkaruohot ja suolistaa kalan, mutta pikkutarkka näperrys ei ollut häntä varten. </div>
<div style="text-align: left;">
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39080_zpsrcpyl8em.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39080_zpsrcpyl8em.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39080_zpsrcpyl8em.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39081_zpswi7jjut2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39081_zpswi7jjut2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39081_zpswi7jjut2.png" /></a>Kiukuissaan Caroline paiskasi kankaanpalan takassa loimuaviin ahnaisiin liekkeihin. Hetken hän tunsi piston sydämessään hukkaan heitetyn kankaanpalan vuoksi, mutta silti mielihyvä palavasta kankaasta tuntui paremmalle. Kangas oli yrittänyt parhaansa pistää vastaan, mutta hän oli voittanut tämän ottelun lopullisesti.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<br />
<img alt=" photo osa39082_zpsafpa71nz.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39082_zpsafpa71nz.png" />Volyanan hiveli kädellään hellästi ylös alas pientä vatsakumpuaan pitkin. Hänen vatsansa sisällä tuntui pientä nykimistä, jollaista hän ei ollut koskaan ennen tuntenut. Kuin elohiiri, joka joskus nyki jalanpohjaa tai silmäkulmaa, olisi siirtynyt hänen vatsansa sisällä. Hän kantoi lopultakin lasta vatsansa suojissa. Hänen lapsensa saisi tukevan talon, jota tämä sai kutsua kodikseen. Kaikkea muuta, kuin mitä hän oli aikoinaan saanut. Hän ei enää ollut kiertolainen, eikä olisi hänen lapsikaan. Harvassa olivat ne hetket, kun hän oli todella kaivannut takaisin vanhan perheensä pariin.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<br />
<img alt=" photo osa39084_zpstosx6kho.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39084_zpstosx6kho.png" />Marie tunsi vihlaisevan kivun lävistävän vatsansa, kuin joku olisi iskenyt puukon läpi hänen alavatsastaan ja kiertänyt sitä haavassa. Kuuma, märkä, lämmin veri valui hitaasti hänen reittänsä pitkin kohti lattiaa.<img alt=" photo osa39085_zpsxuayz4ts.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39085_zpsxuayz4ts.png" />Kauhun tunne valtasi naisen syntymättömän lapsen puolesta. "Brian!" Marie huusi hampaidensa välistä niin kovaa kuin vain tuskaltaan saattoi."Lapsella ei ole nyt kaikki kunnossa!" <img alt=" photo osa39089_zps2jkq7qmq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39089_zps2jkq7qmq.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39092_zpsm85fig0p.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39092_zpsm85fig0p.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39092_zpsm85fig0p.png" /></a>Sisar Maria kohtasi Brianin vihaiset ja Mattin huolestuneet kasvot yläkerran aulassa poistuessaan lopulta Marien luota. Sisar Maria avasi suunsa puhuakseen, mutta ei saanut puhua loppuun saati edes aloittaa, kun hänet jo keskeytettiin. Brian kaatoi kaiken tuskansa edessään seisovan auttajan päälle kuin vain kaivaten jonkin, mihin hukuttaa pahan olonsa. Hän vain oli kokenut tämän jo kerran aikaisemmin Carolin kanssa ja silloin hänen vaimonsa ei ollut selvinnyt hengissä. <br />
"Vaimosi on hengissä", Maria parahti toivoen Brianin vuodatuksen pysähtyvän siihen. Kysyvä silmäpari katsoi häntä takaisin ja hän tiesi hetkensä tulleen. "Vaimosi on hengissä, ” hän toisti ja jatkoi, ”mutta hän ei enää kestä yhtään raskautta tai hän on herran oma."<img alt=" photo osa39096_zpstvh90vdx.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39096_zpstvh90vdx.png" />Marie hankasi ihoaan karhealla sienellä kuin yrittäen puhdistaa itsestään jotain, mikä oli syvemmällä kuin iho. Hän ei kestänyt ajatusta siitä, ettei kyennyt enää saamaan lapsia ja vaikka olisi kyennytkin, niin se olisi tarkoittanut hänen henkensä menoa. Hän inhosi itseään, mutta vielä enemmän hän inhosi Volyanaa. Tämä oli noitunut hänet kiertolaistaioillaan ja aiheuttanut keskenmenon. Hiljaa Marie kuiskasi pyynnön yläilmoihin, että joku ylhäällä pitäisi huolen siitä, ettei hänen vainoajansa jäisi rankaisematta.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<img alt=" photo osa39102_zpscu7qx6r8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39102_zpscu7qx6r8.png" />Volyana tunsi vihaisen katseen yrittävän lävistää hänen juuttisen kankaan peitossa olevaa vatsanalkua, kuin yrittäen saada sen katoamaan. "Onko sinun pakko ahmia?" Marie tuhahti katsoessaan nuoren naisen lautasta, "tässä talossa asuu muitakin. Meillä ei päde samat säännöt kuin ehkä teidän kiertolaisten luona. Ruokansa eteen pitää tehdä töitä!" <img alt=" photo osa39103_zpshicvc4va.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39103_zpshicvc4va.png" />Volyana puristi rystyset valkoisena kädessään olevaa haarukkaa, vastustaen mielitekoaan kokeilla sen kestävyyttä Marien kureliivin vahvaan kankaaseen. Hän ei välittänyt vastata naiselle tämän päivittäisiin loukkaaviin kommentteihin. Nuori nainen ei koskaan ollut tuntenut itseään tervetulleeksi Parkien kotiin. Matt ei koskaan puuttunut äitipuolensa puheisiin, vaan yleensä hymyili hiljaa kuin nauttien tämän loukkaavista sanoista. "Menetin ruokahaluni!" Volyana tuhahti nousten rämisten ylös pöydästä. Hän ei halunnut olla keskellä tätä kaikkea.<img alt=" photo osa39106_zpsshfckc8m.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39106_zpsshfckc8m.png" />Päivät vaihtuivat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Volyana huomasi viettävänsä talviset päivänsä käsitöiden parissa hautautuen yksinäisyyteen. Hetkittäin Jonah rikkoi hiljaisuuden kaivautuessaan Volyanan viereen tarinoimaan tämän hiljalleen kasvavalle vatsalle.<img alt=" photo osa39107_zpscseq8gqd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39107_zpscseq8gqd.png" />Matt tuntui kadonneen. Mies ilmestyi yöllä hänen viereensä haisten vahvasti sahdille ja jäi vielä nukkumaan Volyanan noustessa ylös. Koko perhe tuntui elävän jatkuvassa ahdingossa, jokainen hukuttautuen omiin askareisiinsa muista välittämättä.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<br />
<img alt=" photo osa39119_zpsmnw5udc9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39119_zpsmnw5udc9.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39120_zpso7a5f9f7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39120_zpso7a5f9f7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39120_zpso7a5f9f7.png" /></a>Pehmeät lumihiutaleet laskeutuivat hiljalleen Volyanan hiuksiin tämän laskiessa hitaasti sankoa kaivon uumeniin toivoen, ettei pinta ollut ehtinyt jäätyä pakkasen kiristyttyä. Nuori nainen tunsi sydämensä jättävän lyönnin välistä hänen huomatessaan hitaasti lähestyvän hahmon. Tunnistaessaan kasvon piirteet sydän lähti kiihkeään kilpajuoksuun naisen askelien kanssa, kuin kehottaen Volyanaa ottamaan vatsastaan kiinni ja juoksemaan niin kauas kuin vain pystyi.<br />
<img alt=" photo osa39122_zpsyd4wkqit.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39122_zpsyd4wkqit.png" />Getrud oli näyttänyt aina samalta, mitä hän saattoi muistaa. Tämän ilmestyminen ei koskaan tarkoittanut hyvää. Jo pienenä Volyana muisti vanhan naisen nostattaneen kylmän hien hänen iholleen. Viitta tuntui yhtäkkiä ohuemmalta ja tyttö tunsi vilun väristysten kiirivän pitkin ihoa. Rauhallisen päättäväisin elein vanha nainen kaivoi esiin kristallipallonsa alkaen kiillottamaan sen pintaa kuin toivoen näkevänsä paremmin sen uumeniin.<img alt=" photo osa39125_zpsgbwc1ttm.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39125_zpsgbwc1ttm.png" />Tasaisella synkällä äänellä Getrud alkoi lukea ikiaikaista tarua, joka oli kulkenut kiertolaisten keskuudessa aikojen alusta alkaen. "Sukunsa ensimmäinen, ettei olisi sukunsa viimeinen,<br />
yön on viettävä metsäs äitinsä kanssa ennen ensimmäistä hammastansa, haltioiden ja keijujen neuvottavana.<br />
Mutta mitä maan kansa tahtoo, sen maan kansa vie, <br />
pitkä on sun lapses tie, jos sut uni mukanaan vie.<br />
Neuvo tää on mulla, älä anna unen tulla. Vaihdokas vasuus vaihtuu ja maahiset sun lapses vie."<img alt=" photo osa39128_zps19pwp71j.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39128_zps19pwp71j.png" />Volyana näki muistikuvien vierivän silmiensä edessä lapsuuden leirinuotioilta, kun hän oli silmät haltioituneena kuunnellut sukunsa historiaa. Tyttö avasi suunsa, mutta äännähdystäkään ei tullut ulos. Hitaasti hän nosti käden eteensä pudistaen samalla päätään ja ravistaen sormeaan kieltäytymisen merkiksi. Hän ei enää ollut kiertolainen, vaan Park. Hänen ei tarvinnut enää noudattaa ikiaikaista sopimusta metsänhenkien kanssa.<img alt=" photo osa39132_zpsfzdyeike.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39132_zpsfzdyeike.png" />"Volyana!" Getrud ärähti ääni täynnä kiukkua ja hämmästystä tytön kieltäytymisestä, "sanat on sanottu, loitsu luettu! Et voi enää kieltäytyä. Olet kuullut tarinat, tiedät kuinka lapsellesi käy, jos et kunnioita sopimusta!" Getrud murisi matalasti puistattuneena edessään seisovat tytön vastalauseesta.<img alt=" photo osa39136_zpsygcdlbbh.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39136_zpsygcdlbbh.png" />"He löytävät sinut kyllä asuit sinä sitten missä tahansa. Seinät eivät suojele sen paremmin kuin kangasteltta. He löytävät lapsesi, kiertolaisen veri kutsuu heitä luokseen, kuin luonnon voima sitä ei voi estää. Aivan kuten minä löysin sinut täältä. Kerran kiertolainen, aina kiertolainen." Nainen mumisi viimeiset sanansa kääntäen selkänsä Volyanan kyyneleistä kirveleville kasvoille. <br />
<img alt=" photo osa39137_zps8othmngl.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39137_zps8othmngl.png" />Hiljaa Volyana kuiskasi ilmoille rauhoittelevia sanoja kuin rauhoitellakseen pientä elämän alkua vatsassaan, mutta ne tuntuivat enemmän lohduttavan häntä itseään. Pienet jalat painautuivat vatsan sisäpintaa vasten kuin yrittäen kertoa äidilleen kaiken olevan vielä hyvin. Mitään peruuttamatonta ei ollut tapahtunut. Silti Volyana ei voinut mitään pahaenteiselle tunteelleen, että kaikki ei ollut enää kunnossa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<img alt=" photo osa39144_zpsbycejoku.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39144_zpsbycejoku.png" />Volyana katseli puikkojen liikettä täysin menneisyyteensä uponneena. Hän yritti muistaa jokaisen sanan suvun tarinasta ja joka ikisen eleen, jota tarinan kertoja oli käyttänyt sitä kertoessaan. Vanha taru kertoi heidän sukunsa ensimmäisen edustajan olleen itsekin keiju. Nuori keiju oli rakastunut onnettomuudekseen kuolevaiseen. Hän oli myynyt hetkeäkään miettimättä sukunsa vastusteluista huolimatta ikuisen elämänsä tähän lyhyeen elämän taipaleeseen, jonka hän sai viettää rakkaimpansa kanssa. <br />
Narahtava ovi katkaisi Volyanan muistelun Mattin astellessa hymyillen sisälle. "Tule, minulla on sinulle näytettävää!" Matt kuiskasi nykäisten vaimoaan hellästi kädestä.<br />
<img alt=" photo osa39146_zpsy4t0aqoq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39146_zpsy4t0aqoq.png" />Matt suunnisti päättäväisesti yläkerran pikkuhuoneeseen, joka sijaitsi juuri heidän huoneensa vieressä. Jossain kaukana hän kuuli Mattin lausuvan sanoja pahoittelevalla äänellä, mutta hän ei jaksanut keskittyä, vaan tyytyi seuraamaan hiljaa mietteissään miehensä askeleita.<br />
<img alt=" photo osa39147_zpsm7dct6p0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39147_zpsm7dct6p0.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39148_zpsyagjjj6k.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39148_zpsyagjjj6k.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39148_zpsyagjjj6k.png" /></a>"Tiedän, että olen ollut pitkään poissa, mutta sain tänään aikaiseksi kantaa varastosta suvun vanhan kehdon ja isoisän jo isälle aikoinaan veistämän hoitopöydän, kun ajat olivat vielä paremmin." Matt totesi katsoen samalla kaihoisasti hoitopöydän vanhaa pintaa kuin muistellen jotain menneisyydestään. Pieneen huoneeseen oli kannettu Jonahilla viimeksi käytössä ollut kehto ja hoitopöytä. Miehen käden kosketus näkyi huoneen nurkissa kasautuneina pölypalloina, joka sai nuoren naisen hetkeksi hymyilemään. Miehet eivät olleet niin tarkkoja.<br />
"Äitini hoiti minua ja Marillaa aikoinaan tällä pöydällä" Matt totesi kaihoisasti silittäen hoitopöydän pehmeäksi kulunutta kangasta, Volyanan tietämättä puhuiko mies enää hänelle vai jollekin muulle. <img alt=" photo osa39149_zps8lcfdv0j.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39149_zps8lcfdv0j.png" />Matt kumartui vaimonsa vatsan ylle silittäen sen pehmeää pyöreää pintaa hellästi. "Muistutatkohan sinä yhtään isoäitiäsi?" Matt kuiskasi hiljaa huuliensa välistä ääni täynnä surua, kuin miehen muistellessaan äitiään. Hän ei enää muistanut kunnolla miltä äiti oli näyttänyt. Hän oli ollut vasta lapsi, kun tämä oli kuollut. Äidillä oli ollut mustat hiukset ja ruskeat silmät, jotka vain Caroline oli perinyt. Matt oli nähnyt isän monesti tuijottamassa Carolinea silmät vetisenä, vaikka tämä ei tätä koskaan myöntänyt.<br />
<img alt=" photo osa39150_zps3fzinlpq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39150_zps3fzinlpq.png" />Äkisti Matt nousi vetäisten vaimonsa hellästi syliinsä painaen samalla huulensa tämän huulille. Naisen huulet maistuivat kevyesti hunajalle saaden Mattin muistamaan heidän ensikohtaamisensa. Hän oli tietämättään päätynyt kiertolaisprinsessan sulhaseksi, mutta tuonut kauniin naisen mielellään kotiinsa vain äitipuolensa kiusaksi. Volyana ei koskaan ollut ansainnut jäädä hänen ja äitipuolen riitojen väliin, eihän tämä edes tiennyt mistä oli kysymys. Nyt heille oli kuitenkin tulossa ensimmäinen yhteinen lapsi. Hiljaa mielessään Matt lupasi Marien olevan historiaa<img alt=" photo osa39151_zpsk7asxiio.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39151_zpsk7asxiio.png" />Volyana istui hiljaa huoneen nurkassa katsellen kynttilän lepattavassa valossa jykevänä seisovaa vanhaa hoitopöytää, kuin peläten ajatellen oliko hänellä koskaan mitään, jota hoitaa pöydällä. Kehto heilui aavemaisesti vetoisessa huoneessa, kuin joku käsi olisi rajan toiselta puolelta sitä keinuttanut. Hiljaa hänen sukunsa tarina jälleen täytti nuoren tytön mielen.<br />
Rakkaustarina ei kuitenkaan saanut sellaista onnellista loppua, kuin olisi voinut odottaa. Kuolevaksi muuntautunut keiju, ei kuitenkaan pystynyt sopeutumaan elämään muiden kuolevaisten keskuudessa, vaan tämä palasi lapsineen niin rakkaaseen metsäänsä, anoen että hänen sukulaisensa ottaisivat hänet ja lapset luokseen. Tätä ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, vaan ikuiset halusivat antaa heille opetuksen. Keijujen veri palaisi ikuisesti heidän sukunsa suonissa, eivätkä he osanneet kotiutua minnekään. Metsä oli heidän kotinsa, vain siellä he saattoivat olla onnellisia ja sieltä heidän elämän voimansa pulppusi, sinne he kaipasivat takaisin, jos sieltä joskus poistuivat. Opetuksena keijun tottelemattomuudesta, ikuiset olivat kuitenkin vaatineet hinnan siitä, että he suojelisivat tämän perillisiä maahisilta vuodesta toiseen. </div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<img alt=" photo osa39155_zpsdsmogufi.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39155_zpsdsmogufi.png" />Saunan lämpö hyväili päivän töiden jälkeen Brianin väsyneitä ja kiristyneitä lihaksia. Dramodredin metsätiluksilla työskentely oli ollut täydellinen mahdollisuus poistua pitkiksi päiviksi kodin ahdistavasta ilmapiiristä. Marie istui hänen vieressään, mutta hänen läsnäolonsa tuntui enemmän ahdistavalta kuin mieluisalta yllätykseltä. Miehestä oli alkanut tuntua, että Marien tuominen kotiin lasten uudeksi äidiksi, osoittautui päivä päivältä enemmän virheeksi. Nainen tuntui etääntyvän hänestä päiväpäivältä, eikä tämän sydämessä enää ollut iloa tai rakkautta.<br />
<img alt=" photo osa39158_zpskj0z2ey7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39158_zpskj0z2ey7.png" />Brian keräsi hetken rohkeutta ja nielaisi lopulta ylpeytensä, jota hänellä miehenä enää oli, kuiskaten hiljaa vaimolleen: <br />
"Tiedän ettet viihdy enää luona, etkä ole koskaan kotiutunut talooni, " hän aloitti keskeyttäen puheensa pyyhkiäkseen silmissään kirvelevän hien pois, "en pakota sinua olemaan täällä. Annan sinulle luvan lähteä aamulla takaisin kotiasi, mutta en anna sinun viedä Jonahia minulta." Mies lopetti katsahtaen Marien kasvoihin, joiden ilmettä hän ei osannut selittää. <br />
"Tule luokseni," nainen kuiskasi vetäen miehensä syliinsä.<br />
<img alt=" photo osa39161_zps4mnc7vea.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39161_zps4mnc7vea.png" />Marie katseli sylissään olevan miehen kasvoja, jotka kaikesta peittelystä huolimatta olivat tuskan täyttämät. Hän ei olisi tullut kaipaamaan miestään, eikä edes poikaansa, mutta nainen ei saattanut kuvitella elämäänsä ilman Mattia. Toivoen kaiken kärsimyksen vielä joskus palkittavan hän kumartui suutelemaan sylissään makaavaa alastonta aviomiestään. Se oli hinta, joka hänen oli maksettava, jotta hän voisi jäädä taloon ilman tämän epäilyksiä.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
**** <img alt=" photo osa39162_zpsa8ccekws.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39162_zpsa8ccekws.png" />Volyana heräsi tuntiessaan olkipatjan kastuvan allaan. Kipu lävisti hänen vatsansa säteillen pitkin selkää kovemmin, kuin mikään mitä hän oli ennen kokenut.<img alt=" photo osa39163_zps7crcuz38.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39163_zps7crcuz38.png" />"Matt!" Volyana huusi vatsaansa pidellen saaden miehen säpsähtämään hereille sen näköisenä, että tämä oli valmis käymään murtovarkaan kimppuun sen nähdessään. "Älä vain seiso siinä! Vauva syntyy! Hae apua!" Volyana sihisi hampaidensa välistä miehen unenpöpperöiselle ilmeelle.<img alt=" photo osa39164_zpskj0ptd5n.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39164_zpskj0ptd5n.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39165_zpsjs2lngdw.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39165_zpsjs2lngdw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39165_zpsjs2lngdw.png" /></a> Matt ravasi pitkin yläkerran aulaa kykenemättä istumaan. Huoli kuristi hänen sydäntään miehen kuunnellessa vaimonsa oven takaista tuskaa. Synnytys oli tuntunut jatkuvan ikuisuuden. Hän oli huomannut auringon nousseen ja laskeneen ainakin kerran. Taivaan rannasta saattoi jo nähdä uuden aamun sarastuksen nousevan. Hän ei saattanut ymmärtää, että isä oli kestänyt tämän jo neljä kertaa. Brian oli käynyt muutaman kerran yrittäen saada poikansa nukkumaan luvaten vahtia ovea, mutta Matt ei halunnut nukkua. Hän tiesi Dianan olevan taitava lapsenpäästäjä, mutta hän ei voinut olla pelkäämättä. Lopulta Volyanan tuskaista karjaisua seurasi pienen ihmisen lohduton itku, joka iski suoraan Mattin sydämeen.<br />
<img alt=" photo osa39166_zps8l24dvve.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39166_zps8l24dvve.png" />Nuori mies rymisti huoneeseen Dianan lopulta annettua hänelle luvan tulla sisälle. Matt ei ollut ennen nähnyt kauniimpaa näkyä, kuin mitä hän nyt näki. Oman vaimonsa makaamassa sängyllä helpottuneen onnellisen näköisenä pieni tyttö sylissään, heidän tyttönsä.<img alt=" photo osa39167_zps05gtatu3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39167_zps05gtatu3.png" />Matt ei malttanut pitää sormiaan erossa lapsesta. Peläten saavansa tuon pienen ihmisen alun rikki karkeissa käsissään hän katseli uutta tulokasta tervehtien tätä hiljaa. Lapsella oli isoäitinsä ruskeat silmät, jotka saivat nuoren isän hymyilemään kuin hän olisi nähnyt äitinsä uudestaan noissa silmissä. <br />
"Matt" Volyana kuiskasi hiljaa noustuaan seisomaan hänen eteensä, "Olen pahoillani, ettei lapsi ole poika." nainen sanoi hiljaa katsellen samalla pikkuista tyttöä isänsä sylissä. <br />
"Älä pyydä anteeksi!" Matt tuhahti harmistuneena edes kuullessaan vaimonsa sanoja, "hän on juuri täydellinen tällaisena ja meillä on vielä aikaa."</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<img alt=" photo osa39168_zps0czorzqw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39168_zps0czorzqw.png" /> Caroline nautti aurinkoisen loppukevään viimeisten pakkasten rauhallisesta hohteesta. Lumi oli satanut routaisesta maasta jo nousseiden kukkien ylle, saaden niiden värin korostumaan valkoista hohdetta vasten. Perheen uusin tulokas Ann oli suloisuudestaan huolimatta äärettömän kovaääninen ja vahvatahtoinen. Matt ja Volyana viettäisivät tänään syntymäpäiviään ja Caroline oli ajatellut taittaa muutaman kukan juhlapöytään, mutta lumen alta oli vaikea löytää sellaista, joka olisi säilynyt sisälle tuotaessa hengissä. Tuttu ääni katkaisi hänen ajatuksensa saaden tytön sydämen sykkimään iloisesti äänen lausuessa hänen nimensä.<br />
<img alt=" photo osa39169_zpskbjtyb7a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39169_zpskbjtyb7a.png" />"Albert!" tyttö kiljahti iloisemmin kuin oli tarkoittanutkaan. Hetken hän katseli omia liikkeitään pystymättä vaikuttamaan niihin. Pojan keho tuntui jännittyvän hänen käsiensä sulkiessa tämän syleilyynsä. Silti hänestä tuntui niin luonnolliselta olla pojan lähellä. Tämän tuoksu sai tytön silmän pyörähtämään suorasta mielihyvästä.<img alt=" photo osa39170_zpssgi6d1ee.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39170_zpssgi6d1ee.png" />Caroline katseli pojan hienon vaaleaa ihoa, tulen punaisia hiuksia ja hopean hohtoisia silmiä, joita hän ei ollut nähnyt kellään muulla elämänsä aikana. Hellästi hän hymyili pojalle toivoen tämän hymyilevän hänelle takaisin. Albert oli aina ollut hänen läheisin ystävänsä. Tälle hän oli aina kertonut jokaisen salaisuutensa miettimättä koskaan olisiko hän voinut sitä tälle kertoa. Talven aikana hän oli huomannut tunteidensa olevan jotain muutakin kuin vain ystävyyttä. Hän saattoi vain toivoa, että pojankin tunteet olisivat talven aikana muuttuneet.<img alt=" photo osa39171_zpsanl1abv5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39171_zpsanl1abv5.png" />Pettymys huokui hänen ylitseen pojan irrottautuessa tytön otteesta. Kuin lumoutuneena tämä kuitenkin jäi tuijottamaan tytön kasvoja. Caroline tunsi ihonsa kihelmöivät Albertin kosketuksen alla tämän nostaessa yllättäen kätensä tytön poskelle silittäen hänen pakkasen kovettamaa ihoaan. Pojan käden iho tuntui pehmeältä hänen karheaa ihoaan vasten. Vaistomaisesti Caroline nosti kätensä koskeakseen pojan kättä, mutta tämän tuntiessa hänen kosketuksensa poika säpsähti vetäen kätensä pois.<img alt=" photo osa39172_zpswvtsibok.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39172_zpswvtsibok.png" />"Anteeksi", poika sanoi hätääntyneenä, kuin olisi jäänyt kiinni jostain luvattomasta. "Minun piti vain tulla kysymään isältäsi, oliko teillä siemen viljaa kuinka paljon varattuna, mutta ei sillä oikeastaan ole mikään kiire," poika kangertelin hieroen samalla niskaansa kuin sitä olisi pakottanut. Caroline ei saattanut uskoa korviaan. Hän olisi halunnut juosta sisään ja heittäytyä olkipatjansa päälle nuolemaan haavojaan, kuin haavoittunut saaliseläin. Tytön jalat eivät kuitenkaan liikkuneet.<img alt=" photo osa39173_zps2xuifl9w.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39173_zps2xuifl9w.png" />Sanomatta sanaakaan poika kääntyi ympäri suunnaten askeleensa kotitaloaan kohti. Caroline ei kyennyt kuin tuijottamaan tämän perään. Kuinka tässä elämässä tunteet saattoivatkin vaihdella niin äkisti. Hetki sitten hän oli luullut unelmiensa toteutuvan ja nyt hän seisoi sydän jähmettyneenä paikoilleen katsellessaan unelmiensa kävelevän pois hänen luotaan. </div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<img alt=" photo osa39176_zpsttwgrsqg.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39176_zpsttwgrsqg.png" />Volyana katseli pientä tytärtään nauttien rauhasta Annin lopultakin hiljennyttyä. Tyttö oli itkenyt taukoamatta hiljentyen vain hetkeksi voidakseen kohta jatkaa uudelleen yhä lujemmalla äänellä. Naisen sydäntä pakotti. Hän ei olisi halunnut toteuttaa Getrudin vaatimusta. Painaen poskensa Annin nukkaista päälakea vasten Volyana muisteli Getrudin sanoja, kuin punniten niiden todellisuutta. Hänen esi-isänsä oli tehnyt sopimuksen keijujen kanssa, jotta heidän sukunsa sai vaeltaa rauhassa metsästä toiseen halki valtakunnan, oli jokaisen sukupolven ensimmäisen edustajan vietettävä yö metsässä ennen ensimmäisen hampaan puhkeamista keijujen tarkasteltavana. Ikuiset saivat harvoin jälkeläisiä ja näin he halusivat varmistaa sukunsa jatkumisen, jos syntyneessä lapsessa oli tarpeeksi ikuisten ominaisuuksia, sallittiin tämän liittyä heidän seuraan ikuiseen elämään. <br />
<img alt=" photo osa39178_zpsdksrw8ao.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39178_zpsdksrw8ao.png" />Volyana katseli lohduttomasti pientä koria, jonka hän oli löytänyt perheen varastosta. Varovasti hän kumartui korin ylle asettaen Annin korin pohjalle. Hänen oli pakko taipua Getrudin tahtoon. Jos ikiaikaista sopimusta ei kunnioitettu, löytyi suvun kaikki alle kolmevuotiaat edustajat kuolleena kehdoistaan. Sitä riskiä hän ei uskaltanut ottaa, sillä se olisi tarkoittanut myös hänen oman tyttärensä menehtymistä. Hän lähtisi Old Woodin pimeisiin metsiin alkuyöstä, kun juhlat olisivat ohitse ja väki hiljentynyt. </div>
<div style="text-align: left;">
<br />
****<img alt=" photo osa39196_zpsimggxenk.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39196_zpsimggxenk.png" />Matt tunsi itsensä siunatuksi katsellessaan ympärillään seisovia perheen jäseniä joiden iloiset äänet kaikuivat pitkin Parkien kodin puisia seiniä. Marie oli vetäytynyt kamariinsa valittaen huonoa oloaan, joka oli ollut Mattille enemmän kuin tervetullut uutinen<img alt=" photo osa39200_zpsgpkmo14e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39200_zpsgpkmo14e.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39202_zpsiqbtdvj1.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39202_zpsiqbtdvj1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39202_zpsiqbtdvj1.png" /></a>Poikana hän oli tehnyt tyhmiä valintoja, mutta pian hänestä tulisi mies, valmiina tarttumaan ikääntyvän isänsä rinnalla töihin täysipäiväisesti. Hetken hän vilkaisi vaimonsa vakavia kasvoja saaden hämmästyksen vaeltamaan pitkin pojan mieltä tämän puhaltaessa kynttilöitään. Tämä näytti siltä, kuin hän olisi voinut pahoin. Matt tarttui Volyanaa kädestä puristaen sitä rohkaisevasti. Hänellä olisi elämä aikaa korjata omat virheensä ja hän aloittaisi sen vaimostaan.<img alt=" photo osa39203_zpsyrfaygjy.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39203_zpsyrfaygjy.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39205_zpsuud97mma.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39205_zpsuud97mma.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39205_zpsuud97mma.png" /></a>Parkien toisen sukupolven perijäpari Matthew ja Volyana Park.<br />
<img alt=" photo osa39210_zpst4xofgym.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39210_zpst4xofgym.png" />Talon hiljennyttyä Volyana hiipi Annin pieneen ullakkokamariin napaten aikaisemmin illalla koriin asetetun tyttärensä mukaansa. Nainen tunsi vatsansa pyörivän ympäri syyllisyydestä hänen kantaessa omaa lastaan kohti metsää, josta tämä ehkä ei palaisi takaisin koskaan. Jos äiti ei valvonut lastaan tuona yönä, oli aamulla jäljellä vain tyhjä vasu. Legendan mukaan metsissä kaikuivat vieläkin kauan sitten lapsensa menettäneiden äitien sydämen kylmettävä itku ja hiljainen kuiske, jolla he yrittivät kutsua lastansa takaisin maan kansan maailmasta. Heidän kerrottiin kummittelevan metsissä, kutsuen matkamiehiä luokseen viedäkseen näiden sielun toivoen sen helpottavan loputonta yksinäisyyttään.<br />
<img alt=" photo osa39211_zpsv9h6q46k.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39211_zpsv9h6q46k.png" />Volyana seisoi hiljaa pihan pimeydessä vain pieni kynttilä valaisten ympäröivää pimeyttä. Ann pyöri korissaan kuin mielenosoitukseksi äidilleen siitä, ettei hän pitänyt loppu talven kylmän pistävästä ilmasta. Hiljaa nainen mumisi anteeksi pyyntönsä ilmoille mielessään elävä kuva nukkuvasta Mattista. Nainen teki kuitenkin vain sen, mikä oli pakko.<br />
<img alt=" photo osa39215_zpsmqjl7qbk.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39215_zpsmqjl7qbk.png" />Öisen Oldwoodin metsän oksiston täytti tuulen humiseva ääni heiluttaen oksia mukanaan kuin yrittäen varoittaa yöllisiä kulkijoitaan lähestyvästä vaarasta. Volyana sytytti nuotion toivoen sen pitävän hänet ja hänen tyttärensä lämpiminä läpi pimeän kylmän yön. Nainen kietoi viittaansa tiukemmin ympärilleen tietämättä, toivoko hän sen harvan villaisen kankaan pitävän loitolla enemmän kylmyyttä vai pimeyttä.<img alt=" photo osa39216_zpsnu1g8qoc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39216_zpsnu1g8qoc.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39218_zpsdxja9tu1.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39218_zpsdxja9tu1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39218_zpsdxja9tu1.png" /></a>Siitä oli aika, kun hän viimeksi oli viettänyt yönsä taivaan alla kuunnellen metsän yöllisiä ääniä. Volyana kumartui vasun puoleen nostaen Annin hetkeksi syleilyynsä kiristäen tämän kapaloita toivoen tytön selviävän yön ylitse vasussaan. Enemmän kuin mitään muuta, hän olisi halunnut pitää tyttärensä sylissään koko yön, mutta se ei ollut sopimuksen mukaista. Hänen täytyisi vain istua ja toivoa.<img alt=" photo osa39220_zpsmtqmh1kn.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39220_zpsmtqmh1kn.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2039/osa39221_zps8babgjq2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa39221_zps8babgjq2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39221_zps8babgjq2.png" /></a>Vasten tahtoaan Volyana käänsi selkänsä tyttärellensä tuijottaen tulen iloisena hehkuvia liekkejä. Välillä hän kääntyi tarkistaen, että pienestä kehdosta kuului yhä pieni tuhina kertoen naiselle hänen tyttärensä olevan yhä hänen kanssaan.<br />
<img alt=" photo osa39222_zpsbi7hekgx.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39222_zpsbi7hekgx.png" />Tulen sammuttua oli Volyanakin vaipunut pimeyteen täysin tietämättömänä siitä, mitä hänen ympärillään tapahtui vain pienen kynttilän yhä yrittäessä torjua ympäröivää pimeyttä.<img alt=" photo osa39223_zpssikecng2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39223_zpssikecng2.png" />Valo tunkeutui läpi hänen silmäluomistaan herättäen naisen kalvakan kylmään aamuun. Hetken hän istui hiljaa tuijottaen eteensä ymmärtämättä mitä oli tapahtunut. Volyanan päätä kivisti kuin siihen olisi osunut jotain kovaa yön aikana.<img alt=" photo osa39224_zpsyvr8pue8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39224_zpsyvr8pue8.png" />Kauhu heräsi naisen sisimmässä tämän muistaessa sen mitä varten hän oli alun perin metsään tullut tähän surkeaan pieneen leiriin. Kiireesti hän ryömi maata pitkin tavoitellen tyttärensä Vasua toivoen tämän yhä olevan siellä. Hänen kätensä tavoitti tutun turkiskapalon, joka oli Annin yllä ollut heidän tullessaan metsään.<img alt=" photo osa39228_zpsf6d2n77o.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/osa39228_zpsf6d2n77o.png" /></div>
</div>
Hän veti kapalon syliinsä, mutta se mitä kapaloissa oli, ei ollut hänen tyttärensä. Hopeiset silmät katselivat mintunvihreiltä kasvoilta häntä kuin he olisivat tavanneet ensimmäistä kertaa. Volyana tunsi kauhun purkautuvan hänen sisimmästään päästen ulos tuskan täyteisenä kiljahduksena, joka kaikui pitkin metsän oksistoja saaden linnut nousemaan hätääntyneinä puistaan.<br />
<br />
*****<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;">Siinä oli ensimmäisen talonpoikistalon osa. Toivottavasti piditte lukemastanne :) . Joudun karsimaan osista todella paljon pois "ylimääräistä" perusjuonen ympäriltä, jottei osat venyisi mahdottomiksi. Kahden viikon päästä palaillaan taas asiaan toisen talonpoikaisperheen Stonejen kanssa... </span> </div>
</div>
</div>
</div>
</div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-8203939041540715432016-02-06T17:13:00.002+02:002016-02-06T17:13:52.049+02:00Osa 38: Rowley<center>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: center;">
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38000_zps3uccl8j7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38000_zps3uccl8j7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38000_zps3uccl8j7.png" /></a>(108 kuvaa) <br /><span style="color: purple;"></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Taas täällä toisen Pinewoodin kauppiaan tarinaa luvatusti jatkamassa. Mukavasti on käynyt väkeä lukemassa tekstiä tilastoista katsottuna, mutta kommentteja otetaan oikein mieluusti vastaan. Osassa on paljon kuvia, mutta hieman vähemmän tekstiä kuin yleensä. Monet kuvat olivat vain niin kivan näköisiä, etten raaskinut niitä jättää kohtauksessa vain yhteen tai kahteen kuvaan..<br />Toivottavasti viihdyt jälleen Pinewoodin parissa! </i></span></div>
<span style="color: purple;"><i><br /><span style="color: black;"><b>Aikaisemmin Rowleylla: </b></span></i></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<i>Stella
ja John ovat erittäin rakastuneita ja perhe elää onnellista elämää
yhdessä. Perheen kaupassa myydään kukkia ja Stellan kuuluisia
leivonnaisia. Perheeseen syntyy neljä lasta, tytär Dorrit, kaksoset
Daniella ja perijä Darren sekä kuopus tytär Dalia. </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Kaikki
ei kuitenkaan ole miltä näyttää. Talon vintillä on salainen huone,
jossa Rowleyn suvun todellinen perintö ja taito sijaitsevat. He ovat
alkoholin salapolttajia. Aikoinaan Rowleyt olivat erittäin arvostettuja
ja hyvien juomien panijoita, mutta vallankumouksessa oikeudet
alkoholijuomien tekemiseen annettiin vain yhdelle taholle, jotta
kuningasperhe saisi enemmän tuloja. Rowleyt eivät kuitenkaan ole
lopettaneet alkoholin tuotantoa, vaan jatkaneet salaisessa huoneessaan
laittomasti. Johnin piti tehdä Kreivi VonLiebestadin juhliin juomat,
mutta vintti käytiin mystisesti tyhjentämässä eräänä talviyönä. Vain
John tietää salaisesta huoneesta ja siellä olevasta salaisuudesta.
Kuitenkin lainvartijat tulevat tutkimaan talon epäillen perheen isäntää
juuri salapoltosta. Muu perhe on kauhuissaan syytöksistä, joita he
pitävät perättöminä.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Dorrit
rakastuu aseenkantaja Thomas Lewisiin, jonka kanssa tyttö kihlautuu.
Thomasista on joskus tuleva ritari, joten avioliitto on loistava kauppa
Rowleyn kannalta. Thomasin äiti osoittautuu kuitenkin inhottavaksi
ihmiseksi, mutta Dorrit uskoo selviävänsä. Perheen toinen tytär Daniella
on luvattu Petersonien Matiakselle ja tyttö ei voisi olla onnellisempi
tulevasta liitostaan. Tällä ei ole aavistustakaan Matiaksen
tunteettomuudesta, vaan uskoo heidän kuolemattomaan rakkauteen.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Darren
pääsee yliopistoon auttavaisen veli Petruskan avustuksella ja saa
kuulla tämän yrittävän auttaa myös Petersonien Matiaksen yliopistoon.
Perijää ei ole vielä luvattu kenellekään. </i></div>
<br />
<span style="color: purple;"><i> </i></span><img alt=" photo Osa38007_zpsfqhqb2v5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38007_zpsfqhqb2v5.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38008_zpsaqgqk5fk.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38008_zpsaqgqk5fk.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38008_zpsaqgqk5fk.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38009_zpsib6tfjly.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38009_zpsib6tfjly.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38009_zpsib6tfjly.png" /></a>"Thomaksen ja Dorritin malja! Pidä hyvää huolta rakkaasta tyttärestäni!" John henkäisi pitkän maljapuheensa päätteeksi. Pienen majatalon hirsiset seinät raikuivat iloisista onnentoivotuksista morsiusparille vieraiden yhtyessä morsiamen isän onnittelumaljaan. Dorrit ei ollut varma johtuiko tunne viinistä, vai jostain muusta, mutta Thomasin tumman sinisten silmien lämmin ihaileva katse saivat hänen jalkansa miltein pettämään alta. Nainen ilahtui suuresti palvelijoiden ilmoittaessa, että juhlaväki sai siirtyä pöytiin istumaan.</div>
<div style="text-align: left;">
<img alt=" photo Osa38011_zpsv19wkjtw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38011_zpsv19wkjtw.png" />Rowleyt olivat käyttäneet omaisuuden tyttärensä häiden järjestelyyn Thomasin äidin vaatimuksesta. Lewisit olivat arvostettua herrasväkeä ja Thomas oli isänsä jalanjäljissä osa valtakunnan turvakaartia. Vieraat koostuivat turvakaartin arvostetuista jäsenistä. Dorrit tunsi tunteidensa vaihteleva puhtaasta ilosta kauhuun hänen ajatellessa tulevaisuuttaan uudessa perheessään.<br />
<img alt=" photo Osa38012_zpspylbab14.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38012_zpspylbab14.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38013_zpsgupfgjcc.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38013_zpsgupfgjcc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38013_zpsgupfgjcc.png" /></a>"Mikä kauniin vaimoni mieltä noin painaa, että hänen ihastuttava otsansa painuu ryppyyn?" Thomas kääntyi Dorritia kohden ottaen tämän käden omaansa. Thomasin äidin viileä katse poikansa takaa sai Dorritin vatsan rutistumaan kasaan kauhusta. Levittäen kasvoilleen huolettomimman hymynsä Dorrit katsoi miehensä lempeisiin silmiin keskittyen vain niihin ja sanoi olevansa vain hieman jännittynyt.<br />
<img alt=" photo Osa38014_zpsmpqxfbsj.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38014_zpsmpqxfbsj.png" />Dorritin onneksi hänen vanhempansa olivat suunnitelleet istumapaikat viisaasti. Thomasin äidillä Kendralla oli täysi työ viihdyttää vieressään istuvaa Sir Edward Islingtonia, jonka huhu kertoi kihlautuneen itsensä herttuan tyttären kanssa. Miniän jännittynyt käytös ei ehtinyt herrasrouvaa kauaa häiritä tämän jälleen keskittyessä vieressään istuvaan aatelismieheen.<br />
<img alt=" photo Osa38015_zpsvo8kxlix.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38015_zpsvo8kxlix.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38016_zpspn5tdxlt.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38016_zpspn5tdxlt.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38016_zpspn5tdxlt.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38017_zps1gtkiyok.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38017_zps1gtkiyok.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38017_zps1gtkiyok.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38018_zpsan2tlloj.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38018_zpsan2tlloj.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38018_zpsan2tlloj.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38019_zps3yi2ucls.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38019_zps3yi2ucls.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38019_zps3yi2ucls.png" /></a>Iloinen puheensorina täytti majatalon pienen nurkkahuoneen vieraiden nauttiessa viiniä laseistaan, joita palvelusväki ei päästänyt kertaakaan tyhjenemään. Stella katseli nuorta tytärtään muistellen itseään nuorena morsiamena omissa hääjuhlissaan. Miten aika olikaan kulunut niin nopeasti. Heidän esikoisensa oli juuri astunut avioon ja heidän poikansa oli lähtenyt yliopistoon. Vuodet olivat juosseet silmissä, mutta silti hänestä tuntui, että paljon oli vielä tekemättä tämän elämän aikana. "John muistatko sinä vielä meidän hääpäivämme?" Stella henkäisi hiljaa kaihon täyttämällä äänellä. Tarttuen vaimonsa työn kovettamiin käsiin ja hymyillen tuota samaa hymyä, johon Stella oli aikoinaan rakastanut, John vastasi: "Kuinka voisin sen päivän unohtaa?"<img alt=" photo Osa38021_zps4jg78z8h.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38021_zps4jg78z8h.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38022_zpsgae8i4f9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38022_zpsgae8i4f9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38022_zpsgae8i4f9.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38029_zpsm9t4swy5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38029_zpsm9t4swy5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38029_zpsm9t4swy5.png" /></a>"Ja nyt kun olet todistettavasti löytänyt itsellesi häikäisevän kauniin morsiamen Lewis, niin seuraavalla ilta nuotiolla jaat meillekin vinkkejä kuinka onnistuit!" Sir Colleville lopetti maljapuheensa saaden muut vartioston jäsenet nauramaan rehvakkaasti. Tunnelma oli käsin kosketeltavissa kynttilöiden valaistessa iloisia kasvoja pitopöydän ympärillä. Harvassa olivat heidän elämässään ne hetket jolloin sai unohtaa murheensa ja vain nauttia hetkestä. <br />
"Ja nyt jos saan pyytää, niin haluaisin tanssittaa kaunista tytärtäni ja vaimoani!" John huudahti saaden hyväksyviä katseita muulta seurueelta.<img alt=" photo Osa38030_zpspi0ozqjx.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38030_zpspi0ozqjx.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38032_zpse32cfhnq.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38032_zpse32cfhnq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38032_zpse32cfhnq.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38033_zpss9eo6wlp.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38033_zpss9eo6wlp.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38033_zpss9eo6wlp.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38035_zpsfvjxqfy3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38035_zpsfvjxqfy3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38035_zpsfvjxqfy3.png" /></a><img alt=" photo Osa38036_zpssxgkfzdw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38036_zpssxgkfzdw.png" />Musiikki raikasi, viini jatkoi virtaamistaan ja tuvan täytti rytmikäs jalkojen töminä tanssijoiden hypähdellessä musiikin tahtiin. Kynttilät loivat leikkisiä varjoja seinille kuin haluten liittyä tanssijoiden ilonpitoon. Dorrit laski askelia mielessään toivoen, ettei sotkeutuisi jaloissaan anoppinsa nähden. Thomasin rinnalla hän kuitenkin tunsi olonsa turvatuksi.<img alt=" photo Osa38041_zpsjb9heal1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38041_zpsjb9heal1.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38042_zpsoyep9bmn.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38042_zpsoyep9bmn.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38042_zpsoyep9bmn.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38043_zps6qtcitfz.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38043_zps6qtcitfz.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38043_zps6qtcitfz.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38044_zpssmc4bxus.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38044_zpssmc4bxus.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38044_zpssmc4bxus.png" /></a>Dorrit istui hevosen selässä tiukasti kiinni aviomiehensä selästä tietämättä hakiko enemmän lämpöä vai turvaa. Hän ei koskaan ennen ollut ratsastanut näin korkean hevosen selässä. Koko ilta oli ollut kuin satua, jonka hän ei olisi toivonut loppuvan koskaan. Päivä olisi ollut täydellinen, jos hänen veljensä olisi ollut juhlissa mukana. Darren oli kuitenkin kaukana kotoa, Pinewoodin yliopistossa saamassa oppia porvareiden perinteistä. Dorrit katsahti haikeana vanhempiaan, joiden luota hänen oli nyt lähdettävä ja painoi silmänsä kiinni kyyneliä pidätellen. Nämä eivät olleet hyvästit ja he näkisivät vielä, siitä hän oli varma.<br />
<br />
****<img alt=" photo Osa38050_zpshm1aisrn.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38050_zpshm1aisrn.png" />Darren katseli väsyneillä särkevillä silmillään vanhojen kiemuraisia kirjaimia havahtuen ajatuksistaan hieraistuaan kutiavia silmiään. Välillä hän mietti oliko kirjan kirjoittajalta mennyt enemmän aikaa kirjainten ylimääräisten koristekoukeroiden tekemiseen, kuin itse kirjaimen piirtämiseen. Yö oli jälleen karannut kirjoja kynttilänvalossa lukien ja aurinko paistoi jo korkealla taivaalla. Veli Petruska oli järjestänyt hänelle stipendin, joka tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua yliopiston opetukseen, eikä Darren halunnut hänelle tarjottua mahdollisuutta haaskata. Hän ei enää elämässään saisi toista tilaisuutta lukea näin paljoa ja niin monipuolisia teoksia. Matiasta ei puolestaan ollut paljoa asuntolan lukuhuoneessa näkynyt, saati luennoilla tai seminaareissa. Mies katosi välillä koko päiväksi ja tuli vasta yömyöhään takaisin asuntolalle. Yliopistolla tämä ei aikaansa viettänyt, siitä Darren oli varma. Darren lopetti lukemisen napauttaen suuren kirjan kiinni äänekkäästi. Silmät eivät enää jaksaneet, vaan kirjaimet alkoivat ottaa itselleen uusia muotoja, joissa ei enää ollut mitään järkeä.<br />
<img alt=" photo Osa38053_zpsuaexhjla.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38053_zpsuaexhjla.png" />Ulkoa kantautuva iloinen nauru houkutteli Darrenin liittymään muiden asuntolassa olevien seuraan yksinäisen sängyn sijasta. Mies ilahtui nähdessään Matiaksen pitkästä aikaa muiden seurassa. Matias oli hänen sisarensa kihlattu ja tämän haluttomuus osallistua yliopiston opetuksiin sai Darrenin pelkäämään sisarensa puolesta. Darren ei halunnut kaksoissisarensa sydämen murtuvan, mutta Matias oli hänen paras ystävänsä.<img alt=" photo Osa38054_zpsoq1plczp.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38054_zpsoq1plczp.png" />Matias oli kuitenkin muuttunut. Tämä oli saapunut yliopistolle hänen jälkeensä ja vaikka matka oli ollut pyörärikoista lähtien täynnä vaikeuksia, tämä oli ollut onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin. Alkuun hän oli uskonut ystävänsä onnellisuuden johtuvan välimatkasta tämän äitiin, mutta enää hän ei ollut niin varma. Darrenin siskosta miehen onnellisuus ei kuitenkaan johtunut ja se huolestutti häntä suuresti. Valvotun yön jälkeen ajatus ei kuitenkaan kulkenut ja lämpimän veden tuoma helpotus väsyneille lihakselle vei kuitenkin voitoin. Darren ummisti silmänsä ja keskittyi kuuntelemaan ystävänsä iloista kertomusta seikkailustaan läheisessä puistossa.<img alt=" photo Osa38055_zps0xcgnkwq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38055_zps0xcgnkwq.png" />Auringon laskeuduttua vuorien taakse ja asuntolan pihan hiljennyttyä opiskelijoiden vetäydyttyä sisälle viileää ulkoilmaa karkuun. Darren kaivoi isoisoisänsä vanhan kukkien sidontaa koskevan kirjan ja alkoi harjoitella asetelmien tekoa sen tahtiin. Isoisoisä oli ollut arvostettu kukkien sitoja Strongbown hovissa, mutta vallan vaihduttua Glassgowt olivat katkaisseet lähes kaikki vanhat kauppasuhteet. Darrenin hymyili tyytyväisenä kättensä jäljelle. Miehellä oli suuria suunnitelmia perintökauppansa suhteen. Heidän sukunimensä olisi vielä joskus uudestaan kaikkien tiedossa.<br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa38057_zpsdyfngbx4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38057_zpsdyfngbx4.png" />Darren kirjoitti lyhyttä kirjoitelmaansa porvareiden erilaisista tavoista pitää kirjaa riikintaalereistaan. Samalla hän kuunteli Matiaksen kirjan sivujen kääntelystä aiheutuvaa rapinaa. Darren tunsi ystävänsä ja tämän lukutaidon. Kirjan sivut rapisivat kääntyä sitä tahtia, ettei Matias selkeästikään lukenut, vaan käytti kirjaa tekosyynä istua rauhassa kenenkään häiritsemättä ajatuksiaan. <br />
<img alt=" photo Osa38058_zpskk2tfp4u.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38058_zpskk2tfp4u.png" />Miehen onni tuntui rapisseen kasaan kuin korttitalo. Viikko sitten Matias oli saanut kirjeen kotoaan, eikä tämä ollut palannut sen jälkeen ennalleen. Hän oli istunut hiljaa huoneessaan yksinään puhumatta kenellekään. Darrenin huoli ystävästään oli muuttunut. Jotain suurta oli tapahtunut ja Matias tuntui sulkevan ystävänsä ulos omasta maailmastaan.<br />
<img alt=" photo Osa38060_zpssbzefgqi.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38060_zpssbzefgqi.png" />Matias napautti päättäväisen äänekkäästi sylissään olevan kirjan kiinni, mutisten samalla jotain asioiden kohtaamisesta ja hyväksymisestä. Darren kuuli asuntolan raskaan puisen parioven kolahtavan Matiaksen poistumisen merkiksi. Hän oli jäänyt jälleen yksin huoneeseen, jossa takkatuli rätisi äänekkäästi taustalla polttopuiden pihkan kiehuessa. Siinä hän istui sydän jaettuna kahtaalle. Hän ei halunnut vakoilla ystävänsä puuhia, mutta huoli tämän voinnista vaati häntä lähtemään tämän perään. Daniellan onnesta hehkuvat kasvot tämän kihlauduttua Matiaksen kanssa kummittelivat hänen silmiensä edessä vaatien häntä isoveljen velvollisuudesta lähtemään ystävänsä perään. Lopulta Darren ei enää kyennyt vastustamaa, vaan harppoi päättäväisesti ulos toivoen vielä löytävänsä ystävänsä jäljille.<br />
<br />
****<img alt=" photo Osa38061_zpsp90uv2gk.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38061_zpsp90uv2gk.png" />Nainen istui lammen rannalla katsellen auringon kimaltelevaa leikkiä veden pinnalla, nauttien täysin rinnoin kauniista päivästä. Vanha vene narahteli hiljalleen tuulen keinuttaessa sitä rantaa vasten saaden naisen hymyilemään äänen herättämille lapsuuden muistoille. Hän oli Eva, arvostetun, mutta köyhän, Puumestari Kristianin tytär. Hänen isälleen oli suotu kahdeksan enemmän ja vähemmän kaunista tytärtä, joiden myötäjäisiin hänellä ei ollut varaa. Pitkään nainen oli elänyt siinä uskossa, ettei hän koskaan löytäisi elämäänsä ketään. Sitten kuin kirkas tähti olisi syttynyt hänen elämänsä tähtitaivaalle Matiaksen ilmestyttyä hänen perheensä taloon rengasrikon myötä. <img alt=" photo Osa38062_zpsrw3zxpea.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38062_zpsrw3zxpea.png" />Matias tunsi sydämensä hypähtävän onnesta hänen nähdessään nuoren tummahipiäisen naisen istuvan lammenrannalla odottamassa häntä ja vain häntä, niin kuin lukuisina kertoina tätä aikaisemmin. Mies olisi halunnut sulkea tuon tumman kaunottaren syleilyynsä ja olla koskaan päästämättä tätä pois. Matiaksen halusi potkaista itseään moisista ajatuksista. Hän oli tullut tänne vain yhtä tarkoitusta varten, vaikkei hänen sydämensä sitä tuntunut ymmärtävän.<img alt=" photo Osa38063_zpso54fy36v.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38063_zpso54fy36v.png" />Eva havahtui kuullessaan lähestyvien askelten painautuvan tasaisesti ruohikkoa vasten. Matias katsoi rakastettunsa hymyileviä kasvoja. Hän olisi antanut mitä tahansa, jos olisi saanut nähdä nuo kauniit kasvot joka aamu ensimmäisenä silmänsä avattuaan. Kuin huomaamattaan hän kohotti kätensä Evan poskelle. Miehen sydäntä vihlaisi kylmästi hänen tiedostaessaan, että tuo luultavasti oli viimeinen kerta kun hän kosketti näitä kasvoja.<img alt=" photo Osa38065_zps6slx2hgc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38065_zps6slx2hgc.png" />Matias tunsi kielensä takertuvan kitalakeensa suostumatta liikkumaan ja sanomaan noita sanoja, joita hän oli harjoitellut tuhansia kertoja mielessään. <br />
"Rakas?" Eva henkäisi kysyvästi huomatessaan, ettei kaikki ollut kuin ennen. Mies oli siinä aivan lähellä, mutta hän ei silti tuntunut olevan siinä. <img alt=" photo Osa38067_zpshqkqhjq3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38067_zpshqkqhjq3.png" />Kovettaen itsensä Matias riuhtaisi kätensä naisen otteesta. <br />
"Eva, minä olen kihoissa toisen kanssa, enkä aio pettää lupaustani hänelle. Minun olisi pitänyt tehdä tämä jo aikoja sitten, eikä antaa sinun luoda turhia unelmia. Meistä ei koskaan tule paria!" <br />
Hymy naisen kasvoilla hävisi muuttuen ensin epäuskoksi ja sen jälkeen silkaksi raivoksi. Naisen huulet liikkuivat hitaasti kuin tavaillen sanoja, mutta mitään ei tullut ulos. Matias tunsi sydämensä halkeavan jättäen jäljelle tyhjän aukon siihen, jossa hänen rakkautensa Evaan oli sijainnut. Aukon, jota kukaan ei voisi enää koskaan täyttää. <img alt=" photo Osa38068_zps9w0qzifz.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38068_zps9w0qzifz.png" />Ennen kuin Eva ehti sanoa mitään, hän tunsi miehen kädet ympärillään vetäen hänet tämän syliin. Matiaksen huulet olivat kylmät ja kovat tämän painaessa huulensa viimeisen kerran naisen huulille. Suudelmassa ei ollut mitään nautinnollista, ei tunteita, ei rakkautta, vain yksinäisyyttä ja vihaa maailmaa kohtaan.<img alt=" photo Osa38069_zpskj2dkcza.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38069_zpskj2dkcza.png" />Evan jalat pettivät Matiaksen päästäessä irti. Hän kuuli miehen askelien loittonevan itsestään viimeistä kertaa. Miten hän oli saattanut olla niin tyhmä, että oli kuvitellut miehen jättävän kaiken hänen takiaan? Hänen, jonka isällä ei ollut antaa edes yhtä riikintaaleria tyttärensä myötäjäisiksi. Evan silmiä poltteli muutaman kyyneleen karatessa hänen silmistään. Jokainen kyynel oli turha, hän ei halunnut itkeä. Hän pääsisi vielä naimisiin ja hän laittaisi Matiaksen vielä katumaan päätöstään.<br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa38070_zpsad52ujn1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38070_zpsad52ujn1.png" />Darren harppoi lammelle, johon hän oli arvellut ystävänsä tulleen. Miehestä ei kuitenkaan näkynyt merkkiäkään. Päivä oli kaunis ja lämmin. Mies tunsi huvittuvansa ajatuksesta, että kotipuolessa oli täysi talvi. Darrenin katse kiinnittyi lammen rannalla hiljaa istuvaan kauniiseen naiseen suunnaten askeleensa tämän luo.<img alt=" photo Osa38072_zpsmrlyfhks.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38072_zpsmrlyfhks.png" />Darren istuutui naisen viereen, mutta tämä ei tuntunut huomaavan häntä ajatuksiltaan. "Kaunis päivä tänään," Darren rykäisi toivoen saavansa tämän huomion itselleen. Mies ei kuitenkaan tiennyt oliko hänen sanansa tavoittanut naisen tajuntaa. "Etsin ystävääni ja luulen, että hän kulki tätä kautta?" Ei vieläkään reaktiota, mutta hän jatkoi silti, "minun ikäiseni mies, ruskeat hiukset, siniset silmät, vihreät housut, vaalean sininen aluspaita ja tumma harmaansininen paituli. Hänen nimensä on Matias." <br />
<img alt=" photo Osa38074_zpsgahz578w.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38074_zpsgahz578w.png" />Darrenille ei ollut täysin varma, mitä seuraavaksi tapahtui ja oliko jokin hänen sanoissaan aiheuttanut seuraavat tapahtumat. Nainen kuitenkin säpsähti pystyyn kuin ruoskan iskusta raivoten samalla kyynelten kimmeltäessä vihreissä silmissään, mitä ihmeellisimmistä asioista, saaden miehen seisomaan hiljaa ymmärtämättä kunnolla mistä tämä oikeastaan puhui.<img alt=" photo Osa38075_zpseztkzdse.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38075_zpseztkzdse.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38078_zpskz2xq5wh.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38078_zpskz2xq5wh.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38078_zpskz2xq5wh.png" /></a>Ääni hänen sisällään käski Darrenia lähtemään yrittäen kertoa hänelle, kuinka tästä naisesta koituisi vielä vaikeuksia. Mies ei kuitenkaan voinut lähteä. Naisen mieli oli selvästi järkkynyt, eikä hän voinut jättää tätä yksinään tuossa mielentilassa. Hellästi hän kohotti kätensä silittäen naisen kyynelistä kosteaa poskea toivoen saavan naisen rauhoittumaan. Rauhallisella äänellä yhä käsi naisen poskella Darren kuiskasi hiljaa:<br />
"Kertoisitko sinä minulle nimesi?" <br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa38090_zpsmudalhbc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38090_zpsmudalhbc.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38091_zpsfcnkic5p.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38091_zpsfcnkic5p.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38091_zpsfcnkic5p.png" /></a>Stella seisoi hiljaa rahalippaan takana kuunnellen miehensä lempeää ääntä, jota asiakkaat eivät kyenneet vastustamaan tämän tarinoidessa siitä kuinka kukkaset loivat kodin tunnelman jopa talvella. Stella muisti vielä, kuinka hän oli nuorena ennen lasten syntymää työskennellyt puodin puolella pitkiä päiviä. Asiakkaita oli ollut tuolloin paljon vähemmän ja Johnin puheet olivat olleet paljon töksähtävämpiä. Mies oli selkeästi kehittynyt vuosien aikana.<img alt=" photo Osa38092_zpsbltqvoqh.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38092_zpsbltqvoqh.png" />Kukkasasetelmat olivat rikkaiden huvitus, mutta silloin tällöin poikkesi kauppaan talonpoikiakin siemenviljan toivossa ja etsien yrttejä halvemmalla kuin mitä paikallisesta apteekista sai.<img alt=" photo Osa38094_zpszlcuxvwa.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38094_zpszlcuxvwa.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38095_zpsomh8yhd7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38095_zpsomh8yhd7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38095_zpsomh8yhd7.png" /></a>Darrenin lähdettyä yliopistolle ja Dorritin muutettua uuteen kotiinsa Stella oli siirtynyt auttamaan miestään kaupan puolella hyllyjä täytellen ja rahoja asiakkailta lunastaen. Ikä painoi kuitenkin jo hänen jaksamistaan. Pitkät päivät tuntuivat jaloissa ja lihaksissa paljon voimakkaammin kuin aikaisemmin. He olivat tulossa vanhoiksi.<br />
<br />
****<img alt=" photo Osa38097_zpsaqyycjdw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38097_zpsaqyycjdw.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38098_zpszybu2x2z.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38098_zpszybu2x2z.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38098_zpszybu2x2z.png" /></a>"Äiti, minähän sanoin että pärjään itsekin." Dalia tuhahti kasvot loistaen tulen valossa tytön hämmentäessä pientä kattilaansa. Tyttö oli perinyt äitinsä kiinnostuksen keittotaidon saloihin, eikä tämä ollut enää pitkiin aikoihin tarvinnut äitiään saadakseen mahaansa täytettä. Stella ei olisi voinut olla ylpeämpi tyttärestään, mutta samalla hän tunsi surua omasta tarpeettomuudestaan. Ei ollut enää monia asioita, joita hän olisi voinut tyttärilleen opettaa tulevaisuutta varten.<img alt=" photo Osa38099_zpsvjxahkcc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38099_zpsvjxahkcc.png" />Stella kasasi likaiset astiat pöydältä puiseen pesusoikkoon ja kaatoi tulella lämmittämäänsä vettä niiden päälle. Nainen miltein huokaisi nautinnosta laittaessaan särkevät sormensa lämpimän veden sekaan. Oven kolahdus hänen takanaan kertoi pienen keittiöapulaisen saaneen keitoksensa valmiiksi. Kuinka monesti hän muisti seisseen tässä kuluneiden vuosien varrella katsellen saippuakuplien iloista pyörteilyä hänen hangatessa likaisia astioita. Vuodet olivat kuluneet niin nopeasti ja lapset kasvaneet isoksi vieläkin nopeammin.<br />
<img alt=" photo Osa38100_zps0anmfyut.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38100_zps0anmfyut.png" />John nykäisi ajatuksiinsa uponneen vaimonsa syliinsä tiedustellen, mikä sai hänen oman kaunokaisensa rypistämään otsaansa niin ikävän näköisesti. Stella tunsi miehensä lämpimän kosketuksen poskellaan, joka yhä sai hänen vatsanpohjassaan perhoset lentelemään kuten nuorenakin. "Minä vain tunnen itseni nykyään niin tarpeettomaksi. Daliakin on kasvanut jo niin isoksi." Nainen huokaisi ääni täynnä haikeutta.<img alt=" photo Osa38102_zpsagsgiggd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38102_zpsagsgiggd.png" />"Tiesithän sinä, ettet sinä koskaan ole tarpeeton?" John murahti kuin nuhdellen pientä lasta. "Minä tarvitsen sinua." Mies huokaisi vielä huuliensa lomasta vetäen vaimonsa käsivarsilleen tukkien tämän hölmöjä puhuvan suun omallaan.<br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa38104_zpsdqkc70rn.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38104_zpsdqkc70rn.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38105_zps2kpkyfk6.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38105_zps2kpkyfk6.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38105_zps2kpkyfk6.png" /></a>Daniella neuloi kapioitaan yrittäen samalla kuunnella pysyikö hänen pikkusiskonsa alkuunkaan nuotissa. Tyytyväisenä tyttö katseli kädessään olevaa neuletta. Hänen kapioarkkunsa täyttyi kovaa kyytiä, kun pakkanen ja korkeat nietokset estivät häntä tekemästä puutarhatöitä. Tytön mieltä varjosti vain pelko tulevaa anoppia kohtaan. Tämä varmasti tarkastaisi hyvin tarkkaan, millaisia töitä hänen kapioarkkunsa sisältäisi. Silti tyttö ei malttanut odottaa, että pääsisi lopulta muuttamaan rakkaan Matiaksensa luo. "Dalia se on ylä C, ei tavallinen C!" tyttö ärähti Dalian onnistuttua saamaan pianosta ilmoille äänen, joka sai hänen korvansa vihlomaan.<br />
<img alt=" photo Osa38111_zpsbwtiku3i.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38111_zpsbwtiku3i.png" />Tuli rätisi iloisesti huoneen nurkassa hehkuen lämpöään kuin vastavoimana seinien sisälle päästämälle kylmälle viimalle. Monesti he olivat Dorritin kanssa neuloneet yhdessä tulen lämmössä tulevaisuutta miettien, mutta nyt sisko oli poissa. Hän ei ollut kuullut sisarestaan mitään sen jälkeen kun tämä oli nainut Thomaksen. Vaikka Daniella tiesi saavansa avioliiton kautta itselleen uuden perheen, ei hän silti voinut sille mitään, että ikävä kaivoi hänen sydäntään lapsuuden kotiinsa. Onneksi hänellä olisi kuitenkin Matias rinnallaan. <br />
<img alt=" photo Osa38114_zpsfpq5yc1a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38114_zpsfpq5yc1a.png" />Stella kuunteli hiljaa Dalian pianonsoittoa sekoitellessaan kasvismuhennosta. Tyttö oli selvästi laiminlyönyt opintojaan viettämällä liikaa aikaa keittiössä. Nainen saattoi vain olla onnellinen, että oli hetkeksi saanut tämän ajettua pois suvun vanhan reseptikirjan äärestä.<br />
<img alt=" photo Osa38116_zpscosa1fsp.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38116_zpscosa1fsp.png" />Vaikka kauppa menestyi, Rowleyn perheen rahat olivat silti vähissä. Kolmen tyttären naittaminen ja sopivien myötäjäisten kerääminen oli liikaa heidän kukkarolleen. Heillä ei ollut vielä koossa tarpeeksi rahoja Daniellan sovittua naimakauppaa varten, mutta sitä hän ei ollut raaskinut kertoa tyttärelleen. Darrenin hyvä naimakauppa olisi heidän perheensä ainoa mahdollisuus. <br />
<br />
***<img alt=" photo Osa38121_zps0cximf2b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38121_zps0cximf2b.png" />"Kyllä kukkasemme kelpaavat itse kuninkaallekin." John vannoi punapukuiselle hovilääkärille, joka selkeästi epäröi Rowleyn kukkien laatua. Saatuaan lauseen loppuun mies käänsi huomionsa nuoreen mylläriin, joka oli tullut etsimään kauneimpia kukkia morsiantaan varten, joita hänen muutamalla riikintaalerillaan saattoi saada. John oli jo miltein valmis antamaan kukkasensa ilmaiseksi tälle nuorelle miehelle, joka epätoivoisesti halusi ilahduttaa nuorikkoaan. Tämän ehdotettua kukkien vaihtamista jauhopussiin, John ei kuitenkaan epäröinyt hetkeäkään. Dalian syntymäpäivät olivat tulossa ja jauhoille oli heillä aina käyttöä. <img alt=" photo Osa38122_zps5bqghvp0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38122_zps5bqghvp0.png" />John katseli tyytyväisenä nunnan ojentamaa paperirahaa. Kauppa tuntui käyvän yhä paremmin ja heidän puotiinsa tuntui eksyvän aina vain arvovaltaisempia vieraita tai näiden edustajia. Silti puoti ei tuottanut niin paljoa, kuin sen olisi pitänyt tuottaa. Dorritin häät olivat syöneet ison loven perheen rahakirstuun, mutta naimakauppa herrasväen kanssa oli ehdottoman tärkeä heidän tulevia liikesuhteita ajatellen.<img alt=" photo Osa38124_zpsrba4rdbn.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38124_zpsrba4rdbn.png" />Kyltti kolahti hiljaa Johnin kääntäessä sen ympäri merkiksi siitä, ettei kauppa ollut enää auki. Yötuuli humisi puidenlatvoissa saaden Johnin palelemaan luita myöten. Miehestä tuntui, ettei hän enää ehtinyt paljoa nähdä perhettään kaupaltaan. Hänellä oli suuri perhe, mutta silti hän oli äärettömän yksinäinen. Vatsan äänekäs murahdus muistutti miestä, ettei tämä ollut ehtinyt syödä koko päivänä. Muun talon nukkuessa hän hiipi keittiöön katsomaan, oliko Stella jättänyt hänelle tapansa mukaan tähteitä syötäväksi.<br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa38125_zpsc2hpwyvk.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38125_zpsc2hpwyvk.png" />John seisoi hiljaa vanhan kirjahyllyn edessä. Tuo kirjahylly oli seissyt samalla paikalla niin kauan kuin John vain saattoi muistaa. Kuunnellen vanhan talon ääniä mies yritti saada selville oliko kukaan muu talossa enää jalkeilla hänen lisäkseen. Vain tuulen hiljainen ujellus vanhan talon seinissä kantautui Johnin korviin. Päättäväisesti mies tarttui ruusutiedon kirjaan kiskaisten sitä napakasti. Kirjahylly avautui valittaen äänekkäästi muodostaen oviaukon, josta mies pääsi pujahtamaan salaisiin tiloihinsa. <img alt=" photo Osa38126_zpsvhqdyuok.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38126_zpsvhqdyuok.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38127_zpsdbqwv6tf.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38127_zpsdbqwv6tf.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38127_zpsdbqwv6tf.png" /></a>Dorritin häät olivat verottaneet suuresti hänen viinivarastojaan ja tynnyrit kumisivat tyhjyyttään. Hiljaa mielessään John lausui kiitoksen, ettei kukaan ollut tullut kysyneeksi mistä ehtymätön viinitarjoilu oli saatu hankittua. Heidän pieni omaisuutensa ei olisi millään riittänyt, jos he olisivat joutuneet kaiken tuon viinin joltain ulkopuoliselta ostamaan. <img alt=" photo Osa38129_zpsi5ks2fis.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38129_zpsi5ks2fis.png" />John nappasi tyytyväisenä tuopin pöydän kulmalta ja täytti sen tynnyrin pohjalle jääneistä jämistä. Erä oli yhä yksi hänen parhaista tuotoksistaan. Mies olisi kuitenkin halunnut lopettaa salaisen myyntitoimensa. Puoti ei kuitenkaan tuottanut vielä niin, että he ilman salaista viinanpolttoaan olisivat tulleet toimeen. Darrenin avioliiton myötäjäisten myötä heidän ei välttämättä tarvitsisi enää elää lain tuolla puolen ja siihen John luotti. Viini kipristeli kutsuvasti hänen kielellään kuin pyytäen täyttämään tuopin uudestaan, saaden Johnin antautumaan sen kutsulle. <br />
<br />
****<img alt=" photo Osa38132_zps0luwsdn7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38132_zps0luwsdn7.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38133_zpsky2q5i27.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38133_zpsky2q5i27.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38133_zpsky2q5i27.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38134_zpsziuvxz4m.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38134_zpsziuvxz4m.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38134_zpsziuvxz4m.png" /></a>Eräänä talvisena alkuiltana, juuri sillä hetkellä kun auringon viimeiset säteen luovat viimeisen katsauksensa Pinewoodin maisemiin, ennen kuin aurinko painuu vuorten taa noustakseen taas seuraavana aamuna uudelle kierrolleen taivaan kannessa, Rowleyn pihaan hiiviskeli tuntematon kiertolaisnainen kantaen mukanaan mustaa säkkiä. Katsellen pitkään säkkiään, kuin ollen haluamatta luopua sen sisällöstä nainen seisoskeli Rowleyn talon pihalla välittämättä siitä sattuiko kukaan häntä näkemään. Lopulta hän kaivoi säkin syvyyksistä pienen kullanhohtoisen lampun jättäen sen Rowleyn etuovelle. <img alt=" photo Osa38136_zpsy8pbalim.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38136_zpsy8pbalim.png" />Pimeys ehti laskeutua talon ylle, ennen kuin kukaan huomasi pihalla yksinään kimaltelevan lampun. Stella pyöritteli käsissään kummaa esinettä pohtien, oliko joku asiakkaista unohtanut lampun asioidessaan puodissa. Ennen kuin nainen ehti kysyä mieheltään, lamppu alkoi täristä hänen käsissään ja violetti valo purkautui lampusta muodostaen ilmaan leijuvan ihmisenkaltaisen hahmon, luvaten painokkaalla äänellä toteuttaa kolme Stellan toiveista. <img alt=" photo Osa38137_zps2hwrhaik.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38137_zps2hwrhaik.png" />Ennen kuin hän ehti enempää miettiä asiaa, kolme hänen mielensä päällä ollutta asiaa pääsivät hänen kieleltään. Ensimmäiseksi hän toivoi pitkää elämää, toiseksi onnea lapsilleen elämässä ja kolmanneksi varallisuutta perheelleen.<br />
<img alt=" photo Osa38138_zpsfrtbgubx.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38138_zpsfrtbgubx.png" />"Toiveenne on toteutettu!" Henki lausui tasaisella äänellään kadoten violettina savuna takaisin lampun sisälle. Viimeisenkin savukiehkuran kadottua lamppu poksahti kovaäänisesti kadoten näkymättömiin. Stella jäi tuijottamaan hiljaa ihmettä, kun hänen eteensä ilmestyi säkillinen riikintaalereita. Nainen hieraisi muutaman kerran silmiään kuin ei voisi uskoa todeksi juuri tapahtunutta.<br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa38171_zpsi0bdp1bv.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38171_zpsi0bdp1bv.png" />Tyytyväinen hyräily täytti kaupan naisen täyttäessä edellisiltana tyhjentyneitä kaupan hyllyjä. Säkissä oli ollut juuri sen verran riikintaalereita, että he saisivat sillä maksettua Petersoneille Daniellasta luvatut myötäjäiset, sekä pieni osa jäisi vielä säästöön Dalian myötäjäisiä varten. <br />
<img alt=" photo Osa38172_zpsiew9rhz9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38172_zpsiew9rhz9.png" />Stellasta tuntui, että elämä hymyili hänen perheelleen. Dorrit oli kirjoittanut kirjeessään odottavansa esikoistaan ja osallistuvansa yhdessä Thomaksen kanssa Dalian syntymäpäiville. Darren oli myös kirjoittanut menestyvänsä hyvin opinnoissaan ja palaavansa pian kotiin. Stellan sydän suorastaan pulppusi yli onnesta. Silti jokin jäyti hänen sisällään saaden naisen vatsan kääntymään ympäri.<img alt=" photo Osa38174_zpsai1umeyr.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38174_zpsai1umeyr.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38175_zpst4o6fah5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38175_zpst4o6fah5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38175_zpst4o6fah5.png" /></a> Stella juoksi toalettiin kohti reikätuolia. Nainen tunsi kuinka hänen aamupalansa pyrki ulos hänen vatsastaan esteenään enää vain suun eteen painettu käsi. Jäänteet hänen aamupalastaan vilisivät hänen silmissä naisen antaessa ylen reikätuoli yllä. <br />
<img alt=" photo Osa38176_zpsjwn1vhrq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38176_zpsjwn1vhrq.png" />Hetken nainen istui kauhuissaan lattialla kylmän hien valuessa hänen ohimoaan pitkin. Se ei ollut sitä mitä hän kuvitteli, ei voinut olla! Hokien itselleen, ettei ollut mitään pelättävää Stella nousi ylös ottaen tukea pesupöydästä. Kiireesti hän siivosi reikätuolin toivoen samalla, että onnistuisi hävittämään kaikki todisteet tapahtuneesta. Tämän oli vain pakko olla sivuvaikutus hänen elämän pidentymisen toiveestaan.<br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa38182_zpscii8b6nm.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38182_zpscii8b6nm.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38183_zps2a24lrqj.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38183_zps2a24lrqj.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38183_zps2a24lrqj.png" /></a>Darren nauroi katketakseen katsellessaan Evan ilmeilyä maalilta. "Yritätkö pilata potkuni naurattamalla minut kuoliaaksi?" mies huusi ääni täynnä ihailua puiden välissä seisovaa naista kohtaan. He olivat nähneet tapaamisensa jälkeen joka päivä ja päivä päivältä Darren huomasi viihtyvänsä Evan seurassa paremmin kuin kenenkään muun. Nainen oli omaa laatuaan. Hän ei tiennyt ketään muuta naista, joka olisi uskaltautunut pelaamaan nahkapalloa ja olemaan vielä hyvä siinä. Darren potkaisi, mutta pallo meni kaukaa ohi Evan vartioiman maalin.<img alt=" photo Osa38184_zpsflflbwor.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38184_zpsflflbwor.png" />"Ehkä en saa palloa maaliin, mutta sinut minä saan kiinni!" Darren nauroi napaten naisen syliinsä. Eva tuntui niin hyvältä ja niin oikealta juuri siinä lähellä. Tämän laventelinen tuoksu sai miehen sydämen sykähtelemään tiuhemmin kuin yrittäen pyrkiä ulos hänen rinnastaan.<br />
<img alt=" photo Osa38185_zpsnynlpf2b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38185_zpsnynlpf2b.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/Osa38189_zpsmyy6rxul.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38189_zpsmyy6rxul.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38189_zpsmyy6rxul.png" /></a>Siinä he seisoivat, heidän lampensa rannalla, toisiaan silmiin katsellen yötuulen laulaessa heidän ympärillään hiljaista musiikkiaan. Evan smaragdinvihreät silmät vangitsivat nuoren miehen päästämättä tätä otteestaan. Oli naisella rahaa tai ei, Darren ei voinut kuvitella elämäänsä ilman että voisi nähdä nuo silmät elämänsä jokaisena päivänä.<img alt=" photo osa38192_zpsakm0teqi.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38192_zpsakm0teqi.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38194_zpsfaf1ecup.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38194_zpsfaf1ecup.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38194_zpsfaf1ecup.png" /></a>Keräten rohkeutensa uhmata perhettään Darren polvistui Evan eteen, ennen kuin järki saisi vallan hänen kauniista puhtaista tunteistaan. He eivät koskaan olleet Evan kanssa puhuneet asiasta, mutta mies vain toivoi tämän tuntevan samoin. Hän oli rakastunut naiseen heidän ensi näkemällään, Evam raivotessa miehelle juuri tämän saman lammen rannalla. <img alt=" photo osa38196_zpsgomwhcsr.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38196_zpsgomwhcsr.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38198_zpsvnsxsznb.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38198_zpsvnsxsznb.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38198_zpsvnsxsznb.png" /></a>Darren tunsi koko kehonsa värähtelevän onnesta hänen pujotettaessa sormusta Evan siroon sormeen. Joku olisi voinut väittää Evaa onnenonkijaksi, mutta Darren ei uskonut moiseen. Hän tiesi heidän kahden olevan luodut toisilleen, eikä asiassa ollut epäilystä. Ainoa asia, mikä varjosti miehen sydäntä, olivat hänen omat vanhempansa. Nämä odottivat häneltä järkiavioliittoa, mutta Darren ei voinut ja mies vakaasti uskoi, että hänen vanhempansa ymmärtäisivät kyllä, silti hän halusi pelata kaiken varman päälle. Vanhemmat eivät saisi pilata tätä häneltä.<br />
<br />
***<img alt=" photo osa38200_zpsoevtcdiq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38200_zpsoevtcdiq.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38201_zpspc0f2jxe.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38201_zpspc0f2jxe.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38201_zpspc0f2jxe.png" /></a>Pienen kappelin ikkunoista tulvi valo ympäröivään yön pimeyteen. Darren seisoi pihalla pitäen kädestä kylmästä tärisevää Evaa. Mies veti tätä tiukemmin kainaloonsa, mutta kappelin narahtava ovi sai naisen hypähtämään kauemmas. "Mitä te täällä ulkona seisotte?" kappelin ovesta kurkistava mies kysyi hämmästellen paikoilleen jähmettynyttä paria, pohtien olivatko nämä tulleen katumapäälle. <br />
<img alt=" photo osa38205_zpsvpuw9qsw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38205_zpsvpuw9qsw.png" />Pimeästä yöstä sisälle astuvalle kappelin valaistus oli häikäisevän kirkas. Korkeat pilarit koristivat kappelin muuten vaatimattomia mukulakiviseiniä. Darren tunsi jalkojensa jähmettyvän keskelle käytävää. Pieni ääni hänen sisällään käski miehen perua suunnitelmansa, mutta Evan katse sai miehen unohtamaan tuon äänen. Hän tarttui rakastaan kädestä kuin imien voimaa tämän kosketuksesta. <img alt=" photo osa38207_zpsu89kmsxb.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38207_zpsu89kmsxb.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38213_zpsrjuu1dbc.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38213_zpsrjuu1dbc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38213_zpsrjuu1dbc.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38215_zpslk9xjhjz.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38215_zpslk9xjhjz.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38215_zpslk9xjhjz.png" /></a><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38218_zpsmmb8accd.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38218_zpsmmb8accd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38218_zpsmmb8accd.png" /></a>Tuon hetken jälkeen kaikki tapahtui kuin unessa. Ohi kiitävän hetken hän oli onnellisin mies, mitä maailma päällään kantoi. Hänen käsivarsillaan oli hänen elämänsä suurin rakkaus, se josta kirjoitettiin legendoissa. Mies ei vain tiennyt, ettei hänen satunsa ollut täydellinen. Hän ei ollut elämänsä rakkauden sydämenvalittu.<br />
<br />
****<br />
<img alt=" photo osa38230_zpstxkb1faw.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38230_zpstxkb1faw.png" />Stella katseli kuvajaistaan vanhan peilin pinnasta. Hänen yöpaitansa etumusta oli hieman koholla vatsan venyttäessä kangasta haluamaansa suuntaan. Vatsan sisällä oli hänen tämän hetkisen elämänsä suurin salaisuus.<img alt=" photo osa38231_zpsrwhh8d35.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38231_zpsrwhh8d35.png" />Nainen laski kätensä vatsalleen kuin suojellen sen uusinta asukkia. Hän ei ollut saattanut kuvitella, että hän vanhoilla päivillään vielä voisi edes tulla raskaaksi, mutta siinä se nyt ilman suurempia erehtymisen mahdollisuuksia pullisteli. Nainen saattoi vain toivoa, ettei tulokas olisi jälleen tyttö. <br />
<br />
****<img alt=" photo osa38242_zpsupggywas.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38242_zpsupggywas.png" />Stella kaivoi kaapin kätköistä tarvittavia aineksia ja välineitä esiin. Dalialla oli syntymäpäivä, eikä hän antaisi tytön syntymäpäivää jälleen pilattavan muulla turhalla huomiolla. Viimeksi lainvartijat olivat tulleet penkomaan heidän kotinsa valheellisten syytösten takia, jotka olivat koskeneet Johnia. <br />
<img alt=" photo osa38243_zpsxcza2qe7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38243_zpsxcza2qe7.png" />Nainen oli nyörittänyt korsettinsa niin tiukalle, ettei hänen pieni, mutta silmiin pistävä vatsakumpunsa varastaisi huomiota tyttären juhlilta. Purkaen kiukkuaan taikinan vatkaukseen ympäröivät pinnat saivat päälleen pieniä roiskeita. Uunista kantautuva tuoksu kertoi kakun valmistuneen kun taas ulko-ovelta kuuluva koputus kertoi vieraiden juuri saapuneen.<img alt=" photo osa38250_zpsvcg1m64e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38250_zpsvcg1m64e.png" />Stella ei saattanut pitää käsiään irti tyttärensä suuresta vatsakummusta. Dorrit oli kasvanut valtavasti siitä, kun hän oli viimeksi tämän nähnyt. Heistä oli Johnin kanssa yhtä aikaa tulossa isovanhempia ja uudestaan vanhempia.<img alt=" photo osa38252_zpsrvu54yya.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38252_zpsrvu54yya.png" />"Saisit useammin tuoda tuota vaimoasi meille kyläilemään vävypoika!" John naureskeli tyytyväisenä katsellessaan tyttärensä komeasti pyöristynyttä vatsaa. Hän muisti vielä itsekin, kun he olivat Stellan kanssa saaneet Dorritin, oman esikoisensa. Se oli ollut hetki, joka oli muuttanut häntä tässä elämässä kaikkien eniten. Muutamassa tunnissa hän oli saanut omakseen elämänsä tärkeimmän ja rakkaimman roolinsa, isyyden<img alt=" photo osa38259_zpstfcxvl68.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38259_zpstfcxvl68.png" />Stella sytytti Dalian kakun kynttilät ja juhlaväki kerääntyi tämän ympärille iloisesti hurraamaan. Vain Darren puuttui, muuten heidän perheensä olisi ollut kokonaan kassa.<img alt=" photo osa38261_zpsofaquct1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38261_zpsofaquct1.png" />Dalia nojautui jännittyneenä kakun puoleen vetäen keuhkonsa täyteen ilmaa. Tästä alkaisi hänen elämässään täysin uudenlainen elämän vaihe kaikkine jännittävine seikkailuineen.<img alt=" photo osa38262_zpszfykhsm0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38262_zpszfykhsm0.png" />Dalia Rowley<img alt=" photo osa38264_zpscz64d0fe.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38264_zpscz64d0fe.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38267_zps12dd0dqz.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38267_zps12dd0dqz.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38267_zps12dd0dqz.png" /></a>Iloinen puheensorina täytti Rowleyn oleskeluhuoneen Dorritin kertoillessa uudesta perhe-elämästään, samalla kun John kiusoitteli kuopustaan loppumattomista kosijoista, joista tyttö sai valita vain parhaimman päältä. Dalia huokaisi hiljaa mielessään, että hän ei halunnut kuin leipoa. <br />
<img alt=" photo osa38268_zps90fbgwdi.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38268_zps90fbgwdi.png" /><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2038/osa38269_zpsokcxzbuf.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa38269_zpsokcxzbuf.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38269_zpsokcxzbuf.png" /></a>Vaunut pysähtyivät Rowleyn talon pihaan jättääkseen kyydistä kaksi matkustajaa. Matkustajat syleilivät toisiaan hetken pihalla, kuin etsien rohkeutta toisistaan kävellä kohti talon ikkunasta iloisesti hehkuvaa valoa. <img alt=" photo osa38274_zpsq6m2mb04.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38274_zpsq6m2mb04.png" />Seurue kääntyi katsomaan ovesta sisään astelevaa miestä ja tämän käsipuolessa roikkuvaa tummaa kaunotarta. Darren tunsi palan juuttuvan kurkkunsa, miehen tajutessa että koko perhe oli paikalla. Hän oli valmistautunut kohtaamaan vain vanhempansa, mutta oli täysin unohtanut pikkusiskonsa syntymäpäivän. Hiljaisuus oli vallannut Rowleyn oleskeluhuoneen. Vain takassa loimuava tuli uskalsi rikkoa hiljaisuuden paukkeellaan. <br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/proxy/AVvXsEiidkqMDBLwz7UbJpxeRH6tuLzExz8rhYqie5dt7llq8ixMW8Io9RwBRYsHT6rpFnB-nmSWIDbkxnMcCUi_PdvHOeGQtG3Auv9j7JDISh0oRAtmEMq0fw5PRj6-NW36w2qvfZdIl2KabUTAM6NQ382DIoAbutaSIIsHTBHRrNSOxjkePVDt2CfedQZVg9XAUrCe=" imageanchor="1"><img alt=" photo osa38276_zpsqnolhmwh.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/osa38276_zpsqnolhmwh.png" /></a></div>
</center>
Nainen hymyili tyytyväisenä katsellen vuorotellen pöydän ääressä istuvia hämmästeleviä kasvoja, pitäen samalla tiukasti kiinni Darrenin kädestä kuin peläten siitä irrottamista. Lopulta Darren sai kielensä liikkeelle sanoen hiljaa, "Tässä on Eva Kristianintytär, vaimoni!".<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
******</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: magenta;"><span style="color: purple;"><i>Stellan raskasu ei ollut suunniteltu, taikalampusta tulleet 3 päivää lisää aikuiselämää olivat kyllä osa syyllisenä. Simit järjestävät tarinassa paljon asioita, jotka lopulta päätyvät tarinaan. </i></span> </span><span style="color: purple;"><i>Toivottavasti teksti viihdytti! Seuraavaksi siirrytäänkin talonpoikien luo 2 viikon kuluttua.</i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i><br /></i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Kommetteja otetaan vastaan mieluusti, niin risuja kuin ruusuja :).</i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<!-- Blogger automated replacement: "https://images-blogger-opensocial.googleusercontent.com/gadgets/proxy?url=http%3A%2F%2Fi30.photobucket.com%2Falbums%2Fc340%2Fmesinen2%2FOsa%252038%2Fosa38276_zpsqnolhmwh.png&container=blogger&gadget=a&rewriteMime=image%2F*" with "https://blogger.googleusercontent.com/img/proxy/AVvXsEiidkqMDBLwz7UbJpxeRH6tuLzExz8rhYqie5dt7llq8ixMW8Io9RwBRYsHT6rpFnB-nmSWIDbkxnMcCUi_PdvHOeGQtG3Auv9j7JDISh0oRAtmEMq0fw5PRj6-NW36w2qvfZdIl2KabUTAM6NQ382DIoAbutaSIIsHTBHRrNSOxjkePVDt2CfedQZVg9XAUrCe=" -->Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-14376101385066763652016-01-23T15:56:00.000+02:002016-01-23T15:58:24.787+02:00Osa 37: Peterson<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/proxy/AVvXsEgPS5_x_aeXWKsFoYKVE_K7XhdbLniYQtncUhoUbQju0KjXnwUeGeY6Z8L_Hgw-DMLXJKFFaeIJY63Dx-AEc8g3mWb5HUWru_x0cYhs78eviv1jC_oD7tLIH899P0XYeEgPWSe9rWQG8fJWrsFzn01H5Z2oYbuq1_o1YRIEh6K2jlaOC_ui-7Z1uUXxwhUKLyvV=" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt=" photo Osa37a00_zpsa95ff8b2.jpg" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a00_zpsa95ff8b2.jpg" height="440" width="640" /></a></div>
<span style="color: purple;">Lopultakin saan tämän tänne julkaistua ja sanonkin, että kiitos sinulle, joka olet tätä tullut lukemaan! Toivottavasti pääsette juoneen takaisin kiinni seuraavien jaksojen myötä! Sivulla on myös kertausosa kierroksista 1-4. Petersonien teksti on suoraan sieltä kopioitu<b>. </b>Toivon, että viihdyt jälleen Pinewoodin kiemuroiden parissa :) .</span><b><span style="color: purple;"></span><br /></b><br />
<br />
<b>Aikaisemmin Petersoneilla tapahtunutta:</b><br />
<br />
<i>Lisan ja Erikin avioliitto on sopimusavioliitto ilman tunteita. Perheen kaupassa myydään puutarhan antimia ja kaloja, joita he hankkivat yhdessä tuumin. Kaupan hoito kuuluu kuitenkin pelkästään miehille. Perheeseen syntyy tytär Tilda sekä kaksoset Matilda ja Matias. Lisa ei välitä tyttäristään etenkään Tildasta ja laittaa tämä raatamaan ankarasti ruokansa eteen.<br /><br />Erik kuolee paronitar Henriettan tyttöliemen takia ja Matias perii perheen puodin ennen kuin tämän isä on edes ehtinyt perehdyttää poikaansa puodin pidon saloihin. Lisa syyttää Tildaa Erikin kuolemasta ja häätää tytön talosta. Tyttö tekeytyy pojaksi ja turvautuu isänsä ystävän palvelukseen. Tilda muuttaa nimensä Timotheus Fredricksoniksi ja menee yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä hyvittääkseen ja selvittääkseen isänsä kuoleman vielä jonain päivänä. Monen mutkan jälkeen tyttö rakastuu viehättävään Genesikseen, joka oppii tietämään totuuden Timotheuksesta. Pari avioituu ja muuttaa Pinewoodiin sukunimellä Fredrickson.<br /><br />Matildalle tarjoutuu mahdollisuus muuttaa Catherine Strongbown kamarineidoksi uuteen kuninkaanlinnaan, eikä tyttö jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä, vaikka se ajaakin tytön täyteen sotatilanteeseen äitinsä ja veljensä kanssa.<br /><br />Matias puolestaan on vihainen Tildalle, sillä Erik isä opetti esikoistyttärelleen asioita puodista, joita poika olisi pitänyt omana oikeutenaan oppia. Lisan käsitys naisten ja miesten töistä on tarkka, eikä tämä tarjoa pojalleen yhtään apua puodissa. Nainen uskoo puodin pitämisen olevan veren perintöä ja pojan oppivan vielä. Erik ja Lisa ovat järjestäneet Matiakselle jo pienenä morsiameksi Daniella Rowleyn, joka on toisesta Pinewoodin menestyneestä kauppiasperheestä. Matiaksen taitojen puutteen takia perhe on melkein konkurssissa. Poika näkee mahdollisuuden asioiden korjaamiseen avioitumisessa Daniella Rowleyn kanssa, sillä myötäjäiset omat huomattavat. Matias ei kuitenkaan välitä tytöstä tuon taivaallista, vain myötäjäisistä.</i><br />
<i><br /></i><i>****</i><br />
<i> </i>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/Osa37a001_zps3b24f13b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa37a001_zps3b24f13b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a001_zps3b24f13b.png" /></a>
Vesi lotisi osuessaan jäiseen maahan muodostaen kasvin varren tyveen mutaisen lätäkön. Matilda katseli huolestuneena kasvitarhan vielä viimeisiä kasveja, jotka sojottivat pystyssä routaisessa maassa. Talvi oli tullut aikaisin Pinewoodiin, eikä kaikkea oltu saatu vielä kerättyä kasvimaalta. Multa ei ottanut enää imeäkseen vettä, eikä tyttö uskonut, että kasveista enää mitään syötäväksi kelpaavaa irti saataisiin, ellei sitten halunnt järsiä jäisiä juuria.<img alt=" photo Osa37a002_zpsefe3bba0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a002_zpsefe3bba0.png" />
Kylmä tuuli puhalsi pyrkien tytön villaisen viitan loimien läpi, saaden tämän kietomaan viitan yhä tiukemmin itsensä ympärille. Tinaisen kannun kylmä rautainen kahva tarttui hänen lämpimään käteensä tämän puristuessa sen ympärille. Silti hän oli paljon mieluummin ulkona kasvien parissa, kuin sisällä äitinsä ja veljensä hiljaisen paheksuvassa seurassa. Nämä eivät olleet antaneet hetkeksikään anteeksi sitä, ettei tyttö suostunut heidän avioliittosuunnitelminsa, vaan lähti kamarineidoksi paronitar Catherinelle.<br />
*****<img alt=" photo Osa37a003_zpsf4d913a7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a003_zpsf4d913a7.png" />
Lisa hieroi käsiään yhteen lämpinävä loimuavan takkatulen ääressä kuunnellen samalla Matiaksen myyntipuheita oven takana. Poika ei ollut isänsä veroinen myyntimies, se hänen oli myönnettävä, vaikka kuinka paljon poikaansa palvoikin. Erik oli vioistaan huolimatta aina pitänyt huolen siitä, että heillä oli ollut tarpeeksi riikintaalereita ruokaan, vaatteisiin, sekä talon peruskorjauksiin.<br />
<img alt=" photo Osa37a004_zpsd4f9099d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a004_zpsd4f9099d.png" />
Nyt talon seinät alkoivat hiljalleen muistuttaa enemmän talonpojan hökkeliä tiiviydeltään ja kylmä talvinen tuulenvire pääsi puhaltamaan heidän kauniisti koristelluissa huoneissaan. Lisa painautui lähemmäs tulen lämpöä tuntien poskipäidensä kuumottavan sen loimussa. Erikin kuoltua ja Matiaksen noustua perheen pääksi kaikki, mitä heillä oli ollut, oli alkanut kadota. Heillä ei enää ollut kuin hienot tavaransa ja muisto menneestä hyvinvoinnista, kulissi, jota Lisa piti yllä kaikin voimin. Ennen riikintaalerien kauniista hohteesta nauttinut rahalipas ammotti nyt tyhjyyttään, kuin nauraen heidän surkeudelleen. Matiaksen avioliitto Rowleyn kanssa ja sen mukana tulevat myötäjäiset olivat heidän ainoa mahdollisuutensa selviytyä.<br />
****<img alt=" photo Osa37a005_zpscdaabc30.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a005_zpscdaabc30.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/Osa37a006_zps255a0a73.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa37a006_zps255a0a73.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a006_zps255a0a73.png" /></a>
Matias tunsi turhautumisen valtaavan sydämensä. Hän näki jälleen asiakkaan kasvoista, että oli menettämässä tämän kiinnostuksen. Hyllyt notkuivat tavaraa, mutta kukaan ei tuntunut tarvitsevan niitä. Päivittäin hän joutui heittämään myymättömiä homeisia vihanneksia ja hedelmiä talontakana olevaan kompostiin. Häpeissään hän oli muutamana päivänä tuonut vähemmän pilaantuneet vihannekset Matildalle pyytäen tätä laittamaan illallista niistä, sillä muuta syötävää ei ollut. Hän yritti kaikkensa, mutta se ei vain tuntunut riittävän.<img alt=" photo Osa37a008_zps47fcb4c4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a008_zps47fcb4c4.png" />
Ihmisiä tuli heidän pieneen puotiinsa, kuin kunnioittaen vielä hänen isänsä vanhaa muistoa, mutta siihen se tuntui jäävänkin. Liian harvoin Matias sai nämä vakuutettua siitä, että Petersonien puodin tuotteet olivat niistä pyydettävien riikintaalerien arvoisia. Kalan myynti silloin, hedelmän myynti tällöin, ei pitänyt heidän talouttaan pystyssä.<br />
<img alt=" photo Osa37a009_zpsc148c302.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a009_zpsc148c302.png" />
Myöhään yöhön Matias vakuutteli asiakkaita ostoksista, mutta vain harvat ostivat. Hän ei ymmärtänyt, millä hänen isänsä oli saanut päivittäin myytyä hyllyt tyhjiksi. Hän oli ollut tuolloin vain pieni poika. Ei Matias ollut ehtinyt oppia isältään mitään ennen tämän kuolemaa ja nyt äiti oletti, että hän olisi vain astunut isänsä jättämiin tyhjiin saappaisiin ja alkanut pyörittämään puotia samalla menestyksellä. Kiitollisena Matias otti asiakkaan ojentaman riikintaalerin vastaan puristaen sitä kädessään kuin todetakseen, että se oli todellinen. <br />
<img alt=" photo Osa37a011_zpsa695c002.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a011_zpsa695c002.png" />
Kaikesta tästä hän syytti siskoaan Tildaa. Ei siksi, etä hän olisi uskonut Tildan murhanneen isänsä, kuten äiti väitti. Se oli hänestä paksua jopa äidiltä. Mutta hän inhosi Tildaa siksi, että tämä oli olemassa olollaan vienyt häneltä mahdollisuuden oppia hoitamaan puotia. Erik oli keskittynyt Tildaan kaikessa, opettaen tälle asioita, joita tytön ei olisi tavinnut osata. Siitä Matias oli mustasukkainen siskolleen isovarpaansa kärjestä viimeisen hiuskarvansa päähän asti. Hän kuitenkin toivoi, että oppisi jotain yliopistossa, johon hänellä oli mahdollisuus kirkon lahjoituksen ansiosta lähteä. Vaunut hakisivat Matiaksen huomenna ja kun hän palaisi olisi hänellä kandidaatin tutkinto merkantilismista, kaupankäynnin tutkinto, jota edes hänen isällään ei ollut. Silti hän pelkäsi, ettei hänestä edelleen olisi isänsä veroista myyntimiestä. Erik oli ollut luontainen kauppamies, mutta Matias oli perinyt isältään vain heikkouden vastustaa Lisan päätöksiä. <br />
****<br />
<img alt=" photo Osa37a013_zpsde175bda.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a013_zpsde175bda.png" />
Matilda katseli tunteet ailahdellen äärilaidasta toiseen, kuinka hänen äitinsä ja veljensä nostivat maljan tämän tuleville opinnoille. Voi kuinka hän olisi itsekin antanut mitä tahansa, jos olisi vain päässyt yliopistoon, mutta sinne ei huolittu tyttöjä, eikä heillä olisi edes ollut varaakaan. Kuinka monesti hän oli kuullut, etteivät tytöt tarvinneet koulutusta. Oli vaarallista, jos nainen alkoi ajatella, sillä tämä ajatteli joka tapauksessa väärin, koska ei kyennyt miehiseen ajattelutaitoon. Matilda puristi pikaria kädessään vastuestaen houkutusta viskata sen sisältö jomman kumman pöydässä istuvan niskaan. Hän ei ollut tyhmä, Tilda ja isä olivat olleet hänen sankareitansa, mutta Matias oli vain saamaton nahjus, joka ei koskaan ollut päässyt äidin helmoista, eikä varmasti tulisi pääsemäänkään. <br />
<img alt=" photo Osa37a015_zps07c527c2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a015_zps07c527c2.png" />
Vihaisena hän seivästi puoliksi mädäntyneen lantun palasen, jonka Lisa oli kummasti annostellut juuri hänen lautaselleen, kun Matiaksen lautasella kaikki vihannekset näyttivät olevan kunnossa. Kukaan ei kuitenkaan kiinnittäisi hänen olemassa oloonsa mitään huomiota. Lisa ja Matias näkivät vain toisensa. Matilda saattoi van kauhulla ajatella millaista Daniellan, Matiaksen morsiammen, elämä tässä kirotussa perheessa tulisi olemaan. Hän olisi halunnut varoittaa Daniellaa, mutta ei uskaltanut.<img alt=" photo Osa37a016_zps4bd96ee6.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a016_zps4bd96ee6.png" />
"Äiti älä huolehdi, kyllä minä pärjään ja onhan minulla Darren mukana!" Matias tuhahti hyväntahtoisesti äidilleen. Ehkä omaksikin yllätyksekseen Matias tunsi suurta helpotusta siitä tiedosta, että pääsisi hetkeksi pois tästä talosta, äitinsä alati valvovan silmän alta. Tämä ei koskaan ollut säästellyt sanojaan, vaikka Matias tiesi, että hän oli saanut kaikkein vähiten osakseen äitinsä lihamestarin veistäkin terävämpiä toteamuksia. Silti hän tunsi tukehtuvansa tässä talossa.<img alt=" photo Osa37a019_zps3fd41cd0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a019_zps3fd41cd0.png" />
Lisa oli noussut pöydästä tyytyväisesti vatsaansa hieroen huomauttaen samalla, että Matilda voisi joutessaan kerätä samalla astiat, aivan kuin tytöllä ei olisi ollut mitään muuta tekemistä. Lisa ei ollut puhunut hänelle montaa sanaa sen jälkeen, kun tyttö ilmoitti lähtevänsä kuninkaanlinnaan kamarineidoksi. Toisaalta Matilda piti tästä hiljaisesta Lisasta, joka ei hänelle puhunut. Äidillä kun ei koskaan tuntunut olevan mitään hyvää sanottavaa kenellekään, jos tämä edes äidiksi kutsumista ansaitsi. <br />
<img alt=" photo Osa37a020_zps809fd1f5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a020_zps809fd1f5.png" />
Matilda katseli vaahtoavaa vettä, kun hän tipautti tinalautaset pesuveden joukkoon. Kuplat elivät niin lyhyen ajan, mutta silti saivat sen ajan tehdä mitä halusivat ja riemuita ympäri vatia. Hän ei elämässään ollut koskaan tehnty muuta kuin, mitä hänen äitinsä oli hänelle suonut. Kamaripalvelijana kuninkaallisessa palatsissa oli suuri kunnia kenelle tahansa, josta olisi pitänyt voida olla ylpeä. Hän oli kerran elämässään tehnyt, mitä hän itse halusi ja saanut siitä hyvästä äitinsä vihat niskaansa. Hän tiesi, että vanhempia pitäisi kunnioittaa, mutta mitä jos nämä eivät kunnioitusta ansainneet?<br />
<img alt=" photo Osa37a021_zps45cd8903.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a021_zps45cd8903.png" />
Matilda istahti oleskeluhuoneeseen kääntäen selkänsä kohti tulta toivoen liekkien loimun hieman edes lämmittävän hänen työstä ja kylmästä kolottavaa selkäänsä sekä yksinäisyydestä palelevaa sydäntä. Tässä hän oli istunut jo monet yöt miettien omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan puikkojen kiemuraista liikettä katsellen, kuin ne olisivat selvittäneet hänen omia kiemuraisia ajatuksiaan joka pyörähdyksellä.<br />
<img alt=" photo Osa37a022_zps198fbf90.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a022_zps198fbf90.png" />
Tildan lähdöstä asti hän oli ollut yksin hänen äidin ja veljensä pitäessään yhtä. Matilda ei vain mahtunut joukkoon. Kaikki keskittyi siihen, että nämä odottivat hänen lähtevän kaikessa hiljaisuudessa antaen heidän olla rauhassa. Ikävä pusersi Matildan sydäntä tämän yrittäessä muistaa aikaa, kun hänen isänsä ja isosiskonsa vielä olivat eläneet tässä talossa. Kunpa hän olisi vain uskaltanut kertoa totuuden äidilleen tuosta kakusta. Hän sen oli leiponut yhdessä Tildan kanssa, eivätkä he todellakaan olleet isää myrkyttäneet, vaikka Lisa oli tarttunut tuohon väitteeseen, kuin se olisi ainoa valo synkässä metsässä.<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa37a023_zpsa89cf933.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a023_zpsa89cf933.png" />
Matias istuutui sänkynsä reunalle katsellen kynttilän valon luomien varjojen tanssia vuoteen peitteissä. Hän ei tiennyt mihin hänen elämänsä oli menossa, oliko tuolla jossain olemassa tarujen onnellinen loppu hänelle, vai oliko kaikki jo kirjoitettu valmiiksi epäonnistumaan. Hänet oli pakotettu ottamaan morsiammekseen tyttö, jonka myötäjäiset olivat suurimmat ja hyödyttivät eniten perheen liikettä. Oliko kukaan kuitenkaan muistanut häntä tässä kaikessa? Monena iltana poika oli yrittänyt avata sydämensä tytölle, mutta Daniella ei vain saanut hänen sydämessään aikaan minkäänlaista liikettä. Lisa jaksoi päivittäin muistuttaa, että hän oli nyt perheenpää ja heidän perheensä tulevaisuus oli Matiaksen vastuulla. Silti hänestä monesti tuntui, että oli yhä sama kaksitoistavuotias poika,jonka isä hymyili hänelle rohkaisevasti pojan harjoitellessa ensimmäistä kertaa liikkeen hyllyjen täyttämistä. <img alt=" photo Osa37a024_zpsa90f0a8c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a024_zpsa90f0a8c.png" />
Hänen mieltään ei helpottanut sekään, että Matildan olemattomat naimakaupat olivat myös Matiaksen vastuulla. Yhtäkkiä hän oli vain 16-vuotias, jonka päätöksiin koko perhe luotti sokeasti. Petersonien säästöjen hupeneminen sai Matiaksen sydämen puristumaan tiukasti kasaan pojan rinnassa. Asema ja varallisuus, johon hänen esi-isänsä olivat tehneet valtavasti töitä oli kadonnut suvun nuorimman osaamattomuuen takia, kuin tuhkapilvi kuivaan tuuliseen ilmaan. Kaikesta vastuusta huolimatta Matias ei tiennyt alkuunkaan, miten yhtäkään niistä asioista tulisi hoitaa, eikä Lisa suostunut neuvomaan. Hän halusi vain olla yksin. Istua lammen rannalla katsellen ongenkohon iloista liikettä auringossa kimaltelevalla veden pinnalla. Hänen elämänsä ei ollut häntä varten tarkoitettu.<br />
**** <br />
<img alt=" photo Osa37a030_zpsa2a292d9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a030_zpsa2a292d9.png" /> Ensi lumi leijaili Petersonien talon ylle Matildan toivoessa sen peittävän hänen yksinäisyytensä mukanaan. Kauniiden vuokravaunujen pyörät kirskahtivat liikkeelle aisojen valittaessa kohtaloaan. Matilda katseli vaunujen kaunista muotoa miettien, että ne olisivat kelvanneet aatelisillekin. Lisa oli vaatinut, että Matias lähtisi näyttävästi. Äidille tärkeintä ei ollut olla rikas, vain näyttää siltä. <br />
<img alt=" photo Osa37a031_zps104a7fad.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a031_zps104a7fad.png" />
”Niin kauan kuin, et kunnioita sukumme nimeä ja asut talossani, toivon etten näe sinua.” Lisan ääni oli viiltävän kylmä kuin ilmakin. Matilda tiesi, että oli saanut jäädä veljensä armosta taloon, siksi aikaa kuin hänen täytyi. Hetken hänen teki mieli vastata, ettei hänellä ollut aikomustakaan viettää aikaa äitinsä seurassa, mutta tyttö tyytyi vain nyökkäämään kohteliaasti.<br />
<img alt=" photo Osa37a034_zps00c265e6.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a034_zps00c265e6.png" />
Päivät kuluivat vaihtuen viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Kauniit kuurankukkaset koristivat huoneen ikkunaa, kuin tuoden lohtua Matildan yksinäiseen elämään. Huone oli talon pienin ja kylmin, vailla koristuksia. Lisa ei koskaan ollut mitään tarvetta kajota tyttöjen huoneeseen. Lisa ei olisi varmasti vanginnut huoneeseen edes pahinta vihamiestän. Huone, joka joskus oli ollut hänen ja Tildan yhteinen, oli täynnä muistoja, jotka saivat hänet yhä hymyilemään. Nyt Tildan sängylle ei enää olisi ollut pienessä huoneessa tilaa, vaan sängyn paikan täytti hiljaa hyrisevä rukki, tuottaen lankaa Matildan tarpeisiinsa. Matilda halusi vain saada valmiiksi kamarineidon asunsa mahdollisimman nopeasti kankaista, jotka paronitar Catherine oli lähettänyt hänelle. Kamarineidolle tarkoitetut kankaat olivat yhtä pehmeitä kuin hänen äitinsä hienoimman mekon kangas. Hän itse ei omistanut mitään vastaavaa.<img alt=" photo Osa37a037_zps98d88aff.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a037_zps98d88aff.png" />
Lisa kuunteli kylmän tuulen ujellusta vasten talon seiniä toivoen hiljaa mielessään, ettei kylmä tuuli pääsisi kiertämään laudoituksen välistä sisälle. Hän nautti hiljaisuudesta, yksinäisyydestä, rauhasta, kaikesta siitä, mitä talvi toi mukanaan. Silti nainen ei voinut malttaa olla odottamatta, että talvi olisi lopulta ohitse ja Matias palaisi kotiin. Elämä syttyisi jälleen henkiin tässä talossa, joka aivan liian kauan oli ollut vailla vahvaotteista isäntää. Tyttäriensä kanssa hän oli epäonnistunut, mutta Matiaksessa Lisa näki tulevaisuuden. Pojassa kyti velvollisuus sukua kohtaan, jollaista kummassakaa hänen tyttäressään ei koskaan ollut näkynyt.<br />
****<img alt=" photo Osa37a049_zpsdd3c3090.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a049_zpsdd3c3090.png" />
Matilda nautti katsellessaan puikoilla nopeasti vaihtuvia silmukoita takkatulen lämmittäessä hänen kylmettynyttä selkäänsä. Istuminen vetoisessa pienessä huoneessa sai hänen nuoret luunsa kolottamaan kuin hän olisi vanha muori. Hetkeksi hän sulki silmänsä kuullessaan hamekankaan karhean kahinan lattiaa vasten äitinsä askelten säestämänä. Askeleet pysähtyivät takan eteen ja hetken, joka tuntui venyvän ikuisuudeksi, vallitsi hiljaisuus, jossa olisi voinut kuulla jopa hienoimmankin neulan helisevän äänen tämän pudottua lattille.<img alt=" photo Osa37a050_zps5ecea75c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a050_zps5ecea75c.png" />
Lisan karhea ääni rikkoi lopulta hiljaisuuden naisen puhuessa rauhallisesti korostaen jokaista sanaa, joka tämän suusta ulos pääsi. ”Huomasin tänään, että kaupan puolelta on kadonnut säkillinen porkkanoita. Satutko sinä tietämään asiasta mitään?”<br />
Matilda tunsi vatsansa muljahtavan ympäri hänen muistaessaan pahasti pakkasesta kärsineen porkkana säkin. Hän oli antanut säkin nälkiintyneelle talonpojalle, jonka silmät olivat loistaneet kuin tämä olisi juuri saanut säkillisen kultaa syliinsä.<br />
”Luulin sinun jo ymmärtäneen, ettei sinulla ole mitään asiaa kaupan puolelle, saati sitten ottamaan mitään sellaista, joka ei kuulu sinulle!” Lisa totesi ääni selkeästi särkyen vihasta ja halvennuksesta.<br />
<img alt=" photo Osa37a053_zps468b1971.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a053_zps468b1971.png" />
Matilda tunsi jotain repeävän sisällään, jotain mitä hän ei kyennyt paikkaamaan ja tuosta raosta kaikki hänen tunteesa kuohuivat ylitse. Hänestä tuntui kuin hän olisi katsellut näytelmää jostain kaukaa, jossa hän uskaltautui laittamaan vastaan äidilleen, jonka halveksuvat kasvot saivat tuon etäisen Matildan suuttumaan yhä enemmän ja avaamaan suunsa. ”Porkkanat olivat PILALLA! Niitä ei olisi syönyt kuin todella nälkäinen! JA tiedätkö mitä? Minä annoin ne ILMAISEKSI!!!” Matilda kuuli jostain kaukaa oman äänensä huutavan.<img alt=" photo Osa37a055_zps264e7174.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a055_zps264e7174.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/Osa37a060_zps86520e50.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa37a060_zps86520e50.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a060_zps86520e50.png" /></a>
”Sinä typerä heitukka! Et ymmärrä millaisia nuo nälkiintyneet lutikkapesät ovat! Ne kiittävät ensin kauniisti saadessaan ilmaiseksi ja kohta vaativat lisää ja lisää kunnes vievät kaiken!” Lisa huusi äänen särkyen yhä enemmän voimasta, jonka nainen sen tuottamiseen käytti. Matilda ei enää välittänyt, hänen äitinsä oli hirviö, kylmä patsas, joka ei ansainnut itseään kutsuttavan ihmiseksi ja tuon kaiken hän antoi vuotaa huuliensa välistä. Kaiken, mitä hän oli kokenut, mitä hän oli tuntenut noina yksinäisinä tunteina, joita hän oli viettänyt huoneessaan, jonka eristys ei olisi kelvannut edes talonpojille. Padon säryttyä hiukan, se murtui lopulta kokonaan päästäen ulos kaiken mädän, mitä Matilda oli isänsä kuoleman jälkeen tuntenut unohtamatta sekuntiakaan.<br />
<img alt=" photo Osa37a066_zps2e3ab047.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a066_zps2e3ab047.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/Osa37a067_zps5c96be60.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa37a067_zps5c96be60.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a067_zps5c96be60.png" /></a>
Matildan maailmassa räjähti katkaisten hänen loputtoman vuodatuksensa äitinsä kohtelusta. Hetkeen tyttö ei ymmärtänyt mitä oli tapahtunut. Kipu säkenöi hänen vasemmassa poskessaan leviten korvaan. Poskea kuumotti kuin se olisi ollut kiinni roihuavassa tulessa. Hiljaisuus oli jälleen vanginnut heidät molemmat sisäänsä. Vain takassa hiljakseen räiskyvä tuli uskalsi enää puhua. Hitaasti Matilda nosti käden kuumottavalle poskelleen vieläkään kunnolla ymmärtämättä, mitä oli tapahtunut.<img alt=" photo Osa37a068_zpsbe0acb38.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a068_zpsbe0acb38.png" />
Kyyneleet kihosivat tytön silmiin kivun saattelemina. Lisa seisoi yhä hiljaa liikahtamatta. Sitten se iski, kovempana kuin posken kipu suoraan sisuksiin tieto siitä, että hänen oma äitinsä oli juuri lyönyt häntä. Äiti, joka ei näyttänyt olevan edes pahoillaan teostaan. Rikkomatta hiljaisuutta Matilda poistui huoneesta toivoen, ettei hänen äitinsä olisi huomannut kimaltevia kyyneliä hänen poskillaan. Sitä iloa hän ei olisi halunnut äidilleen tuottanut. Ja kaikki tämä vain vaivaisen paleltuneen porkkanasäkillisen takia.<br />
****<br />
<img alt=" photo Osa37a075_zpsaaa2a3c7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a075_zpsaaa2a3c7.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/Osa37a076_zps645a3614.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa37a076_zps645a3614.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a076_zps645a3614.png" /></a>
Matilda heräsi levottomasta unestaan kuristavaan tunteeseen. Kauhuissaan hän etsi kuristajaansa huoneesta, mutta se oli tyhjä. Hiljaa hän nousi sängystä hiipien veljensä huoneeseen. Huoneeseen, josta hän oli monesti pienenä löytänyt veljuensä lohduttavasta kainalosta turvan painajaisilleen. Toivoen osan tuosta turvasta säilyneen Matilda avasi asumattoman huoneen oven. Haikeana hänen katseensa kiinnittyi tyhjään sänkyyn, jossa hän niin monesti oli viettänyt yönsä veljestään turvaa hakien. Ikkuna verhon takaa hiljalleen nouseva kajaste kiinnitti tytön huomion. Hetken Matilda ihaili tuota kaunista väriloistoa, kunnes sen lähde nousi hänen uniseen tajuntaansa. Tulipalo!<img alt=" photo Osa37a078_zps3c657b8d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a078_zps3c657b8d.png" />
”ÄITI! HERÄÄ!” Matilda huomasi kiljuvansa tytön käsien samalla ravistellessa nukkuvaa Lisaa olkapäistä. ”Pihakoju on tulessa!” Matilda jatkoi epätoivoista huutoaan toivoen äitinsä kuulevan häntä unimaailmassaan.<img alt=" photo Osa37a079_zps2c5e1476.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a079_zps2c5e1476.png" />
Matilda juoksi kovempaa kuin koskaan muisti jalkojensa häntä kuljettaneen kohti ulkona roihuavia liekkejä. Liekit ahmivat ahnaasti perheen rattaitta pyrkien levittämään koukeronsa yhä kauemmas ja kauemmas. Tyttö ähkäisi äänekkäästi nostaen kätensä kasvojensa suojaksi tuntiessaan liekkien polttavan kuumuuden poskillaan. Hetken hän rukoili, että Matias olisi ollut paikalla, sillä hän ei tiennyt mitä tehdä.<img alt=" photo Osa37a081_zps0c92fcf0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a081_zps0c92fcf0.png" />
Lisa ryntäsi pihalle silmät vielä puoliksi unessa. Kylmä viima läpäisi hänen vanhan yöpaitansa saaden naisen hytisemään kylmyydestä, ennen kuin liekkien kuumuus saavutti hänen alitajuntansa. ”Mitä sinä olet mennyt tekemään?” Lisa kiljaisi nostaessaan kätensä kasvojensa suojaksi. Hän saattoi nähdä sielunsa silmin, kuinka kaikki minkä eteen hän oli elämänsä uhrannut, katosivat noiden liekkien syleilyyn. Hysteerisenä hän purskahti itkuun kiroten samalla kaiken maan ja taivaan väliltä. Mitä hän oli tehnyt, että häntä rankaistaisiin tällä tavalla?<img alt=" photo Osa37a082_zps157f60dc.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a082_zps157f60dc.png" />
Matilda kuunteli hetken Lisan suusta tulevia solvauksia, joista miltein kaikki tuntuivat olevan hänelle. Tuntien vihan kytevän veressään kuumempana kuin ympärillä roihuavat liekit, Matildan oli pakko tehdä jotain. Hän muisti isän vanhan pumpattavan paloruiskun, jota tämä oli säilyttänyt kaikki nämä vuoden turhan panttina. Naapurit olivat hälyyttäneet palokellolla kaupungin oman palovartioston ja sytyttäneet palotorniin lyhdyn, joka ohjeisti piemeässä palovartion heidän luokseen. Matilda ei kuitenkaan malttanut odottaa, hän saattoi tehdä liekeille jotain ja sen hän myös teki.<br />
”Sinä kauhea tyttären irvikuva! Poika sinusta olisi pitänyt tulla!” Lisa huusi ääni särkyen raivosta nähtyään tyttärensä sammuttavan pihalla loimunneen liekkimeren. ”Tuotat minulle vain pelkkää häpeää!” Matildaa ei äidin puheet liikauttaneet enää. Hän oli ollut joskus äidin silmäterä, mutta menettänyt asemansa Tildan lähdettyä. Lisan sydämeen ei mahnut rakkautta, sillä se oli liian täynnä ylimielisyyttä.<img alt=" photo Osa37a084_zps0552ef1d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a084_zps0552ef1d.png" />
Palovartija ei saattanut ymmärtää naisen käytöstä. Hän olisi itse ollut ylpeä, jos hänen tyttärensä olisi tehnyt samoin kuin tuon naisen tytär. Ei tämä mikään häpeä ollut, vaan sankari ja sen hän antoi myös naisen kuulla. ”Senkin letukka! Ettäs kehtaatte puhua tyttärellenne tuolla tavalla! Teidän ei kuuluisi olla äiti ja säälin kaikkia, jotka joutuvat olemaan teidän kanssanne tekemisissä!”<img alt=" photo Osa37a090_zps0f52f8d3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a090_zps0f52f8d3.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/Osa37a091_zpse8b8afa8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa37a091_zpse8b8afa8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a091_zpse8b8afa8.png" /></a>
Lisa seisoi paikoillaan hiljaa kuin etsien sanoja, jotka olisivat kuvanneet parhaiten hänen raivoaan, joka loimusi hänen silmistään kuumemmin kuin liekit olivat heidän pihallaan hetkeäkään olleet. Tämän avatessa suunsa kurkusta ei kuulunut kuin hiljainen koriseva ääni. Matilda katseli silmät suurina hämmennyksestä miestä, joka oli mykistänyt hänen äitinsä. Tyttö ei koskaan ollut nähnyt äitinsä jäävän sanattomaksi. Peläten ehkä naisen vastausta palovartija nappasi nopeasti Matildan kainaloonsa ja talutti tämän vaunulleen Lisan seisoessa yhä tuijottaen edessään olevaa maata kuin suolapatsas. ”Minä vien neidin varmuuden vuoksi lääkärille, sillä en voi luottaa siihen, että te välittäisitte sitoa hänen kätensä.” Matilda hämmästeli mistä mies puhui istuutuessaan vaunujen puiselle penkille, kunnes huomasi palohaavan kämmenpohjassaan.<img alt=" photo Osa37a092_zps5f7e9322.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a092_zps5f7e9322.png" />
Lisa seisoi pitkään pihalla tuijottaen pihasta poistuneita vaunuja lumihitaleiden leijuessa hiljalleen hänen ympärillään. Nainen ei välittänyt yrittää kietoa yöpaitaansa tiukemmin palelevan vartalonsa ympärille, vaan antoi kylmyyden upota lihaansa saaden naisen vartalon tärisemään holtittomasti. Jokin miehen sanoissa oli koskettanut häntä. Hän oli aina tiennyt, ettei ollut paras äiti, mitä hänen lapsensa olisivat voineet toivoa, mutta ei hän koskaan ollut kuvitellut olevansa huonoinkaan. Jokin hänen sisällään liikahti, mutta vain hetken. Hetken hän antoi itsensä välittää ihmisistä ympärillään, mutta vain hetken. Rakkaus oli heikoille ja rikkaille, ei hänelle. Hän ei ollut kumpaakaan, eivätkä hänen lapsensakaan.<br />
**** <img alt=" photo Osa37a093_zps0ef70c1c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a093_zps0ef70c1c.png" />
Matilda katseli silmät suurina aamuauringon kylmässä loisteessa kylpevää edessään kohoavaa loistokasta kaupunkiasuntoa. Hän ei montaa kertaa elämässään ollut tullut Pinewoodin rikkaiden alueelle ja nyt tuo ystävällinen palovartija oli jättänyt hänet tähän huikaten, että muistaa mainita nimensä, koska lääkäri oli hänelle yhden velkaa. Matilda laski kätensä pakkasesta jääkylmälle rautaportille työntäen samalla porttia eteenpäin. Upottaen jalkansa tuoreeseen lumihankeen Matilda asteli eteenpäin katsellen samalla ympärillään kohoaavaa uutta maailmaan, jonka osa hänkin talvallaan olisi talven päättyessä lähtiessään kamarineidoksi. <img alt=" photo Osa37a097_zpsad62236f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a097_zpsad62236f.png" />
Ystävällisesti hymyilevä nainen avasi oven katsellessaan hämmästellen sen takana hytisevää tyttöä. Ojennettuaan häpeillen naiselle reikäisen ulkoviittansa Matilda mutisi ujosti palovartija Edwardsin lähettäneen hänet lääkärille kätensä ruhjeen takia.<br />
”Hei Matilda! Ei sinun tarvitse pelätä täällä ollenkaan”, nainen sanoi ystävällisemmällä äänensävyllä, kuin mitä hän oli pitkiin aikoihin kuullut. ”Minä olen Genesis Fredrickson. Mieheni Timotheus katsoo varmasti kättäsi, mutta juuri nyt hänellä on potilas. Vien sinut odottamaan. Tule perässäni.” Matilda seurasi Genesiksen ystävällistä ääntä alas portaita jalat täristen jännityksestä. <img alt=" photo Osa37a098_zps4c44d3a4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a098_zps4c44d3a4.png" />
”Tim?” nainen sanoi kysyvällä äänellä kuin herättääkseen miehensä huomion. ”Jaksatko vielä ottaa yhden potilaan vastaan?” Matilda kuuli miehen henkäisevän syvään, mutta myöntyi kun Genesis mainitsi palovartijan nimen. Yö oli ilmeisesti ollut pitkä lääkärille yöllä tapahtuneen verisen tavernatappelun takia. Potilaita oli riittänyt enemmän kuin tarpeeksi, mutta koska Edwards oli pyytänyt, hän katsoisi vielä nopeasti tyttöä.<br />
<img alt=" photo Osa37a099_zps9eb9f4c1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a099_zps9eb9f4c1.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/osa37a102_zps0231741f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa37a102_zps0231741f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a102_zps0231741f.png" /></a>
Matilda huokaisi syvään tuntien sydämensä hakkaavan rinnassaan kauhusta kuin ulos pyrkien. Hän ei koskaan ollut jäänyt vieraanmiehen kanssa kahden suljettuun tilaan ennen tätä hetkeä. Seinät olivat täynnä pelottavia kuvia kuolleista, eikä hän ollut aivan varma olivatko ne tiedettä vai paholaisen töitä. Lääkäri ei ollut paljoakaan häntä vanhempi, vain muutaman vuoden ja silti tämä oli jo äärimmäisen arvostettu hyväntahtoisuudensa sekä taitojensa takia. Matilda kuunteli, kun mies kieltäytyi ottamasta edelliseltä potilaalta rahaa vedoten, ettei hän voinut viedä rahoja tämän perheen elannosta.<img alt=" photo osa37a103_zps09a34ae9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a103_zps09a34ae9.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/osa37a105_zpsb6c50788.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa37a105_zpsb6c50788.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a105_zpsb6c50788.png" /></a>
Matilda kuuli miehen huikkaavan, että hän voisi nyt tulla sermin takaa. Lääkäri oli pöydän ääressä sekoittelemassa rohtojaan, kun Matilda kiipesi pöydälle istumaan tuntien mahansa sisällön pyörivän villisti hänen katsellessaan seinille olevia kuvia. Hän ei tiennyt mitä ne olivat, mutta ei hän oikeastaan halunnutkaan tarkemmin tietää. Hänestä ei olisi ollut lääkäriksi.<img alt=" photo osa37a108_zps81a731ea.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a108_zps81a731ea.png" />
Tim asteli hänen luokseen kysyen, mikä tyttöä vaivasi, selittäen samalla, että oli jo ottanut vapauden sekoittaa tälle voiteen palohaavaa varten, kun tämä oli kerta tullut palovartijan kyydillä. Miehen lause jäi kuitenkin kesken tämän nostetua katseensa tytön kasvoihin. Mies näytti siltä kuin olisi nähnyt kummituksen. Matilda nousi ikävä tunne siitä, ettei hän ollut ehtinyt siistiytyä tulipalon jäljiltä. Silti kukaan muu ei häntä ollut säikähtänyt, joten miksi tämä mies, jolla oli seinät täynnä mitä iljettävämpiä piirrustuksia pelästyi häntä. Tytön sydän kuitenkin jätti lyönnin välistä lääkärin henkäistyä ”Matilda?”. Ääni oli aivan eri kuin miten mies oli aikaisemmin puhunut, se oli hyvinkin tuttu, hän oli viettänyt lapsuutensa kuunnellen tuota ääntä, joka oli lukenut hänelle iltasatuja ritarien seikkailuista. Tuo ääni ei kuitenkaan kuulunut miehelle, vaan hänen siskolleen.<br />
<img alt=" photo osa37a110_zps29b3aa05.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a110_zps29b3aa05.png" />
Hetkeen hän ei miettinyt mitään, vaan toimi täysin vaistojensa varassa. Matilda hyppäsi pöydältä likistäen isosiskonsa käsiensä väliin niin lujasti kuin pystyi peläten tämän kohta katoavan uudestaan ja kaiken olleen vain unta. ”Tilda minä olen pahoillani!” Matilda kuiskasi ääni täynnä kyyneliä. Hän sai lopultakin sanottua nuo sanat, joita niin pitkään oli halunnut siskolleen sanoa isän kuoleman jälkeen. Äiti oli kaatanut kaiken tämän niskaan ja syyttänyt tätä isän murhaamisesta, eikä Matilda ollut tehnyt mitään puollustaakseen sisartaan. Hän oli vielä tuolloin uskonut sokeasti kaiken, mitä äiti sanoi. Vasta nyt hän ymmärsi.<br />
<img alt=" photo osa37a112_zpscf06f746.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a112_zpscf06f746.png" />
”En uskonut enää näkeväni sinua!” Matilda henkäisi irroittaessaan puristavan otteensa siskonsa ympäriltä. <br />
”En minäkään sinua!” Tilda henkäisi ääni yhtä kyynelten täyttämänä kuin Matildankin. Tämä jatkoi hengästyneenä kertoen, kuinka oli monesti halunnut ottaa yhteyttä siskoonsa, muttei ollut uskaltanut Lisan takia. Matilda katseli ympärilleen Tildan kertoessa silmän loistaen innostusta tarinaansa, kuin aikoinaan tämä oli kertonut ritarien urotöistä.<br />
<img alt=" photo osa37a113_zps1eccec8a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a113_zps1eccec8a.png" />
Tämä oli rakentanut elämänsä alusta alkaen uudestaan perustuksista lähtien. Hetken hän tunsi katkeruuden kylvävän siemeniään mielessään siitä, että siskolla oli mennyt kaiken tämän aikaa niin hyvin ja hän itse oli kärsinyt suunnattomasti kotona äitinsä oikuista. Matilda kuitenkin päätti olla välittämättä tuosta tunteesta ja antaa sen asian olla. Tilda oli varmasti tehnyt niin kuin parhaaksi näki. Hän oli nyt löytänyt siskonsa, eikä todellakaan aikonut päästää irti.<br />
<img alt=" photo osa37a118_zpsba268baf.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a118_zpsba268baf.png" />
Matilda ei malttanut lähteä kotiin heti Tildan salvattua hänen kätensä, vaan liittyi tämän ja Genesiksen seuraan aamiaiselle. Sisko oli todella utelias kuulemaan perheensä ja naapuruston kuulumisia. Matilda huomasi kertovansa siistityn version Tildalle hänen ja Lisan suhteesta. Tyttö ei missään nimessä halunnut aiheuttaa enempää tuskaa siskolleen, joka selvästikin oli omistanut elämänsä korvatakseen teon, josta äiti häntä oli vihapäissään syyttänyt. Enemmän Tilda tuntui olevan kiinnostunut Matildan pääsystä kamarineidoksi ja sen tuomista mahdollisuuksista päästä lääkärin tehtäviin hovissakin, jotta hänelle jäisi enemmän rahaa hoitaa köyhiä ilmaiseksi.<img alt=" photo osa37a119_zps3f7dfa49.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a119_zps3f7dfa49.png" />
Matilda katseli siskoaan ja tämän vaimoa tietämättä oikein kuinka suhtautua näiden elämäntapaan. Hänelle oli aina opettettu, että oli olemassa mies ja vaimo. Näin luoja oli sen tarkoittanut, mutta kun hän katseli siskoansa ja tämän onnea, niin ei hän voinut ymmärtää, miksi jokin niin kaunis ja puhdas voisi olla pahasta. Hän oli saanut siskonsa takaisin, eikä hän halunnut minkään enää tulevan heidän väliin. Hiljaa mielessään Matilda toivoi itsekkin joskus olevansa yhtä onnellinen kuin miltä Tilda nyt näytti. Välillä se tuntui vain kovin kaukaiselta ajatukselta.<img alt=" photo osa37a120_zps42335621.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a120_zps42335621.png" />
Tildan tuoksu huumasi Matildan vieden tytön kauas menneisyyteen, aikaan jolloin he vielä olivat yhdessä pakertaneet kasvimaalla. Tilda ei enää pakertaisi kasvimaalla, mutta ei hänkään kauaa. Hoviin päästyään, Matilda voisi hyvin pitää yhteyttä siskoonsa, mutta ennen sitä he sopivat, etteivät näkisi. Matilda säilyttäisi tämän salaisuuden, kunhan vain saisi pitää siskonsa jälleen elämässään. Kumpikaan ei halunnut irroittaa otettaan, koska he tiesi, etteivät näkisi ennen talven loppumista, ikävä oli nyt suurempi kuin mitä se oli ollut ennen jälleennäkemistä.<br />
*****<img alt=" photo osa37a121_zpsee20003b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a121_zpsee20003b.png" />
Matias ojensi käsiään kohti takassa lämpimästi lepattavia liekkejä yrittäen imeä edes osan sen lämmöstä sydämeensä. Kihlasormus kimalsi hänen sormessaan kaunista loistettaan, muistuttaen miestä koko ajan siitä mitä oli menettänyt. Paljon oli tapahtunut sinä aikana, kun hän oli yliopistossa ollut ja niin paljon jäänyt tapahtumatta sellaista, mitä hän katuisi koko ikänsä. Darrenin iloinen ääni keskeytti Matiaksen ajatukset vaatien miestä liittymään seuraansa.<img alt=" photo osa37a122_zpsd9ded927.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a122_zpsd9ded927.png" />
”Olisi sinunkin aika jo opiskella!” Darren tuhahti iloisesti sylissään olevan kirjan pölyisten sivujen takaa. Matias tunsi katumuksen pistävän sydämessään. Luostari oli tarjonnut hänelle uskomattoman mahdollisuuden suorittaa kandidaatin tutkinto Pinewoodin yliopistossa, tutkinto johon hänellä ei itse olisi ikimaailmassa ollut varaa ja hän ei ollut jaksanut avata kirjoja pitkiin aikoihin.<br />
<img alt=" photo osa37a123_zps59e23aac.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a123_zps59e23aac.png" />
Darren oli ottanut kaiken irti tästä mahdollisuudesta. Miehen tapasi miltein aina nenä kirjoissa, tutkien historian parhaimpien kauppiaiden menestyksen salaisuuksia. Matias ei vain kyennyt keskittymään. Pahoitellen kovasti, ettei voinut liittyä Darrenin seuraan taaskaan pidemmäksi aikaa, Matias suuntasi kohti ulos vievää ovea lisäten vielä: ”Ei tekisi minun pahaa opiskella, mutta ei tekisi sinullekaan pahaa joskus käydä ulkoa!”<br />
<img alt=" photo osa37a124_zpsc2d36287.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a124_zpsc2d36287.png" />
Matias istui sänkynsä reunalla valmistautuen jälleen yhteen unettomaan yöhön. Hän ei ollut saanut nukuttua pitkiin aikoihin, mutta toisaalta hän mielestään ansaitsikin sen. Yksinäisyys antoi hänelle mahdollisuuden ympäröidä itsensä muistoilla, satuttivat ne häntä itseään sitten kuinka paljon. Heti hänen saavuttua yliopiston tiluksille, oli häntä tuovien vaunujen pyörä rikkoutunut tiellä olleeseen kiveen. Matias oli auttanut kuljettajan vaunuineen paikallisen puumestarin luokse, jossa tämän vaimo oli tarjonnut matkasta nälkyyntyneelle Matiakselle leipäsiivun. Silloin hän oli nähnyt tämän. Puumestarin tyttären, joka oli saanut nuoren miehen sydämen sykkimään niin kuin legendoissa kerrottiin rakkaudesta.<img alt=" photo osa37a125_zpsc4fcf288.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a125_zpsc4fcf288.png" />
Syvä huokaus kaikui huoneen vanhoista seinistä, kuin korostaen miehen huonoa omaa tuntoa. Matias oli ollut valmis luopumaan kaikesta, hylkäämään lupauksensa ja ottamaan kauniin Evan vaimokseen, mutta elämä ei ollut niin yksinkertaista kuin rakkaustarinoissa kerrottiin. Rakkaus ei kiivennytkään jokaisen esteen ylitse voittajana, joskus se oli vain tuomittu epäonnistumaan. Darren oli hänen parasystävänsä ja hän oli luvannut ottaa vaimokseen tämän siskon. Teoillaan hän olisi särkenyt vain luvattunsa sydämen, mutta myös suhteensa parhaaseen ystäväänsä. Hän olisi ajanut sukunsa kaupan vararikkoon Evan olemattomien myötäjäisten takia. Rowleyn perheen maksamat myötäjäiset olivat heidän kauppansa ainoa toivo. Miten Matias olikaan yrittänyt keksiä jotain muuta tapaa, mutta sellaista ei ollut olemassa. Matias sulki silmänsä, mutta kipu ei kadonnut mihinkään. Hän saattoi nähdä sielunsa silmin, kuinka hän oli joutunut hylkäämään Evan lammen rannalle. Heidän lampensa, jossa he niin monesti olevat toisensa salaa tavanneet ja unelmansa yhdessä jakaneet.<br />
****<img alt=" photo osa37a129_zpsxnt7jdkq.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a129_zpsxnt7jdkq.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/osa37a130_zpsp6gxk1xu.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa37a130_zpsp6gxk1xu.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a130_zpsp6gxk1xu.png" /></a>
”Mihän sinä taas katosit ystäväiseni?” Darren kysyi hämmästellen ystävänsä tyhjiä silmiä. Hän oli huolissaan Matiaksesta, joka tuntui etääntyvän päivä päivältä elämästä ja uppoavan yhä syvemmälle oman mielensä sisään. Tämä ei ollut koskenutkaan ohrapuuroonsa, vaikka sen keskellä kimalteli kauniisti rasvakimpale. Darren ei tiennyt, mitä oli tapahtunut, ennen kuin he olivat kohdanneet Matiaksen kanssa yliopistolla. Ensimmäisinä kuukausina tämä oli ollut onnellisempi kuin Darren oli koskaan ystävänsä nähnyt olevan, mutta kuukausi sitten jotain tapahtui ja Matias oli muuttunut, joksikin jota hän ei tunnistanut. <br />
”Tänään sinä lähdet minun kanssani kirjastoon. Sinä olet ollut jo aivan tarpeeksi omissa oloissasi ja opintosi ovat selkeästi kärsineet. Mennään yhdessä, lupaan olla katoamatta mihinkään,” Darren totesi äänensä lähes yhtä määräävänä kuin mitä Matias oli äidiltään tottunut kuulemaan. Juuri kun Matias oli kieltäytymässä ystävänsä tarjouksesta, tämä jatkoi: ”Etkä keksi yhtään tekosyytä!”<br />
**** <img alt=" photo osa37a140_zps4e761c14.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a140_zps4e761c14.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/osa37a141_zps97a12f42.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa37a141_zps97a12f42.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a141_zps97a12f42.png" /></a>
Matias istui kuin nauliintuneena yliopiston kirjaston epämukavalla penkillä tuntien ahdistusta ympärillään pyörivistä muista opiskelijoista. Tuoli oli tällä hetkellä hänen turvapaikkansa, vaikka mies ei ollut aivan varma kauanko se pysyisi pystyssä hänen allaan. Joku oli yrittänyt aikoinaan tehdä tuolista mukavan lukemisen tyysijan kahdella tyynyllä, mutta vuosien saatossa tyynyjen täytteet olivat kadonneet ja pistelivät niillä istuvaa aina tämän liikahtaessa. <br />
<img alt=" photo osa37a142_zpsa60f1688.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a142_zpsa60f1688.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/osa37a143_zps0d7ae09a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa37a143_zps0d7ae09a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a143_zps0d7ae09a.png" /></a>
Matias tunsi ystävänsä tyytyväisen katseen itsessään. Darrenin ilme oli kuin koiran omistajalla, jonka lemmikki oli juuri oppinut uuden tempun. Matias ei ymmärtänyt kuinka Darren oli hänet tänne saanut suostuteltua, mutta viimeisiin tentteihin lukeminen ei ollut huono idea. Se hänenkin täytyi myöntää. <br />
”Kiitos Darren!” Matias mutisi hiljaa säästyäkseen kanssa opiskelijoiden paheksuvilta katseilta hiljaisuuden särkemisen takia, ”tämä oli ihan hyvä idea.”<img alt=" photo osa37a146_zps8ccdde9d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a146_zps8ccdde9d.png" />
Darren katseli hetken ystäväänsä ja levitti huulilleen tavanomaisen iloisen virnistyksensä, joka sai hymyilyn kohteen itsensäkin väkisin hymyilemään. ”Oli minulla kyllä oma lehmä ojassa sen suhteen, että sinut tänne toin,” mies virnuili huulet kääntyen aina vain suurempaan hymyyn. ”Haluan, että tapaat erään henkilön.” mies sai sanottua, kun heitä lähestyneet askeleet pysähtyivät Darrenin tuolin viereen saaden miehen nousemaan tuolistaan nopeammin kuin Matias oli tämän ikinä nähnyt liikkuvan.<br />
<img alt=" photo osa37a153_zpsbc6b2ebd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a153_zpsbc6b2ebd.png" />
”Matias, tässä on kihlattuni Eva,” Darren esitteli kaunista tummaihoista vieressään seisovaa naista silmät loistaen kuin pikku lapsella jouluaamuna. Matias tunsi veren seisahtuvan suonissaan. Hän olisi maksanut mitä tahansa, jos vain olisi saanut saavillisen sahtia, johon upottautua. Kuinka Darren oli kaikista naisista löytänyt juuri hänen Evansa. Hänen elämänsä rakkauden, josta hän oli luopunut juuri osittain parhaan ystävänsä takia. <br />
”Olet ensimmäinen jolle kerromme kihlauksesta. Evan perheellä ei ole mahdollisuuksia maksaa myötäjäisiä, joten olemme päättäneet mennä naimisiin ennen kotia lähtöä. Tällöin minun sukuni ei voi meitä estää. Matias, olet paras ja luotetuinystäväni, kohta lankoni sinun ja siskoni liiton ansiosta, joten voisitko olla osallisena minun hääseurueessani?” Darren käänsi anovan, mutta iloisen katseensa ystäväänsä.<img alt=" photo osa37a154_zps18c9f8a3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37a154_zps18c9f8a3.png" />
Matias tunsi kuinka jotain kaunista särkyi hänen sisällään ja valui pitkin rintakehää jättäen jälkeensä ensin kirpaisevan polttavan tunteen, joka hetkessä muuttui pelkäksi kylmyydeksi. Hänen ystävänsä ei tiennyt, kuinka paljon tämä häneltä pyysikään. Evan silmistä hän näki, että kohtaaminen oli tullut myös tälle täydellisenä yllätyksenä, eikä nainen ollut vielä unohtanut. Silti tämän katseessa oli anova sävy, joka pyysi Matiakselta, ettei tämä paljastaisi häntä Darrenille. Ääni hänen sisällään vaati Matiasta kertomaan kaiken tapahtuneen Darrenille, mutta hän ei voinut vastustaa Evan anovien silmien katsetta. Hän yhä rakasta tuota naista ja rakastasi luultavasti koko elämänsä. Sivuuttaen äänen sisällään Matias nyökkäsi Darrenille levittäen väkinäisen hymyn kasvoillensa ja ojensi kätensä Evalle esitellen samalla itsensä.<br />
**** <img alt=" photo osa37200_zps108df692.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37200_zps108df692.png" />
Matilda katseli ylpeänä luomustaan, jonka eteen hänen sormiinsa oli tullut kovettumat niihin kohtiin, joita vastaan lanka oli hangannut. Hameeseen kiteytyi kaikki se, minkä takia hän oli jaksanut elää nämä viimeiset ajat äitinsä luona. Se oli lupaus paremmasta tulevaisuudesta, paikasta johon hän kokisi kuuluvansa ja jossa häntä arvostettaisiin. Tänään oli se päivä. Viikko sitten hän oli saanut kirjeen hovista, jossa kerrottiin vaunujen saapuvan hakemaan häntä tänä aamuna vielä hämärän verhotessa Pinewoodia. Matilda ei millään olisi jaksanut odottaa lähtöä, mutta silti kaikki ei ollut niin kuin hän olisi halunnut.<br />
<img alt=" photo osa37205_zps1950660a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37205_zps1950660a.png" />
Askel kerrallaan Matilda käveli kohti suurinta pelkoaan. Hän ei voinut lähteä kotoaan ilman että olisi hyvästelyt äitinsä, oli tämä kuitenkin hänen äitinsä. He eivät olleet vaihtaneet sanaakaan tuon tulipalon jälkeen, joka oli tapahtunut kuukausia sitten, sillä äiti ei ollut poistunut enää huoneestaan. Nyt Lisa ei kuitenkaan ollut sulkeutuneena huoneeseensa, vaan Matilda löysi tämän mietteissään tuijottamasta takkatulen lumoaviin liekkeihin. Pitkään he seisoivat siinä hiljaa paikoillaan vain kuunnellen toistensa hiljaista hengitystä. Lisa ei kääntänyt kasvojaan hetkeksikään Matildan puoleen. Lopulta Matilda henkäisi äitinsä selälle hiljaa olevansa nyt lähdössä.<img alt=" photo osa37209_zps68e37a3c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37209_zps68e37a3c.png" />
Lisa ei vastannut, vaan piti katseensa tiukasti takkatulen loimussa. Tyttö ei ollut varma, oliko hänen äitinsä edes kuullut, mitä hän oli juuri tälle sanonut. Kului hetki, joka venyi Matildan mielestä ikuisuudeksi. Vain pihkaiset polttopuut räiskyivät takassa kuin pyrkien katkaisemaan äidin ja tyttären välillä vallitsevan hiljaisuuden. Matilda miltein säihkähti, kun Lisa lopulta kääntyi ympäri vetäen syvään henkeä kuin valmistautuen pitkään puheenvuoroon. Juuri kun tämä oli sanomassa asiansa, rautahanskan terävä koputus hiljensi naisen. ”Vaununne odottavat neiti Peterson!” Komea pitkähiuksinen nuori mies sanoi äänellä, joka selkeästi kertoi, että hän ei aikoisi pyytää Matildaa siírtymään vaunuihin toista kertaa. Tyttö katsoi vielä viimeisen kerran äitiinsä ennen lähtöään. Lisan huulilla karehti hento hymyntapainen tunne, jonka Matilda arveli luultavasti itse kuvittelevansa äitinsä huulille. Hiljainen nyökkäys hyvästiksi oli se, mitä hän äidiltään sai. Toisaalta ei hän ollut enempää uskaltanut odottanutkaan.<img alt=" photo osa37212_zpsb4d55d37.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37212_zpsb4d55d37.png" />
Matilda loi viimeisen katseen lapsuuden kotinsa pihaan pohtien palaisiko hän enää koskaan. Hänen kotinsa oli nyt kuninkaanlinnassa kaukana kauppiaiden kaupungin osasta. Matilda kietoi viittaansa tiukemmin ympärilleen kuin toivoen saavan siitä jotain lämpöä irti. Hänen kylmyytensä ei kuitenkaan johtunut säästä, vaan pettymyksestä toiveeseen, että hänen äitinsä olisi edes heidän erotessaan osoittanut rakkautta häntä kohtaan. Matilda huokaisi katsellen taivaan tähtiä kuin etsie niistä itselleen lohdutusta. Kai häntäkin vielä joku joskus rakastaisi.<br />
**** <img alt=" photo osa37222_zpsfc2991a3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37222_zpsfc2991a3.png" />
Auringon noustua korkealle Pinewoodin taivaalle sulattaen viimeisiä rippeitä kauppiaiden pihalla olevasta kevyestä lumikerroksesta. Kevät oli jo aivan ovella ja auringon säteiden lämmön saattoi jo tuntea ihollaan. Matias kiitti ystävällistä maamiestä, joka oli ottanut hänet kyytiin tienposkesta saadakseen seuraa pitkälle matkalleen. Välttävin arvosanoin hyväksytty kandidaatin tutkintotodistus lämmitti miehen matkakassissa muistuttaen, ettei yliopistolla vietetty aika ollut kaikki aivan turhaa. <img alt=" photo osa37224_zps5fa3e3a5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37224_zps5fa3e3a5.png" />
Matias ehti kuulla vain ulko-oven kolahduksen, kun hän jo tunsi äitinsä tutun tuoksun nenässään ja tämän kädet vartalonsa ympärillä. ”Tervetuloa kotiin!” Lisa henkäisi onnellisempana kuin Matias oli äitiään nähnyt sitten isän kuoleman jälkeen. <br />
”Onko Matilda vielä kotona?” Matias kysyi hämmästellen, miksei sisko tullut vastaan matkalaista ja harmistui kuullessaan tämän lähteneen jo aikaisemmin aamulla. Hän oli kovasti toivonut ehtivänsä kotiin ennne siskon lähtöä.<img alt=" photo osa37225_zps86a39c64.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37225_zps86a39c64.png" />
Lisan kasvoille nousi vieläkin maireampi hymy tämän huomatessa Daniellan saapuneen naapurista toivottamaan kihlattunsa tervetulleeksi kotiin. Matias seisoi selin tyttöön kääntymättä katsomaan tämän saapumista. Hän olisi antaunut mitä vain, että olisi voinut iloita kihalattunsa näkemisestä, jos hän edes olisi voinut sanoa haluavansa nähdä tätä. Mies yritti pitää tunteensa kasassa, mutta pystyi siihen vain juuri ja juuri. Hänen elämänsä rakkaus oli lupautunut hänen parhaalle ystävälleen ja nyt hänen täytyi seurata sivusta tuota onnea, eikä hän koskaan voinut puhua tapahtuneesta kenellekään. <img alt=" photo osa37227_zps0ee78ee4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37227_zps0ee78ee4.png" />
Matias puristi kämmenensä tiukasti nyrkkiin toivoen pystyvänsä puristamaan samalla tavalla itsensä kasaan ja kääntyi katsomaan tulijaa. Daniella seisoi aivan hänen takanaan silmän odotuksesta tuikkien, pieni suu viivaksi jännityksestä jähmettyneenä.<img alt=" photo osa37229_zpse0cdab80.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37229_zpse0cdab80.png" />
Matias avasi kämmeensä nostaen sen vasten Daniellan pehmeää poskea. Tämä oli kaunis, kauniimpi kuin monet, joita hän oli eläessään nähnyt. Hän oli kuullut tyttöä kehuttavan monissa piireissä. Tästä tulisi loistava vaimo kenelle tahansa, jonka tyttö vain itselleen huolisi, mutta ei hänelle.<br />
<img alt=" photo osa37233_zpsfd7e066b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37233_zpsfd7e066b.png" />
Hetken mielijohteesta Matias laski kätensä kevysti tytön vyötärölle vetäen tämän vasten huuliaan kuvitellen sen pienen hetken Daniellan olevan hänen oma Evansa. Daniella saattoi olla hänen tuleva vaimonsa, mutta hänen sydämensä kuului ikuisesti Evalle, eikä siellä ollut enää tilaa Daniellalle.<br />
****<img alt=" photo osa37234_zps26935aad.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37234_zps26935aad.png" />
Matka oli lopulta ohitse. Aamun hämärä oli vaihtunut illan pimeydeksi ja taas uuden aamu hämäräksi. Matilda seisoi keskellä lumihankea katsellen ylös linnan kivisiä seiniä. Hän saattoi vain kuvitella millaisia tarinoita seinät jo nyt pitivät sisällään, vaikkeivät ne olleet vielä kauaa olleet pystyssä. Nyt oli hänen aikansa jättää oman tarinansa noiden seinien kerrottavaksi.<br />
<img alt=" photo osa37235_zpsa5382cde.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37235_zpsa5382cde.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/osa37236_zps50a3be8f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa37236_zps50a3be8f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37236_zps50a3be8f.png" /></a>
Taloudenhoitajar Woods tervehti Matildaa heti valtaistuinsalissa. Tyttö tunsi itsensä typeräksi huomatessaan suunsa jääneet auki hänen katsellessa salin ylenpalttista loistetta, jollaista hän ei ollut osannut kuvitella edes unissaan. Kristalli ja kulta kimaltelivat kirkkaammin kuin järvenpinta aurinkoisena kesäpäivänä, miltein häikäisten loisteellaan. Woods komensi kamaripoikaa viemään Matildan vähäiset matkatavarat edeltä tytön huoneeseen antaen tytölle selkeästi hetken aikaa katsella ympärilleen, kunnes komensi tämän seuraamaan itseään.<img alt=" photo osa37238_zps473756f9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37238_zps473756f9.png" />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2037/osa37240_zps53fe5863.png.html" target="_blank"><img alt=" photo osa37240_zps53fe5863.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37240_zps53fe5863.png" /></a>
Matilda seurasi naista kivisten käytävien ja portaiden kautta käytävälle, joka oli yksinomaan tarkoitettu naispuolisten palvelijoiden huoneiksi. ”Voit jättää viittasi tänne ja vaihtaa yllesi palvelusasusi.” Lisa puhui kuin olisi pitänyt samankaltaisen puheen jo satojakertoja aikaisemmin. ”Kruununperijän kihaltun paronitar Catherinen kamarineitona olet hyvin tärkeässä asemassa. Muista se! Mitään mitä täällä näet tai kuulet ei saa vuotaa linnan ulkopuolelle. Niin ja palvelijoiden välisiä rakkaussuhteita ei suvaita alkuunkaan!” Lisa jatkoi äänen selkeästi tiukentuessa loppuakohden. Matildan ilme näytti ilmeisen säihkähtäneeltä naisen kasvojen kovuuden leppyessä nopeasti hymyilemään, ”mutta nyt ei anneta paronittaren odotella enempää.”<img alt=" photo osa37242_zps5ab575df.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37242_zps5ab575df.png" />
Woods saattoi Matildan paronittaren huoneistoon ohjeistaen tyttöä koko matkan siitä, kuinka tämän nyt odotettiin käyttäytyvän uudessa asemassaan. Matildan kääntyessä kysymään tältä vielä viimeisiä neuvoja hän huomasi naisen jo kääntyneen sättimään nuorta palvelusneitiä tämän tavasta kantaa kuninkaallisia lakanoita. Matilda seisoi pitkään huoneen nurkassa osaamatta tehdä mitään muuta kuin tuijottaa yksityiskohtia ympärillään olevissa koristuksissa. <img alt=" photo osa37243_zps0ae1ec17.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37243_zps0ae1ec17.png" />
Hitaasti hän käveli huoneen suuren ikkunan luo katsellen linnan ympärillä korkeaksi kohoavia muureja, jotka eristivät hovin ulkopuolisesta maailmasta. Linna oli kuin kaupunki, jonka väki eli omien lakiensa mukaisesti. Matildan katse kiinnittyi vahtitorniin, jonka kellot kumisivat pahaenteisesti kuin varottaen linnan asukkaita tulevasta pahasta.<br />
<img alt=" photo osa37245_zps5911260c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37245_zps5911260c.png" />
Ovi hänen takanaan kolahti ja Catherine astui sisälle. Huoneen täytti silkkipuvun pitkän helman herkkä kahina nuoren paronittaren astellessa kamarineitonsa luokseen vartiotornin kellojen kumahdellessa tahtia antaen. Matilda oli pitänyt uuden pukunsa kankaita hienoina, mutta Catherinen arkipukukin säihkyi kultalangalla tehdyistä kirjailuista.<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/proxy/AVvXsEh_Xbf4hFc3PpCigDYh5qaVfjl6YV41PhH6_tOWiH-X7w0wTONod8qm5ok2yD5cQlor6t-pGpLya2K9jPyqJZ998_M1_CQ6oGFflB8eyUHVKo4LRJl8DiOgI3PJjEDTs00bWd92uitw3FaNSAQEzU9pjf2_ZkN37N02IH_n4QJugcqYsfy3SHY_8TNY-if7ep73=" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt=" photo osa37247_zpsa92ef294.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/osa37247_zpsa92ef294.png" /></a>Catherine kiersi pitkien leveiden hihojen peittämät käsivartensa Matildan ympärille rutistaen vanhaa ystäväänsä tiukasti itseään vasten. Kangas Mathildan kämmentä vasten oli pehmeämpi kuin mitä hän oli ikinä voinut edes kuvitella sen olevan. Hänen ajatuksensa keskeytyi hänen huomatessa ylhäisen tytön tärisevän hänen sylissään kuin ketunpoika luolassaan. <br />
”Täällä on kaikki aivan kauheaa! Kuningas pidätytti kuningattaren maanpetoksesta ja lähetti kaksi vartiostoa tekemään vielä lisää pidätyksiä!” Catherine sai peloltaan nyyhkäistyä Matildan ymmärtämättä yhtään, mistä lady puhui. <br />
Vartiokellot jatkoivat pahaenteistä kuminaansa luoden pelonilmapiirin Pinewoodin ylle, soittaen kuolemansävelmäänsä niille, joita vartiot olivat lähteneet noutamaan.<br />
<br />
****<br />
<br />
<span style="color: purple;">Tämän osan julkaisu kesti minulta aivan liian kauan. Seuraavat osat ovatkin sitten valmiita jo julkaistavaksi ja tarkoitus on julkaista ne kahden viikon välein, kuten ennenkin!</span><br />
<span style="color: purple;">Missään vaiheessa, en Pinewoodista ole luopunut, enkä ole luopumassa :) ! </span><br />
<span style="color: purple;"><br /></span>
<span style="color: purple;">Tavataan siis kahden viikon kuluttua!</span>
<!-- Blogger automated replacement: "https://images-blogger-opensocial.googleusercontent.com/gadgets/proxy?url=http%3A%2F%2Fi30.photobucket.com%2Falbums%2Fc340%2Fmesinen2%2FOsa%252037%2Fosa37247_zpsa92ef294.png&container=blogger&gadget=a&rewriteMime=image%2F*" with "https://blogger.googleusercontent.com/img/proxy/AVvXsEh_Xbf4hFc3PpCigDYh5qaVfjl6YV41PhH6_tOWiH-X7w0wTONod8qm5ok2yD5cQlor6t-pGpLya2K9jPyqJZ998_M1_CQ6oGFflB8eyUHVKo4LRJl8DiOgI3PJjEDTs00bWd92uitw3FaNSAQEzU9pjf2_ZkN37N02IH_n4QJugcqYsfy3SHY_8TNY-if7ep73=" --><!-- Blogger automated replacement: "https://images-blogger-opensocial.googleusercontent.com/gadgets/proxy?url=http%3A%2F%2Fi30.photobucket.com%2Falbums%2Fc340%2Fmesinen2%2FOsa%252037%2FOsa37a00_zpsa95ff8b2.jpg&container=blogger&gadget=a&rewriteMime=image%2F*" with "https://blogger.googleusercontent.com/img/proxy/AVvXsEgPS5_x_aeXWKsFoYKVE_K7XhdbLniYQtncUhoUbQju0KjXnwUeGeY6Z8L_Hgw-DMLXJKFFaeIJY63Dx-AEc8g3mWb5HUWru_x0cYhs78eviv1jC_oD7tLIH899P0XYeEgPWSe9rWQG8fJWrsFzn01H5Z2oYbuq1_o1YRIEh6K2jlaOC_ui-7Z1uUXxwhUKLyvV=" -->Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-56090958993330882622014-03-22T14:23:00.001+02:002014-03-22T14:23:44.597+02:00Aatelispojat kysymysten äärellä 2/2 (yliopisto)<div style="text-align: center;">
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2125_zps92943323.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2125_zps92943323.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2125_zps92943323.png" /></a>
<i>78 kuvaa</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Sainhan minä tämän tehtyä kahden viikon sisällä :) ... Välillä meinasi oma usko loppua kesken, kun opiskeluista ei meinannut irtoa vapaa-aikaa ollenkaan. Olen pahoillani, etten ole ehtinyt millään lukemaan nyt ilmoitettuja sims-tarinoita, mutta aion kyllä...<br />Pitäisi tehdä uusi bannerikin tuohon ylös, mutta kun en vain ole ehtinyt, <br />enkä edes tiedä millaisen haluaisin... <br />Mutta nyt käykää ihmeessä aateliston yliopisto-osan toiseen puolikkaaseen kiinni... </i></span></div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2126_zpse4e5d5e6.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2126_zpse4e5d5e6.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2126_zpse4e5d5e6.png" /></a>
Oliver puristi kädessään olevaa sulkakynää välittämättä kestäisikö se hänen kovakätistä käsittelyään. Hiljaa sisässään hän toivoi kuulevansa sulan rapsahtavan poikki ja pakottavan hänet lopettamaan. Asuntola oli hiljentynyt jo kauan sitten, vain hän yksinään pienessä huoneessaan valvoi kirotun tehtävän kanssa, joka piti saada huomiseksi palautettavaan kuntoon. Nuori kreivi hieroi särkeviä silmiään toivoen sen edes vähän helpottavan. Silmät olivat jo saaneet tarpeekseen pikkuisten kirjaimien tuijottelusta kynttilän lepattavassa valossa, eivätkä suostuneet enää yhteistyöhön valittamatta, vaikka Oliver kuinka pakotti. Kuinka monesti hän olikaan istunut tässä pöydän ääressä vain viinipullo seuranaan ja rustannut tehtäviä viimeiseen palautushetkeen asti. Hän kaipasi rakasta siskoaan, ainoaa, joka oli häntä ymmärtänyt ja nuorempana tehtävät hänelle täydentänyt tai vain hänen ajatuksensa paperille kirjoittanut.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2127_zps58c50247.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2127_zps58c50247.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2127_zps58c50247.png" /></a>
Hipoen hän oli kurssit päässyt läpi professorien armosta saadessaan mahdollisuuden täydentää joskus esseitään suullisesti. Hänen ajatuksen juoksussaan ei koskaan ollut mitään vikaa, mutta lukeminen ja kirjoittaminen ei vain ottanut sujuakseen. Lukiessa rivit hyppivät, eikä piste aina erottunut silmiin lauseita erottamaan. Lauseet tuntuivat jatkuvan ikuisesti ilman taukoa, kunnes hän tajusi ettei asia voinut olla näin. Kirjoittaessa hänen sanoistaan tuppasi usein tulemaan sanaraunioita, joista hän ei itsekään aina ottanut selvää. Kaikesta huolimatta hän oli selvinnyt yliopistolla jo muutaman vuoden, eikä jäljellä ollut enää puoliakaan. Monesti Oliver mietti, että oli ollut virhe tulla yliopistoon, mutta jokainen päivä, kun hän sai täällä olla, oli ihme, joista hän yritti nauttia, tuntui se sitten kuinka vaikealta tahansa.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2128_zpse1b4155d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2128_zpse1b4155d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2128_zpse1b4155d.png" /></a>
Tummat vaunut pysähtyvät asuntolan pihatielle talven ensilumen leijaillessa hiljaa muodostaen vaaleanharmaan peitteen maan pinnalle. Vartija astui ulos vaunuista punaisten lyhtyjen aavemaiseen loisteeseen vetäen määrätietoisesti vaunun penkillä istuneen punasilmäisen miehen ulos seurakseen pistävän kylmään ilmaan. Riuhtaisun voima oli kuitenkin liikaa ja nuori herttua menetti tasapainonsa vaunujen liukkaaksi muuttuneella askelmalla iskeytyen kivuliaasti polvilleen jäiseen maahan. Vartijan kolkko nauru kaikui tyhjää pihatietä ympäröivistä rakennuksista tämän nauraessa, että nyt nuorella herttualla olisi sentään edes oikea syy vuodattaa kyyneliä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2132_zps36741f71.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2132_zps36741f71.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2132_zps36741f71.png" /></a> Kristopher ei tehnyt elettäkään noustakseen maasta. Kylmän kovan maan tuoma kipu tuntui hyvältä. Hetkeksi hän unohti sisäisen kipunsa ja tuon lyhyen hetken hän olisi halunnut jatkuvan. Toinen vartijoista kyyristyi Kristopherin puoleen tuhahtaen, ettei tämä saisi välittää hänen moukkamaisesta kollegastaan.
<br />
"Jos otetaan nämä pois?" ruskeahiuksinen vartija jatkoi viitaten käsirautoihin, jotka tämän kaveri oli vaatinut saada laittaa nuorelle herttuan pojalle näiden raahattua tämä väkivalloin mukaansa talonpoikien talonrähjästä, jossa poika oli piilotellut vanhempiaan vuosia.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2139_zpseb3f4f3c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2139_zpseb3f4f3c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2139_zpseb3f4f3c.png" /></a> Kristopher ei sanonut mitään, vaan tuijotti vain hiljaa eteensä ystävällisen miehen auttaessa hänet takaisin jaloilleen, hänen tahtonsa oli murtunut. Hän oli menettänyt kaiken taistelutahtonsa. Mieheltä oli viety kaikki, eikä hän saattanut kuin tuijottaa hiljaa eteensä uskomatta, että oli joskus ollut onnellinenkin tässä elämässä. Hänellä oli ollut jotain elämää suurempaa, rakkaus talonpojan tyttären Lucien kanssa, jonka kauhun, epäuskomuksen ja epätoivon sävyttämät kasvot tämän kuullessa totuuden kihlatustaan ensimmäistä kertaa, olivat syöpyneet hänen silmiinsä, eivätkä suostuneet kulumaan pois. Askel kerrallaan Topher kulki hitaasti eteenpäin asuntolan pääovea kohden.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2141_zps02d5b6c7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2141_zps02d5b6c7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2141_zps02d5b6c7.png" /></a>
"Mitä sinä oikein valitat muru? Minä olisin antanut mitä tahansa, että olisin saanut mahdollisuuden olla sinun asemassasi ja sinä haluat leikkiä talonpoikaa?" vartijan sanat tavoittivat taas hetkeksi Topherin tajunnan, mutta vain pieneksi hetkeksi ennen kuin ympäröivät äänet tasoittuivat taas kaukaiseksi tausta meteliksi nuoren herttuan vajotessa takaisin omien ajatustensa syövereihin. Kaikki halusivat aina olla parempia kuin olivat, vartijakin, Topher oli herttuana aateliston huipulla ja kuninkaan sukulaisena kolmantena vallanperimysjärjestyksessä, mutta silti hän oli löytänyt onnen tuosta vaatimattomasta elämästä sikopaimenena.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2145_zps55469097.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2145_zps55469097.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2145_zps55469097.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2146_zps8f4a93b4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2146_zps8f4a93b4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2146_zps8f4a93b4.png" /></a>
Topher nojasi sängyn reunaa vasten keräten voimia, jottei luhistuisi lattialle kuin talo jonka tukijalasta puuttui kantava palanen. Kuinka ihminen saattoi jonain hetkenä olla niin onnellinen, täynnä elämän iloa ja tahtoa, ja seuraavana hetkenä niin onneton? He olivat olleet menossa naimisiin. Lucien isä oli antanut heille siunauksensa ja heidät olisi kuulutettu seuraavana sunnuntaina kirkossa ensimmäistä kertaa. <br />
"Käyn pesemässä kasvoni", Topher murahti kävellen ruskeahiuksisen vartijan ohitse vastustaen haluaan törmätä tähän olkapäällään.
<br />
"Minä annan käskyn tuoda ylimääräisen patjan tähän huoneeseen", mies sanoi enemmän itselleen kuin Topherille tämän suunnitellessa patjansa paikkaa huoneen nurkassa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2149_zps80f3e7d2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2149_zps80f3e7d2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2149_zps80f3e7d2.png" /></a>
Vesi kirveli ikävästi pojan kyynelten kyllästämillä poskipäillä. Hetken hän toivoi, että silmät avattuaan hän näkisi tuon tutun hieman sammaloituneen seinän edessään Lucien vanhempien tuvassa. Täällä hän kuitenkin oli, yliopistolla halusi hän sitä tai ei. Hän ei vieläkään saattanut uskoa vartioiden matkalla antaman isänsä kirjoittaman kirjeen viimeisiä sanoja, joissa isä ohimennen mainitsi kihlanneensa poikansa kreivien nuorimman tyttären Lia-Ninan kanssa. Jos hän joskus menisi naimisiin, niin se olisi Lucien kanssa, siitä hän halusi pitää kiinni.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2151_zpsb53e196e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2151_zpsb53e196e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2151_zpsb53e196e.png" /></a>
Silmän punottivat vielä, mutta kuivuneiden kyynelien jättämä suolakerros ei enää kiristellyt poskia. Katsoessaan kuvajaistaan Topher tunsi taistelutahtonsa heräävän jossain sydämensä perukoilla. Hiljaa mielessään hän kuiskasi peilistä takaisin tuijottavalle kuvajaiselleen lupauksen, että palaisi vielä joskus Lucien luokse vaati se sitten mitä tahansa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2152_zps1f84dbe1.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2152_zps1f84dbe1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2152_zps1f84dbe1.png" /></a>
Vartija makoili tyytyväinen ilme kasvoillaan patjalla nauttien selkeästi selkärankansa suoristamisesta pitkän vaunussa istutun matkan jälkeen. Ei Topher voinut kieltää, ettei ajatus sängyn pehmeydestä olisi houkutellut mielen perukoilla häntä itseäänkin.
"Minä pidän sinulle seuraa tämän yön, mutta huomenna sinulle tulee ikäisesi opiskelija toveri, jonka isäsi on pyytänyt sinulle seuraksi", vartija puhui arvioiden samalla selkeästi silmillään kuinka suuri osa hänen puheestaan meni perille asti nuoren herttuan mieleen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2153_zps8f95812d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2153_zps8f95812d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2153_zps8f95812d.png" /></a>
Topher hymähti mielessään miettien vartijan käyttämiä sanavalintoja. Isän seuraksi pyytämä opiskelijatoveri tarkoitti todellisuudessa sitä, ettei tämä luottanut poikansa pysyvän yliopistossa ilman vartiointia, joten tälle oli maksettu joku opiskelija pitämään vahtia, että Topher ei karkaisi uudestaan. Sulkien silmänsä Topher piirsi hitaasti mielessään kuvaa Lucien kauniista kasvoista, kuvaa jonka toivoi vielä näkevänsä joskus omilla silmillään, eikä vain mielikuvissaan. Hymy karehti miehen huulilla tämä vaipuessa unelmista uneen rakasta Lucietansa kädestä pitäen.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2164_zps99feab78.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2164_zps99feab78.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2164_zps99feab78.png" /></a>
Edward kiersi tynnyrin kitisevän kahvan auki nauttien suuresti siitä tunteesta, kun ensimmäiset vesipisarat tavoittivat hänen kasvonsa. Valuva vesi kasvoja pitkin vieden mukanaan hien ja lian oli yksi taivaallisimmista kokemuksista, mitä Ed elämässään tiesi. Asuntolan palvelijat lämmittivät tynnyreissä olevan veden sopivan lämpöiseksi joka aamu ja ilta, sekä erikseen pyydettäessä. Hän oli hiljalleen alkanut nauttia yliopiston tuomista etuuksista. Opiskellessa vahojen ritarien opissa Ed oli saanut vaikka mitä ideoita Pinewoodin kuninkaankaartin kouluttamisen järjestämiseksi. Hän ei voinut sanoa, että Lud olisi valehdellut, kun tämä oli sanonut, että opiskelusta on aina hyötyä, mutta sitä hän ei ollut valmis tälle ääneen myöntämään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2165_zps87a2614d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2165_zps87a2614d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2165_zps87a2614d.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2166_zps20672b24.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2166_zps20672b24.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2166_zps20672b24.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2167_zps6f0bd59b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2167_zps6f0bd59b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2167_zps6f0bd59b.png" /></a>
Silti eniten Edward nautti suuresti yliopistoa ympäröivän pienen maalaiskylän naisten viihdyttämisestä. Hänen ei tarvinnut viedä asioita loppuun asti, siinä hän erosi isästään ja halusikin erota. Hänelle riitti se tieto, että olisi saanut nämä, jos olisi halunnut. Hänen ei tarvinnut sitä itselleen todistaa, naisten silmät kertoivat kaiken. Eihän silti mikään munkki ollut, eikä aikonutkaan olla. Naisen pehmeät muodot hänen omaa kroppaansa vasten olivat vieläkin huumaavampaa kuin valuva vesi hänen alastomalla kehollaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2168_zpsbefde4f2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2168_zpsbefde4f2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2168_zpsbefde4f2.png" /></a>
Silti hänen suurin intohimonsa, hänen lyhyen elämänsä tarkoitus oli miekkailu. Sitä hän halusi tehdä, sitä hän harjoitteli, sitä hän halusi opettaa ja juuri sille hän halusi elämänsä omistaa. Kun hetki olisi oikea, hän neuvottelisi Ludin kanssa Pinewoodin ritarikoulutuksen täydestä uudistamisesta. Liian monella vanhoista ritareista kasvoi ylimääräinen kumpu vatsanseudulla ylensyönnin seurauksena, eivätkä nuoremmat vain jaksaneet. Hän laittaisi heidät jaksamaan, kunhan vain saisi tilaisuuden.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2170_zpsf7c080a2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2170_zpsf7c080a2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2170_zpsf7c080a2.png" /></a>
Topher katseli hänen edessään istuvaa miestä, joka iloisesti kertoili omasta elämästään ja siitä kuinka hän oli kiitollinen yliopistoon pääsystään. Tämä siis oli isän lähettämä vartija niin, että poika pysyisi varmasti tallessa, eikä enää karkaisi vanhempiensa tietämättömiin. Mies oli esittäytynyt Conrad Howardiksi, tämä opiskeli taistelutaitoja samojen ritarien opissa, kuin Edwardkin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2171_zpscc7258bd.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2171_zpscc7258bd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2171_zpscc7258bd.png" /></a>
Kuinka Topher olisikaan halunnut inhota Conradia, mutta ei pystynyt. Tämä vaikutti kaikin puolin hyväntahtoiselta ja sydämelliseltä. Mitä enemmän hän Conradia oppi tuntemaan, sitä enemmän hän piti tästä. Topher katseli liikuttuneena Conradin aitoa huolen ryppyä, kun mies kysyi kuinka nuori herttua itse voi? <br />
"Sano Topher!" Christopher hymähti, kuullessaan Conradin jälleen käyttävän tuota arvonimeä, "me vietämme kuitenkin ymmärtääkseni vielä paljon aikaa yhdessä, enkä minä välitä arvonimistä", hän jatkoi, lisäten mielessään, että jos olisi saanut asiaan vaikuttaa, niin hän ei olisi herttua ollenkaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2172_zps2cfa5d96.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2172_zps2cfa5d96.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2172_zps2cfa5d96.png" /></a>
Topher tunki haarukan suuhunsa välttyäkseen vastaamista omaa vointiaan koskevaan kysymykseen. Liikaa ajatuksia risteili hänen mielessään, eikä hän tuntunut saavan yhdestäkään kiinni. Osa hänestä halusi kuollakseen palata takaisin Lucien luo, mutta kuinka hän voisi tehdä sen Conradille? Jos Topher karkaisi tältä, hän voisi olla varma, että Conrad roikkuisi köyden jatkona torilla petturuudesta syytettynä ja jos hän yhtään oikein vanhempiaan tunsi, niin luultavimmin herttuattaren kuin herttuan käskystä. Vaikka hän kuinka halusi palata Lucien luo, niin ei hän ollut valmis uhraamaan Conradin elämää siinä sivussa.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2173_zps9a06a4d2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2173_zps9a06a4d2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2173_zps9a06a4d2.png" /></a>
Leonardo istui hiljaa huoneessaan raapustaen esseetä tieteenfilosofiasta. Hän ei meinannut saada rauhaa ajatuksiltaan, jotka tunkivat väkisin hänen mieleensä uudestaan ja uudestaan, vaikka kuinka hän kuinka ne hääti kerta toisensa jälkeen pois. Roosan kuoleman myötä mies oli menettänyt mahdollisuutensa valtaistuimeen. Häneltä puuttui merkittävä liittolainen toteuttamaan suunnitelmiaan, eikä hänen suunnitelmat alun alkaenkaan olleet kovin hyvin toimineet. Siitä todisteena Roosa oli päätynyt köyden jatkoksi.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2174_zps59e38ff1.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2174_zps59e38ff1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2174_zps59e38ff1.png" /></a>
Hän ei olisi halunnut luovuttaa, jättää kruunua Glassgown haltuun, mutta nuori paroni ei nähnyt muuta mahdollisuutta. Mitä hän olisi voinut yksin tehdä? Leo kyllä tiesi mitä hänen pitäisi tehdä, mutta ei halunnut. Mies tunsi mahansa pyörivän ympäri yrittäen tulla ulos välittömästi, kun hän edes ajatteli asiaa. Miten jokin saattoikin olla niin vasten mielistä ollakseen pakollista. <br />
”Pidä rakkaat lähelläsi, mutta vihamiehet vieläkin lähempänä”, Leo kuiskasi itselleen toivoen lauseen toistamisen uudestaan ja uudestaan saavan hänet lopulta uskomaan siihen. <br />
”Minun on ystävystyttävä Ludin kanssa”, jatkoi kuiskauksiaan. Leo etsi epätoivoisesti käsillään sängyn alla olevaa yöastiaa antaen ylöspäin pyrkivän vatsansisällön lopultakin tulla ulos. Hän ei ollut edistynyt yhtään. <br />
<div style="text-align: center;">
****</div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2200_zpse12f3824.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2200_zpse12f3824.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2200_zpse12f3824.png" /></a>
Conrad huokaisi pettyneenä katsellessaan vastustajansa pussittavan jälleen yhden palloistaan. Hänellä oli jälleen jäänyt huomaamatta selkeä paikka laittaa oma pallonsa suoraan pussiin, mutta mies ei kyennyt keskittymään täysillä meneillään olevaan peliin. Mies tiesi, että nuori herttua tai Topher, kuten tämä oli itseään halunnut kutsuttavan, istui suoraan hänen takanaan omassa pelipöydässään. Conrad ei vain saanut karistettua mielestään ajatusta, että seuraavan kerran kun hän kääntyisi, Topherin tuoli olisi tyhjä ja tämä olisi kadonnut paikoiltaan. Kuluva talvi oli mennyt kivuttomasti, paljon helpommin kuin Conrad oli kuvitellut. Hän ei ollut huomannut suojattinsa edes yrittävän karata kertaakaan. Yliopistoon pääsy oli ollut hänelle suuri mahdollisuus, vaikkakin hän monesti tuntui sen tapahtuvan nuoren herttuan elämän kustannuksella.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2202_zpsb92da4b2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2202_zpsb92da4b2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2202_zpsb92da4b2.png" /></a>
Heidän perheensä oli alhaista köyhää aatelissäätyä. Heidän jaarlikuntansa pellot sijaitsivat halla aroilla paikoilla ja monena keväänä oli pakkanen vienyt sadon, eikä talonpojilta ollut voinut periä kovinkaan suuria veroja, jos halusi näiden selviävän hengissä talvella. Conradin vanhemmilla ei olisi ollut varoja lähettää poikaansa yliopistoon ilma herttuan avokätistä tarjousta. Conradilla oli aluksi ollut vaikka mitä ennakkoluuloja nuorta herttuaa kohtaan, mutta hän oli oppinut pitämään tästä herkästä nuoresta miehestä, eikä se, että hänen jokainen hetkensä kului Topherin seurassa tuntunut ollenkaan epämiellyttävältä ja pakottavalta. Hän oli omaksi yllätyksekseen jopa oppinut viihtymään Topherin seurassa ja ehkä heidän molempien yllätykseksi Topher viihtyi myös hänen seurassa.<br />
<div style="text-align: center;">
****</div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2222_zps32df0cf3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2222_zps32df0cf3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2222_zps32df0cf3.png" /></a>
"Aiotko lukea myöhäänkin?" Topher kysyi huoneensa nurkassa iskuvalta mieheltä, jonka sivujen loputon rapistelu esti hänen unensa saapumista. <br />
"En minä enää myöhään. Ala sinä vain nukkua, jos haluat”, mies vastasi nostamatta edes katsettaan kirjan monimutkaisista, mutta niin kiehtovista koukeroista. Topher tunsi sydämensä puristuvan kivuliaasti kasaan hänen käydessä mielessään hiljaa läpi pakosuunnitelmaansa, jota niin kauan oli hiljaa mielensä onkaloissa päivittäin hautonut. Päivääkään ei ollut kulunut, eikä yötä mennyt ilman ettei hän olisi kauniista Luciestaan hiljaa unelmoinut. Hänen oli päästävä takaisin, nähtävä nuo nauravat silmät, jotka tuikkivat kirkkaammin kuin yksikään taivaan tähdistä, vähintään hän halusi mahdollisuuden selittää ja pyytää anteeksi kasvokkain. Vaivihkaa hän kurkisti vielä kerran tyynynsä alle varmistaen, että kirje hänen isälleen vielä oli siellä. Topher saattoi vain toivoa, että se säästäisi hänen ystävänsä hengen hänen lähdettyään.
<br />
"Käyn kylpytiloissa", Topher totesi hiljaa, saaden vastaukseksi vain hiljaista mutinaa kirjan sivujen takaa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2225_zps562d1178.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2225_zps562d1178.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2225_zps562d1178.png" /></a>
Topher vaihtoi kiireesti pihalle piilottamansa vaatteet ylleen sydän tykyttäen jännityksestä. Hän oli jo melkein varma onnistumisestaan kun asuntolan ovi narahti auki ja henkeään haukkova Conrad ilmestyi näkyviin juosten henkensä edestä Topherin perään.
<br />
"Sinä et saa mennä! Et voi!" mies puuskahti päästyään nuoren herttuan luo kykenemättä hengästymiseltään jatkamaan lausettaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2226_zps81305b0e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2226_zps81305b0e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2226_zps81305b0e.png" /></a>
Topher tunsi kuinka pettymys valtasi hänen sydämensä levittäen mustat lonkeronsa miehen läpi muuttaen sydämen painavammaksi kuin mitä se pitkiin aikoihin oli ollut. Hetken sydän oli tanssinut keveänä leiritulen ympärillä ajatellessaan pääsyä takaisin rakkaan Lucien luo, takaisin aikaan jolloin hänellä oli ollut hyvä olla. Conradin ilmestyminen oli varastanut häneltä tuon ihanan hetkellisen onnen tunteen tuoden takaisin kaiken sen tuskan mitä hän oli kantanut joka päivä siitä lähtien, kun onni oli häneltä riistetty. Tuo kaikki hyökyi takaisin liian vahvana, liian paljon kerralla hallittavaksi, etsien sopivaa kohdetta ulos tulemiseen. Hänellä oli niin paljon sanottavaa, niin paljon ulos huudettavaa, eikä sillä enää ollut väliä, oliko osoite oikea.
<br />
"Kuka sinä olet minua estämään? Sinä muka ystävä? Pah! Isäni palkkaama rahanahnekäskyläinen!" Topher karjaisi hengästyneenä omasta tunteiden myrskystään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2227_zps36e6ac9f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2227_zps36e6ac9f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2227_zps36e6ac9f.png" /></a>
Conrad katseli ystävänsä tuskasta väänteleviä kasvoja, huulia, jotka etsivät seuraavaa ajatusta tunteiden sekamelskasta, johon tarttua kiinni ja jatkaa ulos purkautumistaan. Mies ei tiennyt mitä tehdä. Hän ei voinut päästää tätä lähtemään, ei vain itsensä vaan myös Topherin itsensä vuoksi. Niin kauan hän oli salaisuutta sydämessään kantanut toivoen, ettei sitä olisi koskaan tarvinnut tälle paljastaa, mutta nyt tämä ei tuntunut jättävän hänelle vaihtoehtoja. Nuori herttua saisi sen selville tavalla tai toisella ja oli parempi, että hän sen kertoisi. Keräten kaiken rohkeutensa, jokaisen pienenkin voima murun saadakseen sanottua lopultakin sen, jota niin kauan oli sisässään pitänyt.
<br />
"Sinä et voi mennä, koska siellä ei ole sinua varten enää muuta kuin surua, kuolemaa ja ihmisiä, jotka haluavat sinulle kostaa!"
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2228_zpse8c8e858.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2228_zpse8c8e858.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2228_zpse8c8e858.png" /></a>
Topher seisoi paikoillaan liikkumatta selkä Conradiin käännettynä kädet ristittynä rinnan päälle kuin merkkinä siitä, ettei tämä tällä hetkellä halunnut läheisyyttä keneltäkään. Topher ei ollut sanonut sanaakaan parivaljakon tultua takaisin heidän pieneen huoneeseensa seissyt vain hiljaa vältellen parhaansa mukaan ystävänsä katsetta. Peläten rikkovan ystävänsä Conrad tyytyi istumaan hiljaa paikoillaan ja odottamaan. Odottamana, että tämä antaisi jonkun merkin haluavansa kuulla, mitä hänellä oli sanottavanaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2229_zps8d0a13f4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2229_zps8d0a13f4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2229_zps8d0a13f4.png" /></a>
Hetki venyi ja vaihtui ikuisuudeksi ennen kuin Topher istahti sänkynsä laidalle ruumiin kielen kertoessa tämän olevan murrettu mies. Hän kykeni saamaan aikaiseksi huuliltaan vain hiljaisen kuiskauksen "kerro".
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2230_zps587065bb.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2230_zps587065bb.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2230_zps587065bb.png" /></a>
Topher näki sivusilmällään Conradin huolehtivan katseen, kuin peläten hänen murenevan käsiin kuin ikivanha laasti kiviseinien välistä kovalla tuulella. Hän ei olisi halunnut tietää, mutta samalla hän ei voinut olla kuulematta. Hän oli vastuussa kaikesta, joten hänen olisi kestettävä, oli se sitten mitä tahansa. Syvän huokaisun säestämänä Conrad aloitti varoen selkeästi jokaista sanaansa, peläten niiden murtavan ystävästään loputkin. Topher painoi silmät kiinni ja antoi Conradin viedä hänet tuohon kirottuun iltaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2231_zps813f0b9c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2231_zps813f0b9c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2231_zps813f0b9c.png" /></a>
Hän muisti hyvin, liiankin hyvin tuon lopputalven pimeän illan, jolloin kuin nauraakseen talonpoikien toivolle siitä, ettei lunta enää tulisi, talven pahin lumimyrsky oli ulvonut nälkäisempänä kuin mitä hän ikinä elämässään oli kuullut. Tuuli oli vinkunut mökin paksujen hirsien välissä yrittäen tuoda tupaan kylmää yksinäisyyttään siinä kuitenkaan onnistumatta. He olivat pelanneet dartsia isännän kanssa Lucien katsellessa hymyillen isäänsä ja sulhastaan samalla kun tämä oli neulonut kapioitaan hiljaa paikoillaan. Hän oli ollut niin onnellinen, onnellisempi kuin oli koskaan voinut kuvitella olevansa, tuona lyhyenä hetkenä, joka nyt oli vain kaunis muisto hänen mielensä syvyyksissä. Conrad pakotti hänet kuitenkin ohi tuon kaiken kauneuden hetkeen, jota hän ei halunnut muistella. Hetkeen, jolloin nuo kaksi olivat astuneet tupaan ilmoittaen vievänsä nuoren herttua Kristopher Dramodredin mukanaan herttuan käskystä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2232_zps555ce24a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2232_zps555ce24a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2232_zps555ce24a.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2233_zps6739868e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2233_zps6739868e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2233_zps6739868e.png" /></a>
Tuon jälkeen kaikki tuntui niin epäselvältä. Hän muisti isännän käskeneen tunkeilijat ulos, sillä hänen majassaan ei aatelisia oleskellut. Topher oli pettänyt rakkaimpiensa luottamuksen. Tuo ainoa paikka, jossa häntä oli kohdeltu kuin perheenjäsentä, jossa hän oli ollut kotonaan ja hän oli pettänyt heidät. Karvaspala nousi vieläkin miehen kurkkuun, kun hän muisteli tuota. Mies ei uskonut sen koskaan katoavan, tuon häpeän siitä, että oli muille niin paljon kipua aiheuttanut. Hän näki vieläkin sielunsa silmin isännän ilmeen, kun tämä oli tajunnut että miehet puhuivat täyttä totta ja hänen vävynsä, orpo sikopaimen, olikin herttua.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2234_zps2b0e993e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2234_zps2b0e993e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2234_zps2b0e993e.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2235_zpse6de97a5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2235_zpse6de97a5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2235_zpse6de97a5.png" /></a>
Vieläkin kipeämmältä tuntui muistaa Lucien lohduttomat kyynelten täyttämät kasvot tytön juostessa pois hänen luotaan antamatta mahdollisuutta selittää tai hyvästellä. Hänen yrityksensä juosta rakkaansa perään oli pysähtynyt vieressä seisseen ritarin luisten rystysten ilmestyessä eteen. Topher oli vain kyennyt huutamaan, tietämättä oliko ääni edes koskaan paennut hänen huuliltaan, Lucien nimeä anoen tätä palaamaan. Tuon hetken jälkeen Topher ei ollut sydämensä valtiatarta nähnyt kuin unissaan. Lucie ei koskaan palannut hänen luokseen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2241_zpsd231df10.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2241_zpsd231df10.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2241_zpsd231df10.png" /></a>
Conradin seuraavat sanat syöpyivät hänen mieleensä yhtä terävinä kuin tuo ilta: <br />
"Luciella oli ollut tarkoitus tulla luoksesi, kun kevät olisi ollut tarpeeksi pitkällä ja tiet hyvässä kunnossa liikkua sulamisvesien jälkeen. Hän oli kuitenkin huomannut olevansa raskaana. Topher, hän ei kestänyt tuota häpeää, jonka toi itselleen ja koko perheelleen. Sinä olet herttua, etkä olisi ikinä voinut tehdä hänestä kunniallista naista, eikä kukaan huoli langennutta sielua. Voin viedä sinut Lucien luo, mutta häntä ei enää ole olemassa sellaisena kuin muistat."<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2244_zpsf88c0c6e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2244_zpsf88c0c6e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2244_zpsf88c0c6e.png" /></a>
Topher käytti kaiken voimansa pitääkseen jalkansa liikkeellä. Askel askeleen jälkeen hän seurasi Conradin perässä kuin unissakävelijä unensa johdattelematta. Jokaisella askeleella hän halusi vajoa maahan käpertyäkseen kasaan nyyhkyttäen sitä, millaiseksi hänen elämänsä oli muuttunut.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2247_zpsc1a4d157.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2247_zpsc1a4d157.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2247_zpsc1a4d157.png" /></a>
Conradin askeleet johtivat määrätietoisesti kirkkomaan ulkopuolella sijaitsevalle pienelle portille. Portille, jota harvoin käytettiin. Kuka halusikaan muistaa niitä, joilla ei ollut edes oikeutta tulla haudatuksi pyhään maahan? Yö ympäröi heidän pahaenteisellä hiljaisuudellaan. Vain korpit uskalsivat rikkoa tuon hiljaisuuden huutamalla mustalle kuulle kuin kertoakseen vielä olevansa olemassa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2252_zps8743a2a9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2252_zps8743a2a9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2252_zps8743a2a9.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2255_zps013283b7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2255_zps013283b7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2255_zps013283b7.png" /></a>
Hiljaa paikoillaan Topher tuijotti kiveen kaiverrettua nimeä. Hänellä ei ollut mitään sanottavaa. Hautaan oli haudattu hänen elämänsä rakkaus ja heidän syntymätön lapsensa tämän vatsassa. Lucie oli riistänyt itseltään hengen hänen takiaan, eikä ansainnut siksi edes paikkaa pyhältä maalta. Topher tunsi jonkin jäätyvän sisällään. Paikka, joka ennen oli ollut täynnä surua, tuskaa, mutta myös onnea ja toivoa, oli nyt tyhjä. Hän ei tuntenut mitään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2256_zpsb31d1338.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2256_zpsb31d1338.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2256_zpsb31d1338.png" /></a>
Conrad katseli huolissaan ystäväänsä, joka tuijotti kihlattunsa hautaa ilmekään kasvoilla värähtämättä. Kylmän väreet väreilivät miehen selkää pitkin tämän katsellessa ystävänsä ilmeettömyyttä, tunteettomuutta. Ilmeestä päätellen haudassa olisi voinut olla kuka tahansa.
<br />
"Olen pahoillani", Conrad kuiskasi saaden vastaukseksi tunteettomalla äänellä lausuttuna, että he voisivat lähteä. Katsellen ystävänsä loittonevaa selkää, Conradista tuntui että hän oli juuri luonut hirviön.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2257_zps573839a8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2257_zps573839a8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2257_zps573839a8.png" /></a>
Lud tunsi jokaisen lihaksensa jähmettyvän, kun Leo ei tapansa mukaan kiertänytkään kuninkaanpojan pöytää pahasti mulkoillen vaan istuutui iloinen hymy kasvoillaan hänen viereensä. Lud ei osannut tulkita oliko hymy aito vai väkinäinen, sillä hän ei koskaan ollut nähnyt Leon hymyilevän hänen seurassaan.
<br />
"Mitä jos haudattaisiin sotakirveet?" Leo aloitti kevyellä äänen sävyllä iskien samalla haarukkansa pannukakun läpi niin, että se sai aikaan korviavihlovan äänen painautuessaan hopeisen lautasen pintaa vasten.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2258_zps5a7415e5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2258_zps5a7415e5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2258_zps5a7415e5.png" /></a>
Lud kuunteli Leon huoletonta jutustelua siitä, etteivät he kaksi voineet mitään isiensä teoille ja kuinka he yhdistäisivät perheensä nyt avioliiton kautta, joten hehän olivat melkein veljiä.
<br />
"Sitä paitsi naiset ovat kovin herkkiä näiden vihanpitoasioiden suhteen ja Catherine sekä Annabella olisivat varmasti tyytyväisiä, jos me tutustuisimme toisiimme," Leo lopetti loihtien kasvoilleen pyyteettömimmän ja hyväntahtoisimman hymyn, jonka Lud oli elämässään nähnyt.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2259_zpse07ee99c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2259_zpse07ee99c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2259_zpse07ee99c.png" /></a>
"Eiköhän nosteta sille?" Lud ehdotti tarttuen arastellen edessään olevaan pikariin. Leon hymy toi hänelle mieleen Cathyn kauniin hymyn, jota hän ei ollut nähnyt vuosiin yliopistossa ollessaan. Ikävä kuristi kuninkaanpojan nuorta sydäntä, eikä hän saattanut päästää irti tuosta ainoasta asiasta, joka toi Cathyn hänen mieleensä niin elävästi. Pieni asia, mutta hän tunsi itsensä takertuvan siihen kuin nälkäinen viimeiseen leipäpalaan, uskoen kaiken, mitä noilta huulilta kuuli.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2260_zps27d3292b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2260_zps27d3292b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2260_zps27d3292b.png" /></a>
Lud tunsi pienten siirapin roiskeiden laskeutuvan käsilleen Oliverin paiskattua pannukakkulautasensa äänekkäästi pöydälle. <br />
"Mitäs juonia täällä punotaan?" Oliver kysyi iloisen sävyisellä äänellä kuin tilanteessa ei olisi mitään erikoista luoden kuitenkin merkitsevän katseen edessään istuvaan nuoreen paroniin, yrittäen saada tätä luultavasti tukehtumaan pannukakkuun pelkällä tuijotuksen voimalla. Oliverin kasvoille levisi tyytyväinen hymy Leon tarttuessa lautaseensa lähteäkseen pois. <br />
"Puhutaan myöhemmin lisää Lud", mies sanoi iloisesti luoden Ludin olkapään yli kylmänviileän katseen Oliveriin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2261_zpsd586424c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2261_zpsd586424c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2261_zpsd586424c.png" /></a>
"Mitä hemmettiä sinä luulet tekeväsi tuon kanssa?" Oliver tuhahti tunkien samalla suurin elein haarukallisen pannukakkua suuhunsa, "tuolla ei ole mitään hyvää mielessä ja sinun pitäisi se tietää, sanoi se sitten mitä tahansa", Oliver mumisi suu yhä täynnä pannukakkua. <br />
"Sinä et ymmärrä Oliver!" Lud tuhahti yrittäen pitää äänensä kuiskauksena, jottei heidän puheensa kuuluisi viereisiin pöytiin, "Strongbowt eivät ole tässä ne pahikset vaan me Glassgowt! Leonardon kuuluisi olla vallanperimysjärjestyksessä seuraavana, ei minun!" hän jatkoi äristen ystävälleen hampaidensa välistä tietämättä oliko enemmän pettynyt siitä, että Oliver vei häneltä tuon pienen palan Cathya, jonka hän oli äsken löytänyt vai siitä ettei enää tiennyt sukunsa menneisyyden paljastuttua kuka hän oikeasti oli.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2262_zpsf5dcf85b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2262_zpsf5dcf85b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2262_zpsf5dcf85b.png" /></a>
"Lud, sinusta ei pahaa saa vaikka kuinka yrittäisi!" Oliver miltei huudahti laskien sitten ääntänsä, "pääseväthän Strongbowt takaisin valtaan sinun kauttasi, sinähän nait Catherine Strongbown. Sitä voisi katsoa sovinnon käden ojennuksena Strongbown suvun suuntaan. Sitä paitsi älä puhu tuollaisia, kuninkaanpoika tai et, nuo sanat kuulostavat maanpetokselta tietämättömien korvissa." Sen sanottuaan Oliver jatkoi keskustelua pannukakusta, mutta Lud ei enää kuullut. Hän oli vajonnut omiin ajatuksiinsa siitä, mikä oli oikein ja mikä väärin. Hänestä vallan olisi pitänyt siirtyä Strongbown suvulle, mutta tosiaan olihan hän kihloissa näiden tyttären kanssa. Sitä paitsi kansa oli jo tottunut Glassgown suvun värien näkemiseen valtakunnan portteja koristavissa viireissä.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2263_zpsffba3026.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2263_zpsffba3026.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2263_zpsffba3026.png" /></a>
Miekka viuhahti ilmassa osuen äänekkäästi harjoitusnuken metalliseen panssariin. Jos osuma olisi ollut oikeaan ihmiseen, tämän pää olisi juuri päättänyt jättää hartiat ja tipahtanut maahan. Edward katseli kevääseen aamuun heränneiden perhosten leikkiä pihanurmella. Kevät oli hänen lempi vuoden aikansa, kun luonto heräsi hiljalleen auringon paisteen alla talvisesta horroksestaan ja kaikki alkoi jälleen elää. Miekkaillessaan hän tunsi itsekin elävänsä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2264_zps1ca6e7b9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2264_zps1ca6e7b9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2264_zps1ca6e7b9.png" /></a>
Lähestyvät askeleet saivat miehen kiinnittämään huomionsa tarkemmin ympäristöönsä. Hän oli luullut olevansa pihalla yksin perhosia lukuun ottamatta, mutta puutarhuri oli jäänyt häneltä täysin huomaamatta, tämän liikkuessa niin hiljaa kukkapenkistä toiseen.
<br />
"Enpä huomannutkaan kedon kaikkia kukkasia", Edward kuiskasi hiljaa sanat, joista ei voinut tietää olivatko ne tarkoitettu enemmän hänelle itselleen vai puutarhurin korville.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2265_zpse9be4d14.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2265_zpse9be4d14.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2265_zpse9be4d14.png" /></a>
Edwardin jokainen liike oli harkittu, etukäteen tarkasti suunniteltu. Hän tunsi tämän tanssin kuviot, jokaisen liikkeen alusta loppuun. Nuori ritari nautti tuosta halun täyteisestä katseesta, joka kertoi naisen antavan mitä vain, jos saisi viettää hetken hänen syleilyssään. Kiusallisen rauhallisesti Edward kietoi kätensä naisen vyötärön ympärille vetäen tämän pehmeän vartalon vasten omaa kehoaan. Vierestä kuuluva rykäys pakotti Edwardin irrottamaan otteensa aikaisemmin kuin hän olisi halunnut, mutta tyytyväisyys levisi hänen sydämeensä miehen nähdessä naisen kasvot, joista paistoi suoranainen pettymys yllättävästä keskeytyksestä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2266_zps4b622878.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2266_zps4b622878.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2266_zps4b622878.png" /></a>
"Tulinko pahaan aikaan?" Conrad virnisti alkavan parransänkensä läpi Edwardille. He olivat sopineet, että Edward auttaisi Conradia hiomaan taitojaan miekan käsittelyssä, mutta puutarhurin ilmestyessä mies oli unohtanut täysin Conradin. <br />
"Et tullut!" Edward naurahti ja käski ystäväänsä tarttumaan miekan kahvaan. Pieni kevät kuuro säesti miekan iskuja tarjoten viilennystään kuumille lihaksille.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2267_zps5f1d78d0.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2267_zps5f1d78d0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2267_zps5f1d78d0.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2268_zpsaec1489d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2268_zpsaec1489d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2268_zpsaec1489d.png" /></a>
"Enhän minä uskalla sinua siltä tukilta tipauttaa! Satutat vielä itsesi ja miten minulle sitten käy?" Edward naurahti ystävälleen, joka oli päättänyt haastaa hänet tukinpyörittämisessä yliopiston paheiden pesänä tunnetun tavernan takapihalla. Hän oli pitkään etsinyt sopivaa hetkeä puhua tälle uusista ideoistaan ritarien koulutuksen parantamiseksi, mutta sitä ei ollut löytynyt. Nyt he olivat kuitenkin kaksin, eikä mikään seisoisi hänen edessään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2269_zpsce85b99c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2269_zpsce85b99c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2269_zpsce85b99c.png" /></a>
"Pyöritä ihan kunnolla vain, eihän tässä muuten mitään hauskaa ole!" Lud naurahti huojuen epävarmasti pyöreän tukin päällä saaden Edwardin olemaan täysin varma voitostaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2270_zps30289792.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2270_zps30289792.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2270_zps30289792.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2271_zps40ab6b0e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2271_zps40ab6b0e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2271_zps40ab6b0e.png" /></a>
Edward tunsi yllätyksekseen jalkojensa lipeävän tukin pinnasta ja vatsansa pyörähtävän ympäri painottomuuden tunteen vallatessa hänen kehonsa ilmalennon aikana. Ennen molskahdusta hän ehti vielä kuulla Ludin iloisen ja voitonriemuisen naurun säestävän lentoaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2272_zps02560c9e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2272_zps02560c9e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2272_zps02560c9e.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2273_zps351d528b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2273_zps351d528b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2273_zps351d528b.png" /></a>
"Ehkä meidän pitäisi todella parantaa ritarikoulutusta!" Lud naureskeli Edwardin vetäessään itseään kylmästä vedestä ylös. Mies tunsi kuinka kylmä vesi teki yhteistyötä kevät ilman viileyden kanssa saaden hänen lihaksensa kangistumaan. Purren huulta hän levitti hymyn huulilleen kääntäessään katseensa kohti Ludia.
<br />
"Hah!" Edward tuhahti, "tuurilla ne laivatkin seilaa! Mutta katsotaan kuinka herra pärjää vähän vaativammissa harjoituksissa."
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2274_zps4c1a8d7e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2274_zps4c1a8d7e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2274_zps4c1a8d7e.png" /></a>
"Olen ajatellut, että Pinewoodiin voitaisiin rakentaa ritareille erilaisia kuntoiluratoja ja harjoituspisteitä monipuolisia taistelutaitoja ajatellen", Edward aloitti ottaen samalla tukevan asennon kohottaakseen samalla kirveen tähdättäväksi. "Ennen kuin aloitat paasaamisen rahan puutteesta, niin ritarit voivat ihan hyvin itse tarttua lapioon ja vasaraan. Nämä istuvat leiritulilla päivästä toiseen ja nostavat palkkaa siitä, että lihoavat valtion herkuista. Voisivat tehdä jotain palkkansa ja outokumpunsa katoamisen eteen", Edward jatkoi katsoen tyytyväisenä ystäväänsä, joka ei saanut silmiään irti maalitaulusta.
<br />
"Hyvä on Edward! Jos voitat, niin lupaan puhua isälleni ideoistasi!" Lud sanoi saamatta vieläkään katsettaan irti maalitaulusta.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2275_zps2bc186b8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2275_zps2bc186b8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2275_zps2bc186b8.png" /></a>
"Pistä paremmaksi!" Edward hymähti tyytyväisenä. Hän saisi rakennuttaa harjoitusratansa.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2276_zpseb394abf.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2276_zpseb394abf.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2276_zpseb394abf.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2277_zps99575cca.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2277_zps99575cca.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2277_zps99575cca.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2278_zpsdb27dfaa.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2278_zpsdb27dfaa.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2278_zpsdb27dfaa.png" /></a>
Leo kuunteli huoneessaan ulkona yhtäkkiä yltynyttä myrskyä, jonka mukanaan tuoma tuulen viima vavisutti asuntolan vanhoja kattohirsiä saaden ne narisemaan aavemaisesti. Hän luki jo viidettä kertaa lyhyttä viestiä, joka oli lojunut pöydällä odottaen häntä saapumaan luennolta. Leo olisi voinut vannoa tunnistavansa käsialan koukerot, mutta ei silti uskonut silmiään. Hän oli itse nähnyt omin silmin, kun Roosa oli kuollut ja siinä hänen pöydällään oli viesti, jonka käsialan hän olisi koska vain tunnistanut Roosan suttuisiksi koukeroiksi. <br />
"Onko lukutaitosi heikennyt täällä, eikö sen yleensä pitäisi mennä toiste päin?" Naseva ääni, joka sai Leon selkäkarvat nousemaan pystyyn kuin eläimellä joka pörhisti turkkiaan näyttääkseen suuremmalta uhkaajan silmissä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2280_zps0970dc49.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2280_zps0970dc49.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2280_zps0970dc49.png" /></a>
Leo tunsi hengityksen pysähtyvän. Hän ei saanut vedettyä ilmaa sisälle eikä puhallettua ulos. Hän tunsi tuon äänen. Se oli kummitellut hänen unissaan jättämättä häntä rauhaan. Hikisenä hän oli herännyt monena yönä kuitenkin onnellisena siitä, että kaikki oli ollut vain pahaa unta. Tuntien sydämensä kauhusta kiihtyneen sykkeen hakkaavan rinnassaan Leo kääntyi ympäri tietämättä pelkäsikö enemmän pyörtyvänsä hapenpuutteeseen vai sitä mitä selkänsä takaa löytäisi.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2281_zps3a032e18.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2281_zps3a032e18.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2281_zps3a032e18.png" /></a>
Siinä hänen sängyllään kaikki se, mikä oli ennen määrittänyt hänen tulevaisuutensa, makasi iloisesti hymyillen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Nuori paroni oli kulkenut pitkän tien luoden uudelleen itselleen sen mitähän oli, mitä hän ei ollut ja mitä hän halusi elämässään olla. Roosan palaaminen takaisin, ei ollut missään hänen villeimmissä kuvitelmissaankaan. Tämä oli kuollut ja kuopattu, eikä kuolleita voinut muuttaa eläviksi, ei edes taikuudella. Leo nipisti itseään reidestä toivoen heräävänsä pahasta unesta. <br />
"Tuota vauhtia saat vielä itsellesi mojovan mustelman", nainen hymähti kasvot loistaen onnesta onnistuttuaan säikäyttämään nuoren paronin tämän sydänjuuria myöten.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2282_zpsdadea7b5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2282_zpsdadea7b5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2282_zpsdadea7b5.png" /></a>
Leo yritti saada sanoja suustaan, mutta mikään mitä hänen suustaan tuli ei muodostanut mitään ymmärrettävää. Hengästykseltään hän ei kyennyt saattamaan sanoja loppuun, eikä hän oikeastaan tiennyt edes mitä sanoa.
<br />
"Et kai sinä todella kuvitellut, että minusta yhdellä hirttoköydellä pääsisi?" Roosa naurahti yrittäen pitää ilmeensä huvittuneena, mutta naurusta paistoi pettymys, ettei Leo oli kehdannut epäillä hänen kykyjään. Naisen kasvojen huvittunut ilme mureni kuitenkin nopeasti vaihtuen mietteliääseen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2283_zps468ae15f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2283_zps468ae15f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2283_zps468ae15f.png" /></a>
"Piditkös muuten tempustani?" Roosa sanoi kasvot jälleen puhtaasta vahingon ilosta loistaen. Nainen kuitenkin jatkoi yhtä nopeasti kuin oli lopettanutkin nähdessään Leon tietämättömyyden paistavan kasvoilta, "vai kenen sinä kuvittelit lähettäneen kuninkaalle kirjeen, jossa kerrottiin herttuan ja kuningattaren suhteesta?"
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2284_zpsace13562.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2284_zpsace13562.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2284_zpsace13562.png" /></a>
"Mutta tiedätkös siinä ei ole kaikki, mitä minä tiedä tuosta kaikesta", Roosa mutisi hiljaa pelaten korttinsa tarkasti paljastaen vain sen, mikä sai kuuliansa janoamaan lisää. Leo tunsi kuinka Roosa kietoi hänet suunnitelmiinsa kuin hämähäkki kärpäsen verkkoonsa, eikä hän kyennyt tekemään mitään vastustellakseen. Nainen tiesi tarkkaan mistä narusta vetää ja mihin jättää köysi niin houkuttelevasti, ettei Leo voi vastustaa siihen tarttumista. Leo oli yrittänyt, todella yrittänyt olla hyvä Annabellan ja Catherinen takia, mutta Roosan paluu muutti kaiken. Kuin hyökyaalto pyyhkäisten kaiken mukanaan tieltään vanhat suunnitelmat palasivat hänen mieleensä ja hän oli varmempi kuin koskaan, että saisi ne toteutettua. Kuin vietellen Leo mukaan kuolemantanssiin Roosa painoi huulensa miehen korvaa vasten kuiskaten:
<br />
"Minä tiedän herttuattaren ja kuningattaren yhteisistä lapsista!"
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2286_zps46272928.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2286_zps46272928.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2286_zps46272928.png" /></a>
"Mutta muru minun täytyy nyt mennä", Roosa naurahti levittäen huulilleen veret seisauttavan hymynsä, jota Leo ei olisi välittänyt nähdä. "Minulla on häät, joihin morsian odottaa minua kuollakseen osallistumaan!"
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2287_zps2bff23c5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2287_zps2bff23c5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2287_zps2bff23c5.png" /></a>
Roosan sanat ja luita hyytävä nauru kaikuivat vielä pitkään Leon huoneessa naisen lähdettyä kirkkaan valon saattelemana. Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti Leon saamatta sanaakaan suustaan Roosan hoitaessa kaiken keskustelun. Myrsky raivosi pihalla kiristäen otettaan, se halusi imeä itseensä kaiken valon maailmasta aivan kuin Roosakin. Mutta mikään myrsky ei kestänyt ikuisesti ja siksi Roosa tarvitsi häntä suunnitelmissaan. Jonkun joka seisoisi vielä myrskyn jälkeenkin pystyssä tämän vierellä. Jonkun, joka ottaisi Pinewoodin valtaistuimen itselleen, sillä Roosaa ei kukaan pitkään kumartaisi. Jos Leo ei sitä suostunut ottamaan, nainen löytäisi varmasti jonkun muun jolle sitä tarjota.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2290_zpse996d64c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2290_zpse996d64c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2290_zpse996d64c.png" /></a>
Oliver tuijotti itseään peilistä uskomatta vieläkään, että hän oli todella valmistunut yliopistosta. Mies tunsi kyynelten kutittelevan silmiään pyrkien ulos pelkästä liikutuksesta hänen ajatellessa kaikkia niitä valvottuja öitä, joita hän oli viettänyt toisten juhliessa. Nyt hän, joka ei koskaan kunnolla ollut oppinut edes lukemaan, seisoi tässä kädessään käärö, jossa kerrottiin hänen valmistuneen maisteriksi pääaineenaan aritmetiikka. Hennosti Oliver puristi nyrkkiään yhteen kuin varmistuen siitä, että paperi todella oli hänen nyrkissä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2292_zps50e84fa8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2292_zps50e84fa8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2292_zps50e84fa8.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2293_zps1212d141.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2293_zps1212d141.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2293_zps1212d141.png" /></a>
Lud rymisteli kovaäänisesti huoneeseen vetäen ystävänsä käsiensä väliin. "Uskomatonta Ol! Se on ohi!" mies henkäisi tyytyväisenä jatkaen vielä silmää samalla vinkaten, "ja nyt me lähdemme kotiin puhumaan sinulle morsianta!"<br />
<div style="text-align: center;">
****</div>
<a name='more'></a><!--more--><br />
<div style="text-align: center;">
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2297_zps3340a2f2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2297_zps3340a2f2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2297_zps3340a2f2.png" /></a>
<i><span style="color: purple;">Siinä vielä koko porukka valmistumispäivänä :) ... <br />Pinewoodin tulevat aatelispojat juhlatamineissa.. Hieman harmittaa, ettei mihinkään perheeseen tullut kahta poikaa, mutta eipä voi mitään sille, mitä peli ulos antaa..</span></i></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2298_zpsf7deb9d4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2298_zpsf7deb9d4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2298_zpsf7deb9d4.png" /></a>
<span style="color: purple;"><i>Ja vielä, jos jollekin jäi epäselväksi, niin vasemmalta oikealle: <br />Sir Edward Islington, Prinssi Ludvig II Glassgow, <br />Paroni Leonardo Strongbow ja Kreivi Oliver VonLiebestad
</i></span><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_2/yliopisto2299_zps7652415c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2299_zps7652415c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2299_zps7652415c.png" /></a>
<span style="color: purple;"><i>Sir Conrad Howard ja Herttua Kristopher Dramodred
<br />Topher jää vielä ensikierrokselle opiskelemaan hetkeksi yliopistoon, mutta siitä ei tule mitään erillistä osaa.. Hän on muita aatelispoikia vähän nuorempi ja siitä tämä järjestely. Muihin perheisiin syntyi perijä ensiyrittämällä, kun herttuoilla on Topehria ennen kolme tytärtä...<br /><br />Niin ja nyt lukija ihanaiset saatte auttaa minua päättämään kuinka käy Conradin tämän tarinan suhteen... Sivupalkissa on äänestys, jonka ehkä jo huomasitte, josta voitte laittaa oman mielipiteenne haluatteko nähdä Vonradia vielä Pinewoodissa, eli luonko tälle oman tontin, josta tämä toimittaa Topherin ystävän velvollisuuksia vai iskeekö herraan kärpästen kirous ja katoaa Pinewoodin tarinasta?</i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Kahden viikon kuluttua olisi tarkoitus jälleen uutta osaa laittaa <br />ja lopultakin päästään kauppiaisiin!<br /><br />Kiitos, jos jaksoitte lukea tänne ja kommentithan on aina toivottuja ;) !<br /> </i></span></div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-20768870622484481342014-03-08T12:02:00.000+02:002014-03-08T12:02:14.295+02:00Aatelispojat kysymysten äärellä 1/2 (yliopisto)<div style="text-align: center;">
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2000_zps41323ece.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2000_zps41323ece.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2000_zps41323ece.png" /></a>
69 kuvaa</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Kesti vähän tämän osan pykääminen tänne. No syitä voi luetella muutosta ja tällä hetkelläkin aivoja tukkivasta flunssasta lähtien, mutta nyt se on täällä, uusi osa! <br /> </i></span><br />
<span style="color: purple;"><i>Tästä tuli nyt sitten kaksiosainen yliopisto-osa, vaikka piti kaikki mahtua yhteen osaan. </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>No mitään en halunnut poistaa ja osa olisi venyt 150 kuvaiseksi, joten poikkasin sen sopivan tuntuisessa kohdassa. Yliopistoon on yllättävän vaikea kehittää mitään, mutta no toivottavasti tykkäätte! Tämä ei nyt ihan ole sitä perinkohtuteisintä Pinewoodia... </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i><br /></i></span></div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2002_zps2722aa22.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2002_zps2722aa22.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2002_zps2722aa22.png" /></a>
Ilmaa leikkaava suhahdus keskeytti poikien keskustelun Edwardin huitaistua edessään seisovaa näkymätöntä vastustajaansa yrittäen luultavasti viiltää tämän vatsaa auki. Syyllisyys kaivoi Ludwigin sisintä tämän raahattua ystävänsä perässään yliopistoon opiskelemaan. Hän tiesi, ettei kumpikaan hänen ystävistään ollut yliopistolla omasta vapaasta tahdostaan. Edward oli pakotettu opiskelijaksi yliopistoon, koska kruununperillinen oli tarvinnut huomaamatonta henkivartijaa. Tätä ei opiskelu itsessään kiinnostanut alkuunkaan. Miehen puuhista päätellen tämä olisi mieluummin ollut Pinewoodissa auttamassa ritarien koulutuskentän suunnittelussa ja rakennuksessa. Oliver puolestaan oli yliopistossa mitä ilmeisesti asemansa takia, sillä mies ei koskaan ainakaan poikana ollut kovin innostunut kouluhommista tai kirjoista lukemisesta ylipäätään.<br />
<br />
Hän itse oli ilmeisesti ainoa, joka todella halusi olla täällä. Lud nautti pienestä vapauden hetkestä, jonka yliopisto tässä elämässä hänelle soi. Ei isää, ei vartijoita, ei aseman tuomia velvollisuuksia. Oikeastaan hän ei ollut pitänyt asemastaan mitään meteliä kampusalueelle saavuttuaan. Kenenkään ei tarvinnut tietää hänen olevan valtakunnan kruununperillinen. Miehestä oli mahtavaa kävellä yliopiston käytävillä tasavertaisena muiden opiskelijoiden joukossa, eikä katsella kun kaikki hänen ympärillään taipuivat kumarruksiin uskaltamatta katsoa häntä silmiin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2003_zps9fb7425b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2003_zps9fb7425b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2003_zps9fb7425b.png" /></a>
"Lud kuuletko sinä?" Oliverin selkeästi hieman närkästynyt ääni tavoitti nuoren miehen hänen ajatuksistaan takaisin ystäviensä pariin. Todella hän oli kysynyt heiltä neuvoa Pinewoodin historian suhteen. Mistään ei tuntunut löytyvän vallankumouksen ajalta kuin ylistyksiä hänen isoisoisästään Gregor Glassgowsta. Aivan kuin historian kirjat olisi pyyhitty tyhjiksi, eikä Strongbown vanhaa hallitsijasukua ollut koskaan ollut olemassa, kun taruissa kansan kielillä.
"Yliopiston kirjasto on paljon suurempi, kuin Pinewoodin keskustan kirjasto, eikä täällä kuninkaan sensuuri välttämättä ole ollut niin ankara. Sieltä minä etsisin," Oliver jatkoi katsellen lumoutuneena näköisenä Edwardin miekkailua näkymättömän vastustajan kanssa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2004_zpsdd1f800f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2004_zpsdd1f800f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2004_zpsdd1f800f.png" /></a>
"Sinä et muuten sitten mene sinne yksinäsi!" Edward puuskahti siirtäen painonsa takajalalle valmistautuen seuraavaan hyökkäykseen.
"Minä olen vastuussa nykyään sielustasi omalla hengelläni ja satun pitämään ainakin omastani sen verran, että haluan sinun pysyvän hengissä. Sitä paitsi Lud, en jaksa ymmärtää miksi sinä jostain historiasta olet huolissasi, ollutta ja mennyttä, minä pikemmin olisin huolissani naisväen vähyydestä täällä yliopistolla." Edward jatkoi huvittuneena vetäen samalla hetken henkeä ennen seuraavaa hyökkäystä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2005_zpsf44917c0.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2005_zpsf44917c0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2005_zpsf44917c0.png" /></a>
"Kyllä täällä sinulle ihan tarpeeksi on naisia nauratettavaksi," Oliver tuhahti paheksuen selvästi Edwardin intoa naurattaa naisia, vaikka kihlasormus kimalteli tämän nimettömässä muistuttaen lupauksesta herttuatar Ofelialle. Oliver olisi itse enemmän kuin mielellään kihlannut Ofelian, ellei tyttö niin innokkaasti olisi itseään Edwardille tyrkyttänyt. "Teillä sentään on molemmilla joku odottamassa, kun palaatte kotiin. Minulla ei ole vielä morsianta." Oliver jatkoi harmistus vain voimistuen äänessään menneiden tapahtumien noustessa mieleen. Ei hän voinut toisille jakaa sydänsurujaan Vernan suhteen, ei hän voinut kertoa että hänellä oli jo tuolla jossain kaksi poikaa, joista hän vain saattoi toivoa isänsä pitävän huolta, kuten he olivat ennen yliopistoon lähtöä sopineet. Hän olisi vienyt Vernan papin aamenelle, mutta vanhemmat olivat ehdottomasti kieltäneet. Isä oli luvannut pitää huolta kaksosista, jos hän vain unohtaisi ajatuksensa Vernan suhteen ja lähtisi yliopistoon. Koulu oli aina ollut hänelle ylitsepääsemättömän vaikeaa. Läksynsä hän oli teettänyt siskollaan Isabellalla, mutta Is ei ollut nyt täällä häntä auttamassa. Pelkkä ajatus kirjoista ja tutkimuksista, joita hänen nyt tulisi lukea, sai pojan tärisemään kauhusta, kun jo pelkän sivun lukeminen vei häneltä monta tuntia.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2006_zpsb02d4fc3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2006_zpsb02d4fc3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2006_zpsb02d4fc3.png" /></a>
"Äläs nyt Oliver synkisty noiden naisten takia!" Edward sanoi ähkäisten samalla kivusta motattuaan rystyset kipeän kuuloisesti seinää vasten. "Minun sisko Eleonoora on ainakin vielä vapaana, enkä nyt sanoisi, että tämä kaikkein vastenmielisimmän näköinen neitokainen Pinewoodissa olisi," Edward jatkoi heiluttaen kättään, kuin toivoen kivun lähtevän siitä ravistuksella.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2007_zps1f9776e9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2007_zps1f9776e9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2007_zps1f9776e9.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2008_zps1375c9f3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2008_zps1375c9f3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2008_zps1375c9f3.png" /></a>
"Varo nyt sen seinän kanssa!" Lud ärähti henkivartijalleen kiukkuisena tämän iskiessä miekkansa puisen seinäpaneloinnin läpi saaden kätensä jatkeen jumahtamaan niille paikoilleen. Ludin ärähdystä seurasi kiivas keskustelu noiden ystävyksien välillä, siitä ettei Edwardin tarvinnut tulla toisten huoneita tuhoamaan. Lud aikoi asua huoneessa vielä muutaman vuoden, jotka opiskelut väkisin veisivät. Oliver ei kuitenkaan keskustelua enää kuullut. Edwardin sanat siskostaan olivat jääneet hänen mieleensä pyörimään. Eleonoora oli ollut vielä lapsi, kun hän oli tämän viimeksi nähnyt, mutta todella kaunis sellainen jo silloin. Tyttö oli todella varteenotettava ehdokas, jota kannatti harkita. Toivottavasti Edwardin käytöstavat eivät olleet sukuvika. Edwardia hän jaksoi aina sopivan kokoisina annoksina, mutta vaimona hän ei samanlaista kestäisi.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2013_zps0ce9863c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2013_zps0ce9863c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2013_zps0ce9863c.png" /></a>
Lud katseli edessään olevaa tyhjää kangasta. Hän tunsi suurta nautintoa, että sai uhrata hetken elämästään asioihin, joista hän todella piti ilman, että isä oli koko ajan kertomassa kuinka kaiken hänen huomionsa tulisi olla järkevien asioiden opiskelussa. Asioiden, jotka auttaisivat häntä tulevassa tehtävässään kruununperijänä. Hänestä oli turha opiskella isän vaatimaa Pinewoodin historiaa, joka vain ylisti yksipuolisesti heidän sukuaan kertomatta mitään siitä, miksi kansa oli talonpoikaiskapinan aikaan saanut tarpeekseen Strongbowsta ja mahdollistanut heidän sukunsa valtaannousun. Hän oli joskus kysynyt vanhalta kotiopettajaltaan, joka oli vinkaisut kauhuissaan kuultuaan pojan kysymyksen kuin tämä olisi juuri määrännyt opettajansa hirsipuuhun. Tiedonjano poltteli hänen sydäntään kuin tuli, joka ei millään suostunut sammumaan. Hänen täytyisi saada tietää, mutta kukaan ei hänelle halunnut tarjota tuota tietoa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2014_zps2b56566d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2014_zps2b56566d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2014_zps2b56566d.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2015_zps2066cb99.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2015_zps2066cb99.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2015_zps2066cb99.png" /></a>
Edward katseli vanhan naisen kasvoja, jotka säihkyivät ilosta miehen kehuessa naisen kauniita muotoja ja hyvin säilyneitä kasvoja. Naisen silmät olivat odottavaiset, ne janosivat lisää kohteliaisuuksia, joita tämän vanha aviomies ei pitkiin aikoihin tälle ollut selvästikään tarjonnut. Ed nautti suuresti uuden valloituksen tekemisestä ja juuri tuosta katseesta, joka kertoi naisen haluavan hänet ja vain hänet.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2016_zps4dc7f057.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2016_zps4dc7f057.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2016_zps4dc7f057.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2017_zps95ec563d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2017_zps95ec563d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2017_zps95ec563d.png" /></a>
Professorin vaimon pikkusormen ympärille kiertämisessä oli kuitenkin etunsa. Edin numerot pysyivät korkeuksissa kuin itsestään ja hän ei todellakaan ollut ansainnut laudatureita tenteistään ja esseistään, mutta jotenkin tämä nainen sen oli järjestänyt. Mies kietoi kätensä naisen ympärille vetäen tämän lähelle itseään. Ed antoi hengityksensä pyyhkiä naisen kasvoja herättäen toivon suudelmasta naisen huulilla, mutta perääntyi nostaen vain naisen käden huulillensa. Tämän pelin hän osasi. Hän antoi itsestään hieman, mutta ei tarpeeksi, jättäen naisen kaipaamaan hänen kosketustaan jokaisen tapaamisen jälkeen aina vain epätoivoisemmin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2018_zps072a1965.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2018_zps072a1965.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2018_zps072a1965.png" /></a>
Katsellen naisen keinuvien lanteiden poistumista yön pimeyteen, Edward tunsi hennon katumuksen äänen huutelevan sisältään. Äänen joka joskus harvoin huusi tarpeeksi kovaa, jotta Ed sen kuuli. Oliver sanat olivat jääneet miehen päähän suostumatta poistumaan. Tämä oli ollut oikeassa Ofelian suhteen. Tyttö oli hänen kihlattunsa ja ansaitsisi parempaa tulevalta aviomieheltään. Katumuksen ääni oli kuitenkin hento ja helppo hukuttaa moniin perusteluihin, joita Ed oli itse käytökselleen keksinyt. Hän ei rakastanut morsiantaan, eikä uskonut koskaan rakastavansakaan. Tämä oli kuitenkin myös hänen elämänsä ja hän halusi nauttia siitä. Mikään mitä Ofelia ei tiennyt, ei voinut tätä satuttaa tätä.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2019_zpsc5972a6f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2019_zpsc5972a6f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2019_zpsc5972a6f.png" /></a>
Lud harppoi väsyneenä Pinewoodin lainsäädäntöä käsittelevältä luonnolta kohti ystäviensä seuraa asuntolan oleskeluhuoneeseen. Luennolla jälleen sivuttu aihetta Strongbown suvun aikaisista laesta, mutta niistä ei oltu kerrottu mitään sen tarkempaa. Lud hätkähti nähdessään paroni Leonardon pitämässä lukupiiriä Oliverin kanssa sohvaryhmän luona. Paronia harvoin näki yliopistolla, jos ei paremmin tietäisi, hän ei olisi uskonut miehen edes asuvan samassa asuntolassa. Tämä näytti ilmestyvän esille huoneestaan vain silloin, kun Lud ei ollut paikalla. Hän ei saattanut ymmärtää, mikä miehellä oli häntä vastaan. Hän ei koskaan ollut mitään pahaa tehnyt paronille, tai ei ainakaan muistanut tehneensä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2021_zpsfea3de3c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2021_zpsfea3de3c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2021_zpsfea3de3c.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2022_zps94f58868.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2022_zps94f58868.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2022_zps94f58868.png" /></a>
Rohkaisten mielensä Lud istuutui muiden seuraan nauttien täysin rinnoin Edin tarjoamasta musiikkiesityksestä. Ei niin hienostunutta soittoa, kuin mitä hän oli siskonsa ja äitinsä kuullut soittavan, mutta ei mies paljoa näistä jäänyt. Lud yritti aloittaa keskustelua valittaen luennon pitkäveteisyydestä, mutta Leonardon pistävän tulinen katse sai hänet nielaisemaan lauseen takaisin kurkkuun ennen kuin hän ehti päästä sitä edes loppuun. Mies katsoi häntä kuin karhunrautoihin jäänyttä kaninpoikasta, jonka aikoi kaikesta tämän viattomuudesta huolimatta nylkeä ja käristää paistinpannulla päivällisekseen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2023_zpsdba8d9e7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2023_zpsdba8d9e7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2023_zpsdba8d9e7.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2024_zpsf345749a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2024_zpsf345749a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2024_zpsf345749a.png" /></a>
Äänekkäästi Leo pamautti kirjan kiinni, kuin kanavoidakseen kaiken vihansa tuohon yhteen ainoaan tekoon, joka kaikessa pienuudessaan sai silti Ludin selkää pitkin valumaan kylmän hikivanan. Kirja kädessään mies poistui sanomatta sanaakaan hyvästelläkseen seuruetta, jossa oli iltaansa aikaisemmin viettänyt. Lud ei koskaan ollut tuntenut oloaan niin epätoivotuksi kuin mitä Leonardo sai hänet tuntemaan ja eniten häntä ärsytti se, ettei hän tiennyt edes mistä tässä kaikessa oli kyse.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2025_zps820b559e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2025_zps820b559e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2025_zps820b559e.png" /></a>
"No sehän kiukustui!" Oliver naurahti jatkaen kirjansa selaamista, kuin mitään merkittävää ei olisi edes tapahtunut. Lud ei kuitenkaan voinut ohittaa mielessään asiaa yhtä keveästi kuin Oliver sen teki. Hänen oli saatava tietää se, mitä selkeästi Leo tiesi. Hänen oli tiedettävä tulevan vaimonsa suvun historia ja myös omansa. Miten hänen isoisoisänsä oli aikoinaan noussut valtaistuimelle?
"Minun on päästävä kirjastolle heti kun se aukeaa," Lud murahti enemmän itselleen kuin seurassaan istuville ystävilleen saaden Edin keskeyttämään soittonsa siihen paikkaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2027_zps3a2db133.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2027_zps3a2db133.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2027_zps3a2db133.png" /></a>
Muutama määrätietoinen harppaus ja Ed seisoi jo hänen edessään vaatien suojattiaan jättämään tuollaiset ajatukset. Hän oli tehnyt tiedusteluja kuultuaan Ludin kiinnostuksesta ja oli saanut selville, että vaarallista kaivella asioita vallankumouksen ajoilta, eikä kukaan järkevä niistä puhunut edes ääneen. Edellinen niitä tutkinut roikkui yhä korppien nokittavana hirsipuussa varoittavana esimerkkinä muille uteliaille. Lud ei missään nimessä saisi lähteä tutkimaan sitä historian käännettä, oli sitten kuninkaanpoika tai ei. Ystävänsä hätää katsellessaan Lud ei voinut sanoa tälle, käyvänsä joka tapauksessa kaivamassa kirjaston arkistoja, vaan tyytyi lupaamaan, ettei menisi. Sanaakaan hän ei kuitenkaan lupauksestaan tarkoittanut. Hän lähtisi aamulla ennen kuin Edward tai Oliver heräisivät.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2038_zps0e07c41a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2038_zps0e07c41a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2038_zps0e07c41a.png" /></a>
Syksyinen kylmän kirpeä ilma täytti Ludin nenän. Hän rakasti tätä syksyn tuoksua, kun pitkä kesä lopulta alkoi kääntyä kohti talvea. Aamu auringon viileässä loisteessa kirjasto näytti tyhjältä kummituskartanolta. Vain pari herranpalvelijaa oli liikkeellä Ludin lisäksi. Lud ei jaksanut välittää muista aamuisista kulkijoista, hänen mieleensä mahtui vain yksi asia, tuo kyltymätön tiedonjano hänen sukunsa historiasta. Oli kuin elämän perustuksista olisi puuttunut kantava kivijalka. Miksi he hallitsivat eivätkä Strongbowt? Oli se sitten mitä tahansa hänen täytyi saada tietää.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2039_zps49837475.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2039_zps49837475.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2039_zps49837475.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2040_zps26e73b01.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2040_zps26e73b01.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2040_zps26e73b01.png" /></a>
Kaivon uumenista kaikui kitisevän valitus Ludin kääntäessä väkipyörää, kuten oli niin monesti nähnyt tavallisten ihmisten tekevän. Innostus pelkästä vedennostosta sai pojan vatsan kuplimaan jännityksestä. Hän ei ikinä saanut tehdä tällaisia asioita kotona. Miten upeaa olisikaan ollut olla ihan tavallinen kansanmies. Vesi oli kylmää kuten ilmakin. Lud kietoi viittaansa tiukemmin ympärilleen muistuttaen itseään, miksi oli kirjastolle tullut. Päättäväisin askelin hän asteli suurille parioville, jotka oli kokonsa puolesta suunniteltu ilmeisesti jättiläisille.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2041_zpsdd815aed.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2041_zpsdd815aed.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2041_zpsdd815aed.png" /></a>
Kovaäänisesti valittaen suuret ovet aukenivat, aivan kuin saranat eivät vielä olisi heränneet tähän päivään. Ilmassa leijui tunkkaisuus ja ylimmät kirjat olivat varmasti keränneet pölyä jo muutaman vuosikymmenen ajan kenenkään niihin koskematta. Muutama ahkera opiskelija oli jo löytänyt paikkansa kirjaston tomuisilta tuoleilta kirjoihinsa täysin uponneina.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2042_zpsd7a6f4b7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2042_zpsd7a6f4b7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2042_zpsd7a6f4b7.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2043_zpscd94baf3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2043_zpscd94baf3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2043_zpscd94baf3.png" /></a>
Hetken tutkittuaan, kuinka kirjaston kirjat oli ryhmitelty, Lud asteli osastolle, jota koristi suurin kirjaimin kyltti "Pinewoodin tunnettu historia". Lud kävi läpi kaikki mahdolliset kirjat ja kääröt, jotka vain voisivat tarjota hänelle edes murusen siitä tiedosta, jota hän niin kiihkeästi kaipasi. Keräten itseensä vuoroin huvittuneita ja vuoroin paheksuvia katseita, mies tasapainoili sylin täydeltä kirjoja ja kääröjä, kohti syvennyksen työpöytiä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2044_zpse7df4cb1.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2044_zpse7df4cb1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2044_zpse7df4cb1.png" /></a>
Lud oli varma, että hän oli käynyt läpi jo kahteen kertaan jok’ikisen kirjan, joka kertoi talonpoikaiskapina vuosista, jolloin hänen isoisoisänsä oli valtaistuimelle noussut. Mikään ei kuitenkaan vastannut hänen kysymykseensä mitä oli tapahtunut? Kaikki sivusivat asiaa, pyörivät sen ympärillä kuin haaskalinnut jätekassalla, mutta eivät kuitenkaan päässeet itse asiaan. Ainoat maininnat olivat vain suurta ylistystä siitä, kuinka hänen isoisoisänsä Gregor oli tuonut rauhan Pinewoodiin, parantanut kansaa vaivanneen mustan surman ja nostanut Pinewoodin talouden takaisin jaloilleen. Silti kukaan ei kertonut, miten vallankumous oli tapahtunut.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2048_zps540c8e62.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2048_zps540c8e62.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2048_zps540c8e62.png" /></a>
Rohkaisten mielensä Lud asteli kirjaston palvelupisteellä seisovan nuoren tytön luo, toivoen tältä apua löytää sellainen henkilö, joka osaisi hänelle Pinewoodin historiaa valottaa kirjoja paremmin. Hän esittäytyi tutkielmaa tekevänä opiskelijana, joka tarvitsi yksityiskohtaisempaa tietoa Pinewoodin historiasta, kuin mitä oli kirjoista löytänyt. Tyttö katseli arvioiden hänen ylhäisiä vaatteitaan punniten samalla kysymyksen arkuutta. Tämä oli selväsi kuullut tutkijasta, joka oli liiaksi innostunut Pinewoodin historian vivahteita tutkimaan ja oli lopulta päätynyt korppien juhlaillalliseksi.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2049_zpscf530f42.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2049_zpscf530f42.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2049_zpscf530f42.png" /></a>
Lud kaivoi taskustaan muutaman riikintaalerin toivoen niiden löysäävän tarpeeksi tytön kielen kannattimia. "Ehkä nämä auttavat ymmärtämään mitä tarkoitan?" Lud sanoi heilutellen rahoja tytön silmien edessä kuin itämainen käärmeenlumoaja. Mies tunsi jännityksen aallon hyökyvän lävitseen tytön ojentaessa kätensä tarttuakseen lahjukseen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2050_zps06f657d4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2050_zps06f657d4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2050_zps06f657d4.png" /></a>
Tyttö oli vinkannut, että keskimmäisessä kerroksessa saattoi olla herranpalvelija, jolla olisi vastaus Ludin arkaluontoiseen ongelmaan. Lud harppoi kierreportaat ylös jättäen kiireissään välistä joka toisen askelman. Kruununperillinen tunsi jännityksen kuplivan valtoimena sisällään saaden hänen näkökenttänsä äärilaidat tummumaan ja tasapainon miltei pettämään miehen nähdessä tytön kuvaileman henkilön pyyhkimässä pölyjä valtavien kirjojen päältä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2051_zps0af88757.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2051_zps0af88757.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2051_zps0af88757.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2052_zps9ce3a3da.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2052_zps9ce3a3da.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2052_zps9ce3a3da.png" /></a>
Ojentaen tärisevän kätensä miestä kohden toivoen, että pystyisi hallitsemaan edes vähän itseään, Lud esittäytyi historian opiskelijaksi, joka tarvitsi asiantuntijan apua tutkielmansa tekemisessä. Lud kierteli ja kaarteli asiansa ympärillä saamatta sanottua suoraan sitä, mitä todella kaipasi tältä edessään seisovalta mieheltä. Hän kaipasi apua vallankumouksen tapahtumien selventämisessä, mutta sitä hän ei saanut sanottua. Hän oli aivan kuin ne kirjailijat joiden kirjoja mies oli koko aamun selannut lävitse. Silti munkki kuunteli uskomattoman kauan Ludin vaivaantunutta kiertelyä ja kaartelua. Jokin miehen silmissä sai Ludin kuitenkin uskomaan, että tämä ymmärsi mitä hän tarkoitti. Sen nähdessään Lud lopetti loputtoman kertomuksensa ja jäi seisomaan hiljaa paikoilleen kuin ruokaa odottava koira.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2053_zps0c9673e8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2053_zps0c9673e8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2053_zps0c9673e8.png" /></a>
Hiljainen hetki tuntui jatkuvan ikuisuuksia. Lud saattoi kuulla kuinka joku kirjastoon tullut innokas lukija käänsi alakerrassa kirjan sivua, hän kuuli kuinka shakinpelaaja toisella puolella salia teki seuraavan siirron ja hän olisi voinut vaikka vannoa, että kuuli hämähäkkien kutovan verkkojaan kirjojen takana kiinnittäen ne yhä tiukemmin paikoilleen. Lopulta munkki kääntyi ympäri ottaen askelia kohti seuraavaan kerrokseen vieviä kierreportaita, nostan samalla kätensä olkapäänsä yli ja koukistaen etusormensa kutsuen Ludin seuraamaan askeliaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2057_zpsa20fb9b3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2057_zpsa20fb9b3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2057_zpsa20fb9b3.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2058_zps0418ec43.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2058_zps0418ec43.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2058_zps0418ec43.png" /></a>
Kierreportaat toivat parivaljakon ovettomaan huoneeseen, jonka seiniä ympäröivät kirjoja notkuvat loputtomat hyllyt ja keskellä huonetta oli soma pieni istuinryhmä kuin houkutellen huoneeseen saapuvaa nauttimaan hetken kanssaan. Munkki asteli määrätietoisesti hyllylle laittaen kätensä kirjojen taakse selkeästi jotain sieltä etsien. Lud tunsi sydämensä hakkailevan jännityksestä. Hän saisi lopultakin vastaukset kysymyksiin, jotka aina ennen olivat saaneet kuuliansa vinkaisemaan kauhusta kuin rotta loukkuun jäädessään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2059_zps25739532.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2059_zps25739532.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2059_zps25739532.png" /></a>
Lud säpsähti hieman, kun osa kirjahyllystä kääntyi narahtaen muodostaen miehen mentävän aukon hyllyn takana häämöttävälle kiviselle salakäytävälle. Kääntyvähylly jätti jälkeensä paksun kaarevan muodostelman pölyä siitä kohtaa jossa hyllyn reuna oli laahannut lattian epätasaista pintaa pitkin. Salaovesta ei selkeästikään ollut kuljettu vuosikausiin. Lud tunsi sydämenlyöntiensä kiihtyvän entisestään hänen astuessaan munkin perässä kylmään kiviseen käytävään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2060_zps78bae37f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2060_zps78bae37f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2060_zps78bae37f.png" /></a>
Käytävän seiniä peittivät paksut roikkuvat kasvustot, jotka tunkivat vartensa esiin harvojen kiviseinien ajansaatossa harvenneiden välistä. Hiljainen tuulen vire käytävällä sai Ludin epäilemään, että kasvit saattoivat tuoda jopa kaivattua eristettä ulkoilman ja sisäilman välille kivien välissä olevilla kasvustoillaan. Lud katseli arastellen ympärilleen tuntien itsensä varkaaksi, joka anasti jokaisella silmäyksellään hänen edessään kävelevältä munkilta jotain sellaista jota ei välttämättä ollut hänelle tarkoitettu. Hän tunnisti vanhoista kuluneista seinävaatteista Strongbown suvun vihreät värit ja kettumaisen hahmon, jotka vielä juuri ja juuri olivat erotettavissa koiden ja pölyn tekemien tuhotöidensä jäljiltä. Sen oli pakko olla vallankumouksen ajoilta peräisin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2062_zps5a58b8b2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2062_zps5a58b8b2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2062_zps5a58b8b2.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2063_zps082c4bae.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2063_zps082c4bae.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2063_zps082c4bae.png" /></a>
Lud kiirehti nähdessään munkin katoavan käytävän päässä nurkan taakse. Hetken hän hämmästeli mihin mies oli mennyt, mutta kivestä rakennetussa portaikossa kaikuivat vielä etäisesti miehen sandaalien askeleet, joiden tahtia kuunnellen Lud lähti kiipeämään ylöspäin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2064_zpsd4791cd7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2064_zpsd4791cd7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2064_zpsd4791cd7.png" /></a>
Pieni vanha pölyinen huone, jonka parhaat päivät olivat olleet aikoja sitten, jos niitä koskaan oli ollutkaan, avautui Ludin silmien edessä. Munkki kaiveli kääröjä etsien käsillään selkeästi jotain tiettyä, jotain jonka tämä olisi tunnistanut missä vain pelkällä tuntoaistillaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2065_zps58172c80.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2065_zps58172c80.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2065_zps58172c80.png" /></a>
"En ole koskaan tätä kenellekään näyttänyt ja uskoin pitkään näyttäväni tämän vain seuraajalleni, kuten minunkin edeltäjäni ja hänen edeltäjänsä. Tämä on salaisuus, joka on kulkenut eteenpäin ja jonka tietämisestä ei kannata huudella. En ajatellut tätä sinulle näyttää, mutta jokin sinussa sai minut uskomaan, että tämä on ollut kaiken tämän tiedon varjelun tarkoitus. Vain tieto voi ohjata tekemään elämässään oikeita valintoja. Me ihmiset olemme kuin kuivuneet lehdet tuulen vietävänä, menemme sinne mihin voimakkain tuuli meidän haluaa menevän ja vain tieto todellisuudesta voi muuttaa tuon kulku suunnan." Mies sanoi saaden Ludin miltei huvittumaan vakavuudellaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2067_zps39ba3076.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2067_zps39ba3076.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2067_zps39ba3076.png" /></a>
Hän kuitenkin himoitsi enemmän kuin mitään muuta tuota pieniin puisiin kansiin laitettua paperinippua, joka miehen kädessä oli. Tarve lukea sen sisältö sai Ludin nyökkäämään kuin hän olisi juuri ymmärtänyt miehen retorisen puheenvuoron.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2069_zps7f038ddb.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2069_zps7f038ddb.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2069_zps7f038ddb.png" /></a>
Lud ei ehtinyt kärsimättömyydeltään etsiä istumapaikkaa, jossa hän olisi kirjeen lukenut vaan romahti siihen paikkaan istumaan avaten innosta pursuen papereita suojelevat kannet. Tätä hän oli odottanut jo vuodet ja nyt lopulta hänelle todellakin selviäisi, mitä Pinewoodin vallankumouksessa oli todella tapahtunut.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2070_zps005f2ff7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2070_zps005f2ff7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2070_zps005f2ff7.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2071_zpsa40ef4cb.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2071_zpsa40ef4cb.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2071_zpsa40ef4cb.png" /></a>
<i>"Raskain sydämin minä Wyatt Tennberg, edesmenneen rakkaan kuninkaamme Karl VI Strongbown luotetuin neuvonantaja, tänä synkkänä Jumalan vuonna 1349 kirjoitan tätä kirjettä odottaen oman kohtalon hetkeni koittamista. Lähetän tämän kirjeen sinulle rakas ystäväni, sillä pelkään todellisten tapahtumien katoavan vallananastaja Glassgown valtaannousun myötä. Tiedän sinun arvostavan kaikkea kirjoitettua ja haluavan säilyttää myöhemmille sukupolville myös meidän tarinamme. Glassgow on määrännyt jo poltettavaksi kaikki tekstit, jotka Strongbown kuningasperheen hyveellisyydestä kertovat. En tiedä mistä aloittaisin ystäväni. On niin paljon kerrottavaa ja minulla niin vähän aikaan enää jäljellä.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2072_zps523e65b5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2072_zps523e65b5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2072_zps523e65b5.png" /></a>
<i>Pinewood on aina ollut tunnettu viljavista maistaan ja runsaista kala-apajistaan. Täällä on talonpojilla, kauppiailla sekä meillä aatelisilla aina ollut hyvä olla. Tästä olemme kaikki olleet kiitollisuuden velassa rakkaalle hallitsijasuvullemme Strongbowlle. He ovat aina osoittaneet lähimmäisen rakkautta ja oikeudenmukaisuutta jopa heikoimmille yhteiskuntamme jäsenille. He eivät koskaan ole keränneet liikaa veroja, jotta kaikilla on riittänyt viljaa kylvettäväksi omiin peltoihinsa, eikä vain aatelisten pöytään tuotavaksi. Meillä on ollut niin hyvä olla, niin pitkään.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2073_zps728a9cab.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2073_zps728a9cab.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2073_zps728a9cab.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2075_zps374e0b04.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2075_zps374e0b04.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2075_zps374e0b04.png" /></a>
<i>Ihmisen muisti vain on kovin lyhyt. Tämä Jumalan kirous, kuin koettelemus Jobin kirjasta, musta surma on vaatinut liian monta henkeä omakseen viimeisten vuosien aikana. Oliko Strongbown hallisija suvun syy, että tällainen tauti rajojemme sisälle tuli? Oliko Strongbown syy, että sato jäi pieneksi samaan aikaan talven ollessa pitkä ja kesän ollessa auttamattoman lyhyt ja kylmä?
Minä en saata uskoa, mutta rahvas on tyhmä, kun taudit ja nälkä sitä vainoavat. Kun joku lupaa helpotusta, niin rahvas seuraa perässä kuin sokea aasi porkkanan tuoksua. Onhan se aina nähty.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2076_zps675fc3c9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2076_zps675fc3c9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2076_zps675fc3c9.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2077_zps67a85abe.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2077_zps67a85abe.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2077_zps67a85abe.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2079_zpsd76bf534.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2079_zpsd76bf534.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2079_zpsd76bf534.png" /></a>
<i>Kuninkaan ritareihin kuulunut Gregor Glassgow tiesi aivan hyvin, kuten minä ja sinä, että mustasurma oli alkanut jo hellittää otettaan kansalaisista käytyään joka talon läpi sekä kevään merkeistä, että kesällä sato tulisi olemaan runsas. Silti hän nousi tuona kirottuna päivänä torin keskellä sen lahon tynnyrin päälle julistamaan sitä, kuinka nämä koettelemukset olivat kaikki lähtöisin hallitsijasuvun syntisestä ja hulppeasta elämästä. Kaikki tuo täyttä valetta, mutta siellä missä on kuivaa heinää, kipinä ottaa helposti syttyäkseen liekeiksi ja lopulta polttaa kaiken mukanaan. </i><br />
<i><br />Tiedän hyvin, ettei tuo ollut totta. Rakas kuningas ja kuningattaremme eivät nauttineet yltäkylläisyydestä kansan nähdessä nälkää. Monta kertaa näin kuningattaren lähettävän leipäkoreja jaettavaksi nälkäänäkeville, vaikka ruokaa ei ollut riittävästi edes heille itselleen, mutta voi kuinka asiat unohtuvatkaan.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2080_zps487282a5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2080_zps487282a5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2080_zps487282a5.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2082_zps3e67be05.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2082_zps3e67be05.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2082_zps3e67be05.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2083_zps369e19a6.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2083_zps369e19a6.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2083_zps369e19a6.png" /></a>
<i>Jos kansa olisi tiennyt kaiken sen, mitä mekin tiedämme ystäväni, niin tuo tynnyrillä vapautusta Strongbown hallitsijasuvusta huutanut mies ei olisi saanut edes nimeään historian kirjoihin. Gregor oli kuitenkin suunnitellut jokaisen sanansa tarkoin, jonka hän rahvaalle lausui. Hänen päämääränsä oli viedä kruunu Strongbowlta ja sen hän tekikin. Yritin varoittaa rakasta kuningastani, usko ystäväiseni, minä todella yritin. Kerroin kuinka tuollaiset puheet ottivat helposti tuulta alleen, mutta kuningas ei uskonut.
Glassgowlle hetki oli otollisin. Muutamalla lupauksellaan hän sai taakseen tärkeimmät ja vanhimmat aatelisperheet esiintyen itse kansan vapauttajana ja paremman huomisen tuojana. Siinä mistä aatelinen ensin kulkee, niin kulkee nopeasti rahvas ja kirkko perässä. Uskon etteivät talonpojat ymmärtäneet mitään aateliston valtataistelusta, he kuulivat vain lupauksen leivästä perheilleen ja seurasivat Galssgowta. Luoja siis suokoon anteeksi noille tietämättömille houkille.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2084_zpse93fd07d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2084_zpse93fd07d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2084_zpse93fd07d.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2095_zps55e176ba.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2095_zps55e176ba.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2095_zps55e176ba.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2096_zpsc99e3cd2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2096_zpsc99e3cd2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2096_zpsc99e3cd2.png" /></a>
<i>Tätä seurasi päivät, jotka saivat minut toivomaan, että musta surma olisi vienyt minut mukanaan taudin riehuessa voimakkaimmillaan. Linnan käytävät täyttyivät kauhun sekaisista äänistä Glassgown tukijoiden vallatessa Strongbown suvun linna itselleen. Luostarin kaikki nunnat teurastettiin kuin eläimet näiden vannottua uskollisuutta Strongbowlle. Talonpojat, jotka eivät vannoneet uskollisuuttaan Glassgown suvulle, hirtettiin pettureina varoittavina esimerkkeinä Glassgown suvun mahdista.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2097_zps5abf9726.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2097_zps5abf9726.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2097_zps5abf9726.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2098_zps9eef6306.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2098_zps9eef6306.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2098_zps9eef6306.png" /></a>
<i>Kuningasperhe vangittiin ja tuomittiin kuolemaan tuossa enemmän sirkusta muistuttaneessa oikeuden käynnissä. Kuninkaan kohtaloa en olisi halunnut nähdä, mutta minut pakotettiin katsomaan, kun hänen tuomionsa maanpetoksesta pantiin täytäntöön. Rakas ystäväni, kyyneleet kohoavat edelleen silmiini, kun mietin tuota hirveää päivää. Kuten tiedät, rangaistus maanpetoksesta on hirvittävä. Rangaistua kidutetaan kunnes tämä jo rukoilee kuolevansa, mutta ei silti saa kuolemaa. Kuningas raahattiin käsistä sidottuna hevosen perässä keskelle toria rakennetulle tasanteelle, jossa häntä hirtettiin kunnes hän oli melkein kuollut, jonka jälkeen hänet suolistettiin elävältä, kunnes hänen rukouksiinsa kuolemasta vastattiin lopultakin yhdellä kirveenlyönnillä, joka irrotti pään rakkaan kuninkaani hartioista. Voi rakas ystäväni. Voit uskoa kuinka minä kärsin katsellessani rakkaan kuninkaani kohtaloa. Kuninkaan jonka kasvua olen seurannut tämän syntymästä lähtien, jonka lapsia olen opettanut ja lastenlapsia syleillyt kuten omiani.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2099_zpse30ea1f7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2099_zpse30ea1f7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2099_zpse30ea1f7.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2100_zps7be78d52.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2100_zps7be78d52.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2100_zps7be78d52.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2101_zps20bca025.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2101_zps20bca025.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2101_zps20bca025.png" /></a>
<i>Vain pieni Mikael, kruununprinssin poikavauva, rakkaan kuninkaani lapsenlapsi, sai pitää henkensä, sillä vallananastaja ja murhaaja Gregor ei halunnut esiintyä vauvantappajana, vaikka kaikki imeväistä vanhemmat määräsikin teloitettaviksi. Pojalta vietiin kuitenkin tämän arvonimet ja oikeudet. Hänestä tehtiin paroni, mikä häpeä, niin mitätön arvo kun paroneilla olikaan aatelisten keskuudessa. Nyt rakas kuninkaani tai se mitä hänestä on jäljellä, hänen perheensä ja merkittävimmät seuraajansa roikkuvat yhdessä seipäistä linnanmuureilla varoittavana esimerkkinä muille. Kauppiaat ja talonpojat roikkuvat yhä köysissään kuoleman niityksi nimetyllä pellolla odottaen vielä pääsyään maan kylmään rauhaan.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2108_zps02e16f48.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2108_zps02e16f48.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2108_zps02e16f48.png" /></a>
<i>Minä en tiedä miksi minun henkeni vielä minussa virtaa, ehkä tarkoitukseni oli kirjoittaa tämä kirje sinulle, jotta jälkipolville jää tieto, mitä todellisuudessa tapahtui. Glassgowt tulevat kertomaan oman puolensa tarinasta ja tahraamaan Strongbown maineen hirmuhallitsijaksi, vaikka nämä eivät koskaan sitä olleet. Rakas ystäväni, toivon, että Strongbown suku vielä joskus nousisi valtaan oikealle paikalleen.
</i><a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2109_zps58798e44.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2109_zps58798e44.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2109_zps58798e44.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2112_zps92409228.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2112_zps92409228.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2112_zps92409228.png" /></a>
<i>Kunnia Strongbown suvulle ja Jumala heitä auttakoon!
<br />Sir Wyatt Tennberg,
<br />Ainoan ja Oikean kuninkaan Karl VI Strongbown luotetuin neuvonantaja"</i><br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a name='more'></a><br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2113_zps9c73b53b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2113_zps9c73b53b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2113_zps9c73b53b.png" /></a>
Kirje tipahti Ludin käsistä lattialle. Hän ei kyennyt uskomaan mitä oli juuri lukenut perheensä menneisyydestä. Hänen ylistetty isoisoisänsä ei ollut murhamiestä parempi. Ludin piti päästä ulos, kauas tästä pölyisestä tunkkaisesta huoneesta, jossa hengitys tuntui vaikeutuvan hetki hetkeltä. Hän oli halunnut vastauksia, mutta ei ollut ikinä odottanut historian pitävän sisällään tällaista salaisuutta.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2114_zps18ec0d55.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2114_zps18ec0d55.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2114_zps18ec0d55.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Yliopisto2_1/yliopisto2116_zps59031add.png.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2116_zps59031add.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2116_zps59031add.png" /></a>
Lud juoksi niin kovaa kuin jaloistaan pääsi. Hän hukutti tunteensa, pahan olonsa juoksemiseen, jättäen sisällään kaivavasta syyllisyydestä murenan taakseen jokaisella tömähdyksellä joka kuului kun hänen pehmeä nahkatossunsa osui soratien karheaan pintaan. Hän halusi pois kaikesta. Hän halusi karkuun menneisyyttä, miksi hän oli ollut niin utelias? Suvun menneisyys sai hänet tuntemaan itsensä likaiseksi, tahratuksi, pahaksi. He olivat murhaajia, jotka kantoivat esi-isiensä syntejä harteillaan pitämällä kiinni vääryydellä anastetusta valtaistuimestaan.
Ei ihme, että Strongbow vihasi häntä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Tässä puolessa ei nyt vielä paljoa yliopistoelää ollutkaa, mutta en ole kyllä tulevaisuudessakaan ajatellut kovasti kirjoitella esseiden ja lopputöiden tekemisestä. Toivottavasti Pinewoodin historia katsaus ei tappanut tylsyydellään, mutta olen pitkään miettinyt tapaa, missä kohtaa valottaisin Glassgown ja Strongbown suvun historiallisia jännitteitä enemmän ja tämä nyt tuntui sopivimmalta niistä ajatuksista mitä päässä sattui pyörimään... <br />Kaikella, kun on merkityksensä juonen suhteen ;) ..<br /></i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Tässä puolikkaassa oli nyt Lud pääosassa, mutta seuraavassa on sitten ihan toinen poitsu omine ongelmineen ja mietteineen... Se onkin sitten sitä perinteisempää Pinewoodin tyyliä ;) ..</i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Kuvat on jo valmiina seuraavaa osaa varten, joten sen kanssa ei mene näin kauaa.. </i></span></div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-12336403045938757992014-01-31T11:59:00.000+02:002014-01-31T11:59:48.809+02:0036. Osa: Strongbow<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36000_zps87e01400.jpg.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36000_zps87e01400.jpg" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36000_zps87e01400.jpg" /></a>
<br />
<br />
<b><i></i></b>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>No niin täällä taas, kuten luvattu paronien merkeissä. </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Yritin kasata kattavan kuvauksen kertaukseen tuohon alle Strongbown perheen tapahtumista, kun viime paronien osasta on sen verran aika päässyt vierähtämään... *Kröhöm*</i></span><br />
<br />
<span style="color: purple;"><i>Kuvat on otettu vanhalla koneella, joten niiden laatu ei välttämättä ole sama, kuin mitä uudella koneella otetuissa olisi, mtuta saa nyt luvan kelvata. </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Kirjoituksessa edelleeen toivomisen varaa, mutta toivottavasti osa kelpaa ;) </i></span></div>
<br />
<b><i></i></b>
<b><i>Strongbowlla: </i></b><i>Ina, Mikaelin ja velhotar Siiri Rembrantin suhteen tuotos, ilmestyi talolle hakien turvaa isosiskoltaan Roosalta ja kaksoissiskoltaan Idalta, joiden ilkeys oli vertaansa vailla. Roosa teloitettiin tämän kierroksen aluksi kuninkaallisten osassa, mutta Ida jäi vielä hallinnoimaan mökkiä. Siiri tyttöjen äiti oli kadonnut, josta Mikael oli kovin huolissaan. Siiri löytyi lopulta Pinewoodin vanhan metsän lammesta. <br /><br />Mikael yritti taivutella Idaa muuttamaan siskonsa tavoin Strongbown kartanoon, mutta tyttö ei suostunut. Hänellä oli hyvä olla Roosan kanssa mökissä. Ina löysi Rembrantien mökin takaa äitinsä piilottaman laatikon, josta hän sai tytölle tarkoitetut Siirin taikavoimat.<br /><br />Henriett ikävöi rakastaan, Erik Petersonia, joka kuoli hänen unelmoimansa tyttären takia. päättäen, ettei Erikin kuolema ollut turhaa, nainen keskitti yhä enemmän huomiota tyttärensä säädylliseen kasvatukseen, varsinkin kun tämä oli saanut kuninkaan pojan kihlaamaan itsensä. Korvatakseen edes jotain Erikin perheelle Henriett antoi Catherinen pestata Erikin tyttären Matildan kamarineidokseen kuninkaanlinnaan. <br /><br />Leonardo punoi juoniaan kuninkaan päänmenoksi Roosa Rembrantin kanssa. Roosan toiveena oli ollut, että poika kihlaisi hänet ja hän pääsisi pois metsämökistä aatelisten ilmoille, mutta Leo kieltäytyi. Roosa uhkasi kuitenkin vielä toteuttaa suunnitelmansa Glassgown suvun kaatamiseksi ja oli varma, että se vielä toteutuisi. Leo päätti kuitenkin huolehtia omista suunnitelmistaan itse ja sopi kihaluksestaan prinsessa Annabellan kanssa ennen yliopistoon lähtöään.</i><b><i><br /></i></b><br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36001_zps4c31da74.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36001_zps4c31da74.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36001_zps4c31da74.png" style="cursor: move;" /></a>
Hätäisesti kovettumien peittämät kädet hieroivat kalliita mausteita kalamedaljongin joustavaan kylmään pintaan. Suola pureutui naisen käsien tuoreisiin haavoihin saaden Edithin muistamaan jälleen mistä ne olivat tulleetkin. Kiireessä hän oli kiskonut ruotoja irti ja viiltänyt samalla ikävästi käsiään enemmän kuin kerran. Mutta tänään hänen oli saatava iltaruoka valmiiksi ajoissa. Nyt kun Leonardokin oli yliopistossa, hänelle ei riittänyt tarpeeksi auttavia käsiä Strongbown suuressa kartanossa.<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36002_zpsc99f045b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36002_zpsc99f045b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36002_zpsc99f045b.png" /></a>
Kaksosten syntymäpäivä oli kuitenkin kaiken sen kivun arvoinen. Kiireesti Edith tarjoili ruoan ja kutsui kartanon asukkaat syömään kiirehtien itse omaan pieneen mökkiinsä, jossa kaksoset jo malttamattomina odottivat äitiään. Vaikka Leo ei päässyt paikalle, hän oli silti muistanut Timonia ja Tinaa kakuilla Edithin mielestä aivan liian hienoilla kakuilla. Edith oli ollut kartanon perijälle enemmän äiti, kuin Henriett koskaan tämän lapsuudessa. Mies halusi, että palvelijattarella olisi kaikkea ja tämän lapset olivat hänen elämänsä suurin onni, joten näiden ilahduttaminen ilahdutti myös häntä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36003_zps2190a3ff.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36003_zps2190a3ff.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36003_zps2190a3ff.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36004_zps5cf746d7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36004_zps5cf746d7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36004_zps5cf746d7.png" /></a>
"Äiti tuli!" Tina kiljaisi iloisena kuin huomauttaakseen veljelleen, että nyt he voisivat lopultakin puhaltaa pitkään palaneet kynttilät sammuksiin. Malttamattomina molemmat kumartuivat kakun puoleen ja puhaltaakseen kynttilät, kun Edith vielä haukkoi henkeään juostuaan matkan keittiöstä mökkiinsä. Silti tämä oli onnellisempi kuin koskaan päästessään kuitenkin osaksi lastensa suurta hetkeä. Uskomatonta kuinka nopeasti aika saattoi kuluakaan. Kumarrus, puhallus ja puff…
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36005_zps13f5fe34.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36005_zps13f5fe34.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36005_zps13f5fe34.png" /></a>
Tina ja Timon Venho<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36006_zpsc258fbdf.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36006_zpsc258fbdf.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36006_zpsc258fbdf.png" /></a>
Catherine istui hiljaa paikoillaan yrittäen kohdistaa kaiken huomionsa edessään höyryävään ruokaan peilaillen välillä kädessään olevaa haarukkaa hopealautasen kiillotetusta pinnasta. Mitä ikinä hän tekikään, seurasi sitä pistävä katse pöydän toiselta puolelta huomautuksena siitä, ettei käytös ollut lainkaan sopivaa hänen asemassaan olevalle nuorelle neidolle. Cathy huomasi vieressään Inan suoristelevan selkäänsä Henriettan kiukkuisen tuhahduksen jälkeen oman tyttärensä ryhdistä, vaikkei huomautus Inan ryhtiä ollut koskenutkaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36007_zps13c9da35.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36007_zps13c9da35.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36007_zps13c9da35.png" /></a>
"Catherine! Välillä minusta tuntuu, ettei sinua kiinnosta ollenkaan käytöstapojen oppiminen!" Henriett huudahti ääni epätoivoa täynnä huomatessaan puheidensa olevan vain hentoa vapinaa puiden lehdissä. "Sinut haetaan jo ennen kevään alkua uuteen kuninkaanlinnaan esiintymään hovissa, etkä sinä edes osaa istua suorassa ja syödä yhtä aikaa," Henriett aloitti moittien painokkaasti, mutta loppu naisen puheesta hukkui mietteliääseen mutinaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36008_zps9760e0ce.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36008_zps9760e0ce.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36008_zps9760e0ce.png" /></a>
Jos Cathy jotain äidistään tiesi, niin se oli se, ettei tämän saanut antaa miettiä mitään liian kauan, sillä koskaan ei voinut tietää mitä tämä seuraavaksi keksisi. Kiireesti tyttö kiinnitti seurueen huomion kartanon ullakkotilojen remontointiin, jota tehtiin kartanoon muuttavaa prinsessa Annabellaa varten. Mikael oli myös luvannut yhden huoneen yläkerrasta Inalle, joka nyt nukkui Leonardon poissa ollessa perheen perijän huoneessa. Ullakkotilojen remontointi oli aina turvallinen vaihtaa keskustelun aiheeksi, sillä Mikael tarttui siihen aina ja jos isä tarttui keskusteluun, ei äiti voinut antaa omille ajatuksilleen rauhaa, jottei mies saisi päähänsä mitään taiteellisia ideoitaan, joilla ei aina ollut tekemistä todellisen maailman kanssa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36044_zps023c9718.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36044_zps023c9718.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36044_zps023c9718.png" /></a>
Lumipeite antoi odottaa itseään tänä talvena. Cathy tapaili huoneensa suojissa reipasta iloista kansan sävelmää, jonka oli kuullut markkinoilla käydessään. Hymy nousi tytön huulille tämän miettiessä äitinsä ilmettä, jos tämä nyt kuulisi mitä Pinewoodin tuleva kuningatar soitteli. Hän piti iloisesta reippaasta sävelestä, mutta enemmän hän piti sen tarjoamasta hetken mahdollisuudesta olla ihan tavallinen tyttö ilman aateliston vaikean taiteelliseksi hienostunutta musiikkimakua. Cathy ei elämältään paljoa olisi tarvinnut ollakseen onnellinen. Elämä Ludin rinnalla olisi jo hänelle riittänyt vaikka tämä olisikin ollut aivan tavallinen poika.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36045_zps0bcde02d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36045_zps0bcde02d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36045_zps0bcde02d.png" /></a>
Tavallaan hän uskoi, että he olisivat olleet onnellisempia pienessä metsämökissä viljellen pientä peltoa ja lapsiaan kasvattaen kaukana aatelisten juonitteluista ja vallan tavoittelusta. Tytön sormet kietoutuivat tiukemmin viulunkaulan ympärille kuin peläten menettävän sen lohduttavan sävelen minä hetkenä hyvänsä. Toisaalta hän ei malttanut odottaa talven päättymistä ja muuttoa kuninkaan linnaan kaikista peloistaan huolimatta. Täällä hän oli yksin, mutta keväällä kuninkaanlinnassa hänellä olisi Lud.<br />
<div style="text-align: center;">
****
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36048_zps0cfb1066.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36048_zps0cfb1066.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36048_zps0cfb1066.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36049_zps80ea08e8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36049_zps80ea08e8.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36049_zps80ea08e8.png" /></a>
</div>
Ina tavasi loitsukirjassa olevia koukeroita yrittäen ottaa selvää siitä, mitä milläkin yrtillä tai sanaparilla sai aikaiseksi. Hän ei voinut ymmärtää, miksei hänen esi-isänsä voineet kirjoittaa selvemmin, vaan jokaisella näytti olevansa oma tapansa kirjoittaa kukin kirjain. Mikael oli antanut vanhan hylätyn metsämökin tyttärelleen sillä ehdolla, ettei tämä toisi taikaesineitään mökin ulkopuolelle. Mies pelkäsi valtavasti tyttärestään paljastuneita mystisiätaitoja, mutta uskoi silti, että tytön äiti Siiri olisi näin halunnut hänen tekevän. Toinen syy oli loitsukirja, joka oli seurannut Inaa joka puolelle ilmestyen mitä epäsopivimmissa paikoissa vaatien tyttöä lukemaan itseään. Kun kirja oli ilmestynyt kesken illalliskutsuja, oli Mikael saanut tarpeekseen. Roosan paljastuttua kuningattaren myrkyttäjäksi kuningas oli määrännyt ottamaan kiinni kaikki, jotka olivat tekemisissä jonkin asteen taikuuden kanssa, joten Ina olisi piilotettava loitsukirjoineen ja vanha metsämökki oli tarjonnut sen mahdollisuuden. Silti isänä mies pelkäsi paljon enemmän pahuuden voimia kuin kuninkaan vartiosta, sillä ne olivat häneltä vieneet jo Siirin. Hän ei halunnut menettää tytärtäänkin oli vastassa sitten kuka tahansa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36061_zps49b305e3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36061_zps49b305e3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36061_zps49b305e3.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36063_zpsaa701d4b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36063_zpsaa701d4b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36063_zpsaa701d4b.png" /></a>
Suurin osa loitsukirjan sisällöstä oli reseptejä luonnonyrteistä sekoitettaviin erilaisiin parantaviin keitoksiin, mutta välillä seassa oli taikoja, joiden vääriin käsiin joutumisen seurauksia Ina ei edes uskaltanut ajatella. Ensimmäinen tytön langettama loitsu olikin ollut suojataika loitsukirjan ympärille, joka oli ollut helppo suorittaa. Vaikka toisaalta kirja suojeli jo tietojaan hänestä oikein mainiosti esi-isien huonon käsialan takia, jota oli aivan mahdoton tulkita vain pikaisella vilkaisulla. Silti koskaan ei voinut olla tarpeeksi varovainen. Oli esi-isien kirja sitten kuinka vaikeasti luettavissa, sitä tavoittelivat silti monet tahot. Inaa kuvotti ajatus sisarensa kuolemantuomiosta, mutta silti Roosa oli ollut sydänjuuriaan myöten pahuuden pauloissa ja tämä olisi varmasti halunnut kirjan perheen sisäisine salaisuuksineen itselleen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36064_zps05462641.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36064_zps05462641.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36064_zps05462641.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36066_zps3b53a1ec.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36066_zps3b53a1ec.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36066_zps3b53a1ec.png" /></a>
Alkuun jo pelkät reseptit olivat tuottaneet vaikeuksia, mutta nyt hiljalleen hän oli oppinut hallitsemaan äitinsä vanhaa taikasauvaa, joka oli ilmestyneet mökkiin kun vanha loitsukirja oli asetettu paikoilleen. Aivan kuin se olisi tiennyt olevansa nyt kotona turvassa. Kuvitellen taikovansa mitä ihmeellisimpiä asioita, joita hän vain saattoi kuvitella, Ina harjoitteli tunteja vanhan peilin edessä sauvansa heilauttelua. Aluksi hän oli saanut sauvan vain sotkuun hiustensa kanssa ja siinä sivussa käräyttänyt muutaman hiuskiehkuran, joiden päähän ilmestymistä oli kartanolla saanut selitellä Henriettalle ja Cathylle. Mikael oli vain luonut toruvia katseita tyttärensä suuntaan arvaten selvästi mistä palaneet hiukset olivat peräisin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36067_zps614b5e11.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36067_zps614b5e11.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36067_zps614b5e11.png" /></a>
Hiljalleen tytön taidot olivat kehittyneet ja kaukana olivat ne päivät, jolloin palaneet hiukset haisivat mökissä. Silti Ina olisi toivonut, että hänet olisi hyväksytty perheeseen sellaisenaan kuin hän oli. Tyttö ei tiennyt, kauanko saattoi vielä livahtaa kenenkään huomaamatta kartanolta mökkiin ja takaisin. Isä ei ymmärtänyt, eikä kenellekään voinut kertoa, vaikka joskus mieli tekikin. Silti Ina rakasti enemmän päätään hartioiden välissä kuin kainaloon paketoituna, joten hän piti suunsa tiukasti kiinni.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36068_zpsd6ae7579.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36068_zpsd6ae7579.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36068_zpsd6ae7579.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36069_zpsb7784cd4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36069_zpsb7784cd4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36069_zpsb7784cd4.png" /></a>
"Mitä kaikkea me vielä yhdessä keksitäänkään?" Ina hihkaisi innossaan sauvaansa katsellen tuntien vielä tuon huumaavan sähköisyyden sisällään jonka loitsiminen toi. Se oli parempaa kuin mikään mitä hän oli koskaan tiennyt tai tuntenut. Se sai haluamaan itseään yhä enemmän ja enemmän. Se oli kuin hiljainen seireenienlaulu pään sisässä vietellen jatkamaan loputtomasti. Mitä enemmän oppi ja taikuutta käytti, sitä vaikeampi oli vastustaa kutsua. Monet hukkuivat tähän ansaan, niin oli joku hänen esi-isistään varoittanut. Siihen hän uskoi Roosankin kompastuneen. Hän kävi sisäistä kamppailua kokoajan pyrkien vastustamaan sauvansa kutsua, sukunsa verensä poltetta. Vielä se onnistui, mutta Ina pelkäsi vielä joskus sortuvansa. Taian käyttö ei ollut pahasta, mutta mitä huolettomammin sitä käytti, sitä todennäköisemmin jäi kiinni tai uuvutti itsensä taikojen imiessä energiaa niiden langettajasta.<br />
<div style="text-align: center;">
*****
</div>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36072_zps92153920.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36072_zps92153920.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36072_zps92153920.png" /></a><br />
<div style="text-align: left;">
Sydänyön viimeisinä hetkinä Strongbown kartanon pihaan kaartoi vaalea luuta kantaen selässään punahiuksista nuorta naisen alkua. Ilmassa luudan selässä matkatessaan Ina tunsi olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin hän oli. Hänen ei tarvinnut peitellä mitään, esittää mitään, vaan hän oli Ina Rembrant mitään lisäämättä, mitään pois ottamatta. Luudan selässä hän koki myös olevan lähempänä äitiään, kuin missään muualla. Kuinka hän kaipasikaan tätä ja tämän läheisyyttä. Ajatuksiinsa vaipuneena Ina hypähti luudan selästä puristaen vielä tiukasti luudanvarresta ennen kuin lausui sanat joiden myötä luuta katosi näkyvistä odottamaan hänen kutsuaan.
"Aika kätevä temppu! Toimiiko se muillakin esineillä? Minulla olisi vaikka mitä mistä haluaisin päästä eroon", kuului huoleton ääni hänen selkänsä takaa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36073_zpsc1e11b84.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36073_zpsc1e11b84.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36073_zpsc1e11b84.png" /></a>
Ina tunsi kauhun aaltojen jäykistävän selkänsä tuoden mukanaan kylmän hien. Miten hän oli ollut niin varomaton, ettei ollut tarkistanut pihaa kunnolla? Hän olisi voinut vaikka vannoa, ettei pihalla äsken ollut ketään. Jostain Timon palvelijanpoika, oli siihen kuitenkin ilmestynyt, eikä tämä edes näyttänyt kauhistuneelta Inan luudalla lentelystä. Kauhukseen hän huomasi käteensä ilmestyneen taikasauvan aivan kuin tilanne ei olisi muutenkin ollut jo tarpeeksi paha.
"Kerropas kenellekään, niin muutan sinut sammakoksi!" Ina puuskahti uskomatta itsekään uhkaustaan todeksi.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36074_zps54ed3f14.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36074_zps54ed3f14.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36074_zps54ed3f14.png" /></a>
"Älä nyt Ina!" Timon ähkäisi kuin pettyneenä tytön pelästymiseen hänen paikalle ilmestymisestään. "En minä sinua paljastaisi! Kyllä sinä sen tiedät Ina!" poika jatkoi ottaen hiljalleen askelia kohti Inaa yrittäen ennemminkin saada tyttöä rauhoittumaan kuin peläten tämän toteuttavan uhkaustaan. Sauva katosi kädestä yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Pojassa oli jotain rauhoittavaa, jotain mitä Ina ei ollut aikaisemmin huomannut. Tämä ei ollut lapsi enää, vaan komea nuori mies, joka sai pelkällä katseellaan Inan vatsan pohjan kutisemaan. He olivat tunteneet jo vuosia, mutta eivät oikeastaan koskaan olleet puhuneet kahdestaan. Hän oli paronin tytär, poika vain palvelijan äpärä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36075_zps202c1ee0.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36075_zps202c1ee0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36075_zps202c1ee0.png" /></a>
"Arvasin, ettei Roosa ollut teidän perheen ainoa, joka luonnonvoimia hyväkseen osaisi käyttää," poika hymyili vinosti tullen aina vain lähemmäs. Ina yritti saada puhutuksi, mutta kieli oli kuivunut kiinni kitalakeen, eikä suostunut irtautumaan. Jostain syvältä hänen sisältään ääni huusi pojan olevan jo vaarallisen lähellä, mutta Ina ei kyennyt kuuntelemaan. Tytön korvat olivat yksin varattu hänen edessään seisovalle pojalla, jonka edessä Inalla oli kovin alaston olo. Tämä tiesi hänen suurimman salaisuutensa, mutta hän ei tiennyt pojasta oikeastaan mitään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36076_zps4cd3db71.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36076_zps4cd3db71.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36076_zps4cd3db71.png" /></a>
"Minulla on kuitenkin ehto sille, etten puhu", Timon sanoi suu vääntyen aina vain kiusoittelevampaan hymyyn, jos se oli edes mahdollista, "sinä suutelet minua!"
Ina ei ollut uskoa korviaan. Uhkaus muuttaa poika rupisammakoksi tuntui entistä kiehtovammalta, kuten myös sauvan survominen pojan kurkkuun. Ajatus silti kiehtoi häntä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36077_zps8a7b179e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36077_zps8a7b179e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36077_zps8a7b179e.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36078_zps15310044.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36078_zps15310044.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36078_zps15310044.png" /></a>
Kauhukseen Ina huomasi nojaavansa pojan puoleen painaen hellästi huulensa pojan huulille. Hetkeksi ympäröivä maailma katosi jättäen jäljelle vain heidät. Vaikka tietoisuus ympäröivästä maailmasta katosi, oli hän enemmän kuin koskaan tietoinen omasta kehostaan ja lanteistaan jonka ympärille Timon kietoi kätensä. Kädet joiden aiheuttaman kihelmöinnin Ina pelkäsi polttavan jäljet hänen ulkovaatteisiinsa. Maailma oli pieni, vain heidän kahden, eikä siihen muita mahtunut. Eikä tarvinnutkaan. Juuri näin se oli täydellinen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36079_zpsfc6e0df9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36079_zpsfc6e0df9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36079_zpsfc6e0df9.png" /></a>
Todellisuus palasi Inan mieleen nopeammin kuin hän olisi halunnut. Hän oli paronin tytär, tytär jonka tunnustamisen eteen Mikael oli nähnyt niin paljon vaivaa ja tässä hän seisoi palvelijan sylissä kuin mikäkin tytönhupakko. Keräten kaiken tahdon voimansa Ina riuhtaisi itsensä irti pojan otteesta juosten sisälle tietämättä juoksiko enemmän karkuun Timonia vai itseään. Hiljaa mielessään tyttö mutisi lupauksen, ettei tämä koskaan tulisi toistumaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36080_zps425eeb5a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36080_zps425eeb5a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36080_zps425eeb5a.png" /></a>
Timon tunsi huulillaan vielä Inan kihelmöivän kosketuksen. Silmät kiinni hän saattoi vielä kuvitella tytön olevan siinä hänen vieressään. Ina ei koskaan aikaisemmin ollut huomannut häntä, nuorta palvelijan poikaa, joka hakkasi polttopuita, kantoi vesiä ja joka oli palvonut tytön jokaista askelta siitä lähtien kuin tämä oli taloon tullut. Ennen kaikki oli ollut vain toiveunta, mutta nyt taivaalle oli syttynyt uusi tähti joka loisti kirkkaammin kuin hän oli ikinä voinut edes unelmoida. Ina oli antanut hänelle toivon siitä, että tyttö vielä vastaisi hänen tunteisiinsa. Se, oliko heillä tulevaisuutta yhdessä, oli yhden tekevää? Hänen elämällään ei olisi merkitystä, jos Ina ei olisi osana sitä.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36087_zps48332771.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36087_zps48332771.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36087_zps48332771.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36088_zps42cd34a4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36088_zps42cd34a4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36088_zps42cd34a4.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36089_zps2565ca1f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36089_zps2565ca1f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36089_zps2565ca1f.png" /></a>
Cathy seisoi hiljaa paikoillaan tuijottaen kuvajaistaan edessään olevasta suuresta peilistä. Peili oli varmasti maksanut omaisuuden, eikä sillä oikeastaan ollut edes käyttöä. Ei hänen omalla mielipiteellään hameista ollut mitään väliä. Hän olisi tyytynyt paljon yksinkertaisempaan, kuten siihen mustaan tavalliseen hameeseen, jota hän oli käyttänyt valittamatta jo monta vuotta kotioloissaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36092_zps4477154e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36092_zps4477154e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36092_zps4477154e.png" /></a>
Henriett oli kuitenkin päättänyt, että tytöllä täytyi olla mukanaan vaatekaapillinen erinäköisiä hameita tämän lähtiessä hoviin talven päätyttyä. Cathy mietti kauhulla millainen työ hänellä ja Matildalla vielä olisi näiden pukemisessa. Nykyisen yksinkertaisen mustan hameensa hän sai ylleen miltei yksinkin, mutta näissä sai olla koko ajan vähintään yksi ylimääräinen käsipari tukemassa yhdestä kohtaa ja vetämässä toisesta.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36093_zpsfbd67c85.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36093_zpsfbd67c85.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36093_zpsfbd67c85.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36094_zps84988aa4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36094_zps84988aa4.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36094_zps84988aa4.png" /></a>
Silti hän ei valittanut, hän ei halunnut valittaa. Jos se, että hän sai elää Ludin vierellä elämänsä, vaati tämän kaiken, niin hän kestäisi sen. Vaikka hän joka aamu katsoisi peilikuvaansa tunnistamatta itseään siitä, hän ei valittaisi. Silti jokin ääni hänen sisällään huusi kauhusta. Osa hänestä koki hukkuvansa silkkiin ja samettiin. Oliko Lud itsensä hukkaamisen arvoinen? Sitä hän ei tiennyt, mutta se oli ainoa asia, josta hän saattoi pitää kiinni nyt, pitääkseen samalla kiinni omasta itsestään ja ajatuksistaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36112_zps667b77cd.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36112_zps667b77cd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36112_zps667b77cd.png" /></a>
"Kyllä paronitar!" Cathy kuuli ompelijan vakuuttelevan huolestunutta äitiään, "puvut ovat kyllä valmiita tyttärenne hoviesiintymistä varten." Tilaus oli suuri ja kiireellinen, mutta kiireestä huolimatta ompelija saisi huomiota ja varmasti lisätilauksia aatelistolta, jos tämä onnistuisi työssään. Kaikki tytön ympärillä ajattelivat sitä, kuinka voisivat hyötyä tämän kihlauksesta kruununperillisen kanssa. Välillä Cathy toivoi, että joku olisi ajatellut hetken edes häntä ja sitä miltä hänestä tuntui mennä keskelle hovia arvosteltavaksi kuin hevonen markkinoille ja näyttelemään loppuelämäkseen rooliaan Ludin rinnalla. Hänen ainoa tarkoituksensa aviolupauksesta lähtien olisi synnyttää uusi kruununperillinen valtakunnalle, eikä tuo elämän tarkoitus kuulostanut hänestä kovinkaan houkuttavalta katsoi hän sitä mistä kulmasta tahansa. Kauhistuen omia ajatuksiaan Cathy paiskasi oven kiinni mielensä tuohon puoleen. Hän naisi Ludin ja olisi onnellinen siitä. Hän rakasti Ludia ja se riittäisi tekemään hänestä onnellisen, varmasti riittäisi.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36128_zpsd4538222.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36128_zpsd4538222.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36128_zpsd4538222.png" /></a>
Sienen vetinen hankausääni kahisi keittiön pöydän pinnasta Edithin hangatessa kuivuneita likatahroja pois pöydän vanhasta pinnasta. Hänen päivänsä täyttyivät kartanon töistä. Naisella ei ollut aikaa lapsilleen niin paljon kuin olisi halunnut olevan, silti nämä kaksi olivat hänen koko elämänsä. Seurausta hänen elämänsä suurimmasta virheestä, mutta silti hän ei näitä vaihtaisi mihinkään. Edith saattoi vain toivoa, että Leonardo joskus uskoisi häntä. Hän ei kantanut kaunaa kuninkaalle kunniansa viemisestä. Näin monen vuoden jälkeen hän ei enää osannut ja ilman kuningasta ei hänellä olisi Timonia tai Tinaa. Hän ei ollut kertonut kenellekään lastensa isää edes Leolle, vaikka tämä oli tietoa monesti kärttänyt ja jos asia oli hänestä kiinni, tuo salaisuus menisi hänen mukanaan hautaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36129_zps93b9eb42.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36129_zps93b9eb42.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36129_zps93b9eb42.png" /></a>
Tina auttoi äitiään minkä ehti. Välillä hän kadehti paronin tyttärien elämää, johon ei kuulunut käymälän siivoamista tai kylpyammeen pesemistä. Hiljaa tyttö lausui kiitoksensa veljelleen, jonka oli ottanut velvollisuudekseen käymälöiden tyhjentämisen, joten hänen osuutensa pienellä pintapyyhkäisyllä oli kovin pieni. Joskus hän toivoi, että heidän isänsä tulisi ja tunnustaisi heidät omakseen kuten paroni oli Ina-neidin aikoinaan tunnustanut.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36130_zps46d77a52.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36130_zps46d77a52.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36130_zps46d77a52.png" /></a>
Kyllä tyttö tiesi tuon olevan lähes mahdotonta, mutta silti se ei hänen toivoaan sammuttanut. Ina-neiti oli kuitenkin itsekin ollut Rembrantin vanhasta aatelissuvusta, vaikka hyljeksitty suku olikin suvun jäsenten ympärillä tapahtuvien hämärien asioiden takia. Inan sisko oli teloitettu juuri noituudesta ja kuningattaren murhayrityksestä, mutta Inassa Tina ei koskaan ollut huomannut mitään outoa tai pahaa. Tyttö oli kuin itse hyvyys. Aina kohtelias palvelijoille ja näiden perheille.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36131_zps2a6a8b8f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36131_zps2a6a8b8f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36131_zps2a6a8b8f.png" /></a>
Ina pyöritteli sukkapuikkoja perhehuoneen sohvalla istuen, yrittäen saada jotain käyttökelpoista aikaiseksi kapioarkkuaan varten, mutta mitä pidemmälle hän pääsi ja mitä enemmän työnjälkeä oli nähtävissä tyttö joutui toteamaan, ettei se kovinkaan esittely kelpoinen ollut. No aikakaan ei tämän viltin alla kuuma pääsisi tulemaan, kun tuuletus oli otettu näin hyvin huomioon, tyttö hymähti harmissaan yrittäen etsiä jotain hyvää reikäisestä työstään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36132_zps348eab22.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36132_zps348eab22.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36132_zps348eab22.png" /></a>
"Etkös sinä saisi tuon helpomminkin tehtyä?" Ääni kysyi Inan vierestä. Tyttö tunsi sydämensä hyppäävän turhankin innokkaasti nähdessään juuri tuon palvelijan seisovan hänen vieressään.
"Ja eikös sinulla ole muuta tehtävää täällä kartanossa, kuin minun käsitöiden tarkastelu?" Ina murahti tietämättä oliko enemmän harmissaan käsityönsä kunnosta vai sydämensä iloisesta tykytyksestä pojan läheisyyden huomatessaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36133_zpse6cc541e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36133_zpse6cc541e.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36133_zpse6cc541e.png" /></a>
"Eipä oikeastaan", poika tuhahti tyytyväisenä ja istahti Inan viereen pyytämättä lupaa jähmettäen tytön paikoilleen. Inan neulominen pysähtyi. Hän ei saanut käsiään liikkumaan sen enempää kuin kieltään, jonka hän nyt olisi halunnut olevan viiltävänterävä sanomisissaan. Siinä hän istui kuin typerä tytönhupakko paikoilleen jähmettyneenä pojan vain istuttua hänen viereensä. Kiroten hiljaa mielessään käytöstään Ina katsoi kauhuissaan ympärilleen kuinka moni muu kartanon asukeista oli todistamassa hänen hölmistynyttä käytöstään, mutta huoneessa olivat vain he kaksi.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36134_zps2779e047.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36134_zps2779e047.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36134_zps2779e047.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36135_zpse99e9d75.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36135_zpse99e9d75.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36135_zpse99e9d75.png" /></a>
Ina tunsi kutimen tipahtavan kädestään lattialle pojan tullessa kiinni häneen kietoen samalla kätensä tytön hartian yli vetäen tyttöä lähemmäs omaa lämmintä vartaloaan. Ina kuuli suustaan pääsevän typerän kuuloisen hihityksen, jollaisia hän oli kuullut palvelutyttöjen päästävän, kun tallipojat kiinnittivät näihin huomiota. Ina tunsi repeävänsä kahtia. Toinen puoli hänestä halusi juosta kiljuen karkuun koko tilannetta, kun taas toinen puoli hänestä halusi kietoa itsensä tiukasti pojan ympärille unohtaen muun maailman säätyeroineen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36136_zps0ac1e353.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36136_zps0ac1e353.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36136_zps0ac1e353.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36137_zpsf7952cbd.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36137_zpsf7952cbd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36137_zpsf7952cbd.png" /></a>
Omaksi kauhukseen Ina huomasi jälkimmäisen puolen itsestään voittavan hänen kääntyessä poikaa kohti kietoen kätensä tämän voimakkaan nuoren kehon ympärille ja antaen Timonin vetää itsensä lämpimään syliinsä. Hän oli lähempänä ketään kuin hän oli koskaan elämässään ollut ja tuo läheisyys oli aivan yhtä huumaavaa kuin loitsiminen ellei jopa huumaavampaa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36139_zps75e73eee.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36139_zps75e73eee.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36139_zps75e73eee.png" /></a>
Juuri kun Ina oli painamassa huuliaan pojan huulia vasten, Timon yllättäen tytön täysin työnsi Inan pois sylistään nousten hiljaa tuijottamaan ikkunasta ulos talvista merenrantaa.
"Me emme saa! Sinä olet paronitar ja minä pelkkä palvelija!" Timon mutisi kuin muistuttaakseen todellisuudesta, joka heitä odotti. Heillä ei ollut tulevaisuutta yhdessä, ainakaan niin kauan kuin he halusivat tässä valtakunnassa asua.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36141_zpsd898a6a0.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36141_zpsd898a6a0.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36141_zpsd898a6a0.png" /></a>
Ina ei välittänyt enää. Poika oli juuri sytyttänyt hänen sydämessään jotain, joka kaipasi täyttymystä. Hän nousi ylös kietoen kätensä pojan ympärille painaen itsensä poikaa vasten tiukemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tyttö halusi näyttää kuinka hänen kehonsa kaipasi Timonia ja juuri tätä. Hetken hän tunsi pojan vastaavan hänen kaipuuseen tämän kietoessa kätensä tiukasti Inan lanteiden ympärille painaen huulensa vaativasti tytön huulia vasten. Hetki oli kuitenkin ohi nopeammin kuin Ina olisi halunnut pojan vetäytyessä pois hänen syleilystään ja kadoten palvelijoiden tiloihin mutisten, etteivät he saisi, jättäen Inan yksin keskelle huonetta tuontien olonsa tyhjemmäksi kuin koskaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36142_zps8e2c9184.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36142_zps8e2c9184.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36142_zps8e2c9184.png" /></a>
Ina tunsi ajatustensa pyörivän jättämättä tyttöä rauhaan. Vaikka hän kuinka pyrki ajattelemaan kaikkea mahdollista muuta, jokainen asia vei hänet kuitenkin Timonin luo. Vaikka hän ehkä itse hetkeksi välillä unohtikin, niin hänen kehonsa tuntui muistavan liiankin selvästi, miltä pojan kosketus oli tuntunut hänen ihollaan. Timon oli kuitenkin oikeassa heidän suhteensa tulevaisuudesta. Heillä ei ollut sitä, ellei Ina luopuisi asemastaan ja eläisi elämäänsä häpeässä. Toisaalta ei hänen äitinsä koskaan ollut vaikuttanut onnettomalta metsämökissään asuessaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36143_zpsd4b2db59.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36143_zpsd4b2db59.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36143_zpsd4b2db59.png" /></a>
Ina ei saanut unta. Hänen kehonsa ei antanut tytölle rauhaa. Se kaipasi Timonia, se kaipasi enemmän, kuin mitä oli pojalta saanut. Hän halusi pojan kokonaan itselleen. Edes hetkeksi jos se ei muuten ollut mahdollista, mutta tuon hetken hän halusi itselleen. Jotain mitä muistella joskus, kun oli vanhempien sopimassa avioliitossa, kuten muut aatelistytöt.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36144_zpsaa7c5070.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36144_zpsaa7c5070.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36144_zpsaa7c5070.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36145_zps6b457663.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36145_zps6b457663.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36145_zps6b457663.png" /></a>
Ina kurkisti käytävään todeten ovesta kulkemisen olevan mahdotonta. Käytävässä lepattivat vielä kynttilöiden tuomat heijastukset seinillä osoittaen kartanon väestä jonkun olevan vielä valveilla. Ina epäili Mikaelin maalailevan myöhään taas uusinta teostaan. Tyttö kuitenkin muisti loitsun, jonka oli muutama päivä sitten loitsukirjasta lukenut ja mieleensä painanut. Kaikessa rauhassa hän loi mielessään kuvan Timonista ja paikasta johon hän halusi siirtyä mutisten samalla sanat, jotka kirjasta oli lukenut.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36147_zpse3a66fbd.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36147_zpse3a66fbd.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36147_zpse3a66fbd.png" /></a>
Laskeutumisessa oli vielä parantamisen varaa ja Ina tömähti kovaäänisesti lattialle saaden Timonin säikähtämään hereille unestaan yrittäen huitoa huoneeseensa tunkeutunutta murtovarasta. Ina katseli huvittuneena uneliasta poikaa, joka pyrki mahdollisimman nopeasti jaloilleen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36148_zps6fc3b674.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36148_zps6fc3b674.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36148_zps6fc3b674.png" /></a>
Poika katsoi pitkään välillä päätään pudistellen Inan aluspaitaan verhoiltua vartaloa ja valtoimenaan roikkuvia hiuksia, kuin uskomatta itsekään olevansa vielä hereillä. Ina ei osannut sanoa tai tehdä mitään. Jännitys kuristi hänen kurkkuaan ja vatsaansa nauliten tytön kiinni niille paikoilleen. Hänen aistinsa tuntuivat kuitenkin terävämmiltä kuin koskaan. Hän saattoi haistaa pölyn vanhasta seinävaatteesta ja turkista joka roikkui koristeena pojan sängyn päädyn vieressä. Tyttö tunsi seinälankkujen välistä vetävän kylmän pakkasilman tai tästä hän uskoi loputtomien vilunväreidensä ja koko kehonsa tärisemisen johtuvan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36150_zpse4986dea.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36150_zpse4986dea.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36150_zpse4986dea.png" /></a>
Tietämättä vieläkään oliko hän unessa vai hereillä Timon veti Inan lähelleen painaen huulensa tytön huulille. Jos tämä oli unta, niin hän ei halunnut vielä herätä. Oikeastaan hän ei halunnut herätä tästä unesta koskaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36151_zps5d988b34.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36151_zps5d988b34.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36151_zps5d988b34.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36153_zps9b2d238c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36153_zps9b2d238c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36153_zps9b2d238c.png" /></a>
Timon nosti tytön syliinsä ja kantoi tämän sängylle pitäen tämän vielä tiukasti itseään vasten. Poika pelkäsi irrottaa otettaan tytöstä, jos tämä tai uni katoaisivat ja hän heräisi yksinään sängyssään pienessä hämärässä huoneessaan. Ina tuntui niin lämpimältä, niin todelliselta siinä hänen sylissään. Tämän tuoksu sai pojan aistit pyörimään ja maailman ympäriltä katomaan. Kunpa tämä voisi kestää ikuisesti, eikä hän juuri nyt keksinyt miksei voisi kestää. Ajatukset saivat hänet löysäämään otettaan tytön ympäriltä. Jos edes tästä unelmoiminen oli suuri virhe, jota hän ei saisi koskaan takaisin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36154_zpse3aeab30.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36154_zpse3aeab30.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36154_zpse3aeab30.png" /></a>
Inan pettyneet kasvot, tuo kaunis mutru, jonka tytön huulet muodostivat tämän pettyessä, toivat liian suuren kiusauksen, eikä poika voinut vastustaa olla kokeilematta miltä tuo mutruinen suu tuntuisi omien huulien alla. Hänen yllätyksekseen Ina kaatui sängylle vetäen pojan mukanaan kauas todellisuudesta, johon hän melkein oli herännyt, unelmaan jota hän ei ollut uskoa todeksi.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36157_zpsb88b31e5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36157_zpsb88b31e5.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36157_zpsb88b31e5.png" /></a>
Talvi oli taipunut kohti kevättä ja Strongbown kartanon piha täyttyi elämästä Cathyn tavaroita hakevien vaunujen kaartaessa paronien pihalle. Palvelijoilla riitti kiirettä näiden kantaessa Cathyn matka-arkkuja pihalle, joihin oli pakattu tytön tärkein omaisuus, joista vaunut kuljettivat ne eteenpäin kohti linnaa ja nuorelle paronittarelle varattua huoneistoa. Lopulta tulivat vaunut, jotka olivat tarkoitettu tulevan kuningattaren noutamiseen vartiomiehineen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36158_zpsd51c462b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36158_zpsd51c462b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36158_zpsd51c462b.png" /></a>
Kuten ompelija oli luvannut, Cathyn puvut olivat ehtineet valmiiksi määräaikaan mennessä ja olivat nyt pakattuina matka-arkuissa. Henriett oli valinnut yhden hameista Cathyn ylle matkaa ja ensi esiintymistä hovissa varten. Mikael rutisti tytärtään toivottaen tälle kaikkea hyvää matkaan muistuttaen, että odotti tytärtään vierailulle hänen ja Henriettan syntymäpäiville keväällä, samalla tämä näkisi uudistuneen remontoidun ullakkohuoneiston, johon prinsessa Annabell asettuisi heillä asumaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36159_zps4d38ec05.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36159_zps4d38ec05.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36159_zps4d38ec05.png" /></a>
Tätä päivää Henriett oli odottanut koko elämänsä, mutta silti nyt kun Cathy oli lähdössä, hän ei olisi halunnut päästää tätä matkaan. Hän ei voinut kun toivoa kaiken menevän hyvin. Henriett oli kuitenkin kuullut huolestuttavia uutisia linnan suunnasta, eikä olisi halunnut lähettää tytärtään keskelle kaikkea tuota sekasortoa. Kuningatar oli pidätettynä ja herttua Dramodredia etsittiin syytettynä maanpetoksesta kuningattaren kanssa. Nainen saattoi vain toivoa, että oli opettanut tytärtään tarpeeksi, ettei tämän makuuhuoneistoissa vierailisi ketään muuta, kuin hänen aviomiehensä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36160_zps961c13e7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36160_zps961c13e7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36160_zps961c13e7.png" /></a>
Ina yllättyi sisarpuolensa yllättävästä hellyydenosoituksesta tämän suukottaessa tyttöä poskelle. Ina ei kadehtinut Cathyn avioliittoa kruununperillisen kanssa, mutta hän kadehti tämän mahdollisuutta avioitua elämänsä rakkauden kanssa ja iloita siitä ystäviensä kanssa. Sitä mahdollisuutta ei elämä ollut hänelle suonut.
"Lady Catherine, meitä odotetaan jo linnassa", kuului taustalta huomautus kuninkaan harmaahapsisen luottoritarin suusta, joka oli lähetetty kallisarvoista tyttöä noutamaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36161_zps84c64a4f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36161_zps84c64a4f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36161_zps84c64a4f.png" /></a>
Cathy ojensi kätensä Elijahille, joksi mies oli itseään käskenyt kutsua pihalle ilmestyttyään. Tyttö tunsi vatsanpohjaansa kouraisevan niin surusta kuin jännityksestä siitä, mitä tulevaisuus oli hänen varalleen suunnitellut. Hän ei malttanut odottaa että näkisi Matildan, jonka pitäisi jo olla hänen huoneistoissaan laittamassa tavaroita paikoilleen. Uskomatonta, että hän saisi oman huoneiston, kun nyt hänellä oli ollut pieni, mutta oma, huone, johon olivat mahtuneet juuri sänky, viulu ja peili.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36162_zpsbba9dd94.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36162_zpsbba9dd94.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36162_zpsbba9dd94.png" /></a>
Päivä oli kaunis ja ilma oli selvästi lämpiämään päin. Kevät oli selvästi tulossa, vaikka hitaasti tulikin. Elijah tuntui huomaavan jännityksen sekä haikeuden tunteiden sekasorron tytön sisällä ja rutisti rohkaisevasti Cathya kädestä ohjatessaan tämän samalla asettamaan jalkansa vaunun astinlaudalle.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36164_zpsd8afca81.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36164_zpsd8afca81.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36164_zpsd8afca81.png" /></a>
Vaunut nytkähtivät liikkeelle ja Cathy loi silmäyksen loittonevaan kotikartanoonsa sekä talonväkeen, joka oli pihalle kertynyt hänelle hyvästiksi vilkuttamaan. Tyttö hymyili nähdessään melkein koko palvelijakunnan tulleen vanhempiensa taakse jättämään hyvästejään. Näitä hän ei enää varmaankaan näkisi, mutta vanhempansa hän tapaisi vielä. Leuka ylös ja kohti uusia seikkailuja, tyttö hymähti mielessään itselleen. Hän oli lukenut lauseen jostain kirjasta ja se tuntui sopivan hänen oloonsa paremmin kuin hyvin.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36166_zpsff6db1f3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36166_zpsff6db1f3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36166_zpsff6db1f3.png" /></a>
Ina tunsi vatsansa pyörivän ympäri ja aamupalan tunkevan ulos väkisin, vaikka hän kuinka yritti sitä sisällään pidätellä. Kauhuissaan tyttö juoksi kylpyhuoneeseen jättämään hyvästit jälleen kerran yhdelle aamupalalle. Välillä hän mietti, ettei pienielämä hänen sisällään antaisi hänen syödä yhtään mitään, mutta tytön lohduksi loitsukirjasta oli löytynyt reseptejä vatsaa rauhoittamaan ja vauvaa vahvistamaan. Hän ei vain ollut vielä ehtinyt keittelemään niitä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36167_zpsaca71985.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36167_zpsaca71985.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36167_zpsaca71985.png" /></a>
Hän ei ollut vielä kertonut kenellekään, ei edes lapsen isälle. Raskaus ei näkynyt, eikä hän millään halunnut tuottaa pettymystä omalle isälleen ja olla tyttö, joka toisi häpeän taloon. Silti hän ei voinut olla tuntematta kutkuttavaa onnen tuntemusta siitä, että hänen ja Timonin rakkauden yhdentymä kasvoi hänen sisässään. Ina ei ehkä pääsisi rakkaansa kanssa naimisiin, mutta hänellä olisi loppuelämän muisto tuosta ihanasta yöstä, jonka he olivat viettäneet. Silti hänen pitäisi kertoa Timonille ja hän oli päättänyt kertoa tuona yönä puutarhassa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36168_zps7353314d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36168_zps7353314d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36168_zps7353314d.png" /></a>
Timon asteli jännittyneenä puutarhan perällä olevalle kukkaiskäytävälle, joka oli jo kevään hiljalleen voittaessa näyttämässä jälleen elonmerkkejä. Hän ei tiennyt mitä Inalla olisi asiaa, mutta hän ei voinut pysyä poissakaan. Hän oli kuin kuollut, jos hän ei saanut olla rakkaansa lähellä, Inan läheisyys sai hänen sydämensä sykkimään ja heräämään henkiin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36171_zps74ac3bda.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36171_zps74ac3bda.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36171_zps74ac3bda.png" /></a>
Timon oli kietomassa käsiään tytön ympärille kun tämä riuhtaisi itsensä pojan otteesta.
"Olen raskaana ja kyllä lapsi on sinun. Ei minulla muita ole ollutkaan!" Tyttö ärähti pelästyen itsekin tapaansa tuoda asia ilmi. Hän ei olisi halunnut kiukutella Timonille, mutta raskaus sai hänen tunteensa pahemmin sekaisin, kuin hän olisi voinut uskoa. "Minä hoidan kyllä asian. Älä huoli! Tämä ei sotke sinun elämääsi millään tavalla." Ina jatkoi ihmetellen itsekin edelleen kiukkuista äänensävyään. Tämä ei mennyt ollenkaan niin kuin hän oli suunnitellut.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36172_zpsaf4045c1.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36172_zpsaf4045c1.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36172_zpsaf4045c1.png" /></a>
"Ihan kuin minä en haluaisi, että sinä sotkisit elämäni! Sinä olet jo sotkenut! Olet sotkenut ajatukseni ja kaiken! Minä en saa hetkeäkään rauhaa, kun mietin vain sinua, joten turha sinun minulle on kiukutella!" Timon huusi yrittäen muuttaa huutoaan kuiskaukseksi, jotta keskustelu ei kantautuisi koko kartanon tietoon.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36174_zps090eb14a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36174_zps090eb14a.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36174_zps090eb14a.png" /></a>
Ina aikoi karjaista vastauksen pojan lauseeseen juuri, kun tämä hänen yllätyksekseen polvistui hänen eteensä. Poika on ihan seonnut, oli ensimmäinen ajatus, joka hänen mieleensä ilmestyi, mutta Timonin ääni oli rauhoittava, kuten aina. Aivan kuin tämä olisi suunnitellut tekoaan jo vuosia.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36175_zps162db28f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36175_zps162db28f.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36175_zps162db28f.png" /></a>
"Ina Rembrant teetkö minusta maailman onnellisimman miehen ja tulet minun vaivaisen palvelijan vaimoksi?" Timon asetteli kysymyksensä jatkaen kiireesti Inan alkuhämmästyksen alkaessa muuttua epäilykseksi, "äitini vanhemmat kuolivat viime talvena ja heiltä jäi pieni mökki maaseudulle tyhjäksi. Äitini oli ainoa lapsi ja minä ainoa miespuolinen perijä, joten tuo mökki on minun. Mennään naimisiin ja karataan sinne, vain me kaksi ja pikkuinen. Kukaan ei ikinä löydä meitä ja saamme elää yhdessä."
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36176_zpsa0ca7758.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36176_zpsa0ca7758.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36176_zpsa0ca7758.png" /></a>
Pojan sanat ja harkittu suunnitelma sai tytön epäilemään että tämä todella oli miettinyt pitkäänkin ehdotustaan. Vaikka järki käski kieltäytymään, jokin hänen sisällään suorastaan vaati tarttumaan pojan tarjoukseen. Se kuulosti paremmalta kuin mitä hän uskoi aateliselämän tarjoavan hänelle, vaikkakin se kuulosti liian hyvälle ollakseen totta, mutta nyt hän ei halunnut murehtia siitä. Hän saisi rakkaansa ja kun he olisivat naimisissa, heitä ei voisi kukaan kuolevainen enää erottaa.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36178_zpsc7b143ed.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36178_zpsc7b143ed.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36178_zpsc7b143ed.png" /></a>
Silmäpari katseli lehtien suojasta alhaalla olevan parin kuvottavan onnellista kohtausta. Hän ei ollut kuullut sanaakaan, mutta polvistuminen oli kertonut kaiken tarvittavan. Silmät vihasta leiskuen tämä lupasi, ettei Ina saisi koskaan onnellista loppuaan tuon vaaleahiuksisen pojan kanssa, joka näytti kuvottavan rakastuneen onnelliselta pitäessään tyttöä sylissään.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36182_zpsb74fa62b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36182_zpsb74fa62b.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36182_zpsb74fa62b.png" /></a>
Ina etsi reseptiä, jonka oli varmasti nähnyt loitsukirjassaan. Hyvin yksinkertainen resepti, joka vaati vain tietämystä aineiden suhteista, mutta muuten jokaisen kuolevaisen toteutettavissa. Silti hänen isoisoäitinsä oli kirjan mukaan syytetty noituudesta ja poltettu elävältä tätä lientä tehtyään. Tyhmät tietämättömän ihmiset, jotka pitivät aivan kaikkea taikuutena, vaikka niin pieneen osaan hänen tekemistään asioista edes sisältyi todellista voiman käyttöä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36183_zpsec40b6d9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36183_zpsec40b6d9.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36183_zpsec40b6d9.png" /></a>
Jännitys kupli hänen sisällä saaden Inan yhä innostuneemmaksi tulevista tapahtumista. Kaikki oli kuin sadusta, jossa onnellinen loppu odottaisi häntä. He karkaisivat heti aamusta Timonin kanssa suunnaten kirkkoon, jossa köyhäinpappi oli lupautunut vihkimään heidät. Keltään tutulta he eivät olleet uskaltaneet kysyäkään salavihkimistä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36184_zps7a360376.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36184_zps7a360376.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36184_zps7a360376.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36185_zps97ba2e50.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36185_zps97ba2e50.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36185_zps97ba2e50.png" /></a>
Resepti löytyi nopeasti juuri siinä mistä hän oli sen muistanutkin lukeneensa. Joskus hänestä tuntui, että reseptit kirjan sisällä vaihtoivat paikkaa sen mukaan kokiko kirja hänen nyt tarvitsevan kyseistä reseptiä vai ei. Liemi oli yksinkertainen hieman vadelmanlehtiä ja muutama valittu hieman harvinaisempi luonnossa kasvava ainesosa hänen oloaan helpottamaan karkumatkan ajaksi. Hän ei halunnut mitään pahaa tapahtuvan vauvalle ja isoisoäidin mukaan tämä resepti piti vauvan sisällä vaikka väkisin tapahtui sitten mitä tahansa. Nopeasti hän pullotti keitoksen ja laittoi pullon taskuunsa. Hän nauttisi tuon huomenna, jolloin sen vaikutus säilyisi mahdollisimman pitkään.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36187_zps42e258ac.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36187_zps42e258ac.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36187_zps42e258ac.png" /></a>
Ina loi vielä viimeisen silmäyksen pieneen mökkiinsä, joka oli hänelle paljon kaivatun suojan tarjonnut talven ajaksi kehittää taitojaan. Hän kävisi myöhemmin hakemassa kirjan ja padan täältä uuteen kotiinsa maaseudulla, vaikka hänellä olikin tunne, että kirja ja pata seuraisivat jälleen hänen perässään, kuten olivat häntä alun alkaen seuranneet. Toiveikkaana huomisesta Ina sulki oven perässään ja lennähti luudallaan viimeistä kertaa kohti Strongbown kartanoa.<br />
<div style="text-align: center;">
**** </div>
<a name='more'></a><br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36188_zps3bcff148.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36188_zps3bcff148.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36188_zps3bcff148.png" /></a>
Pata kupli hiljaa kiihdyttäen tahtiaan kuin varoittaakseen ympärillään olevia lähestyvästä pahasta. Loitsukirja kuuli padan varoituksen ja sivut pyörivät eteenpäin sekoittaakseen kohdan, jota Ina oli viimeisenä selannut.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36189_zps07e128ba.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36189_zps07e128ba.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36189_zps07e128ba.png" /></a>
Ilma padan takana tiivistyi imien ympäristöstään kaiken hyvän mitä siinä oli ikinä ollutkaan tuoden tullessaan vain vihaa, tuskaa ja inhoa. Pata päästi viimeisen pulputuksen kuin käskien kirjaa pitämään pintansa. He eivät paljastaisi salaisuuksiaan vaikka mikä heitä uhkaisi.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36190_zps2b242c52.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36190_zps2b242c52.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36190_zps2b242c52.png" /></a>
Nainen ilmestyi tuosta vihan, tuskan ja inhon syvyydestä keskelle huonetta katsellen ympärilleen kuin halveksuen kaikkea näkemäänsä. Huoneessa haisi kuvottavalle. Ina käytti selvästi taitojaan hyvään, kuten arvata oli saattanut. Niin paljon hukkaan heitettyjä taitoja, nainen tuhahti ajatuksissaan yrittäen sulkea nenänsä tuolta kuvottavalta hajulta. Nopeasti hänen pistävät silmänsä kiinnittyivät huoneen perällä olevaan kirjaan, jota hän niin palavasti himoitsi omakseen.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36192_zps3056d25c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36192_zps3056d25c.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36192_zps3056d25c.png" /></a>
Uteliaana hän kumartui kirjan ylle nähdäkseen viimeisimmän sivun, jota Ina oli lueskellut. Nainen huomasi yllättyvänsä lukiessaan tekstiä rampajalan parantamisesta. Hän ei voinut ymmärtää, mitä tyttö tuolla ohjeella tekisi. Hän ei tarkkaillessaan tytön perhettä ollut nähnyt ketään rampajalkaa, jonka kanssa tyttö olisi ollut tekemisissä.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36193_zps029bbd30.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36193_zps029bbd30.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36193_zps029bbd30.png" /></a>
Se ei ollut kuitenkaan se mitä hän niin kiihkeästi kirjasta halusi löytää. Yrittäessään kääntää kirjan sivua opus pamahti kiinni jättäen hänen kätensä kipeästi sen vanhojen paksujen nahkaisten kansien väliin.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36194_zps480b16f6.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36194_zps480b16f6.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36194_zps480b16f6.png" /></a>
Nainen hieraisi kipeästi kihelmöivää kämmentään luoden pistävän katseen kirjaa kohti. Kirja ei selvästikään aikonut paljastaa hänelle salaisuuksiaan. Vajoten hetkeksi ajatuksiinsa nainen siirtyi keskelle huonetta kaivaen sauvansa esille.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36196_zps1fd2894d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36196_zps1fd2894d.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36196_zps1fd2894d.png" /></a>
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36197_zps6a9dc5a2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36197_zps6a9dc5a2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36197_zps6a9dc5a2.png" /></a>
Pettymys velloi hänen sisällään ajatuksesta, ettei pääsisi lukemaan kirjan salaisuuksia, mutta pahempaa olisi se, että Ina ehtisi opiskella yhtään enempää tuosta kirjasta tai että tuo kirja siirtyisi enää seuraavalle Inan väistämättömän kuoleman jälkeen. Hitaasti mutta varmasti naisen suusta kantautui hiljainen loitsu, joka tuntui kuiskivan itseään yhä uudestaan ja uudestaan mökin puisista seinistä luoden vihreän loisteen kohtaan, johon nainen sauvallaan osoitti.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36198_zps3b89b0e3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36198_zps3b89b0e3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36198_zps3b89b0e3.png" /></a>
Äkkiä vihreä loiste välähti nostattaen mökin lattiasta liekit korkealle ilmaan. Nälkäiset liekit levisivät nopeasti hamuten itselleen yhä enemmän ja enemmän syötävää tyytymättä silti mihinkään. Niiden oli saatava kaikki.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36199_zps72f935d3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36199_zps72f935d3.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36199_zps72f935d3.png" /></a>
Nauru, joka olisi saanut kuuliansa veret seisahtumaan niille sijoilleen, kaikui pitkin mökin vanhoja hirsiseiniä. Nainen ei nauttinut mistään niin kuin asioiden tuhoamista ja kaikkein suurimman nautinnon hän koki saavansa Inan elämän tuhoamisesta. Inan josta olisi ajan saatossa saattanut kehkeytyä liiankin voimakas vastustaja, mutta joka kohta olisi poissa hänen huolistaan.
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2036/Osa36200_zps27d42af2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36200_zps27d42af2.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36200_zps27d42af2.png" /></a>
Luoden vielä viimeisen nautinnollisen silmäyksen nälkäisiin liekkeihin, jotka nyt tavoittelivat jo pataa saaden raudan hehkumaan punaisena kuumuudesta, nainen loi mielessään kuvan turvapaikastaan johon halusi matkata. Mutisten siirtymisloitsua naisen huulet kaartuivat entistä nautinnollisempaan hymyyn. Lattialla oli viesti Inalta tämän isälle. Hän täytyi näemmä kiirehtiä sopivaa hametta valitsemaan, sillä hänellä oli huomenna vihkiäiset, joihin morsian halusi varmasti kuollakseen naisen osallistuvan. Veret seisauttava nauru kaikui mökin vanhoista seinistä liekkien nälkäisen roihunnan säestäessä emäntänsä naurua imien siitä itseensä yhtä enemmän voimaa vielä kauan sen jälkeen kun nainen oli kadonnut samaa tietä kuin oli tullutkin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
****<br />
<br />
<i><span style="color: purple;"> Osa oli varsin Ina painotteinen, mutta samalla pohjusti vähän tämän kierroksen noitien osaa...<br />Täytyy sanoa, että on ollut vaikea keksiä mitään tapahtumia perheille sillä aikaa, <br /><br />kun poitsut on yliopistolla vaikuttamassa. Pinewoodin yliopisto vie näiltä yhden kierroksen eli ensi kierroksella pitäisi sankarien jo palata koteihinsa. <br /><br />Parin viikon päähän yritän taas kasata lisää osia tänne..<br /><br />Tällä kertaa olisi luvassa otoksia aatelisten yliopisto elämästä ;)<br /><br />Kommenttien jättäminen piristää aina mieltä ja lisää innostusta kirjoittamiseen ;) !</span></i></div>
</div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-74932700652099435782014-01-17T15:05:00.000+02:002014-01-17T15:05:41.142+02:0035. Osa: VonLiebestad<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/osa35000_zpsf75fdffc.jpg.html" target="_blank"><img alt=" photo osa35000_zpsf75fdffc.jpg" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/osa35000_zpsf75fdffc.jpg" /></a>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><span style="color: black;">(80 kuvaa)</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><span style="color: black;"> </span><i> </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Tässä sitä taas ollaan Pinewood pitkästä aikaa jälleen uudelleen käynnistymässä.<br />Päivitystauon pituus johtui täysin omasta sairastelustani, mutta nyt olen taas mukana kuvioissa:<br />Hiljalleen olenkin noita vanhoja seuraamiani blogejakin alkanut lueskelemaan ja kommentoimaan..<br /></i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Toivottavasti vielä joku vanhoista lukijoista löytää tänne<b>,</b>mutta nyt osaa lueskelemaan. <br />Olkaa armollisia en ole kirjoittanut pitkään aikaan ja rytmi on vasta hakusessa! <br />Pahoittelen jo valmiiksi tönkköyttä tekstissä...</i></span><b><br /></b></div>
<br />
<b>Viimeksi Kreiveillä:</b> Perheen perijä Oliver sai kaksospojat Verna Carlssonin kanssa. Hän olisi halunnut viedä nuoren lastensa säädyllisesti avioliittoon, mutta hänen isänsä Bartholomew ja äitinsä Elisabeth kielsivät ehdottomasti pojalta tämän, sillä Verna oli kauppiassäädystä. Bethistä äpärät ja näiden äidin olisi voinut jättää oman onnensa nojaan ja tämä saikin aikaan suuria riitoja Oliverin kanssa. Bart vei kuitenkin Oliverin tapaamaan lapsiaan ja lupasi huolehtia näiden hyvinvoinnista, jos poika vain lähtisi yliopistoon muiden aatelispoikien tavoin. Syksyn lopussa Oliver lähtikin yliopistolle. </div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Kesällä Bart oli hävinnyt tyttärensä ja tämän myötäjäiset korttipelissä markiisi Amadeus Remingtonille. Beth ei suostunut luopumaan nuorimmaisestaan Lia-Ninasta vanhalle markiisille, sillä tytöstä oli tämän naisellisen luonteen takia tullut äitinsä suosikki. Isabellan vaikean poikamaisen luonteen takia nainen ei kuitenkaan uskonut, että tyttö kenellekään muulle kelpaisi ja markiisi oli varojensa ja asemansa puolesta oivallinen naimakauppa, vaikka vanha olikin. Isabella luvattiin markiisille ja osan lopussa markiisi ojensikin sormuksen tytölle naimalupauksen merkiksi.
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35001_zps0f4ba096.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35001_zps0f4ba096.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35001_zps0f4ba096.png" /></a>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Isabella tuijotti hiljaa markiisin iäkkäitä kasvoja. Hetkeksi hän sulki silmänsä ja toivoi tulevan aviomiehensä nuortuneen edes hieman, mutta siinä tämä istui edelleen kaikkine harmaine hiuksineen ja ryppyisine ihoineen, kun tyttö silmänsä aukaisi. Mies yritti parhaansa, siitä hän ei voinut tätä moittia. Tämä oli kaivanut kaapeistaan uuden vaateparren, mutta silti sen siisteydestä huolimatta tästä nousi tuo inhottavan makea mädän kellarin haju, joka sai Isabellan niskan väreilemään kylmyydestä ja vatsan sisällön kutittelemaan kurkunpäätä, tämän miettiessä millaiseen kartanoon hänet oltiin viemässä.<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35002_zpseecdc87a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35002_zpseecdc87a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35002_zpseecdc87a.png" /></a>
<br />
Hiljaisuus ympäröi Isabellaa, oli tyttö sitten missä tahansa. Hän ei saanut sanoja suustaan, hän ei kyennyt, ei halunnut, mikään ei tuntunut hyvältä enää. Useampaan kertaan hän oli toivonut kohta heräävänsä kauniimpaan aamuun, jossa hänen unelmansa olivat vielä mahdollisia toteuttaa. Häntä oltiin vangitsemassa kultaiseen häkkiin yhden tämän valtakunnan vaikutusvaltaisimman miehen seuraksi kartanoon maaseudulle kauas kaikesta jonka hän tiesi, kauas kaikesta jonka hän tunsi. Tuntematon pelotti häntä, mutta vielä enemmän häntä pelotti yksinäisyys, joka oli tuntunut asettautuvan hänen sydämensä vakituiseksi vieraaksi, hänen ainoaksi ystäväksi.<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35003_zps5e1993b5.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35003_zps5e1993b5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35003_zps5e1993b5.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35004_zps896f0964.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35004_zps896f0964.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35004_zps896f0964.png" /></a>
Ainoa, joka oli häntä lohduttanut, tuntenut ja välittänyt, oli hänen veljensä ja nyt tämä oli kaukana yliopistossa opiskelemassa asioita, joista Isabella ei ymmärtänyt mitään. Vain veljen vanha päiväkirja tyhjän huoneen pöydällä muistutti häntä siitä, ettei tämä ollut vain suurta kuvitelmaa, vaan todellinen muisto jostain kaukaa vanhoilta hyviltä ajoilta.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35006_zps39738a31.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35006_zps39738a31.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35006_zps39738a31.png" /></a>
Kultainen sormus koristi hänen kättään muistuttaen häntä joka hetki siitä, ettei ollut vapaa tekemään omia valintojaan. Hän oli ikuisesti sidottu mieheen, jonka kanssa ei saattanut edes kuvitella jakavansa elämäänsä. Isabella saattoi vain toivoa, ettei markiisin elämänlankaa ollut enää pitkälti jäljellä. Se oli asia, johon hän takertui kuin hukkuva köyteen.<br />
<div style="text-align: center;">
*****
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35007_zps537d3e15.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35007_zps537d3e15.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35007_zps537d3e15.png" /></a>
Isabella kuunteli hiljaa vierestä, kun hänen äitinsä touhotti innostuneena häävalmisteluja. Beth oli käskenyt tallimestaria laittaa vaunut aamuksi valmiiksi, jotta he pääsisivät sovittamaan jo kauan sitten tilattua hääpukua. Isabella ei tiennyt, millaisen puvun äiti oli tilannut, eikä hän välittänytkään. Kukaan ei ollut kysynyt häneltä mistään häihin liittyvästä, ei hääpuvusta, ei koruista, kampauksesta, eikä varsinkaan sulhasesta, joten miksi hänen pitäisi välittää? Hän näyttelisi kyllä roolinsa, joka hänelle tässä tragediassa oli pakolla jaettu.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35009_zps3c32873a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35009_zps3c32873a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35009_zps3c32873a.png" /></a>
Kalan pala pyöri suussa ikävästi suostumatta menemään alas. Hänen 16-vuotis syntymäpäivä läheni uhkaavasti. Hänen syntymäpäivänsä oli samalla hänen hääpäivänsä. Hänen ja aviomiehen ikäeron takia kirkko oli kieltänyt avioliiton ennen kuin hän täyttää 16 vuotta. Silloin hän olisi tasan 50 vuotta aviomiestään nuorempi.
<br /><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35010_zps7be9c371.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35010_zps7be9c371.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35010_zps7be9c371.png" /></a>
"Koita piristyä tyttäreni!" Bart sanoi katsoen tytärtään hymyilevästi kuin yrittäen rohkaista tätä näkemään asioiden valoisatkin puolet. Sanoja seurasi pitkä puhe siitä, kuinka he äidin kanssa vain ajattelivat Isabellan ja suvun parasta tällä avioliitolla, mutta tyttöä ei kiinnostanut kuunnella sanaakaan, vaan hän jatkoi kalanpalan pyörittelyä suussaan puolelta toiselle leikitellen ajatuksella, että sylkäisisi sen isänsä kasvoille. Hän oli menettänyt unelmoimansa avioliiton, sen mistä hän oli pienenä lukenut. Toisaalta eipä hän ollut unelmiensa sulhoakaan vielä löytänyt, joten oliko unelmia edes olemassa?
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35011_zps5649c058.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35011_zps5649c058.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35011_zps5649c058.png" /></a>
Lia-Ninan hentoääni katkaisi Isabellan ajatukset tämän pysäyttäessä isän tasaisen puhetulvan. Tyttö kärtti mukaan hääpuvun sovitukseen. Sisko oli käytökseltään unelmien lady, jollaista äiti oli aina toivonut. Isabella tiesi, ettei ollut koskaan täyttänyt äitinsä toiveita tyttärenä ja tämä avioliitto oli äidin mielestä hänen ainoa mahdollisuutensa koskaan päästä vihille. Hän oli aina ollut ylpeä omasta tulisesta luonteestaan ja taidosta pärjätä järjellä kenelle tahansa miehelle, mutta silti tämä kaikki sai hänet kadehtimaan siskoa, joka maalasi, soitti ja tanssi täydellisesti, eikä tätä koskaan pakotettaisi naimisiin vanhuksen kanssa, sillä tälle varmasti riittäisi kosijoita ilman isän häviämää uhkapeliä.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35012_zps1686771d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35012_zps1686771d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35012_zps1686771d.png" /></a>
Isabella istahti pianon ääreen toivoen muistikuviensa soittotaidostaan olevan todellisuutta huonommat. Kahden ensimmäisen soinnun jälkeen sormet kuitenkin lähtivät omille teilleen ollen täysin eri mieltä Isabellan kanssa siitä, mitä olisi pitänyt soittaa. Tyttö ei vain osannut. Hän ei ollut kuten muut tytöt. Isabella ei osannut soittaa, hän ei osannut tanssia, eikä maalata puhumattakaan sitten käsitöiden teosta. Hän ei osannut mitään mitä vaimolta vaadittiin. Monesti veljensä koulusta kotiin tuomat tehtävät, jotka hän oli veljensä puolesta tehnyt, olivat kuitenkin opettaneet hänelle latinaa, Pinewoodin sukujen historiaa ja lakeja. Jos hän olisi ollut mies, hän olisi pystynyt mihin tahansa, mutta naisena hän oli kykyinensä arvoton.
<br />
<div style="text-align: center;">
*****
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35014_zpsd9f027a4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35014_zpsd9f027a4.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35014_zpsd9f027a4.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35015_zpsee811692.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35015_zpsee811692.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35015_zpsee811692.png" /></a>
Aamu aurinko hyväili lämpimästi matkustavaisia. Lumipeite oli myöhässä ja kauniit syksyiset ilmat tuntuivat jatkuvan pidempään kuin normaalisti. Isabella istui hiljaa äitinsä vieressä. Heillä ei ollut mitään sanottavaa toisilleen. Vain Lia-Nina piti yllä pientä keskustelua ihaillen suureen ääneen uusia tossujaan, jotka äiti oli hänen antanut pukea jalkaansa tänä aamuna.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35016_zpsf8c3db3e.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35016_zpsf8c3db3e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35016_zpsf8c3db3e.png" /></a>
Isabella tunsi kateuden Lia-Ninan naisellisuudesta vihlovan hänen sydäntään. Kunpa hänkin osaisi arvostaa vaatteita ja koruja, kuten tämä. Silti vaikka tyttö kuinka yritti muuttaa ajatuksiaan, hän olisi silti mieluummin vaihtanut kaiken omistamansa kirjoihin ja tietoon pukeutuen vaikka säkkiin. Kohta hän olisi markiisin vaimo, eikä hän osannut tai tiennyt yhtään vaimon velvollisuuksista, mutta markiisi itse halusi lunastaa pelivelkansa.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35018_zps66f13324.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35018_zps66f13324.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35018_zps66f13324.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35019_zpse03f3aca.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35019_zpse03f3aca.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35019_zpse03f3aca.png" /></a>
Siinä Isabella seisoi hiljaa tuijottaen itseään peilistä kauhun puristaessa hänen rintaansa. Hän ei ollut sanonut sanaakaan heidän saavuttuaan ompelijalle. Elisabeth oli hoitanut kaiken puhumisen antamatta kenellekään muulle suunvuoroa. Toisaalta ei Isabella tiennyt, olisiko hän saanut suustaan sanaakaan, sillä kauhu siitä, mitä tämä mekko merkitsi, kuristi hänen kurkkuaan ja kangisti kielen täysin liikkumattomaksi.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35025_zps5ef077c9.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35025_zps5ef077c9.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35025_zps5ef077c9.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35027_zpsd87570f7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35027_zpsd87570f7.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35027_zpsd87570f7.png" /></a>
Hän saattoi kuulla vierestään pienen tytön ihastuneita huokauksia, tämän ihaillessa isosiskonsa leninkiä. Pukua, jollaisesta hän saattoi vielä vain unelmoida. Lia-Nina oli ruinannut äidiltä, että pääsisi mukaan häihin, mutta ne eivät olleet lasten paikka. Matka maaseudulle oli pitkä, eikä häntä tarvittu siellä. Toisaalta vanha Remington tuoksahti hänestä inhottavan makealle, joten tyttö oli tyytyväinen, ettei hänen tarvinnut yöpyä tämän kartanossa. Silti puku oli hänestä jopa vanhuksen naimisen arvoinen asia. Hän ei voinut ymmärtää, miksi sisko oli niin nyrpeänä, vaikka näytti kauniimmalta kuin hän oli kenenkään koskaan nähnyt näyttävän. Iloisena hän olisi pukenut tuon puvun ylleen ja tuottanut perheelleen iloa.
<br />
<div style="text-align: center;">
*****
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35029_zpsf9ee70c0.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35029_zpsf9ee70c0.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35029_zpsf9ee70c0.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35030_zps0d975781.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35030_zps0d975781.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35030_zps0d975781.png" /></a>
Päivät kuluivat ja talvi toi hennon valkoisen lumipeitteen Pinewoodin asukkaiden iloksi että riesaksi. Isabellalle lumipeite oli kuitenkin vain kivulias muistutus lähenevistä häistä ja muutosta Pinewoodin maaseudulle, johon hänet voitaisiin unohtaa. Lia-Nina vei taidoillaan vanhempiensa huomion. Nuori kreivittären alku osasi melkein mitä tahansa jättäen vanhemman sisarensa varjoonsa.<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35037_zps72075945.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35037_zps72075945.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35037_zps72075945.png" /></a>
Hiljalleen kuin varustautuen jo tulevaan Isabella vetäytyi yksinäisyyteen hukuttaen itsensä kirjojen tarjoamaan maailmaan. Kirjojen, jotka eivät millään tavalla ollut hänen ikäiselleen tai säädylleen kirjoitettuja. Hän luki tarinoita rakkaudesta, jota ei koskaan tulisi itse kokemaan. Hänen ainoa toivonsa oli, ettei hänen tulevalla aviomiehellään olisi kovin montaa vuotta enää jäljellä. Silloin hän voisi saada takaisin vapautensa ja ehkä joskus saavuttaa unelmansa.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35040_zpsb93bc29b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35040_zpsb93bc29b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35040_zpsb93bc29b.png" /></a>
Oven kovaääninen narahdus sai tytön hätkähtämään ja sutaisemaan ylimääräisen viivan maalaukseensa. Isabella ei kyllä osannut sanoa, oliko viivan ilmestyminen hyvä vai paha-asia, sillä ei työ muutenkaan näyttänyt kummoiselta. Arastellen tyttö kääntyi katsomaan tulijaa, hämmästyen nähdessään äitinsä seisovan takanaan vakavan näköisenä.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35041_zps3ea19e14.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35041_zps3ea19e14.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35041_zps3ea19e14.png" /></a>
Bethin hermostunut ilme oli kuin kehotus juosta karkuun, mutta Isabella ei voinut olla kiinnostumatta äitinsä odottamattomasta vierailusta hänen huoneessaan. Tämä oli tytön viimeinen ilta lapsuuden kodissa. Hetken hän toivoi äitinsä kertovan kuinka tämä kaipaisi tytärtään ja sulkisi tytön lohduttavaan syliin, mutta toivo haihtui yhtä nopeasti kuin oli herännytkin.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35042_zpsd100986b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35042_zpsd100986b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35042_zpsd100986b.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35045_zpsd8921648.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35045_zpsd8921648.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35045_zpsd8921648.png" /></a>
Kuin sanoja suussaan järjestellen tietämättä mistä aloittaa Beth nielaisi kovaäänisesti ja levitti huulilleen kauniin iloisen hymynsä rohkaistakseen enemmän itseään kuin Isabellaa.
"Tyttäreni, olet astumassa avioon ja äitinäsi minun pitäisi kertoa sinulle jotain, jonka minun äitini kertoi minulle juuri ennen omaa avioliittoani," nainen sanoi vaivalloisesti ja kaivoi hameensa helman alta vanhan kirjan, jonka lehdistä päätellen se oli kulkenut suvun naisilla jo pitkään perintökalleutena. "Näistä asioista puhuminen ei ole helppoa, mutta tästä saat tarvittavat tiedot hääyötäsi varten. Loput ehdit kyllä itsekin vielä oppia," nainen tuhahti kuin jokainen hänen sanomansa sana olisi työn ja tuskan takana saada kuuluviin.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35049_zps8ca21fac.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35049_zps8ca21fac.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35049_zps8ca21fac.png" /></a>
"Rohkeutta tyttäreni!" Beth huokasi ja sulki Isabellan käsiensä väliin hyvästiksi. Äidillinen hetki oli pieni ja lyhyt. Ennen kuin tyttö oli edes tajunnut äitinsä halaavan häntä, hän kuuli oven vanhojen saranoiden narahtavan uudestaan Bethin lähdön merkiksi.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35052_zpsc9ab51a4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35052_zpsc9ab51a4.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35052_zpsc9ab51a4.png" /></a>
Tyttö istui vuoteen reunalle äitinsä antama kirja kädessään sivellen sen vanhaa karheaksi kulunutta kantta pehmeillä sormenpäillänsä. Nojaten sängynpäätyyn tyttö avasi kirjan kannen nähden ensimmäiselle sivulle piirretyn kuvan, joka esitti avioparia hääyönään.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35054_zpsc3a07851.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35054_zpsc3a07851.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35054_zpsc3a07851.png" /></a>
Vaivautumatta katsomaan seuraavalle sivulle Isabella napautti kirjan kovaäänisesti kiinni. Ensimmäinen sivukin oli ollut jo täynnä kuvia, jotka saivat hänet voimaan pahoin ajatellessaan itseään ja markiisia kuvien hahmojen tilalle. Hän ei halunnut tietää, hän ei halunnut ajatella, ei edes kuvitella hääyötään. Jos lasten saaminen vaati tuota, hän ei halunnut niitä markiisin kanssa. Kurottaen sängyn alle Isabella tavoitteli kädellään yöastiaa tyhjentäen siihen kuvotuksesta kiristävän vatsansa sisällön.
<br />
<div style="text-align: center;">
*****
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35055_zps951d35b6.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35055_zps951d35b6.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35055_zps951d35b6.png" /></a>
"Haluatteko te Markiisi Amadeus Remington ottaa tämän kreivitär Isabella VonLiebestadin vaimoksenne, luvaten rakastaa häntä, kunnioittaa häntä, suojella häntä terveydessä ja sairaudessa kuten aviomiehen kuuluu sekä hylätä muut hänen takiaan niin kauan kuin te molemmat elätte?" Isabella kuuli jonkun kaukana mielensä sopukoista kysyvän narisevalla äänellä. Hän oli uppoutunut omiin ajatuksiinsa tuijottaen viereisestä ikkunasta ulos yrittäen etsiä lähintä tulevaa naapuriaan. Hän ei kuullut mitään mitä ympärillä tapahtui. Salaa hän nipisti itseään lantiostaan toivoen heräävänsä tästä pahasta unesta, mutta aamua ei tullut. Jossain kaukana hän kuuli edessään seisovan miehen vastaavan hymyillen iloisesti "Tahdon".
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35056_zps059cc230.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35056_zps059cc230.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35056_zps059cc230.png" /></a>
Seuraava kysymys oli esitetty hänelle. Hänen sydämensä huusi kovaa omaa kieltävää vastaustaan, mutta huulet liikkuivat eri tahtiin sydämen kanssa vastaten velvollisuudesta ”tahdon”.<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35057_zps56f1b63c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35057_zps56f1b63c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35057_zps56f1b63c.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35058_zps7c16b798.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35058_zps7c16b798.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35058_zps7c16b798.png" /></a>
Kylmä kultainen sormus liukui pitkin tytön nimetöntä kohti uutta paikkaansa. Tuo pieni kultainen rengas sitoi hänen elämänsä nyt tuohon hänen edessään seisovaan vanhaan iloisesti nauravaan mieheen, kunnes kuolema heidät lopulta erottaisi. Niin pieni, mutta silti niin kahlitseva. Kultainen häkki, joka sulki hänet ikuisiksi ajoiksi sisälleen ja kaiken tuon hän oli antanut tapahtua sanomatta sanaakaan vastaan.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35060_zps98b999dd.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35060_zps98b999dd.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35060_zps98b999dd.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35068_zpsa6f2d11d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35068_zpsa6f2d11d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35068_zpsa6f2d11d.png" /></a>
Tuskan kyyneleet polttelivat tytön silmiä, mutta kuullessaan läsnäolijoiden iloisen taputuksen Isabella yritti levittää huulilleen kauniin hymyn, jollaisen pitäisi jokaisen juuri vihityn morsiamen huulilla sädehtiä, samalla teeskennellen silmissään läikehtivien kyyneleiden olevan peräisin onnesta, jonka hän oli osakseen saanut.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35069_zpsecba11f4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35069_zpsecba11f4.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35069_zpsecba11f4.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35072_zps355702de.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35072_zps355702de.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35072_zps355702de.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35075_zpsa3892b32.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35075_zpsa3892b32.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35075_zpsa3892b32.png" /></a>
Mihin Isabella silmänsä käänsikään hän näki iloisia hymyileviä kasvoja iloitsemassa heidän avio-onnensa puolesta. Hän vain ei löytänyt tuota iloa sisältään. Hän tunsi hukkuvansa tuskaansa muiden vain hymyillessä iloisesti hänen ympärillään. Hän oli kuin hukkuva, joka yritti löytää jotain mihin tarttua vetääkseen kasvonsa pinnan yläpuolelle, mutta kukaan ei auttanut.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35076_zps86a0ed50.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35076_zps86a0ed50.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35076_zps86a0ed50.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35077_zpsd8628ba4.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35077_zpsd8628ba4.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35077_zpsd8628ba4.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35079_zps71b9df7b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35079_zps71b9df7b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35079_zps71b9df7b.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35081_zps01babcf2.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35081_zps01babcf2.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35081_zps01babcf2.png" /></a>
Iloinen puheensorina täytti ruokasalin palvelijoiden tuodessa heidän eteensä loputtomasti herkkuja. Isabella ei saanut palaakaan ruoasta syötyä, mutta oli kiitollinen siitä, että yhtälailla kuin palvelijat toivat syötävää, he eivät päästäneet hänen viinilasiaan tyhjenemään. Elämä oli pelkkä näytelmä, jossa jokaisen piti hoitaa oma roolinsa välittämättä oliko tuo rooli mieleinen vai ei.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35088_zps783aadfb.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35088_zps783aadfb.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35088_zps783aadfb.png" /></a>
Elisabeth hoiti viimeisen velvollisuuden äitinä ohjeistaessaan palvelijoita tyttärensä valmistelussa aviomiestään varten.
"Vaikka et miestäsi rakastaisi, tämä antaa sinulle lapsia, joita tulet varmasti rakastamaan", Beth sanoi katsellessaan tyttärensä kauhusta paikalleen lasittuneita silmiä. Muuta hän ei osannut tai kyennyt sanomaan, sillä kaikki mitä hänen mieleensä tuli lupauksista, että elämä muuttuu kyllä vielä varmasti hyväksi, tuntuvat vain valheilta.
<br /><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35092_zps2aa9c2af.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35092_zps2aa9c2af.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35092_zps2aa9c2af.png" /></a>
Sydän tykyttäen kauhusta ja pelosta niin kovaa, että hän pelkäsi sen kohta hyppäävän ulos rinnastaan, Isabella asettautui sängylle miestään odottamaan. Kohta se olisi ohi ja hän voisi käpertyä itseensä yksinäisen sydämensä haavoja nuolemaan.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35094_zps097fda84.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35094_zps097fda84.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35094_zps097fda84.png" /></a>
Oliver pysäytti sisarensa uutta makuukamaria lähestyvän miehen. Hän olisi halunnut käskeä tätä pitämään ryppyiset kätensä irti sisarestaan, mutta hän ei voinut. Hänellä ei ollut valtaa siihen. Hänen sisarensa ei koskaan ollut kuulunut hänelle.
<br />
"Ole hellä! Hän on kokematon ja nuori," Oliver sai kuiskatuksi hiljaa ennen kuin poistui kartanosta.
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35096_zps7ad794cb.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35096_zps7ad794cb.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35096_zps7ad794cb.png" /></a>
Makea mädäntyvän kellarin tuoksu tunkeutui Isabellan nenään markiisin istuessa hänen sänkynsä reunalle saaden hänen viinin täyteisen vatsansa pyörimään entistä hurjemmin. Hän ei voinut kuvitella ikinä tottuvansa tuohon tuoksuun, joka leijaili markiisin ympärillä. Sentään hänen huoneensa oli palvelijoiden toimesta siivottu niin hyvin, ettei tuo makea mädän haju leijailut siellä kovin voimakkaana, mutta kartanon muut huoneet olivat kuin kyllästetty tuohon homeen hajuun.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35099_zpsc1a218cb.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35099_zpsc1a218cb.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35099_zpsc1a218cb.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35100_zps3aee233d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35100_zps3aee233d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35100_zps3aee233d.png" /></a>
Ikuisuudelta tuntuvan hetken jälkeen markiisi lopulta veti Isabellan lähelleen. Tyttö kiitti hiljaa mielessään palvelijoita, jotka niin auliisti olivat hänelle viiniä tarjonneet, ettei hän seuraavien hetkien aikana tuntenut olevansa itse edes läsnä omassa ruumiissaan. Hän oli kaukana jossain niissä maailmoissa, joista hän viime kuukausien aikana niin paljon oli lukenut. <br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35105_zpsba90b471.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35105_zpsba90b471.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35105_zpsba90b471.png" /></a>
Markiisin syvä hengitys kutitteli Isabellan paljasta niskaa. Hänen aviomiehensä oli lopultakin nukahtanut. Tyttö purskahti lohduttomaan itkuun päästäen ulos kaiken sen, mitä oli sisälleen kerännyt siitä lähtien kun oli kuullut vanhemmiltaan avioliitostaan. Elämä ei todellakaan ollut sellaista, mitä romaaneissa kerrottiin vaan paljon kauheampaa. Hänen tarinassaan ei ollut onnellista loppua. Ei ritaria, joka pelastaisi hänet ilkeän jättiläisen kynsistä.
</div>
<div style="text-align: center;">
*****
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35109_zps718aa534.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35109_zps718aa534.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35109_zps718aa534.png" /></a>
Bartholomew nojaili hiljaa työpöytäänsä tuijottaen Pinewoodin lakikirjoja, jotka monimutkaisuudessaan eivät jaksaneet miestä kiehtoa. Talo oli muuttunut kovin hiljaiseksi Isabellan muutettua pois ja Oliverin lähdettyä yliopistoon kuninkaanpojan perässä. Elämä tuntui pysähtyneen paikoilleen talven hiljaisuuteen. Bartilla oli aikaa vaikka kuinka, mutta silti hän ei kyennyt kuin tuijottamaan kirjoja. Mitään hän ei saanut kirjoitettua, mitään hän ei saanut tehtyä.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35112_zps00685145.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35112_zps00685145.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35112_zps00685145.png" /></a>
Omatunto soimasi häntä enemmän kuin mies olisi koskaan voinut uskoa. Isabellan hän oli hävinnyt pokeripelissä miehelle, jonka kanssa tämä ei selvästikään olisi halunnut olla naimisissa ja Oliverin hän oli erottanut elämänsä rakkaudesta ja kaksospojistaan säätyeron takia. Lastensa puolesta hän ei voinut enää tehdä mitään, mutta lastenlastensa tulevaisuutta langenneen naisen äpäröinä, hän voisi vielä yrittää pelastaa, kunhan vain keksisi mitä tehdä.
</div>
</div>
<div style="text-align: center;">
*****
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35115_zps00fccf4f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35115_zps00fccf4f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35115_zps00fccf4f.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35116_zps2094176c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35116_zps2094176c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35116_zps2094176c.png" /></a>
"Kulta, nyt ei tainnut mennä ihan oikein?" Beth huomautti lempeästi Lia-Ninan soitosta. Tyytyväisenä hän kuunteli, kun tyttö soitti kohdan uudestaan korjaten äskeisen virheensä. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitella korjaavansa Isabellan soittoa ilman suurta riitaa, mutta Lia-Ninan kanssa kaikki oli niin helppoa.<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35117_zps661ea308.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35117_zps661ea308.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35117_zps661ea308.png" /></a>
Herttuat olivat tulossa illalliselle ja Beth elätteli toiveita näiden olevan kiinnostuneita hänen kauniista kuopuksestaan poikansa vaimoksi. Isabellan naimakaupat markiisin kanssa oli nostanut heidän arvostustaan aatelispiireissä ja mahdollisti jopa Lia-Ninan liiton kuninkaan serkun pojan kanssa. Vielä kun Isabella synnyttäisi komean ja terveen poikalapsen markiisille, niin kaikki olisi täydellistä.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35120_zpsb93d97cd.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35120_zpsb93d97cd.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35120_zpsb93d97cd.png" /></a>
Nauru täytti pitkästä aikaa VonLiebestadin kartanon alakerran, kun iloinen puhe solisi neljän aatelisen välillä. Beth oli antanut palvelijoiden kattaa pöydän parhaimmilla herkuilla. Hän oli kuullut herttuan olevan kovin kalan perään ja näin ollen heillä oli kalaa tarjolla. Mikään ei pilaisi tätä mahdollisuuksien iltaa.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35122_zpsfd5992c8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35122_zpsfd5992c8.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35122_zpsfd5992c8.png" /></a>
Herttuat hiljenivät kuin yhteisestä sopimuksesta ja tilanne vakavoitui nopeasti. Bethin sydän täyttyi onnesta tämän tajutessa vierailussa olleen juuri kysymys siitä, mitä hän oli ounastellutkin.
"Olisimme kovin kiinnostuneita nuorimmasta tyttärestänne miniänämme. Eihän häntä ole vielä varattu minnekään?" Herttua Dramodred lausui sanat, joita kreivitär oli niin kovasti odottanut.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35125_zpsef7e25d0.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35125_zpsef7e25d0.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35125_zpsef7e25d0.png" /></a>
Beth meinasi kiljaista innosta vastauksensa, mutta muisti viime hetkellä pitää kielensä kurissa ja tyytyi katsomaan sädehtien miestään ilmaistakseen tälle myöntävän vastauksen olevan enemmän toivottu.
"Ei Lia-Ninaa ole vielä kenellekään luvattu, joten tyttö on kyllä vapaa pojallenne," Bart aloitti hitaasti kuin harkiten jokaista sanaansa saaden naisen sydämen täyttymään onnesta. Miehen selvästi meinatessa jatkaa vielä lausettaan Beth potkaisi tätä tiukasti nilkkaan pöydän alla vaatien sulkemaan sisälleen sen, mitä sieltä oli meinannut ulos karata.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35127_zps3e5f002b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35127_zps3e5f002b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35127_zps3e5f002b.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35128_zpsedbbee23.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35128_zpsedbbee23.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35128_zpsedbbee23.png" /></a>
"Se on siis selvä! Perheemme yhdistyvät lastemme toimesta!" herttuatar Fiona kohotti iloisena maljan ilmaan, maljan johon Bethkin osallistui mielellään. Hän ei välittänyt huhuista, joita herttuoiden pojan katoamisesta kulki Pinewoodin juoruakkojen huulilla. Eivät herttuat olisi tulleet lasten avioliittoa sopimaan, jos nämä eivät tietäisi varmaksi poikansa olinpaikkaa.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35143_zps8a544cf6.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35143_zps8a544cf6.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35143_zps8a544cf6.png" /></a>
Lia-Nina ähkäisi unissaan. Hänen kaunis unensa oli yhtäkkiä muuttunut painajaiseksi. Hän oli ollut kauniilla niityllä kesäpäivänä poimimassa kukkia seppeleeksi auringossa kimalteleville hiuksilleen, mutta ennen kuin hän oli ehtinyt tajuta mitä tapahtui, kaikki hänen ympärillään oli kuollut. Kukat hänen kädessään lakastuivat ja hän oli yksin, niin yksin ilman ulospääsyä.
</div>
</div>
<div style="text-align: center;">
*****
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35154_zpsbca0b84b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35154_zpsbca0b84b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35154_zpsbca0b84b.png" /></a>
Bart sohi mietteissään hiilihangolla takkatulessa hiljaa räiskyviä puita. Mies ei voinut iloita hyvästä sopimuksestaan herttuoiden kanssa, vaikka hän kuinka yritti. Hän oli aivan varma, että tämä oli virhe. Hän oli myös kuullut huhut herttuoiden pojan katoamisesta viime syksynä. Omatunnon hiljainen moite yltyi jälleen huudoksi saaden miehen hetken pitelemään ahdistavaa rintaansa. Hänen oli tehtävä edes jotain hyvittääkseen tekonsa, muuten hän ei saisi ikinä rauhaa sydämeltään, jonka kiristävä kipu toistui yhä useammin kuin muistuttaakseen jokaisesta pahasta teosta jota hän oli elämässään tehnyt.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35156_zps90dd9451.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35156_zps90dd9451.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35156_zps90dd9451.png" /></a>
Uninen tallipoika valjasti hölmistyneenä isäntänsä vaunut keskellä yötä. Hän ei voinut ymmärtää, mitä ylhäisö säntäili keskellä yötä, mutta hän teki mitä käskettiin, kunhan vain pääsisi takaisin nukkumaan.<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35161_zps2f665a6f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35161_zps2f665a6f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35161_zps2f665a6f.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35162_zps09f23fd0.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35162_zps09f23fd0.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35162_zps09f23fd0.png" /></a>
Bart suunnisti kohti aluetta, jolla hän ei olisi mielellään liikkunut edes päivän valossa saatikka yön hämärissä. Hiljaa hän kiipesi ullakkoasunnon ovelle tuntien tyytyväisyyttä nähdessään kynttilänvalon lepattelevan asunnon ikkunasta. Koputuksesta meni ikuisuus, kun ovi lopulta avattiin ja väsyneen näköinen nainen asteli ulos hämmästellen kuka tähän aikaan hänen nurkkiaan kolistelee. Verna oli kasvanut huimasti siitä nuoresta heiveröisestä tytöstä millaisena hän tämän muisti viime syksystä. Tästä oli tullut viehättävä nainen.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35164_zps5899cdae.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35164_zps5899cdae.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35164_zps5899cdae.png" /></a>
Bartholomew tunsi tuskasta painavan sydämensä lämpiävän hetkeksi, kun hän näki pienen reippaan ja terveen pojan konttaavan häntä vastaan pitkin lattiaan. Poika oli aivan kuin Oliver pienenä. Niin pitkään hän oli miettinyt miten pojat voivat ja miten helpottavaa olikaan nähdä nämä kunnossa.
"Kumpi sinä sitten oikein olet?" Bart mutisi hiljaa nostaessaan pojan syliinsä.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35168_zpsa0aa6c37.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35168_zpsa0aa6c37.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35168_zpsa0aa6c37.png" /></a>
Verna oli kietonut kätensä suojelevasti toisen kaksosista ympärille katsellen epäilevästi kotiinsa kutsumatta ilmestynyttä aatelismiestä.
"Tulitko katsomaan, ettei poikasi vain ole yliopistosta tänne eksynyt?" Verna kysyi ääni täynnä halveksuntaa miestä kohtaan. Mies nosti kätensä kaulukselleen ja venytti kangasta kuin toivoen sen helpottavan hengitystä, joka naisen halveksivan pistävän katseen alla tuntui uskomattoman vaikealta.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35170_zps71f93d50.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35170_zps71f93d50.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35170_zps71f93d50.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35171_zps6b4c3f31.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35171_zps6b4c3f31.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35171_zps6b4c3f31.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35172_zps6b21da3c.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35172_zps6b21da3c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35172_zps6b21da3c.png" /></a>
Bart pyysi suu kuivana lasillista vettä istuuduttuaan pöytään, mutta tajusi sen välittömästi olleen virhe saatuaan kasvoilleen Vernan kädessä olleen vesilasin sisällön.
Hiljaa mies nosti kädet pyyhkäistäkseen pahimmat vedet pois kasvoiltaan.
"Olen tainnut kyllä ansaita tuon viimeaikaisella käytökselläni ja sillä mitä olen teillekin tehnyt," mies mutisi Vernan yllätykseksi viitaten sanoillaan niin kaksospoikiin kuin edessään istuvaan naiseen. Silti naisen kiukku ei ottanut laantuakseen. Tämä mies oli tuhonnut hänen unelmansa hyvästä avioliitosta ja aiheuttanut sen, ettei hänestä olisi vaimoksi kenellekään, edes huonommalle, äpärälastensa takia. Häpeässä hän eli syrjäseudulla muiden hylättyjen keskellä ja teki yöt läpeensä käsitöitä ansaitakseen jonkin elannon itselleen ja pojilleen.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35175_zpsf59c1a3a.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35175_zpsf59c1a3a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35175_zpsf59c1a3a.png" /></a>
"Mitä sinä haluat vielä meistä? Eikö tämä jo riitä minulle rangaistukseksi poikaasi kajoamisesta" nainen ärisi ja viittasi kädellä pieneen asuntoonsa, jonka hän jakoi lastensa kanssa.
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35176_zpse1240a00.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35176_zpse1240a00.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35176_zpse1240a00.png" /></a>
"En minä tullut tänne ilkkumaan kohtaloasi, vaan haluan korjata virheitäni ja auttaa kaksosia. Minä toimin viimeksi harkitsematta tekojeni seurauksia. Olen pahoillani siitä mitä olen sinulle ja pojille aiheuttanut ylpeydelläni," Bart aloitti äänellä, jossa Verna melkein saattoi kuvitella olevan häivähdys katumusta. Toivo heräsi naisen sisällä. Hän saattaisi sittenkin saada vielä unelmansa, kunhan nyt vain pelaisi korttinsa oikein ja kuuntelisi mitä miehellä olisi sanottavanaan.
</div>
</div>
<div style="text-align: center;">
*****
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35198_zps4e090a3d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35198_zps4e090a3d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35198_zps4e090a3d.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35199_zps9ba568c7.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35199_zps9ba568c7.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35199_zps9ba568c7.png" /></a>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Luostarin kylmät kiviset seinät saivat nuoren naisen luut hytisemään. Silti hän ei voinut olla huomaamatta väriä, jonka oli saanut jo kasvoilleen muutaman luostarissa vietetyn viikon jälkeen. Bart oli järjestänyt hänet ja pojat luostariin niin, että pojat olivat tulleet löytölapsina, niin ettei näiden yhteyttä nuoreen naiseen voitu yhdistää. Hän ei ollut enää langennut nainen, joka kantoi mukanaan äpärälasten tuomaa häpeää. Nyt hänellä oli tulevaisuus tässä maailmassa. Bart oli ehkä kuvitellut tuon tulevaisuuden olevan luostarissa, mutta Vernalla ei ollut mitään aikomuksia antaa siveyslupausta luostarille, mutta kunnon ruoka sekä turva, joita täällä tarjottiin, olivat hänelle kuin lahja taivaasta pitkään kestäneen nälän jälkeen.
<br /><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35200_zps0af30d3f.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35200_zps0af30d3f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35200_zps0af30d3f.png" /></a>
Kevät oli hiljaa voittamassa talven pitkään jatkuneen kylmyyden. Auringon säteet herättelivät hiljalleen luontoa uuteen kukoistukseen kertoen kevään saapuneen. Kuitenkin tuon kauniin päivän yllä oli jotain pelottavaa. Kuninkaanlinnan hälytyskellot olivat soineet koko päivän kuin tuomionkellot ennustaen jotain pahaa tapahtuvan. Hänen maailmaansa se ei kuitenkaan horjuttanut. Hän oli saanut tarpeekseen aatelisista, ainakin hetkeksi.
<br /><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35201_zpsceabd4d8.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35201_zpsceabd4d8.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35201_zpsceabd4d8.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35202_zpsea30af42.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35202_zpsea30af42.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35202_zpsea30af42.png" /></a>
Verna oli pahasti myöhässä kappelin keskipäivän kiitosrukoukselta ja jos hän halusi päästä ruokapöydän antimiin käsiksi, tulisi hänen ryhdistäytyä taas tälle päivälle. Nälkäinen nainen oli saanut luostarin asukkailta paljon anteeksi, mutta keskipäivän kiitosrukoukselle hänenkin odotettiin osallistuvan. Nopeuttaen hieman liikkeitään hän vaihtoi luostarin tarjoaman tumman villapuvun ylleen ja sitoi hiuksensa liinan alle. Kiireellä hän suunnisti luostarin kappeliin, jossa järjestettävästä kiitoshetkestä hän oli varmasti jo myöhässä.
<br /><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35204_zps00a6358d.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35204_zps00a6358d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35204_zps00a6358d.png" /></a>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35205_zps7aec2405.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35205_zps7aec2405.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35205_zps7aec2405.png" /></a>
Kappeli huokui kuitenkin hiljaisuuttaan. Vain yksi yksinäinen hahmo oli uppoutuneena rukoukseen alttaria kohti nojautuen. Tämän liittyi varmasti jotenkin kellojen pahaenteiseen pauhuun, joka kantautui jopa kappelin paksujen seinien sisälle. Uteliaisuuden täyttäessä naisen sydämen, Verna taputti hellästi polvistunutta miestä olkapäälle saadakseen tämän huomion itselleen.<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35206_zps32f65fd6.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35206_zps32f65fd6.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35206_zps32f65fd6.png" /></a>
Mies käänsi pistävän katseensa olkapäällään lepäävään käteen, saaden Vernan katumaan omaa uteliaisuuttaan. Silmistä tuntui hehkuvan avoin viha ja tuska maailmaa kohtaan, kuin jokin olisi satuttanut miehen syvimpiä tuntoja enemmän kuin tämä olisi ikinä voinut edes kuvitella. Hitaasti tämän katse eteni olkapäällä olleesta kädestä käsivartta pitkin saavuttaen lopulta naisen pelästyneet kasvot. Miehen silmät nauliintuivat naiseen ymmärtämättä ensin mistä oli kysymys. Nopeasti tämän silmiin syttyi kuitenkin hohde, kuin Vernan ilmestyminen paikalle olisi vastaus hänen rukouksiinsa. Lupaus paremmasta tulevaisuudesta, elämästä sekä mahdollisuus kostaa itseään vastaan rikkoneille. Mies nousi tarttuen Vernan käteen vetäen sen huulilleen suudeltavaksi.
<br /><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa35/Osa35208_zps4db0b9d3.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa35208_zps4db0b9d3.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/Osa35208_zps4db0b9d3.png" /></a>
Verna oli pyörtyä tunnistaessaan miehen kasvot niistä miljoonista sivuprofiileista, joita hän oli Pinewoodin riikintaalereissa nähnyt ja kuvasta joka luostarin seinääkin koristi kunnin osoituksena hallitsijasuvulle. Hän ei ikinä elämässään ollut kuvitellut pääsevänsä näin lähelle tätä miestä, mutta siinä tämä nyt oli ja hymyili sädehtivästi hänelle, kuin hän olisi ainut nainen maailmassa. Hänen sydämensä täyttyi toivosta ja kauan sitten unohdetut unelmat palautuivat kuin salama hänen mielensä perukoille. Hän oli kohdannut kuninkaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
*****<br />
<a name='more'></a><br />
<span style="color: purple;"><i>Sainhan sen lopultakin aikaiseksi..<br />Osa ei nyt ollut mikään maata täristävä ja hieman liikaa mietintää, <br />mutta avaa se hieman suunnitelmiani Pinewoodin tulevaisuudelle ;) !</i></span><br />
<span style="color: purple;"><i>Olkaa armollisia en todellakaan ole kirjoittanut pitkiin aikoihin ja se mielestäni näkyy tekstissä.<br />Paronien osa on kuitenkin jo pelattu ja sitä on myös jo hieman kirjoitettu, <br />joten uskaltaisin luvata seuraavan osan parin viikon päähän, kuten joskus aikaisemminkin päivitystahti oli..<br /><br />Kommentteja otetaan mielellään vastaan, niin risuja kuin ruusujakin...</i></span><br />
</div>
</div>
</div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-35884608848594825902013-04-21T16:27:00.000+03:002013-04-21T16:35:05.135+03:0034. Osa: Dramodred<center>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34000_zps5b4ea5c1.jpg.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa34000_zps5b4ea5c1.jpg" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34000_zps5b4ea5c1.jpg" /></a>
</center>
<center>
86 kuvaa</center>
<center>
</center>
<center>
<span style="color: purple;"><i>Sainpas tämän tehtyä ja vain pari päivää myöhässä...<br />Pitkään on kyllä ollut suunnitteilla tämä osa, <br />mutta tuli hieman nopea kasaaminen tässä lopussa.</i><i>Toivottavasti ei näy pahasti osan teksteissä...</i></span></center>
<center>
</center>
<div style="text-align: justify;">
<b>Viimeksi Dramodredeilla:</b> Fiona kirjoitti kirjeen, jossa hän kertoo tietonsa miehensä Fredrickin ja kuningattaren kaksosista, jotka tällä hetkellä asustavat Stoneilla. Nainen piipahtaa talonpoikien luona kuin haluavansa saada varmistuksen tiedoistaan. Sofia, perheen vanhin tytär, naitetaan Lordi Gonzagalle ja tyttö joutuu muuttamaan kauas maaseudulle. Perheen perijä sairaalloinen Kristopher kyllästyy ympärillään pyöriviin välskäreihin ja karkaa lopulta kotoa.<br />
Ofelia puolestaan pääsee onnellisesti kihloihin Islingtonin Edwardin kanssa, mutta tyttö ei aavista tunteidensa olevan täysin yksipuoliset. <br />
Felicia ei tyydy yhteen mieheen ja tytöllä onkin monta rakastajaa. Osan lopuksi hän tunnusti Ofelialle olevansa raskaana. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<img alt=" photo Osa34001_zpsb540416a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34001_zpsb540416a.png" /> "Raskaana! Miten sinä voit olla raskaana? Eihän sinulla ole edes sulhasta!" Ofelia tunsi äänensä kohoavan vain pelkästä kauhusta ajatellessaan siskonsa tilannetta, tulevaisuutta ja koko heidän perhettään. Tämä ei vetäisi pelkästään Feliciaa itseään häpeään, vaan tämän mukana heidän koko perheensä sukeltaisi pohjamutiin ja kaikki vain tuon sikiön takia, joka muhi siskon vatsassa kuin odottava katastrofi. </div>
<div style="text-align: justify;">
"Ofelia kulta, ei siihen virallisia sulhasia tai papin aamenia tarvita", Felicia totesi yhtään häpeilemättä edes sanojaan. Ofelia tunsi vihan pistoksen sydämessään kuullessaan siskonsa vähättelevät sanat hänen tietämystään kohtaan. Ei hän aivan tarkkaan tiennyt mitä aviovuoteessa tapahtui, mutta ei hän nyt niin tyhmä ollut ettei tiennyt, että sitä tapahtui ilman avioliittoakin.</div>
<img alt=" photo Osa34002_zps1ca49391.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34002_zps1ca49391.png" /><br />
<div style="text-align: justify;">
Tyttö tunsi kuinka hänen kielellään pyöri mitä loukkaavampia sanoja, mutta hän tunsi parhaakseen nielaista ne. Felicia tulisi kuulemaan varmasti jok’ikisen niistä ja vielä pahempiakin. Ainoa mitä hän osasi tehdä oli kietaista vasten tahtoaan kätensä siskonsa kaulan ympärille ja todeta, että tämän täytyi kertoa asiasta vanhemmille. Raskautta ei kuitenkaan pystyisi salaamaan ikuisuuksia, eivätkä he itse tienneet miten toimia. Ofelia lähetti mielessään hiljaisen rukouksen ylös, että vanhemmat tietäisivät oikean ratkaisun.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img alt=" photo Osa34003_zps361c2945.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34003_zps361c2945.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia lähti tuhahtaen pois huoneesta kuin osoittaakseen mieltään, ettei hänellä ollut aikomustakaan kertoa vanhemmille ongelmastaan. Ofelia ei saattanut kuin toivoa, että sisko toimisi oikein heidän perheensä kannalta. Tyttö yritti kovasti keskittyä puikoilla vaihtuviin silmukoihin, mutta turhaan. Hän ei saanut tuota kauheata ajatusta mielestään kuin hetkeksi, kunnes se kiersi takaisin kuin huono polku metsässä: Kuka todella oli lapsen isä? </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<img alt=" photo Osa34004_zpsb518432d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34004_zpsb518432d.png" />Fiona piti normaalia keskusteluaan yllä muiden syödessä hiljaa paikoillaan. Naiselle oli muodostunut viime aikoina kaksi asiaa, josta hän puhui vuorotellen taukoamatta. Ensimmäinen, joka tuntui enemmän olevan tämän ajatuksissa, oli Kristopherin karkaaminen, jonka Ofelia oli huomannut olevan äidille aivan mahdotonta ymmärtää. Ofelia itse ihmetteli enemmänkin sitä, miten veli oli viihtynyt kotona näin pitkään? Toinen puheen aihe, josta äiti itsekseen keskusteli, oli Sofia ja tämän alkuvaiheessa oleva raskaus. Sisko oli jo monesti ollut siunatussa tilassa, mutta ne tuntuivat menevän kesken. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34005_zps65154422.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34005_zps65154422.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34005_zps65154422.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Fionan puhetulvan hetkeksi tauottua Fredrick tiedusteli päivän kuulumisia tyttäriltään. Ofelia odotti kovasti siskonsa ottavan ongelmansa esille, mutta Felicia ei sanonut mitään raskaudestaan. Tämä vain kertoili päivänsä tapahtumista ja tanssiopinnoistaan kuten joka ilta. Ofelia yritti potkaista siskoaan pöydän alta, mutta turhaan. Sisko vain irvisti hennosti jalkaterän osuessa kipeästi polveen, mutta jatkoi vain turhanpäiväistä jaaritteluaan.
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34006_zpsf0ae3392.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34006_zpsf0ae3392.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34006_zpsf0ae3392.png" /></a>Ainoa asia, mitä Ofelian pöydän yli luomat tiukat katseet saivat aikaiseksi Feliciassa, oli ruoan vauhdikas katoaminen siskon lautaselta. Hän olisi itse halunnut kertoa, mutta jokin siskon katseen tuskaisuudessa sai hänet vaikenemaan. Felician silmät anelivat tyttöä antamaan asian olla. Hän ei ollut valmis kohtaamaan vanhempiaan. Tämä ei sittenkään suhtautunut raskauteensa niin välinpitämättömästi, kuin mitä Ofelia oli aluksi luullut. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34008_zps5c55e361.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34008_zps5c55e361.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34008_zps5c55e361.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34009_zps1baa1e0d.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt=" photo Osa34009_zps1baa1e0d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34009_zps1baa1e0d.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Fredrickin hämmästellessä tyttärensä nälkäisyyttä Felicia huoliteltu
naamio petti. Tytön silmät punehtuivat kasvojen lihasten nykiessä
samalla kyyneliä pidätellen. Hätääntyneenä tyttö nousi niin, että tuoli
kaatui kovaäänisesti rämisten lattialle. Hetken hän vain katsoi isäänsä
silmät täynnä enemmän tuskaa kuin Ofelia olisi voinut uskoa huolettoman
siskonsa silmissä näkevän. Felicia oli ollut aina heistä se, joka uskoi
kaiken järjestyvän, kunhan vain antoi asioiden hieman edetä.</div>
<div style="text-align: justify;">
"Anteeksi",
kuului heikko kuiskaus tytön hieman raotetuilta huulilta tämän
kadotessa kiireesti ruokasalista. Siinä he istuivat kaikki kolme hiljaa,
vanhemmat selvästi paikalleen kauhistuneina tyttärensä käytöksestä,
kuunnellen kuinka Felician askeleen kaikuivat pitkin linnan seiniä tämän
matkatessa vauhdilla kohti omaa kamariaan.</div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34010_zps6a4b8fc6.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34010_zps6a4b8fc6.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34010_zps6a4b8fc6.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
Fredrick istui hiljaa sänkynsä laidalla ajatuksiinsa uponneena. Hetken
mies oli yrittänyt nukkua, mutta untenvaltias ei saapunut millään hänen
luokseen. Ajatukset juoksivat ympäriinsä antamatta hänelle hetkenkään
rauhaa, niin että hän tunsi vatsansa pyörivän kuin olisi ollut veneessä
aaltojen myrskytessä ympärillä. Hän ei saanut mielestään tyttärensä
järjestämää kohtausta ruokasalissa. Mies ei voinut ymmärtää mitä oli
tapahtunut vaikka kuinka yritti. Kartanon öinen hiljaisuus tuntui kuin
nauravan hänen äänekkäille ajatuksilleen. Hänen oli pakko puhua, hänen
oli saatava tietää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34011_zpse77c12e4.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt=" photo Osa34011_zpse77c12e4.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34011_zpse77c12e4.png" /></a> Felician huoneen oven alta kajasti hento valo pitkin aulan pimeitä seiniä. Tyttö ei saanut sen paremmin unta kuin hänkään. Fredrick rohkaisi mielensä löytäen tyttärensä istumasta sänkynsä laidalla taistelemasta ajatuksiaan vastaan aivan samalla tavalla kuin hän itsekin. Sanomatta sanaakaan mies istahti tyttärensä viereen kietoen kätensä tämän hennon käsivarren ympärille, kuin toivoen voivansa siirtää osan tämän tuskasta itselleen. Hän ei kestänyt katsoa lastaan näin. Jos hänellä jotain arvokasta oli, niin ne olivat hänen lapsensa. He olivat hänen suurimmat aarteensa. Pitkään he istuivat vierekkäin tuijottaen yhdessä lattian kuivuudesta rakoilevia puulankkuja tietämättä mistä aloittaa. Lopulta Felician salaisuus kaikui kuiskauksena pitkin huoneen hiljaisia seiniä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34012_zpscea491fb.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34012_zpscea491fb.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34012_zpscea491fb.png" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34013_zps7ab80dba.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34013_zps7ab80dba.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34013_zps7ab80dba.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Fredrick oli varma kuulleensa tyttärensä hiljaisen kuiskauksen
väärin. Hän ei saattanut uskoa, että Felicia olisi voinut häpäistä
itsensä tällä tavoin. Kykenemättä liikuttamaan leukojaan Fredrick
huomasi istuvansa paikoilleen jähmettyneenä tyttärensä sängyn reunalla
kuunnellen Felician häpeällistä kertomusta, joka ei päivän valoon olisi
edes sopinut, kuulematta siitä kuitenkaan sanaakaan. Vain yksi lause
kiersi hänen mielestään uudestaan ja uudestaan kuin etsien ulos pääsyä.
Felicia, hänen tyttärensä, oli raskaana!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34014_zps950b94ec.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34014_zps950b94ec.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34014_zps950b94ec.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Päivästä toiseen Fionan kiukun sävyttämät tahdit kaikuivat ympäri kartanon huoneita. Kukaan palvelijoista ei uskaltautunut herttuattaren kanssa samaan huoneeseen. Herttuattaren ärtymyksen aiheesta kiersi huhuja, mutta kukaan ei uskaltanut väittää niitä todeksi. Osassa kerrottiin Fionan rakastajan löytäneen nuoremman ja kauniimman tämän tilalle, toisissa taas kerrottiin Kristopherista kuuluneen huonoja uutisia. Hurjimmassa ja kaikkein suosituimmassa juorussa puolestaan kerrottiin naisen hermostuneen naimattoman tyttärensä raskaudesta. Mitään juoruista ei kuitenkaan tiedetty varmaksi. Asiasta ei uskallettu edes puhua ääneen. Eräs tallirenki oli avannut väärässä paikassa suunsa ja nyt hän ruokki mullan alla matoja herttuattaren käskystä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34015_zps0031c913.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34015_zps0031c913.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34015_zps0031c913.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Fiona ei saattanut uskoa hänen tyttärensä aiheuttaneen hänelle näin suurta häpeää. Raskaus ei vielä näkynyt, mutta ikuisesti sitä ei voinut piilotella. Fredrick suhtautui aivan liian suopeasti Felician tilaan. Mies oli kieltänyt ehdottomasti kaikki hänen ehdotuksensa raskauden keskeyttämiseksi. Kuin ilkkuen Fionalle kuivattu pietaryrtti tuoksui hänen kamarissaan pahoja henkiä karkottaen, kun sillä olisi voinut karkottaa tuon pahan hengen Felician vatsasta. Vaarallista se oli, sen Fiona myönsi. Hän tunsi monia naisia, jotka olivat kuolleet nautittuaan pietaryrteillä haudutettua vettä toivoen kuukautistensa palaavan. Hän oli nähnyt jopa niitä kauheita sikiöitä, joita oli syntynyt keskeytysyrityksen epäonnistuttua. Silti kaikki tuo oli hänestä sen arvoista, sillä häpeä, jonka aviottoman tyttären raskaus toi koko perheelle, oli pahempi kuin mikään muu.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34017_zps9c216218.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34017_zps9c216218.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34017_zps9c216218.png" /></a> Tyttö kääntelehti peilin edessä tutkien vartalonsa muotoja, joiden hän kohta pelkäsi olevan historiaa. Raskaus ei vielä näkynyt, jos sitä ei osannut etsiä. Muutama ylimääräinen kilo oli Felician lanteille ilmestynyt, mutta muuten hän oli vielä sutjakkaassa kunnossa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34018_zps53f9b5b5.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34018_zps53f9b5b5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34018_zps53f9b5b5.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tyttö oli laskenut päänsä puhki arvioidessaan mahdollisuuksia siitä, kuka hänen lapsensa isä oli. Sopivia vaihtoehtoja ei ollut kuin yksi, mutta hän ei voinut olla varma. Hänen äitinsä oli raivonnut vaatien saada tietää, mutta Felicia ei kertonut. Hän ei voinut. Tyttö tiesi liiankin hyvin, mitä äiti olisi tehnyt hänen lempensä kohteelle, jos vain olisi saanut tietää. Felicia oli päättänyt viedä salaisuutensa hautaan asti. Mikään ei saisi häntä muuttamaan mieltään. Silti kaiken tämän keskellä hän ei olisi ikinä uskonut, että ajatus lapsesta, jostain joka oli hänen omansa ikuisesti, kuitenkin lämmitti hänen sydämensä pohjaa.</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34019_zps4b37bad7.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34019_zps4b37bad7.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34019_zps4b37bad7.png" /></a> <br />
<div style="text-align: justify;">
Pelko, hänen itsensä ja syntymättömän lapsen puolesta, kuristi tytön
sydäntä. Se hiipi aina salaa hänen haaveisiinsa tulevaisuudesta. Ajatus
siitä, mitä äidillä oli mielessä, ei jättänyt häntä hetkeksikään
rauhaan. Fionan pianon kiukkuiset sävelet kantautuivat Felician mieleen
saaden tytön voimaan pahoin pelkästä ajatuksesta. Aamulla syöty
kananmuna irvisteli reikätuolin pohjalta tytön tyhjentäessä vatsansa
sisällön sen uumeniin. Fionan soitto vain voimistui kuin nauraen hänen
toivottomuudelleen. Vain isä oli hänen suojanaan äitiä vastaan.</div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34025_zps4535424f.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34025_zps4535424f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34025_zps4535424f.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Fiona oli päättänyt yrittää vielä kerran. Hän oli aina tiennyt miehensä rakastavan lapsiaan, mutta ei olisi ikinä uskonut tämän asettavan tytärtään suvun kunnian ja poikansa edelle. Mies oli heikko, eikä kyennyt tekemään päätöksiä, joita hänen perheensä niin epätoivoisesti kaipasi. Nainen ei voinut ymmärtää, mitä kuningatar miehessä muka näki. Fiona ei koskaan ollut arvostanut miestänsä, mutta tämä oli jo varsinainen pohjanoteeraus. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34026_zpsd1e0b722.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34026_zpsd1e0b722.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34026_zpsd1e0b722.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Mies ei tuntunut edes huomaavan sänkynsä laidalle istahtanutta vaimoaan, vaan jatkoi keskittyneesti kirjansa lukemista. Fiona yritti saada huomion itselleen, mutta Fredrickiä ei tuntunut kiinnostavan. Hän viestitti joka eleellään, että oli tehnyt päätöksensä ja aikoi pysyä siinä, sanoi vaimo mitä tahansa. Fiona tiesi kuitenkin jotain sellaista, mitä Fredrick ei tiennyt ja tieto oli valtaa, varsinkin jos se liittyi kuningattareen. Ensin hänen täytyi kuitenkin saada miehensä huomio itselleen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34027_zpsf8fe778c.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt=" photo Osa34027_zpsf8fe778c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34027_zpsf8fe778c.png" /></a> Fiona huitaisi päättäväisesti miehen kädessä olleen kirjan lattialle kumartuen välittömästi tämän ylle pakottaen Fredrickin näin katsomaan itseään. Kuvitellen itsensä yhtä hurjaksi kuin seinällä oleva sotaan lähtevä leijona Fiona ilmoitti vievänsä Felician pois. Tyttö ei jäisi tänne vauvansa kanssa pilaten heidän maineensa ja Kristopherin mahdollisuudet hyviin naimakauppoihin. Heistä tulisi hylkiö aatelisten keskuudessa ja hän ei sallisi sitä. </div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34028_zps0a1910d3.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34028_zps0a1910d3.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34028_zps0a1910d3.png" /></a><br />
<div style="text-align: justify;">
Fiona tunsi miehen kehon jännittyvän puolustukseen hänen
kosketuksensa alla ja vetäytyi hätkähtäen sivulle. Mies ei kyennyt
peittämään tunteitaan. He tulivat toimeen keskenään nyt, kun heidän ei
tarvinnut enää viettää yhteistä aikaa aviovuoteen puolella, mutta Fionan
kosketus silti selvästi kuvotti tätä. Ennen kuin Fredrick ehti
esittämään vastalausettaan, Fiona löi pöytään ainoan valttikorttinsa.
Ässän, jonka hän oli toivonut voivansa pitää hihassaan vielä jonkin
aikaa, mutta Fredrickin typeryys teki kaiken mahdottomaksi. Inhosi hän
kuinka paljon miestään, hän kantoi kuitenkin tämän sukunimeä ja perheen
tunnus vaakunoita.<br />
"Minä tiedän sinun yhteisestä yöstäsi
kuningattaren kanssa ja minä tiedän jotain Roseen liittyen, joka
varmasti kiinnostaisi sinua." Fiona murahti tuntien miehensä pistävän
hopeisten silmien kiinnittyvän itseensä kuin miekka vastustajan vatsaa
saaden naisen itseluottamuksen hetkeksi murenemaan. Hänellä ei
kuitenkaan ollut enää mitään menetettävää, hän oli näyttänyt jo
korttinsa, nyt hänen täytyi vain pelata loppuun asti. <br />
"Jos et anna
minulle valtuuksia toimia niin kuin parhaaksi näen Felician kanssa, en
ikinä kerro sinulle tietojani. Luota minuun, tämän sinä haluat kuulla." </div>
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34029_zps8f48a612.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34029_zps8f48a612.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34029_zps8f48a612.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ofelian käsi vapisi tämän kirjoittaessa epätoivoisilta kuulostavia sanoja paperille. Hän ei ollut kuullut Edwardista mitään sen jälkeen, kun poika pujotti hänen sormeensa sormuksen lupauksena tulevasta. Hän ei koskaan ollut tuntenut sellaista onnea, jota hän tuona päivänä tunsi, mutta nyt kaikki oli haihtunut. Miehestä ei ollut kuulunut mitään tämän lähdettyä yliopistoon kruununperijän lähimmäiseksi henkivartijaksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34031_zps4b4d2669.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34031_zps4b4d2669.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34031_zps4b4d2669.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Hän tiesi olevansa naurettava, mutta jokin hänelle kertoi, että kaikki ei ollut kunnossa. Miksei hänen kihlattunsa ottaisi häneen yhteyttä, kuten muiden kihlatut olivat ottaneet? Ofelia oli uskonut, että heidän välillään todella oli ollut jotain suurempaa, mutta nyt kaikki tuo tuntui vain kaukaiselta haavekuvalta. Kuin kaunis sateenkaari, jota ei koskaan saanut kiinni. Hän ei voinut kuin toivoa, että Edward vastaisi tällä kertaa hänen kirjeeseensä.</div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34033_zpsa25768be.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34033_zpsa25768be.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34033_zpsa25768be.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia tunsi olonsa kuin jauhosäkiksi, jota joku yritti tyhjentää voimakkaasti vatkaten. Hetken hän yritti taistella untaan vastaan, kunnes tajusi äitinsä käsien päättäväisen kosketuksen selässään tämän ravistellessa häntä hereille. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34034_zps8487dd9e.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34034_zps8487dd9e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34034_zps8487dd9e.png" /></a>Felicia ei ymmärtänyt, mikä äitiin oli mennyt. Hetken hän luuli, että oli nukkunut liian myöhään, kunnes tajusi, etteivät aamu auringon säteet edes vielä kajastaneet Pinewoodin jylhien vuorten takaa. Jokin ei ollut kohdallaan. Felician jalkoja kihelmöi niiden ollessa valmiit juoksemaan karkuun Fionan uhkaavaa olemusta. Edes hiiret seinissä eivät uskaltautuneet rapistelemaan peläten laukaisevansa jotain suurta ja pahaa, jonka läsnäolo tuntui voimakkaana huoneessa. Nainen tuntui imevän itseensä ympäriltään kaiken ilon ja rakkauden tuohon synkkään varjoonsa, jonka hän nyt langetti Felician ylle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34035_zps79316c15.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34035_zps79316c15.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34035_zps79316c15.png" /></a> "Pue yllesi jotain säädyllistä! Me lähdemme nyt Sofian luo" Fiona ilmoitti kylmästi katsellen arvostelevasti Felician yöpaitaa, jonka alta pieni vatsakumpu näkyi jo selvästi. Joka aamu äiti oli ilmestynyt hänen huoneensa ovesta kiristämään korsetin niin tiukalle, kuin vain voimillaan sai vedettyä, mutta viime aikoina korsetti ei enää ollut kyennyt peittämään koko vatsaa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34036_zpsf20ec8fe.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34036_zpsf20ec8fe.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34036_zpsf20ec8fe.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
”Et voi olla tosissasi!” Felicia kauhistui sydänjuuriaan myöten äitinsä ajatusta. Sofia ei missään nimessä haluaisi nähdä häntä tässä tilassa. Tämä oli jälleen menettänyt lapsensa ja Feliciasta tuntui, että hänen ilmestymisensä Gonzagan linnaan kääntäisi vain veistä siskon avonaisessa haavassa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34039_zps9c56fa45.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34039_zps9c56fa45.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34039_zps9c56fa45.png" /></a> Fionan silmät kapenivat raivosta pieniksi viiruiksi, joiden jäätävä katse sai Felician suussa olevat sanat pakenemaan takaisin kauhusta kirkuen toivoen, ettei ensimmäinenkään olisi koskaan päässyt ilmoille. Nainen teki selvästi kaikkensa pitääkseen rauhallisen ulkokuorensa kasassa, mutta lopulta puhdas raivo purkautui ulos huutona, jollaista Felicia ei ollut koskaan äitinsä suusta kuullut. <br />
”Sofia tietää mikä on oikein suvun kannalta ja nielee henkilökohtaiset tunteensa arvonsa mukaisesti”, Fiona raivosi pelästyen selvästi itsekin itsehillintänsä menettämistä. Hetken nainen seisoi hiljaa kooten ajatuksiaan kylmän välinpitämättömän naamionsa taakse. <br />
”Siskosi tekee sen mikä on oikein ja mikä on hänen velvollisuutensa sukumme naisena, mutta siitähän sinä et tiedä mitään” Nainen sanoi lopulta äänellä, joka sai vilun väreet kulkemaan tytön lävitse. Sanoi hän mitä tahansa, niin asia oli selvästi jo päätetty.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34042_zpse2c4b0ec.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34042_zpse2c4b0ec.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34042_zpse2c4b0ec.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34043_zpse06cb25b.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34043_zpse06cb25b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34043_zpse06cb25b.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia katsoi viimeisen kerran koti taloaan, jonka yöllinen pimeys ympäröi syliinsä. Kukaan ei ollut tullut hyvästelemään häntä. Koko piha uinui kuin taianomaista unta, mutta Felicia oli varma, etteivät he äitinsä kanssa olleet yksin lähtöä tekemässä. Hänellä oli pahaenteinen tunne, ettei enää tulisi koskaan astumaan äitinsä eläessä synnyin kotinsa ovesta sisään. Vaunut nytkähtivät hiljaa liikkeelle kadoten yön yksinäisyyteen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34046_zpsb8b33726.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34046_zpsb8b33726.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34046_zpsb8b33726.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Aurinko oli ehtinyt nousta kertaalleen taivaankannen ylle ja painua takaisin vuorten taakse ennen kuin Gonzagan kartano näyttäytyi horisontissa. Felicia ei ollut ehtinyt edes ulos vaunuista, kun Fiona jo oli kadonnut kartanon suurista pariovista sisälle välittämättä tyttärestään. Felician lopulta päästyä sisälle tunnelma oli juuri sellainen, kuin mitä hän oli aikaisemmin kuvitellut. Sofia seisoi jäykkänä paikoillaan kuin kauhusta kangistuneena tuomiotaan odottamassa. Siskon kasvoilta kuvastuva tuska olisi musertanut itsessään kenet tahansa ja nyt hän lisäsi sitä seisoessaan pyöreän vatsansa kanssa tämän edessä, kuin ilkkuen toisen menetystä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34048_zps3fd42294.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34048_zps3fd42294.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34048_zps3fd42294.png" /></a>Jäykästi Sofia kietoi käsivartensa siskonsa ympärille toivottaen tämän tervetulleeksi vaatimattomaan kartanoonsa. Sanoista ja ystävällisistä eleistä huolimatta siskon halaus oli kylmä ja tunteeton. Se oli tapa, jonka Sofia suoritti toistaen sanat, jotka kuului toistaa, mutta tunnetta niissä ei ollut. Sofia ei selvästikään halunnut häntä taloonsa ja vielä vähemmän hänen jälkikasvuaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34049_zps1639a553.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34049_zps1639a553.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34049_zps1639a553.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34050_zps03ea4b91.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34050_zps03ea4b91.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34050_zps03ea4b91.png" /></a> ”Tämä on nyt sinun”, Sofia hymähti katsellen lasittuneilla silmillään seinien punaisia kankaita vajoten yhä syvemmälle muistoihinsa. Felicia ei saanut irti silmiään siskonsa surullisista kasvoista. Huone, jonka hän sai, oli varmasti joskus ollut tarkoitettu lapselle, jota Sofia ei ollut koskaan saanut. Sofian viime vuosiin oli kuulunut lukemattomia keskenmenoja, menetettyjä unelmia ja murskattuja onnen hetkiä. Vain yhden kerran raskaus oli edennyt synnytykseen asti, mutta tuo lapsi ei koskaan ollut avannut pieniä silmiään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34052_zps101a2093.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34052_zps101a2093.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34052_zps101a2093.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
"Oletko nyt aivan varma tästä?" Sofia kuiskasi ääni täynnä inhoa äitinsä suunnitelmia kohtaan. Fionan suunnitelmat saivat hänen vatsansa pyörimään etsien ulos pääsyä pelkästä kuvotuksesta, että nainen pakottaisi hänet osalliseksi kaikkeen tähän. Hän yritti etsiä katumusta tai häpeää äitinsä kasvoilta, mutta ei löytynyt sitä. Vain päättäväisyys kuvastui naisen kasvoilta tämän puristaessa pientä puista palikkaa kättään vasten, kuin etsien siitä voimaa pitääkseen kurissa sisällään myrskyävän raivon.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34055_zps77e50e47.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34055_zps77e50e47.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34055_zps77e50e47.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia katseli oven raosta uskaltamatta tulla esille, kun Travis saapui lopulta tiluksiltaan toivottamaan anoppinsa tervetulleeksi kotiinsa. Kuinka onnelliselta sisko näyttikään miehensä vieressä? Tyttö kohotti kätensä vatsalla olevalle kummulle silittäen hennosti ainoaa asiaa, joka hänellä oli vielä itsellään. Hiljaa tyttö kuiskasi ilmoille lupauksen, jonka hän tiesi olevan totta heti sen päästyä hänen huulilleen. Hän pitäisi aina pikkuisestaan huolta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34060_zpsa356593a.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34060_zpsa356593a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34060_zpsa356593a.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia oli äärettömän kiitollinen siskolleen tämän antamasta avusta. Hän ei olisi tiennyt mitä olisi tehnyt, jos tämä ei olisi ottanut häntä luokseen piiloon arvostelevalta maailmalta. Maaseudulla hän oli turvassa aatelisten pistäviä juoruja, jotka vain paisuivat paisumistaan niiden kiertäessä suusta suuhun yhä uudestaan ja uudestaan palaten takaisin mitä uskomattomimpina tarinoina vain lähteäkseen uudelleen kierrokselle. Hän oli todella pelännyt tulla siskonsa luo tämän koettelemusten takia, mutta hiljalleen ajan kanssa kaikki olisi varmasti kunnossa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34061_zps20d890a5.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34061_zps20d890a5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34061_zps20d890a5.png" /></a> Fiona katseli yksinään huoneensa ikkunasta aaltojen hyistä lainehdintaa kaukana ulapalla antaen niiden ohjata ajatuksiaan. Meri oli niin suuri, ettei se jäätynyt koskaan kokonaan. Usva leijui veden pinnan yläpuolella luoden aavemaisen vaikutelman yön pimeyteen. Tämä yö oli hyinen, juuri sellainen, ettei kukaan elävä tahtonut astua jalallaankaan ulos jäätävään kylmyyteen. Tällaiset yöt oli tarkoitettu niitä varten, joiden sydän ei enää sykkinyt. Nainen saattoi vain toivoa, että oli Kristopher missä tahansa, niin tämä olisi turvassa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34062_zpse74a2acf.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34062_zpse74a2acf.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34062_zpse74a2acf.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Pehmeät nahkasaappaat tömähtelivät tasaiseen tahtiin jäätynyttä hiekkatietä vasten. Jalat veivät häntä eteenpäin tietämättä mihin olivat menossa tai koska olisivat perillä. Ainoa ajatus oli vain päästä pois, kauas pois. Perhe, jonka luona hän oli majaillut, oli saanut selville hänen henkilöllisyytensä ja aikoi luvattua palkkiota vastaan kavaltaa hänet vanhemmilleen. Poika juoksi kuin joku olisi ajanut häntä takaa ja hän vakaasti uskoi, että jonkun ajavankin, mutta askeleen hidastuivat koko ajan. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34063_zps7db504b9.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34063_zps7db504b9.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34063_zps7db504b9.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lopulta jalat antoivat periksi. Ne eivät enää kantaneet, vaan katosivat alta kuin niitä ei koskaan olisi siellä ollutkaan. Tuuli värisytti kuusen havuja toisiaan vasten kuin nauraakseen hänen saamattomuudelleen. Poika, joka ei edes osannut tulta sytyttää, saatikka muutenkaan pitää itsestään huolta. Hän oli turha tässä maailman osassa, johon ei silkki kuulunut ja jossa musiikki ei soinut. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34064_zpsdc8870d4.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34064_zpsdc8870d4.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34064_zpsdc8870d4.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34065_zps46754fee.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34065_zps46754fee.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34065_zps46754fee.png" style="cursor: move;" /></a> Maa hohkasi kylmyyttä Kristopherin ympärillä pyrkien saamaan tuon kylmyyden hänen sydämeensä asti. Poski kihelmöi kylmyyttä vaatien poikaa hieromaan itseään. Hän ei kuitenkaan jaksanut nostaa kättään tuohon ylitsepääsemättömään suoritukseen. Kaikki hänen ympärillään oli niin rauhallista ja hän halusi olla osana sitä. Tuntui naurettavalta miksi hän oli äsken ollut niin kiireinen tässä rauhaa henkivässä ympäristössä. Lumihiutaleet leijailivat hiljalleen yrittäen peittää hänet pehmeän peittonsa alle. Ensimmäiset laskeutuneet sulivat, mutta hiljalleen niistä alkoi kertyä tasainen valkoinen peite. Hetken Topher piti silmiään väkisin auki tietäen, että jos ne sulkeutuvat, ne eivät enää koskaan avautuisi, vaan hänet löydettäisiin tästä hengettömänä. Lopulta väsymys vei voiton.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34066_zps81986565.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34066_zps81986565.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34066_zps81986565.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lumi peitteen tukahduttamat askeleet lähenivät maassa makaavaa elotonta luontokappaletta. Hetken tyttö säikähti löytäneensä kuolleen, kuten vaarinsa aikoinaan tallista heinähankoon nojaamasta, mutta jokin sai hänet kumartumaan pojan puoleen. Poika oli kylmä, mutta hengitti. Tyttö levitti viittansa pojan ylle toivoen vielä voivansa auttaa tätä taistelussa kuoleman herraa vastaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34068_zps044f2d23.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34068_zps044f2d23.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34068_zps044f2d23.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34070_zps0932a45b.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34070_zps0932a45b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34070_zps0932a45b.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ensin kaikki näytti vääristyneeltä kuin hän olisi veden alta yrittänyt katsella ympäröivää maailmaa. Jos tämä oli taivas, niin Topher oli kyllä aikoinaan kuvitellut jotain muuta niistä lauseista, joita oli raamatusta lukenut. Viiltävä kipu alaselässä palautti hänet todellisuuteen. Hänen koko ruumiinsa säteili kipua kuin ruoskinnan jäljiltä. Hän saattoi erottaa kehostaan särkeviä kohtia, joita ei ollut aikaisemmin edes tiennyt olevan olemassa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34072_zps29cf78bf.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34072_zps29cf78bf.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34072_zps29cf78bf.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Poika nousi hätkähtäen istumaan kuullessaan oven narahtavan ja jonkun tulevan sisään. Topher ähkäisi kivusta huomaten liikkuneensa aivan liian nopeasti. Hetken hän mietti punastuiko tyttö hänet nähdessään, kunnes huomasi peiton valahtaneen yltään. Hänellä ei ollut kuin alusvaatteensa, joista hän välittömästi lähetti mielessään hiljaisen kiitoksen ylös, että oli saanut edes ne pitää yllään.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34073_zps2bfbb2f1.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt=" photo Osa34073_zps2bfbb2f1.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34073_zps2bfbb2f1.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Topher istuutui tytön osoittamalle paikalle. Soppa ei näyttänyt samalta, kuin mihin hän oli elämässään tottunut. Ruoassa eivät tuoksuneet mausteet, joista hän oli oppinut elämänsä aikana niin kovasti pitämään. Se tuoksui viljaisalle, mutta Topher ei tiennyt mille. Hetken hän tunsi itsensä typeräksi, tietämättömäksi maailmassa oikeasti tärkeistä asioista, kunnes nälkä vei voiton ajatuksista. Lusikka lusikan jälkeen katosi hänen suuhunsa ilman, että hän olisi edes ehtinyt maistelemaan mitä suuhunsa laittoi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34075_zpsb7d1847c.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34075_zpsb7d1847c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34075_zpsb7d1847c.png" /></a> "Minä ajattelinkin, että sinulla on nälkä!" Tyttö hymähti tyytyväisenä hymyillen katsellessaan pojan ahmimista. "Vaatteesi ovat tuossa lipaston päällä. Tule istumaan meidän kanssa, kun olet saanut syötyä", tyttö jatkoi kadoten ovesta sinne mistä oli tullutkin. Ensimmäistä kertaa Topher huomasi äänet, jotka kaikuivat mökin harvojen hirsiseinien välistä. Kylmyydestään ja kolkkoudestaan huolimatta, talo oli täynnä elämää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34076_zps941a3929.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34076_zps941a3929.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34076_zps941a3929.png" /></a> Pitkään Topher istui paikoillaan keräten rohkeutta kohdata hänet pelastanut talonväki. Hänen vaatteensa tuntuivat liian hienoilta tähän paikkaan, kuin helmi surviaisten keskuudessa, eikä hän pitänyt siitä. Hän halusi olla osa tuota lämmintä ilmapiiriä, joka talosta huokui, osa tätä kaikkea. Ensimmäistä kertaa elämässään hän tunsi pahoinvointia oman syntyperänsä johdosta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34078_zpse6752899.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34078_zpse6752899.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34078_zpse6752899.png" /></a> Kosketus hänen käsivarressaan herätti pojan ajatuksistaan, joihin hän oli uponnut nähdessään työskentelevän perheen edessään. Isännän karhea työtä nähnyt käsi puristui hänen omansa ympärille. Topher saattoi nähdä miehen ilmeestä tämän huomaavan, ettei hänen kädellään koskaan ollut tehnyt sulkakynällä kirjoittamista kummempaa. Se oli liian pehmeä. Siitä puuttui känsät ja kovettumat, jotka isännän kättä koristivat kertoen niiden osaamisesta ja ahkeruudesta. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34082_zps0ac2bc3a.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34082_zps0ac2bc3a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34082_zps0ac2bc3a.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Silti pojan turhuudestaan huolimatta tämä mies toivotti hänet kotiinsa tervetulleeksi. Mies kertoi kuinka hänen tyttärensä Lucie oli pojan lumihangesta löytynyt muutama päivä sitten. Suurin osa meni kuitenkin ohi Topherilta. Poika löysi itsensä uudestaan ja uudestaan ihailemasta talonpojan tytärtä, joka oli hänestä kauneinta mitä maailmassa saattoi olla olemassa, hänen ikioma suojelusenkelinsä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34086_zpsa4aeeda0.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34086_zpsa4aeeda0.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34086_zpsa4aeeda0.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Auringon ensi säteiden loistaessa pirtin seinälautojen välistä isäntä läimäytti Topheria selkään käskien tätä pukemaan jotain sopivampaa ylle. Poika tunsi kauhun nousevan sisällään hänen ymmärtäessä, että isäntä odotti häneltä apua kotitöiden kanssa. Talviaikaan, ei kuitenkaan tarvinnut pellolle lähteä, mutta talossa oli paljon muuta tehtävää. Luciellen takia hän tekisi kuitenkin mitä vain. Nauttien siitä, että sai varastaa vielä yhden hetken lisää tytön seurassa, poika seurasi tätä takaisin huoneeseen, jossa hän oli aikaisemmin herännyt.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34087_zpsd9416c9d.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34087_zpsd9416c9d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34087_zpsd9416c9d.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lipaston kätköistä Lucie kaivoi vanhan vaateparren, jonka tyttö sanoi aikoinaan kuuluneen heidän veljelleen, joka oli ollut samaa kokoa kuin Topherkin. Poika olisi kovasti halunnut kietoa kätensä tytön ympärille lohduttaakseen tätä, tämän kertoessa veljensä menehtyneen viime kesänä tauteihin, mutta ei uskaltanut, kehdannut, eikä voinut. Hän tyytyi vain sanomaan tylysti "kiitos!", kun hänen sydämensä olisi halunnut sanoa niin paljon muuta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34088_zps54104e28.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34088_zps54104e28.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34088_zps54104e28.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Kangas oli karhea ja se hankasi ikävästi Topherin tottumatonta ihoa. Toisaalta kangas oli varmasti huomattavasti kestävämpää kuin silkki ja brokadi, joihin hän oli ihollaan tottunut. Lähtemättömät tahrat ja paikat kertoivat elämästä, jota mökin väki oli joutunut elämään ja kokemaan, joten Topher yritti suhtautua kankaan kuluneisuuteen kunnioittaen. Olihan hän aina tiennyt, ettei kaikilla ollut varaa pukeutua hienosti, mutta sen huomaaminen omin silmin oli uutta ja hämmentävää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34091_zps03cbba6e.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34091_zps03cbba6e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34091_zps03cbba6e.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34093_zps1dadefd5.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34093_zps1dadefd5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34093_zps1dadefd5.png" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Topher tunsi häpeän omasta osaamattomuudestaan sykkivän suonissaan. Hän ei koskaan ollut saanut tehdä mitään ruumiintyötä vanhempiensa pelätessä hänen sairauttaan ja nyt se näkyi hänen puuttuvissa voimissaan. Hänestä ei kerta kaikkiaan ollut mihinkään. Aitaa korjatessa hän iski vahingossa lankun irti, eikä saanut sitä enää kiinnitettyä itse takaisin. Puita hakatessa hän huitaisi ensin kolme kertaa ohitse, kunnes neljännellä osui auttavasti halkoon. Kerran isäntä joutui hyppäämään pois tieltä, kun Topherin kirves heilahti pelottavan läheltä isännän jalkoja.</div>
<div style="text-align: justify;">
<img alt=" photo Osa34094_zps8d685a89.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34094_zps8d685a89.png" />
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34095_zpsfc70c973.png.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa34095_zpsfc70c973.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34095_zpsfc70c973.png" /></a>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Sikolätissä hän huomasi kauhun parkaisun karkaavan huuliltaan kuin varkain saaden vieressään seisovan isännän hämmästelemään hänen käytöstä. Miten hän olisi voinutkaan selittää tuntemuksiaan. Hän ei koskaan eläessään ollut haistanut mitään niin kamalaa. Edes reikätuoli, joka oli vahingossa jäänyt kerran palvelijoilta tyhjentämättä viikoiksi, ei haissut hänestä näin pahalle. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34096_zps8318b223.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt=" photo Osa34096_zps8318b223.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34096_zps8318b223.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Hän yritti kuitenkin parhaansa, sillä hän halusi tehdä vaikutuksen
perheeseen, erityisesti Lucielleen. Rakot ilmestyivät hänen
tottumattomiin käsiinsä, mutta silti hän ei luovuttanut, vaan antoi
niiden hiertyä puhki töitään jatkaen. Pieni porsas muistutti suuresti
koiranpentua hömelöllä käytökseltään. Mitä ikinä Topher tekikään tuo
pieni porsas pyörähti hänen mukanaan tutkien mitä pojalla oli nyt
mielessä. Omaksi yllätyksekseen hän huomasi nauttivansa enemmän kuin
koskaan aikaisemmin elämässään porsaan kanssa touhuamisesta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<img alt=" photo Osa34099_zps41992eb2.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34099_zps41992eb2.png" /> Iltaisin Topher nautti suuresi Luciellen seurasta opettaen tätä
lukemaan. Jokainen hetki tytön vieressä oli taianomainen. Hän ei saanut
silmiään irti tytön kauniista tummista hiuksista joita kauniimpia ei
Topher ollut eläessään nähnyt. Poika yllättyi tytön oppiessa lukemisen
alkeet nopeasti. Hänelle oli aina opetettu, että talonpoikia ei
kannattanut opettaa, sillä nämä eivät olisi edes oppineet. Silti tässä
tuo tyttö istui, tuoksuen heinille ja villalle, kumoten kaikki hänen
omien opettajiensa opit talonpoikien tyhmyydestä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34101_zpsc8d75900.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34101_zpsc8d75900.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34101_zpsc8d75900.png" /></a> </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34102_zpsaad66a3d.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34102_zpsaad66a3d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34102_zpsaad66a3d.png" /></a> Peläten tytön reaktiota Topher ojensi kätensä kietoen sen tytön olkapään
ylitse. Karhean kankaan alla tyttö tuntui pehmeältä ja tämän villainen
tuoksu huumasi pojan ajatukset. Kaikki hänen aikaisemmin tapaamansa
tytöt tuoksuivat appelsiineilta, kukkasilta ja perhosilta, mutta Lucie
tuoksui kaikkea muuta kuin siltä. Hän tuoksui aidolta oikealta
olennolta, joka todella oli todella olemassa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34104_zpsb5586335.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34104_zpsb5586335.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34104_zpsb5586335.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Topher rapsutti porsasta hakien lohtua tämän läheisyydestä. Pieni porsas tarjosi korvaansa innoissaan odottamattomasta huomiosta toivoen saavansa lisää rapsutuksia. Oven kolahdus sai Topherin palaamaan takaisin ajatuksistaan. Lucie näytti kauniilta jopa lätin heikossa valaistuksessa. Topher ei voinut olla huvittumatta miettiessään, olisiko kukaan hänen sisaristaan voinut pystyä samaan tässä valaistuksessa. Lucia oli aito metsänkeijukainen, joka oli yhtenä yönä löytänyt hänet ja muuttanut hetkessä koko hänen elämänsä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34106_zpscc4040df.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34106_zpscc4040df.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34106_zpscc4040df.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lucien karhea lämmin käsi silitti Topherin vaaleaa poskea kuin
uskomatta, miten pehmeä voisi toisen ihmisen iho olla. Tytön siniset
silmät sädehtivät valon osuessa niihin kauniimmin kuin mikään jalokivi
mitä hän oli eläessään nähnyt. <br />
"Lucie sinä et saisi olla täällä!"
Topher kuiskasi työntäen tämän käden pois kylmästi poskeltaan, vaikka
hänen sydämensä huusi onnesta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34107_zps76ffeac2.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34107_zps76ffeac2.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34107_zps76ffeac2.png" /></a> Tyttö ei lähtenyt, vaan painoi päättäväisesti lämpimät huulensa pojan suulle saaden tämän koko kehon jäykistymään tytön äkillisestä läheisyydestä. Läheisyydestä, jota hän ei koskaan ollut uskonut kokevansa. Hänen huulensa kihelmöivät tytön lempeän kosketuksen alla vaatien enemmän. Poika tunsi aistiensa terävöityvän, mutta silti maailma heidän ympäriltään katosi pimeyteen jättäen jäljelle vain heidät kaksi.</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34108_zpsf01773f9.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34108_zpsf01773f9.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34108_zpsf01773f9.png" /></a><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34109_zps2ea2c0f1.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34109_zps2ea2c0f1.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34109_zps2ea2c0f1.png" /></a> Hän ei voinut itselleen enää mitään. Tytön loitonnuttua suudelmasta poika kietoi kätensä tämän ympärille vaatien, haluten ja kaivaten enemmän. Tämä oli hänen toinen puolensa, se joku, joka oli hänelle taivaassa jo aikojen alussa määrätty. Hän ei ikinä voisi olla onnellinen, jos Lucie ei seisoisi hänen rinnallaan elämän jokaisena päivänä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34114_zps2e36d682.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34114_zps2e36d682.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34114_zps2e36d682.png" /></a> Kaksin oljilla he makasivat, nauttien hetkestä, jonka he olivat maailmalta itselleen varastaneet. Hetkestä, joka muuttaisi heidän molempien elämän suunnan kohti tuntematonta. Kaksi, joiden oli täysin mahdotonta olla yhdessä, olivat silti yhdessä, kokien jotain sellaista, josta toiset vain lukivat romaaneista unelmoiden. <br />
"Lucie, tulethan vaimokseni?" kaikui hiljainen rakkautta täynnä oleva kuiskaus pitkin vaatimattoman lätin seiniä. </div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34172_zps0dcdebef.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34172_zps0dcdebef.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34172_zps0dcdebef.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Sofian kanssa vietetty aika ei ollutkaan niin kamalaa kuin, mitä Felicia oli kauhukuvitelmissaan uskonut. Sisko oli lämmin ja huomaavainen häntä kohtaan viettäen kaiken vapaa aikansa hänen kanssaan. Jos Felicia oli jostain onnellinen, niin siitä, että äiti oli jättänyt hänet rauhaan. Välilä tämä kävi kamaristaan riitelemässä Sofian kanssa, mutta ei koskaan hänen kuullensa. Nähdessään hänet Fiona vetäytyi dramaattisesti tuhahtaen ja helmaansa heilauttaen takaisin kamariinsa sanomatta sanaakaan langenneelle tyttärelleen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34173_zps5b7daa92.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34173_zps5b7daa92.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34173_zps5b7daa92.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia keskittyi soittoharjoituksiinsa ilahduttaakseen sisartaan, joka
välistä vaipui ajatuksiinsa näyttäen surullisemmalta, kuin Felicia oli
koskaan uskonut kenenkään voivan olla. Sofia tuntui ilahtuvan saadessaan
nauttia jonkun seurasta ja elävästä musiikista, mikä tässä kaukaisessa
maaseudun kartanossa oli lähes mahdotonta. Felicia nautti nähdessään
hymyn karehtivan siskonsa kasvoilla, hymyn, joka oli hiljalleen alkanut
tulla esille yhä useammin ja useammin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34175_zps4daa9eb0.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34175_zps4daa9eb0.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34175_zps4daa9eb0.png" /></a> Vatsa kasvoi ja pieni elämä tuli päivä päivältä vahvemmaksi ja vahvemmaksi. Sofia otti kaiken irti siskonsa raskaudesta jutellen elämänalulle vatsan sisällä, joka vastaili iloisesti potkien hänen puheisiinsa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34176_zpsdc2a8e82.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34176_zpsdc2a8e82.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34176_zpsdc2a8e82.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lopulta synnytyksen aika koitti ja viiltävä kipu lävisti hänen koko vartalonsa. Se oli jotain, mitä hän ei olisi edes voinut kuvitella. Miten jostain niin ihanasta ja houkuttavasta voi seurata jotain näin kivuliasta? Sitä Felicia ei voinut ymmärtää. Palvelijat taluttivat hänet takaisin kamariinsa kivusta kaksin kerroin taipuneena. Jostain kaukaa hän kuuli Sofian päättäväisen äänen, joka käski hakea lapsenpäästäjä paikalle välittömästi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34179_zps6d1b9e32.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34179_zps6d1b9e32.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34179_zps6d1b9e32.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia katseli väsynein silmin siskoaan, joka piteli pientä itkevää poikaa sylissään. Sofian kasvot olivat täynnä tuskaa ja kaipausta, jotain minkä vain lapsensa menettänyt saattaisi ymmärtää. Felicia oli saanut jotain sellaista, mistä Sofia vain unelmoi. Hänellä oli lapsi, jonka pelkkä näkeminen täytti hänen sydämensä kaipauksella ja rakkaudella. </div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34182_zps3399c203.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34182_zps3399c203.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34182_zps3399c203.png" /></a>Felicia ojensi kätensä kohti lastaan sydän palaen saada tuntea tämän paino omilla käsivarsillaan. Nyyhkäisten Sofia kääntyi ympäri kuiskaten kyyneliin sekoittuvalla äänellä: "Tämä on sinun omaksi parhaaksesi. Äiti vie sinut pois aamulla, mutta poikaasi hän ei suostunut ottamaan mukaansa." </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34183_zps6e61af07.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34183_zps6e61af07.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34183_zps6e61af07.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ensin hän ei ymmärtänyt siskonsa sanoja, mitä tämä tarkoitti? Lopulta se iski kuin ruoska hänen sydämeensä. Hänellä ei ollut lasta, vaan Sofia oli juuri saanut esikoisensa. Tämän vuoksi äiti oli hänet tänne raahannut. Tämä oli äidin suuri suunnitelma hoitaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tästä äiti ja Sofia olivat riidelleen ja tämän vuoksi he olivat aina hiljentyneet hänen nähtyään. Tyttö yritti raahautua lapsensa perään, mutta kipu ja väsymys olivat liikaa. Hän horjahti takaisin sängylle välittömästi päästyään seisomaan. Kauhu valtasi hänen sisimpänsä. Hän ei näkisi lastaan koskaan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34184_zpscbd41a9e.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34184_zpscbd41a9e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34184_zpscbd41a9e.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Aamu valkeni, mutta Felician mieli oli murtunut. Palvelijat olivat käyneet kiskomassa hänen ylleen matkavaatteet äitinsä käskystä. Felicia ei jaksanut enää laittaa vastaan, mutta ei hän auttanutkaan. Vihaisena hän paiskasi matka-arkkunsa kannen kiinni uskomatta itsekään mitä hänen elämälleen oli juuri tehty. Häneltä oli viety kaikki, minkä takia elää. Hänellä ei ollut mitään. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34185_zps573a8e3c.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34185_zps573a8e3c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34185_zps573a8e3c.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hän ei voinut poistua näkemättä pientä poikaansa, jota oli yhdeksän kuukautta sisällään kantanut. Salaa hän hiipi äitinsä kielloista huolimatta huoneeseen, jonka hän oli nähnyt Sofian valmistelevan lasta varten. Palavasta halustaan nähdä lapsensa huolimatta, hän ei silti voinut olla epäröimättä oliko Sofian sanoissa jotain perää. Voisiko hän koskaan jatkaa elämäänsä, jos pitäisi lastaan käsivarsillaan vain hetken? Silti hänen sylissään ja sydämessään oli tyhjä kolo, joka huusi täytettä ja ainoa asia, mikä saattoi täyttää sen, oli tuossa kehdossa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34187_zps61bbabf5.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34187_zps61bbabf5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34187_zps61bbabf5.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Kehdosta pienet sinivihreät silmät katsoivat häntä takaisin kiinnostuneina yläpuolelleen ilmestyneestä hahmosta. Huvittavaa, että poika oli perinyt isoäitinsä silmät, vaikka juuri tämä niin lasta inhosi. Pienet kädet nousivat tavoitellen äitinsä kasvoja.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34188_zps2e7af829.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34188_zps2e7af829.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34188_zps2e7af829.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34189_zpsf554991e.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34189_zpsf554991e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34189_zpsf554991e.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Felicia ei voinut vastustaa, vaan kietoi kätensä poikansa ympärille nostaen tämän ylös kehdosta. Miten hän olikaan voinut saada aikaan jotain näin pientä ja näin suloista? Painaen huulensa pojan pehmeälle poskelle Felicia tunsi olevansa kokonainen. Miten äiti saattoikaan olettaa, että hän voisi luopua jostain näin rakkaasta? Felicia tiesi Sofian pitävän huolta hänen elämänsä tärkeimmästä aarteesta, mutta silti hän olisi halunnut tehdä kaiken sen itse. Peläten rutistavan hengiltä kaipauksesta lapsensa Felicia laski tämän takaisin kehtoon kyynelten poltellessa silmiä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34190_zps614c9240.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34190_zps614c9240.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34190_zps614c9240.png" /></a> Lopulta ne tulivat, kyyneleet virtasivat jokena ulos hänen silmistään ja silti hänestä tuntui, ettei niitä tullut tarpeeksi kertoakseen miltä hänestä tuntui. Hänen sydämensä oli revitty rinnasta ja jätetty kuolemaan kylmälle kalliolle. Hän oli elävä, mutta hän oli kuollut. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa34/Osa34191_zpseff868f0.png.html" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa34191_zpseff868f0.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34191_zpseff868f0.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vaunut nytkähtivät liikkeelle ja Gonzagan kartano pieneni hiljalleen kadoten lopulta kokonaan näkyvistä. Fiona kertoi tyytyväisenä saaneensa paikan Felicialle luostarista. Tyttö kunnioittaisi sukuaan omistamalla elämänsä korkeammalle. Maisemat vaihtuivat hiljalleen vaunujen nytkähdellessä eteenpäin. Kaikkialla oli kaunista ja rauhallista valkoisen hunnun koristaessa talojen kattoja ja puiden latvoja. Kevät oli tulossa, mutta Felicialle talvi oli tullut jäädäkseen.</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>huuh... <br />Kyllä mulla on vielä niin paljon opeteltavaa tästä bloggerin käytöstä!</i></span><br />
<span style="color: purple;"><i>Samat välilyönnit, jotka vuodatuksessa kiusasi kiusaa nyt täällä, enkä saa niitä pois...</i></span><br />
<span style="color: purple;"><i>Inhoan niitä! </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Tai itseasiassa en tiedä kummasta on enemmän, bloggerista vai uudesta photiksesta...</i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Aikaan nähden, jonka tähän osaan käytin, olen yllättävän tyytyväinen... <br />Ei parasta, mutta ei nyt ihan kai huonointakaan :D</i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>No yritän jälleen kahden viikon päästä saada aikaiseksi seuraavan osan, </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>joka tällä kertaa kertoo kreiveistä ;) </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Kommentit kannustavat aina uuden osan tekemisessä! </i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: purple;"><i>Kiitos kaikille edelliseen osaan kommentoineille. <br />Tämä osa ei varmasti olisi vielä täällä, ilman niitä <3</i></span></div>
</div>
</div>
</div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-76051992213695712872013-04-05T09:44:00.000+03:002013-04-05T22:59:01.643+03:0033. Osa: Glassgow<center>
</center>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33000_zps7969ff69.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33001 photo Osa33000_zps7969ff69.jpg" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33000_zps7969ff69.jpg" /></a></div>
<center>
79 kuvaa</center>
<center>
<i> </i></center>
<center>
<div style="text-align: left;">
<b>Viimeksi Glassgoweilla:</b>Rosemarie heräsi myrkytyksen aiheuttamasta syvästä unesta. Ludvigin lainvartiat saivat myrkyttäjän Roosa Rembrantin kiinni. Lud kihalutui paronitar Catherinen kanssa ja lähti osan loppu puolella yliopistolle opiskelemaan. Annabell puolestaan kihlattiin vasten tahtoaan nuorelle paroni Leonardo Strongbowlle.<b> </b>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33002_zps94841030.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33002 photo Osa33002_zps94841030.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33002_zps94841030.png" /></a></div>
<center>
<div style="text-align: justify;">
Kaivon kylmänä hohkaava kivinen reunus painautui Alicen kämmentä vasten. Ensi lumi ei ollut vielä satanut maahan, mutta yöpakkaset olivat jo vieneet mukanaan kaiken kauniin ja elävän. Kivi oli ja pysyi vuodenajasta riippumatta. Kesäisin se lämpeni auringonsäteistä tuoden lämpöä kenelle tahansa, joka siihen koski. Kesän lämpö oli kuitenkin muisto vain, nyt kivi hohkasi yön kylmyyttä naisen sitä vasten painettuun käteen saaden tämän toivomaan, että ehkä hän löytäisi siitä lohdutusta, jota hän niin kovasti kaipasi yksinäiseen eloonsa. Kivi oli yhtä yksin kuin hän, mutta silti tämä ei valittanut, vaan seisoi ylväänä kaikkien nähtävillä. Alice hieraisi riikintaalerin metallista pintaa, jota korosti Ludvigin ylväs rintakuva. Hiljaa hän mutisi toiveensa ja nakkasi kolikon unelmiensa siivittämänä ilmaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33004_zps8ef1d5c8.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33003 photo Osa33004_zps8ef1d5c8.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33004_zps8ef1d5c8.png" /></a></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvigin pienet kasvot loittonivat Alicen näkökentästä matkallaan kohti kaivon pohjaa. Lopulta pieni molskaus kertoi kolikon saavuttaneen päämääränsä saaden naisen sydämen tulvimaan toivosta. Hän oli varma, että oli kuullut lupauksen paremmassa tuossa pienessä kaiun siivittämässä äänessä. Toisaalta hänen katseensa erotti kaivon pohjalta kimaltamasta monia muita Ludvigin rintakuvan koristamia riikintaalereita, joiden omistajat olivat ne omien unelmiensa siivittäminä kaivoon viskanneet. Mutta silti, ehkä kaivo toteuttaisi juuri hänen salaisimman toiveensa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33006_zpsbf6139f6.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33004 photo Osa33006_zpsbf6139f6.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33006_zpsbf6139f6.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<b> </b>Tori sai hänen ihonsa nousemaan pystyyn kuin kehottaen pysymään poissa. Alice muisti aivan liian hyvin viime kerran, kun hän torilla oli käynyt ja saanut varoituksen pysyä poissa jo edesmenneeltä Rembrantin noidalta. Vaikka hän ei moiseen uskonut, silti paikka sai hänen selkäpiinsä karmimaan. Kaikki näytti kuitenkin rauhalliselta. Aamu oli vielä aikainen, eikä Pinewoodin väki ollut vielä ehtinyt paikalle. Suurimmalla osalla oli luultavasti kova kiire pelastaa viimeisiä juureksia maan kätköistä pakkasyön jäljiltä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33007_zps4c3eac7f.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33005 photo Osa33007_zps4c3eac7f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33007_zps4c3eac7f.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Milloin viimeksi hän oli ollutkaan vihanneksia ostamassa? Hän ei saattanut muistaa. Tämä työ ei kuulunut hänelle, mutta nyt oli ollut pakko. Tavaroiden siirto uuteen linnaan oli verottanut suuresti palvelijoiden määrää. Mikään epäkohta ei kuitenkaan saanut näkyä kuningasperheelle, vaan kaiken täytyi tapahtua huomaamatta taustalla. Kuningasperheen elämä jatkui normaalina. Palvelijat vain kiirehtivät. Tyytymättömänä Alice pyöritteli puoli mätää naurista kädessään tuntien kuinka peukalo painui juureksen sisälle tummasta mustelmasta. Kuinka kauppiaat kehtasivat edes tarjota tällaista?</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33010_zps4146c850.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33006 photo Osa33010_zps4146c850.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33010_zps4146c850.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Iloinen nauru kuului läheisen pubin pihapöydistä. Lämmin hehkuviini piti kylmän loitolla iloisesta seurueesta Alicen itsensä kietoessa harvaa viittaansa vain tiukemmin ympärilleen kankaan karkeuden hangaten ihoa. Viitan harvasta kankaasta lämpöä ei kuitenkaan herunut ja tuulen kylmä viima imeytyi hänen luihinsa asti.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33011_zpsbce08810.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33007 photo Osa33011_zpsbce08810.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33011_zpsbce08810.png" /></a></div>
"Saisiko rouvallekin olla jotain?" mies kysyi keskeyttäen Alicen ajatukset. Hän oli jo kieltäytymässä, kun ajatus viinin tuomasta hehkuvasta lämmöstä sai hänet toisiin aatoksiin. Ujosti nainen pyysi hehkuviiniä ja istuutui miesten seuraan näiden viittoessa häntä mukaansa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33012_zps1ea34b28.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33008 photo Osa33012_zps1ea34b28.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33012_zps1ea34b28.png" /></a></div>
Kuinka hän tunsikaan itsensä yhdeksi niistä onnettomista naisista, jotka nojailivat katujen seiniin myyden palvelujaan vain yhden tuopin takia. Silti hän ei voinut olla ymmärtämättä näiden tarvetta saada lämmintä itselleen. Hehkuviini lämmitti vatsassa levittäen lämpöään sormiin ja varpaisiin tuoden mukanaan tunteen siitä, että kaikki oli hyvin ja hän oli turvassa. Äskeinen kylmä tuuli oli vain kurja muisto jossain kaukana mielen perukoilla. Huomaamatta yksi juoma vaihtui toiseen ja toinen kolmanteen.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33013_zps851ea458.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33009 photo Osa33013_zps851ea458.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33013_zps851ea458.png" /></a></div>
Alice tunsi maailman kieppuvan ympärillään. Hehkuviinin lämpö muuttui kirveleväksi poltteeksi vatsassa. Hän käytti kaiken voimansa yrittäessä keskittyä katseellaan yhteen ainoaan kohtaan, mutta sekin tuntui mahdottomalta. Naisen vatsan sisältö pyöri pyrkien ulos, saaden maailman pyörimään yhä hurjemmin mukanaan. Jokin ääni kaukana hänen mielensä perukoilla käski naista antamaan periksi vatsallensa, kaikki olisi hyvin jos osa hehkuviinistä tulisi ulos, mutta Alice ei kuunnellut. Lopulta maailma kaikkosi Alicen ympäriltä tuoden pimeyden mukanaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33014_zps1a625f9e.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33010 photo Osa33014_zps1a625f9e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33014_zps1a625f9e.png" /></a></div>
Valon säteet saivat silmät särkemään niin, että Alicen teki mieli raapia ne päästään irti. Ennen kuin hän ehti edes liikuttaa kättään tunto palasi hänen kehoonsa, niin että nainen olisi kiljaissut kivusta, ellei kieli olisi kuivunut kitalakeen. Korvia vihlovat tuskan kiljaisu muuttui hiljaiseksi ähkäisyksi. Silmät olivat enää vain pieni murhe sen rinnalla miltä hänestä muuten tuntui. Naisen ruumiissa ei ollut kohtaa, joka ei olisi särkenyt.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33016_zpsfd57c045.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33011 photo Osa33016_zpsfd57c045.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33016_zpsfd57c045.png" /></a></div>
Alice katseli ympärilleen nähden omat vaatteensa mytyssä likaisella kujalla. Vasta se sai hänet kiinnittämään huomiota valkoiseen alushameeseen, joka hädin tuskin peitti hänen sulonsa. Nainen ei muistanut mitä oli tapahtunut, mutta toisaalta hän piti sitä enemmän siunauksena kuin kirouksena. Vaikka hän ei muistanut, hän tiesi. Kipu vihloi hänen ruumissaan, mutta häpeä sattui kuitenkin enemmän.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33017_zpsf0434407.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33012 photo Osa33017_zpsf0434407.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33017_zpsf0434407.png" /></a></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33018_zps8ab12331.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33013 photo Osa33018_zps8ab12331.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33018_zps8ab12331.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Välittämättä kivusta, jota jokainen liike toi mukanaan nainen keräsi vaatteensa mahdollisimman nopeasti. Kaikki olisi ohitse kun hän vain pääsisi pois täältä. Hän voisi unohtaa kaiken muistelematta enää ikinä hetkeä, jolloin oli herännyt kujalta lähes alasti. Takertuen tuohon ajatukseen kuin hukkuva köyteen Alice painoi hilkan päähänsä tunkien sotkuiset hiukset sen sisään. Muutamalla syvällä hengenvedolla hän rauhoitti itsensä ja nainen oli valmis poistumaan kujalta, jonne hänet oli hylätty, kasvoillaan naamio, joka ei kertonut hänen tunteistaan. Kukaan ei koskaan saisi tietää, eikä hän antaisi itselleen lupaa ajatella tapahtunutta.</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
</center>
</center>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33019_zps5773bd62.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33014 photo Osa33019_zps5773bd62.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33019_zps5773bd62.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Annabell katseli maalaustaan arvioivasti. Ei hänen maalaustaidoissaan ollut edelleenkään mitään suurta kehuttavaa, mutta ei hän huonokaan ollut. Ei hänen maalaustaitojaan kuitenkaan arvosteltaisi misään, vaan hänen taitoaan synnyttää perillistä miehelleen. Tyttö oli jätetty yksin linnaan ajatustensa keskelle isän todettua, ettei äidin myrkyttäjän teloitus ollut nuorille tytöille sopivaa katseltavaa. Tavallaan hän oli tyytyväinen isän päätökseen, mutta ajatus teloituksesta oli jäänyt hänen mieleensä, eikä suostunut millään lähtemään pois.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33020_zpsfbf098ef.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33015 photo Osa33020_zpsfbf098ef.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33020_zpsfbf098ef.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Siitä hän olikin saanut innoituksensa maalaukseen Johannes Kastajan päästä hopeavadilla. Hän ei ikinä ollut nähnyt kuollutta ihmistä ja järki sanoi, ettei hän koskaan haluaisikaan, mutta silti jokin tuossa tyynessä iättömyydessä kiehtoi häntä suuresti. Se oli mahdollisuus, mutta ei hänen kohdallaan. Hänen oli pakko leikkiä tässä tragediassa mukana, vaikka koko hänen olemuksensa vastusti ajatusta avioliitosta. Hän olisi halunnut luostariin, mutta tuo mahdollisuus oli viety häneltä. Prinsessasta tulisi paronitar Strongbow, eikä hänellä ollut sanan valtaa tuossa näytelmässä. Hän vain näytteli mukana, mitä luoja oli hänen käsikirjoitukseensa kirjoittanut.</div>
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33023_zps614d8317.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33016 photo Osa33023_zps614d8317.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33023_zps614d8317.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
Rummut soittivat rytmikästä tahtiaan vaunujen kuljettaessa hiljaa Roosaa aukiolle kohti kohtaloaan. Siellä hän seisoi yksinään vain vaunujen reunat pitämässä raivoisaa väkijoukkoa poissa hänen kimpustaan. Silti hän ei katunut, ei olisi muuttanut yhtään mitään menneisyydestä. Kaiken hän olisi tehnyt samalla tavalla, jokaikisen pienen yksityiskohdan elämänsä varrelta.</div>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<img alt="Osa33017 photo Osa33024_zpsf62dee43.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33024_zpsf62dee43.png" />Alkutalven kylmä viima sai hänen kaulansa lihakset jännittymään, niiden yrittäessään lämmetä viimeistä kertaa. Roosa nautti täysin rinnoin jokaisesta kylmän väreestä niiden lävistäessä hänen kehonsa yhä uudelleen ja uudelleen. Jos suunnitelma ei toimisikaan, tämä saattaisi olla hänen viimeisiä aistimuksiaan. Taivas oli kauniin sininen tänä pakkasen kylmettämänä aamuna kuin toivottaen onnea hänen matkalleen. Ihmiset olivat kietoutuneet lämpimiin viittoihinsa, vain Roosa matkasi väkijoukon seassa ohut alusasu yllään, jonka tuulen kylmä viima läpäisi helposti. Silti uhmakkaasti hän nosti leukansa kohti koroketta, jolle häntä oltiin viemässä. Pää pystyssä ylpeänä loppuun saakka, niin hänelle oli neuvottu.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33025_zps2f3f2e02.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33018 photo Osa33025_zps2f3f2e02.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33025_zps2f3f2e02.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvig katseli hiljaa ajatuksiinsa vaipuneena, kun hänen vartiosotilaansa raahasi nuorta tyttöä lavalle, jossa tämä kohtaisi kuoleman. Hän ei olisi ikinä uskonut noin nuoren tytön olleen murhayrityksen takana, mutta todisteet olivat kiistattomat. Sääliä hän ei tuntenut. Vain vihaa ja hämmästystä tyttöä kohtaan, jotka kuplivat pintaan vuorotellen keskenään. Väkeä oli kerääntynyt säätyluokkaan katsomatta todistamaan tätä harvinaista tapahtumaa. Hän itse aikoi nauttia joka hetkestä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33027_zps43398fee.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33019 photo Osa33027_zps43398fee.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33027_zps43398fee.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lud yskäisi vieressä saaden Ludvigin kiinnittämään huomionsa ympärillään istuvaan perheeseensä. Lud ei voinut ymmärtää isäänsä. Hän oli kuullut huhut, kuten kaikki muutkin, että tuomittavana oleva tyttö ei ollut tavallinen naapurin tyttö, vaan että tämä oli myynyt sielunsa mustalle magialle. Ja noituudesta pääsi eroon vain yhdellä tavalla, mutta isä ei uskonut. Hänestä tällainen oli naurettavaa taikauskoisten ihmisten höpötystä. Taikausko oli tietämättömien puhetta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33028_zpsfbae5fb9.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33020 photo Osa33028_zpsfbae5fb9.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33028_zpsfbae5fb9.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
"Jos et suostu uskomaan minua, niin miksi minun piti matkata
yliopistolta tänne tätä katsomaan?" Lud kysyi toivoen vielä olevan
mahdollista saada isänsä muuttamaan mielensä tuomion täytäntöönpanotavan
suhteen. Pohjimmiltaan hän ei olisi edes halunnut olla paikalla. </div>
"On
tärkeää, että sinä olet mukana päätöksissäni kansan nähden," Ludvig
huokaisi hiljaa toivoen saavansa pojan ymmärtämään, miksi oli vaatinut
tältä läsnäoloa. Vaikka poika vastustikin hänen päätöksiään, niin kansa
ei saisi sitä tietää. He olivat yhtä rintamaa kansan edessä, isä ja
poika. Heidän kiistelynsä loppui kuitenkin nopeaan molempien
kiinnittäessä huomiota mestauslavalta kantautuvaan puheeseen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33030_zps1c67f12d.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33021 photo Osa33030_zps1c67f12d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33030_zps1c67f12d.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Roosa painoi hiljaa silmänsä kiinni etsien sisästään rauhallisesti lepattavaa liekkiä, johon voisi kadottaa kaikki huolensa ja ajatuksensa. Hänen sisällään velloi, mutta hän ei halunnut näyttää sitä kenellekään. Nuori pappi tivasi häneltä oliko jotain syntejä, joita hän olisi halunnut saada pois tunnoltaan. Hänen tuntojaan ei helpottaisi kuin kosto. Kosto yhdelle ihmiselle, joka oli vienyt hänen voimansa. Hänen taikansa, joka olisi esikoisena kuulunut hänelle.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33031_zpsb9b6cc32.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33022 photo Osa33031_zpsb9b6cc32.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33031_zpsb9b6cc32.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Roosa seisoi hiljaa etsien väkijoukosta tuota yhtä ainoaa, joka sai tällä hetkellä hänen jäätyneen sydämensä edes vähän lämpenemään. Idan nuoret tietämättömät kasvot erottuivat väkijoukosta saaden Roosan jopa harkitsemaan hetken katumusta. Sisko ei ymmärtänyt, sisko ei tiennyt. Tämä ei saanut tietää, sillä tämän reaktion piti olla aito. Roosa olisi kuitenkin toivonut voivansa kietoa kätensä siskonsa ympärille lohduttaakseen tätä. Hän olisi itsekin kaivannut lohdutusta. Hän ei tiennyt kuinka kaikki loppuisi. Mikään ei ollut hänestä kiinni, vaan hänen täytyi uskoa henkensä muiden käsiin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33032_zpsb4f5dd43.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33023 photo Osa33032_zpsb4f5dd43.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33032_zpsb4f5dd43.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Uhmakkaampana kuin koskaan Roosa nosti katseensa vielä kerran kuningasperheeseen. Ei hänellä näitä vastaan ollut mitään, mutta nämä olivat vain hänen kumppaneidensa suunnitelmien tiellä. <br />
"Vielä joskus valta on oikeissa käsissä!" Roosa huusi uhmakkaana "Kunnia Strongbowlle ja...!". Roosa ei ehtinyt lopettaa lausettaan ennen kuin luukku hänen allaan narahti ikävästi aukeamisen merkiksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33033_zps632d1c1f.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33024 photo Osa33033_zps632d1c1f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33033_zps632d1c1f.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ida käänsi kyynelten sumentaman katseensa pois siskonsa sätkivistä jaloista. <br />
<i>...ja
mustan magian valtiaalle</i>, tyttö täydensi mielessään siskonsa kesken
jääneen lauseen kuin lupauksena omalle tulevaisuudelleen. Hänellä oli
tehtävä, päämäärä, jonka hän täyttäisi. Ensin hän kuitenkin kostaisi
tuolle yhdelle ihmiselle, joka oli tämän kaiken aiheuttanut, joka oli
heidät hylännyt ja asui nyt isän kanssa komeassa kartanossa. Selkäpiitä
karmiva hymy nousi Idan kasvoille tytön nähdessä elävästi mielessään,
kuinka kohtalo painoi sinetin Inan tulevaisuudelle.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33035_zpsa7722097.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33025 photo Osa33035_zpsa7722097.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33035_zpsa7722097.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
"Saitko jo tarpeeksesi?" Rosemarie
kysyi ääni inhoa täynnä. Olikin sitten tuo nuori tyttö hänen sairautensa
lähde, niin hän ei silti olisi halunnut nähdä tämän viimeisiä hetkiä.
Sanoivat tarut sankareista, jotka kohtasivat kuolemansa ylväästi mitä
tahansa, niin todellisuus oli, etteivät ihmisen viimeiset hetket koskaan
olleet kaunista katseltavaa.</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33046_zpse47d0a13.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33026 photo Osa33046_zpse47d0a13.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33046_zpse47d0a13.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Annabella kiirehti veljensä kaulaan kuullessaan vaunuja vetävien hevosten kavioiden kopseen linnan pihatieltä. Hän ei ollut nähnyt Ludia sitten tämän lähdettyä yliopistoon oikeustiedettä opiskelemaan. Tyttö olisi itse antanut mitä tahansa päästäkseen veljensä mukaan, mutta tyttöjä ei yliopistoihin huolittu. Hyvä jos opetettiin edes lukemaan. Naisten herkkä luonne kun ei kestä oppimista. Sitä paitsi kirjanoppinut nainen kävi helposti miehistä ikävystyttäväksi seuraksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33048_zps1f91285c.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33027 photo Osa33048_zps1f91285c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33048_zps1f91285c.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
"Hyvää iltaa Lady Annabell. Näytättepä kauniilta tänään", paroni Leonardo
Strongbow hymyili tarttuen morsionsa käteen suudellakseen sitä
tervehdykseksi. Annabell hätkähti tuntiessaan pojan lämpimät kädet oman
kätensä ympärillä, joka melkein hukkui miehen suureen kouraan. Leo
oli muuttunut yliopistossa, toisin kuin Lud, joka näytti aina vain
samalta. Annabell ei ymmärtänyt miksi Lud oli Leon mukaansa
teloitukseen ottanut. Veli ei pitänyt miehestä, eikä liioin
Annabellakaan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33049_zps7ed7e7c1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33028 photo Osa33049_zps7ed7e7c1.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33049_zps7ed7e7c1.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33051_zpsa5f9fe6b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33029 photo Osa33051_zpsa5f9fe6b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33051_zpsa5f9fe6b.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuningas kyseli kyselemistään pojaltaa tämän opinnoista ja niiden suorittamisesta. Leonardoa ei pahemmin kiinnostanut isän ja pojan välinen keskustelu, jossa mitään ei voitu sanoa suoraan tai rehellisesti, vaan asian ympärillä pyörittiin kuin kärpäset mädän lihan ympärillä. Hän jätti mieluummin osallistumatta moiseen. Annabell oli paljon huomion arvoisempi kuin näiden kahden tylsä miehen keskustelu. Hän aisti tytön kylmyyden itseään kohtaan. Hän ei silti halunnut luovuttaa. Leo oli päättänyt naida Annabellan ja oli saanut jo kuninkaan hyväksynnän suunnitelmilleen. Silti tytön kaukainen katse ja kylmä käytös häntä kohtaan ei tuntunut hyvältä. Hän ei pitänyt perheestä, mutta Annabell oli varastanut hänen sydämensä, eikä sitä ollut kieltäminen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33056_zpsad7ac04c.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33030 photo Osa33056_zpsad7ac04c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33056_zpsad7ac04c.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33057_zps15d3ac20.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33031 photo Osa33057_zps15d3ac20.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33057_zps15d3ac20.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lud katseli lankoaan, joka selvästi pyöritteli ruoan palasia vain edestakaisin suussaan. Hän ei ymmärtänyt miksi isä oli tyttärensä tälle luvannut, mutta isällä oli varmasti hyvät syyt tähän. Lud tiesi Annabellan halunneen luostariin. Tyttö oli kuitenkin sopeutunut pakon edessä yllättävänkin hyvin uuteen rooliinsa. Ludvig puhui rakennuttamastaan linnasta, jonka sisustuksen yksityiskohtia hän nyt pyöritteli mielessään. Leonardoa ei selvästikään kiinnostanut mihin Ludvig oli valtaistuimensa sijoittanut tai missä kirjasto uudessa linnassa sijaitsi. Tämä vain tuijotti tyhjyyteen sanomatta sanaakaan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33058_zpsc0ab59c5.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33032 photo Osa33058_zpsc0ab59c5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33058_zpsc0ab59c5.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33061_zpsa117dac3.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33033 photo Osa33061_zpsa117dac3.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33061_zpsa117dac3.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuninkaan kääntyessä Leonardon puoleen kysyessään vävynsä opintojen etenemisessä, tämä ei vastannut. Mies vain kallistui ruokansa puoleen hotkaisten nopeasti loput lautaseltaan ja poistui ruokasalista. Ludvig tuijotti silmät raivosta palaen tulevan vävynsä perään tämän poistuessa ennen häntä ruokapöydästä edes pahoittelematta röyhkeyttään.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33063_zps1f71c0b1.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33034 photo Osa33063_zps1f71c0b1.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33063_zps1f71c0b1.png" style="cursor: move;" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lud komensi Annabellaa menemään Leonardon perään. Hän halusi siskonsa ulos ruokasalista, jotta voisi äitinsä kanssa lepytellä isäänsä. Annabellan ei tarvinnut kuulla sellaista keskustelua, kuin mitä isältä oli tämän silmäkulman nykimisestä päätellen suusta ulos tulossa. Lud halusi suojella siskoaan viimeiseen asti kaikelta siltä pahalta, jonka hän suuresti pelkäsi siskoaan odottavan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33064_zps3cf1f869.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33035 photo Osa33064_zps3cf1f869.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33064_zps3cf1f869.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Annabell löysi Leonardon seisomasta hiljaa paikallaan perhehuoneesta. Hän ei tiennyt mitä sanoa, hän ei edes halunnut olla tekemisissä tämän kanssa. Silti hän tiesi asemansa ja kohtalonsa. Hänen oli vielä elettävä tämän miehen kanssa ja olisi parempi, jos hän osaisi käsitellä tätä. Vielä parempi olisi, jos hän oppisi pitämään miehestään. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33065_zps30cd1983.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33036 photo Osa33065_zps30cd1983.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33065_zps30cd1983.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Leonardo silitti hiljaa Annabellan poskea. Tyttö nosti kätensä pyyhkäistäkseen pojan käden pois kasvoiltaan, mutta pysähtyi Leon avatessa suunsa.<br />
"Annabell, miksi sinä et voi pitää minusta, niin kuin minä pidän sinusta?" Mies kuiskasi silmät kiinnittyneinä tytön sormessa kimaltelevaan kihlasormukseen, jonka hän oli tälle rakkautensa merkiksi antanut. Se oli merkkinä lupauksesta tulevaisuudessa, jonka onnistumisesta ei ollut takeita.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33066_zps51365cb7.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33037 photo Osa33066_zps51365cb7.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33066_zps51365cb7.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Annabell tunsi sydämensä puristuvan kansaan kauhusta Leonardon katsoessa häntä tuolla tavalla. Miehen silmät olivat täynnä yksinäisyyttä ja kaipuuta, eikä hän voinut tai halunnut auttaa tätä. Vaikka hän kuinka yritti, niin hänen sydämensä ei avautunut tälle. Hän ei ollut itse halunnut avioliittoa, mutta kukaan ei ollut kysynyt häneltä.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33078_zpse2fe68e5.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33038 photo Osa33078_zpse2fe68e5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33078_zpse2fe68e5.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Päivä päivältä ennen niin helpot arkiset askareet kävivät raskaammiksi ja raskaammiksi. Kumartuminen kylpyammeen ylle ei kasvavan vatsan takia tuntunut edes mahdolliselta. Alice ei kuitenkaan uskaltanut kertoa kenellekään tai pyytää ketään avukseen pelätessään paljastumistaan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33080_zps7f94fa32.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33039 photo Osa33080_zps7f94fa32.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33080_zps7f94fa32.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Aluksi hän oli ollut kauhuissaan, mutta nyt hän näki pienen elämän alun elämänsä tärkeimpänä ja merkittävimpänä asiana. Hän oli aina halunnut lasta, joka nyt oli naiselle siunattu. Kuvitelmat unelmien perheestä, miehestä ja lapsi katraasta olivat haihtuneet aikoja sitten savuna ilmaan. Nyt tämä pieni elämä, joka hänen sisällään kasvoi, antoi naisen elämälle uuden tarkoituksen. Tulevaisuuden, jollaista hän ei ollut ikinä edes uskaltanut kuvitella. Silti hän ei uskaltanut kertoa kenellekään, häpeä olisi ollut liian suuri. Alice tiesi kuitenkin yhden, joka ymmärtäisi. Yhden jonka hän tiesi joskus olleen samassa tilanteessa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33083_zps60978107.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33040 photo Osa33083_zps60978107.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33083_zps60978107.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuten niin monena aamuna aikaisemmin Alice meni kuningattaren kamariin kellon soidessa kutsuksi. Keräten kaiken rohkeutensa Alice kuiskasi hiljaa asiansa. Ei kiertelyitä, eikä selityksiä, vain kylmä totuus siitä, että hän oli raskaana, eikä tiennyt lapsen isää. Rose istui pitkään paikoilleen jämähtäneenä sänkynsä reunalla sanomatta sanaakaan. Lopulta nainen käänsi katseensa Alicen vatsalle, kuin etsien todisteita juuri kuulemalleen tarinalle.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33089_zpsf65d3f17.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33041 photo Osa33089_zpsf65d3f17.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33089_zpsf65d3f17.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Alice tunsi lämpimän tunteen leviävän sisällään kuningattaren sulkiessa kamarineitonsa hentojen käsivarsiensa väliin. <br />
"Järjestän kyllä kaiken ja sinä saat vielä pitää vauvasi, vaikka se olisi viimeinen tekoni!" Rose kuiskasi hiljaa Alicen korvaan hymyillen sen jälkeen rohkaisevasti ystävättärelleen. <br />
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33092_zps3e232b9d.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33043 photo Osa33092_zps3e232b9d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33092_zps3e232b9d.png" /></a><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33090_zps7572d9c9.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33042 photo Osa33090_zps7572d9c9.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33090_zps7572d9c9.png" /></a></div>
"Vasen almain simple eteen, oikea almain simple eteen, parin kanssa reverance käsistä kiinni pitäen ja simplet uudelleen," Rose ohjeisti tyttöjä soittaessaan samalla tahtia cembalolla. Annabell tunsi jalkojensa liikkuvan itsestään musiikin tahtiin, hän oli tehnyt tätä koko elämänsä pienestä pitäen, mutta Cathyn ilme oli vakavan keskittynyt jokaiseen askeleeseen, jonka tyttö otti. Silti tämä liikkui Annabellasta sulokkaammin kuin hän olisi itse ikinä kyennyt, vaikka hän olikin tanssinut koko elämänsä. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33093_zps34bf3803.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33044 photo Osa33093_zps34bf3803.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33093_zps34bf3803.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Tyttö oli vakava, aivan kuin tanssiharjoitusten tulisi olla henki ja elämä. Annabell yritti saada nuorta paronitarta nauramaan, mutta tämä katsoi kuin paheksuen prinsessan vääntelemiä kasvoja. Mikään, mitä Annabell kokeili, ei saanut edes tytön huulia nykimään kuin eleenä mahdollisesta naurusta. Tätä ei tuntunut huvittanut mikään.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33095_zpsf45451bc.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33045 photo Osa33095_zpsf45451bc.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33095_zpsf45451bc.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Millainen elämä voi tehdä ihmisestä tuollaisen vakavuuden perikuvan? Tanssimisen pitäisi olla hauskaa ja nautinnollista, kuten monen muunkin asian elämässä. Nyt, kun Annabell muisteli tarkasti, niin ei ollut montaa hetkeä, jona hän olisi nähnyt Cathyn puristavan huuliaan edes jonkinlaiseen hymyn tapaiseen. Siinä ne pysyivät vierekkäin, kauniina kuin veistokset, aina paikoillaan pienenä viivana. Odotettaisiinko häneltä samanlaista käytöstä, kun hänet liitettäisiin keväällä osaksi paronien perhettä? Oliko nämä hänen viimeiset hetkensä, jona hän sai tosissaan nauttia elämän antimista ilman syyllisyyden tuntoa? Annabell tarttui päättäväisesti Cathyn kylmästä kädestä hakien rauhaa kauhusta pomppivalle sydämelleen hokien hiljaa mielessään askelkuvioita antaen niiden täyttää ajatuksensa pienintä koloa myöten.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33109_zps4bb0b747.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33046 photo Osa33109_zps4bb0b747.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33109_zps4bb0b747.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Oven äkillinen narahdus sai Alicen hyppäämään sängystään ylös sydäntään pidellen. Hetken hän näki ovesta tulevan murhamiehiä, joka sai naisen ulvahtamaan kauhusta. Kuningattaren rauhoittava ääni sai Alicen kuitenkin nopeammin heräämään kuvitelmistaan. <br />
"Laita kiireesti lämmintä päälle! Vaunut odottavat jo!" Rose kuiskasi kurkkien kokoajan levottomasti yläkerran aulaan peläten selvästi jäävänsä kiinni puuhistaan. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33111_zpsc4ec204a.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33047 photo Osa33111_zpsc4ec204a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33111_zpsc4ec204a.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Nyt se tapahtuisi, se todellakin tapahtuisi, olivat Alicen ensimmäiset ajatukset, jotka saivat naisen kiertämään kätensä ystävänsä ympärille kiitoksena. Unelmat omasta lapsesta olivat sittenkin muuttumassa todellisiksi. Alice olisi voinut viettää ikuisuuden kuningattarensa käsivarsilla tämän lämpöä itseensä imien, mutta kuningatar kiirehtii tätä pukemaan nopeasti lämmintä ylleen. Matka olisi pitkä, eikä kylmissä vaunuissa ollut kuin muutama hassu nahka, jotka hän oli saanut pihistettyä kenenkään huomaamatta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33113_zps64fd3e6e.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33048 photo Osa33113_zps64fd3e6e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33113_zps64fd3e6e.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Koko elämänsä hän oli hoitanut lapsia, uskomatta koskaan saavansa omia. Vaikka hän tiesi tämän lapsen saaneen alkunsa jostain muusta kuin rakkaudesta, eihän silti voinut olla rakastamatta tuota pientä elämää, joka niin villisti potki hänen vatsassaan, kuin aavistaen illan jännittävän ilmapiirin. Hymy huulillaan nainen sipaisi kevyestä pientä kumpua vatsallaan, joka erottui jo selvästi, jos osasi etsiä. <br />
"Älä huoli pikkuinen. Kaikki järjestyy vielä", Alice kuiskasi hymy huulillaan. Nopeasti hän keräsi viittansa helmat kuningattaren jo järjestettyä pienen matka-arkun edeltä vaunuihin ja hiipi hiljaa kohti hevostalleja, joissa vaunujen oli määrä odottaa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33118_zpsc6b2e6ff.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33049 photo Osa33118_zpsc6b2e6ff.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33118_zpsc6b2e6ff.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33119_zpsfa8196dd.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33050 photo Osa33119_zpsfa8196dd.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33119_zpsfa8196dd.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Siinä hän seisoi yksin ilman ketään pakkasen kirvellessä poskia ja niskaa. Ajaja oli tuupannut vaunuista ulos Alicen vähäiset matkatavarat ja toivottanut lähtiessään antoisaa lomaa ivallinen hymy kasvoillaan. Palvelijattaren katse kiersi pitkin talon seiniä ja tämän homeen peittämiä vuorilautoja, jotka saivat naisen irvistämään inhosta. Alice olisi halunnut vain kietoa viittansa ja juosta vaunujen perään rukoilemaan, että nämä veisivät hänet takaisin kotiin. Mutta jokin ääni hänen sisällään kuitenkin uskoi, ettei kuningatar oli lähettänyt häntä huonoon paikkaan. Vetäen syvään henkeä nauttien raikkaasta pakkasilmasta keuhkoissaan Alice rohkaisi mielensä ja otti askeleen kohti taloa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33120_zps71e57189.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33051 photo Osa33120_zps71e57189.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33120_zps71e57189.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Alice ei päässyt pitkälle, kun talon emäntä jo toivotti iloisesti vieraan tervetulleeksi matalaan majaansa. Nainen hätkähti laskiessaan kädet nuoren emännän selälle. Karkean säkkikankaan alla ei ollut muuta kuin luuta ja nahkaa. Häpeä kuristi Alicen kurkkua naisen muistaessa omat, ilman raskauttakin, muhkeat muotonsa, jotka saatiin aikaan vain syömällä hovin ravitsevia ruokia. Hän ei ollut koskaan nähnyt nälkää, eikä tuntenut kurjuutta, mutta tämä nainen hänen sylissään ei ollut nähnyt eläessään edes kunnon ateriaa. Ennen kuin Alice ehti sanoa mitään kiitokseksi, oli emäntä jo auttanut häntä riisumaan takkinsa ja käskenyt lapsiaan viemään vieraan tavarat tämän huoneeseen. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33121_zpsb596c606.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33052 photo Osa33121_zpsb596c606.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33121_zpsb596c606.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33122_zpsd97b96d6.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33053 photo Osa33122_zpsd97b96d6.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33122_zpsd97b96d6.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Alice antoi katseensa kiertää pienen majan seinissä, jonka tuoksu sai jo hänet voimaan pahoin. Nainen ei halunnut liikkua, ei edes hievahtaa paikoiltaan. Ajatuskin koskemisesta mihinkään tässä likaisessa mökissä sai hänet voimaan vielä pahemmin. Hän ei ollut koskaan, edes lapsena elänyt näin köyhissä oloissa. Alicen lakanat olivat aina olleet puhtaat ja pehmeät. Hän oli myös ollut aina tarkka siitä, ettei epämiellyttäviä hajuja leijunut hänen ympäristössään, sillä mitä kauheampi haju, sitä vakavampi sairaus siitä tulisi. Joidenkin lautojen välistä hän saattoi vannoa näkevänsä aamuauringon kajon vaalean hehkun. Kylmä viima kävi naisen luihinsa asti ja hän kaipasi viittaansa, jonka emäntä oli vienyt mukanaan. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33126_zps411fa581.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33054 photo Osa33126_zps411fa581.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33126_zps411fa581.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33127_zpscce1351a.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33055 photo Osa33127_zpscce1351a.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33127_zpscce1351a.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Nainen vetäytyi omaan huoneeseensa, joka oli varmasti parasta mitä majan väki saattoi tarjota. Lapset ja vanhemmat olivat ahtautuneet kaikki yhteen pieneen nurkkaukseen perheen ainoassa huoneessa jättäen hänelle kokonaan käyttöön tämän talon ainoan kamarin kalustuksineen. Alicea kuvotti, joka sai häpeän kuristamaan yhä tiukemmin otettaan hänen kurkustaan. Perhe oli laittanut parastaan, eikä hän silti osannut arvostaa kaikkea sitä vaivaa, mitä nämä olivat hänen eteensä nähneet. Hän saattoi vain toivoa, että kuningatar korvaisi tämän kaiken ruhtinaallisesti, sillä hän ei iljennyt auttaa edes päivittäisissä askareissa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33128_zpsfec29a27.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33056 photo Osa33128_zpsfec29a27.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33128_zpsfec29a27.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Hiljalleen Alice huomasi nauttivansa elostaan talonpoikien mökissä. Ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana hän sai nauttia odotuksesta ja tulevaisuuden suunnittelusta vaatteita neuloen ilman pelkoa kiinni jäämisen häpeästä. Väliäkö sillä, oliko hän itse langennut vai oliko hänet otettu väkisin. Hän silti kantoi seuraamuksia vatsassaan ja hänhän oli nainen. Seuraamukset olivat hänen omaa syytään. Itse hän oli toivomuksen kaivoon esittänyt. Toivomuksen, jonka ei koskaan ollut uskonut toteutuvan. Ei ainakaan enää tässä iässä ja tällä tavalla.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33130_zpsf7f2a18d.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33057 photo Osa33130_zpsf7f2a18d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33130_zpsf7f2a18d.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33137_zps860d22aa.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33058 photo Osa33137_zps860d22aa.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33137_zps860d22aa.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Aivan liina varhain kiristävä kipu ympyröi Alicen alavatsan. Nainen olisi halunnut nauttia vielä hetken, mutta pienokainen oli päättänyt toisin. Aaltomaiset kivut vyöryivät hänen ylitseen voimistuen kerta kerralla. Emäntä auttoi häntä parhaansa mukaan hieroen selkää ja pitäen pystyssä naisen vaellellessa ympäri huonetta kipujen lieventymisen toivossa. Auringon noustessa jo toistamiseen taivaalle, kuin nauraen hänen saamattomuuttaan, nainen ei enää kyennyt kuin makaamaan paikoillaan polttavine kipuineen tietämättä selviääkö synnytyksestä vai ei. Emäntä jutteli hänelle rauhallisesti selittäen, ettei esikoisen saaminen hänellekään helppoa ollut. Lapsen maailmaan saattaminen vei aina aikansa varsinkin vanhemmalla iällä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33140_zps99c8a2b0.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33059 photo Osa33140_zps99c8a2b0.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33140_zps99c8a2b0.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33141_zps35607927.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33060 photo Osa33141_zps35607927.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33141_zps35607927.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Lopulta Alicen kieppuessa tajuttomuuden rajamailla ainoana ajatuksena ponnistaminen kivusta huolimatta ja hän kuuli vauvan itkua. Niin pientä ja hentoa, mutta silti se etsi tiensä suoraan naisen sydämeen ja täytti sen rakkaudella, jollaista hän ei ollut koskaan aikaisemmin kokenut. Tämä oli hänen poikansa. Hänen oma pieni Daniel, jota katsoessa kaikki kipu ja tuska unohtuivat. <br />
<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33152_zps44a4c35d.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33061 photo Osa33152_zps44a4c35d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33152_zps44a4c35d.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Rose levitti kasvoilleen ystävällisen hymyn rientäessään paronia ja paronitarta vastaan, jo ennen kuin nämä oli ehditty saattaa sisälle. Henriett vastasi lähes yhtä teennäisellä hymyllä takaisin suukottaen Rosea poskelle. He eivät pitäneet toisistaan, mutta tämän näytelmän he osasivat luonnostaan, se tuli osana aateliston veren perintöä, teennäinen mielistelevä käytös ja kohteliaisuudet, jotka olivat vertaansa vailla.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33153_zps8c9cdf4f.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33062 photo Osa33153_zps8c9cdf4f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33153_zps8c9cdf4f.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Pitkien mitättömien kohteliaisuuksien jälkeen Rose sai lopulta kerrottua asiansa, jonka vuoksi hän oli pyytänyt miestään kutsumaan paroneita käymään hovissa. Hänestä Cathyn oli aika muuttaa heidän luokseen samalla, kun he muuttaisivat itse uuteen linnaan asumaan. Hän oli jo katsonut, että valmisteltavista huoneista yksi olisi sopiva tulevalle kruununprinsessalle. Lady Catherenilla oli vielä paljon opittavaa hovin tavoista ja etiketistä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33156_zps93bc87fb.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33063 photo Osa33156_zps93bc87fb.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33156_zps93bc87fb.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Paronittaren kasvojen hymyilevä naamio petti hetkeksi tuoden varjon
naisen muuten niin kauniille kasvoille. Rose mietti mahtoiko nainen edes
itse huomata hymynsä katoamista. Henriett mutisi hiljaa itsekseen
tuijottaen samalla miehensä ja kuninkaan shakin peluuta, ettei hän
nähnyt vielä Cathyn pois muuttoa niin tarpeellisena. Olihan hän
opettanut tälle vaikka mitä ja vielä enemmänkin kuin tavalliselle
aatelisneidolle olisi tarpeellista. Eihän prinsessakaan muuttanut vielä
heille, niin miksi Cathyn pitäisi muuttaa kuningas perheen luo? </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33159_zps3c076637.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33065 photo Osa33159_zps3c076637.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33159_zps3c076637.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
"Mutta eihän se ole sama asia hyvä Henriett!" Rose huudahti tietämättä hämmästyikö enemmän omaa reaktiotaan, vai varjoa Henriettan kasvoilla. Hän tiesi jo, ennen kuin sanat tulivat hänen suustaan, että niiden loukkaavuuden, mutta hän ei kyennyt estämään niitä, ennen kuin ne jo karkasivat ilmoille.<br />
"Cathysta on tuleva joskus kuningatar, mutta Annabellasta ei milloinkaan. Tyttärellänne on paljon opittavaa ennen tehtäväänsä, eikä hän voi oppia näitä asioita muualla kuin hovissa. Annabell taas pärjää varmasti teidän taloudessanne niillä opeilla, joita hän on opettajattariltaan saanut ja mitä hän on hovielämänsä aikana oppinut!"</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33158_zps5783faac.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33064 photo Osa33158_zps5783faac.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33158_zps5783faac.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Henriett tiesi kaiken tämän, silti hän ei ollut vielä valmis luopumaan tyttärestään, jonka eteen hän oli uhrannut niin paljon. Jos hänen elämässään oli enää jotain rakasta jäljellä, niin se oli hänen kaunis tyttärensä. Kaikki muu häneltä oli jo viety, eikä mikään hyväkäytöksisen prinsessan miniäksi saaminen sitä tosiasiaa auttanut. Nainen nosti käden kasvoilleen kauhistuneena, kuin olisi vasta huomannut hymyilevän ja kunnioittavan naamionsa särkyneen paljastaen hänen todelliset tunteensa kaikille. Käyttäen kaiken henkisen voimansa, mitä hänellä oli vielä jäljellä, Henriett nyökkäsi ja nosti hyväntahtoisuuden naamion takaisin kasvoilleen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33160_zpsda893645.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33066 photo Osa33160_zpsda893645.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33160_zpsda893645.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
"Tiesinhän minä, että sinä ymmärtäisit lopulta asian tarpeellisuuden. Kyllähän minä ymmärrän, tämä on meille äideille niin vaikeaa aikaa, kun tyttärien on lähdettävä kotoa ja meidän on luotettava niihin taitoihin, joita olemme heille heidän elämänsä aikana antaneet" Kuningatar puhui halaten samalla rohkaisevasti paronitarta. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33162_zps6d377c9c.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33067 photo Osa33162_zps6d377c9c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33162_zps6d377c9c.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Hiljaa nainen katseli linnan ikkunasta paronien poistumista upoten omiin ajatuksiinsa. Hän oli aikoinaan menettänyt itse lapsensa, menettänyt mahdollisuuden seurata näiden kasvua ja oppimista. Se oli ollut paljon pahempaa kuin menettää aikuinen tytär naimakauppojen takia. Ei tämä kuollut tai kadonnut, vaan kasvoi aikuiseksi. Sitä paitsi eikö tämä kaikki ollut juuri sitä, mitä paronitar oli alusta asti tavoitellut? Nainen oli pyörinyt Ludin ympärillä tyrkyttäen ujoa ja vakavaa tytärtään tämän seuraan kaikkien käyttäytymissääntöjen vastaisesti. Ja nyt onnistuttuaan hän käyttäytyi tällä tavalla.<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33168_zps19545623.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33068 photo Osa33168_zps19545623.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33168_zps19545623.png" /></a></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
Kylmänä loppu talven yönä vaatimattomat vaunut saapuivat linnan jäiselle pihalle. Vaunuista astui ulos nainen, kasvot onnea säteillen sylissään pieni nyytti, jota hän kantoi kuin elämänsä kalleinta aarretta. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33171_zpsd8fcaa4d.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33069 photo Osa33171_zpsd8fcaa4d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33171_zpsd8fcaa4d.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Rose riensi tervehtimään Alicea ja tämän veljenpoikaa Danielia. Veljen, jolla lapsia oli jo niin paljon, ettei tämä kyennyt huolehtimaan itse vastasyntyneestä, jonka vuoksi Alice oli tätinä tarjoutunut hoitamaan ja kasvattamaan pienokaisen. Näin ainakin hoville kerrottiin, mutta kuningatar tiesi totuuden. Hän oli itse järjestänyt kaiken. Lapseton Alice kasvattaisi veljensä pojan omanaan hovin palveluksiin. Koskaan ei voinut olla liikaa käsiä tarjolla, eikä kukaan voinut ihmetellä, että köyhä krouvin pitäjä antaisi pääkamarineidolle lapsensa kasvatettavaksi. Olihan Danielin tulevaisuus hovissa taattu ja näin tätä odotti paljon parempi elämä, kuin mitä hänen isänsä olisi koskaan kyennyt tarjoamaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33172_zps15b6047f.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Osa33070 photo Osa33172_zps15b6047f.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33172_zps15b6047f.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Rose nuuhkaisi vastasyntynyttä nauttien joka solullaan tuosta huumaavasta makeasta tuoksusta, joka tämän nukkaisissa hiuksissaan leijui. Se toi mieleen viime kerran kun hän oli tuon tuoksun haistanut. Hänen omat rakkaat kaksosensa, joita hän oli vain hetken saanut pitää sylissään ennen kuin oli tehnyt sen mikä oli ollut pakko.<br />
<div style="text-align: center;">
* * * *<br />
<a name='more'></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33173_zps2ecff2c4.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33071 photo Osa33173_zps2ecff2c4.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33173_zps2ecff2c4.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33174_zps01e7f4ce.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33072 photo Osa33174_zps01e7f4ce.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33174_zps01e7f4ce.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvig ei saattanut uskoa, että se kaikki oli lopulta totta. Vielä uudessa linnassa oli kamareita ja huoneistoja tyhjänä, eikä pihalla ollut vielä yhtään istumapaikkaa tarjolla, mutta tuon kaiken ehtisi vielä korjata. Tärkeintä oli se, että he olivat lopultakin täällä. Hänen perheensä olisi turvassa näiden muurien sisällä, joiden jokainen sisäänkäynti oli tarkasti vartioitu.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33176_zpsf2a333ad.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33073 photo Osa33176_zpsf2a333ad.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33176_zpsf2a333ad.png" /></a><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33177_zpsc996faca.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33074 photo Osa33177_zpsc996faca.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33177_zpsc996faca.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvig ihaili suurta valtaistuin salia, jonka rakentamisessa ja suunnittelussa hän on nähnyt niin paljon vaivaa. Jokainen yksityiskohta oli tärkeä ja kaiken piti korostaa Glassgown suvun mahtavuutta ja kunniaa. Hän saattoi jo kuvitella, kuinka pienimmätkin nurkat täyttyisivät kohta puheen sorinasta samalla kun, hameiden helmojen silkki kahisi hovinaisten kävellessä ylväinä käytävillä. Hän oli saanut aikaan jotain suurta elämässään. Linnan, jollaista ei Pinewoodissa ollut aikaisemmin nähty ja jollaisesta kukaan ei ollut edes uskaltanut unelmoida.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33178_zpsa0402c8c.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33075 photo Osa33178_zpsa0402c8c.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33178_zpsa0402c8c.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33180_zps66f7d3e6.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33076 photo Osa33180_zps66f7d3e6.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33180_zps66f7d3e6.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvig kumarsi takassa iloisesti rätisevää tulta kohti nauttien sen tuomasta lämmöstä. Strongbown rakennuttama vanha linna, jossa he olivat tähän asti asuneet, ei ollut tarjonnut suurien takkojen tuomaa ylellisyyttä. Takkoja oli tuskin edes huomannut. Ylpeänä hän katseli ympärille tuntien takassa loimuavan tulen lämmön selässään. Kaikki oli juuri niin kuin hän oli kuvitellutkin. Neuvostosali oli toteutettu viimeistä yksityiskohtaa myöten hänen suunnitelmiensa mukaisesti.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33183_zpse04827b2.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33077 photo Osa33183_zpse04827b2.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33183_zpse04827b2.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvig oli jo poistumassa neuvostosalista tarkastamaan ja ihailemaan
linnansa muita huoneistoja, kun tumman valtaistuimen päälle asetettu
vaalea käärö kiinnitti hänen huomionsa. Mies käänteli pientä kääröä
kädessään. Sinetti oli yhä paikoillaan murtumattomana, mutta siihen ei
ollut painettu lähettäjän tunnusta. Hän ei voinut käsittää kenellä olisi
hänelle jotain niin arkaa sanottavaa, ettei tämä uskaltaisi kertoa
hänelle edes sukuaan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33185_zps975553be.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33078 photo Osa33185_zps975553be.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33185_zps975553be.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvig tunsi sinetin murtuvat sormensa alla miehen avatessa kääröä hiljalleen. Ensimmäinen rivi sai hänet haukkomaan henkeä kauhusta kuin olisi juuri joutunut susilauman takaa-ajamaksi. Päästyään kirjeen loppuun hänellä ei ole enää sydäntä, se oli jäänyt susilauman saaliiksi. Tyhjä kohta, jossa hetki sitten oli sykkinyt ylpeä ja hellä sydän, täyttyi vihan korventavasta ja polttavasta tunteesta. Hän ei saattanut uskoa, mutta jokainen yksityiskohta täsmäsi sen kanssa, mitä hän on itse huomannut. Kirjeessä ei ollut allekirjoitusta, ei edes vihjettä kukan sen olisi saattanut lähettää. Hän ei halunnut uskoa, mutta silti hän tietäsi sisimmässään, että kaikki mitä kirjeessä luki, oli totta. Ludvig aloitti alusta tavaten jokaisen sanan hiljaa mielessään maistellen niitä suussaan. Jokainen sana sai vihan vain kasvamaan ja lopulta se kuohui yli. On vain yksi asia jonka hän saattoi tehdä. Ludvig avasi suunsa ja huusi niin kovaa, kuin vain pystyi:<br />
"VARTIJAT!"</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33187_zps06e6d50d.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="Osa33079 photo Osa33187_zps06e6d50d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33187_zps06e6d50d.png" style="cursor: move;" /></a><a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Osa33/Osa33188_zps928506b8.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt=" photo Osa33188_zps928506b8.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33188_zps928506b8.png" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Päättäväinen askelten kumina kaikui linnan käytävillä lähestyen kuningattaren huoneistoja. Rose oli jo pitkään odottanut tätä hetkeä. Hetkeä, jonka hän oli alusta asti tiennyt jonain päivänä tulevan. Kuningatar puristi tyhjää nyrkkiä edessään kuin etsien siitä voimaa vartiomiesten kumauttaessa ovet auki lauseen saattelemana:<br />
"Kuningatar Rosemarie, teidät on pidätetty maanpetoksesta." </div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *</div>
<div style="text-align: center;">
<br />
<i>Ja niin kömpi Pinewood luolastaan taas päivänvaloon!</i><br />
<i>Kyllähän on tämän osan eteen tullut puurrettua ihan tosissaan...</i><br />
<i>Toivottavasti se oli edes sen arvoinen ;) !</i><br />
<i> </i><br />
<i>Osan lopussa näkyikin jo muutama kuva uudesta kuninkaanlinnasta, <br />jota olen aina silloin tällöin rakennellut omaksi ilokseni.</i><br />
<i>Herttuoiden osan olenkin jo pelaillut ja eilen aloittelin kirjoittamista niin, </i><br />
<i>että eiköhän se uusi osa saada luettavaksi kahden viikon päästä...</i><br />
<br />
<i></i><br />
<i></i><br />
<i>Kommentit piristävät aina mieltä ja tuovat lisäintoa kirjoittamiseen!</i><br />
<i>Nyt pitäisi vain sisäistää itse tämä bloggerin käyttö... ;)</i></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
</div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com21tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-28662892872522645902013-03-24T14:39:00.000+02:002013-03-24T14:39:23.098+02:00Tapahtui kerran Pinewoodissa: Kierrokset 1-4<div style="text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Kertaus1/kertaus1009_zpse940504b.png.html" target="_blank"><img alt=" photo kertaus1009_zpse940504b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1009_zpse940504b.png" /></a>
</div>
<br />
<br />
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Glassgow - kuninkaalliset</span></span></b></i><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1041_zpsf7e89291.png" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em;"><img alt="A Glassgow photo kertaus1041_zpsf7e89291.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1041_zpsf7e89291.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Ludwig II , Ludvig I, Rosemarie ja Annabell</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Pinewoodin kuningas Ludwig I on ensimmäinen talonpoikaiskapinan jälkeen kuninkaalliseksi syntynyt Glassgown suvun jäsen, joka pyrkii toimimaan kansansa hyväksi ja samalla vakiinnuttamaan perheensä aseman valtakunnan johdossa. Vallankumouksen johdossa oli aikoinaan hänen isoisänsä Gregor Glassgow, josta aika on jo jättänyt. Kaikki Pinewoodin asukkaat eivät kuitenkaan koe Glassgown suvun valtaa oikeutettuna ja pyrkivätkin palauttamaan vallan alkuperäiselle omistajalleen Strongbown suvulle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludwig oli nuorena miehenä rakastunut korviaan myöten serkkunsa herttua Fredrick Dramodredin luvattuun ja rakastettuun Rosemariehin. Kenen tyttären vanhemmat olisivatkaan voineet kuunnella tyttärensä sydämen ääniä, jos mahdollisuutena on saada itse kuningas tyttären puolisoksi. Rosemarie joutuikin vastoin tahtoaan Ludwigin vaimoksi, mutta nainen oppi nopeasti käyttäytymään roolinsa mukaisesti ja kätkemään omat unelmansa syvälle sydämeensä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludwigin ja Rosemarien liitto olisikin voinut olla onnellisempi, jos kuningas ei olisi viehättynyt jokaisesta ohimenevästä hameen kantajasta, vaikka hänen sydämensä sykki yksin vaimolleen. Liitosta siunaantuikin kaksi lasta Ludwig II ja prinsessa Annabell.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Rose ei voinut olla kuvittelematta, miehensä seikkailuja katsellessaan, mitä hänen liitostaan herttuan kanssa olisi voinut tulla, varsinkin, kun herttua tuntui joka käänteessä pyörivät tämän ympärillä rakkauttaan todistellen. Herkkänä hetkenä Rose löysikin itsensä Fredrickin syleilystä, josta onnettomuudekseen hän huomasi muutaman viikon kuluttua olevansa siunatussa tilassa, eikä kuningas ollut koskenut häneen viikkoihin. Epätoivoissaan nainen päätyi hylkäämään vastasyntyneet kaksosensa talonpoikien rappusille toivoen, että nämä pitäisivät hänen aarteistaan huolta. Rose on kuitenkin katunut päätöstään siitä lähtien, eikä syyllisyys ja ikävä annan hänen sydämelleen rauhaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Epäonnistunut kuninkaan murhayritys koitui kuningattaren kohtaloksi tämän maistettua miehensä manteleita, jotka olivat saaneet yöllä myrkkykasteen. Kuningattaren onneksi myrkyttäjä näki myrkyssään muitakin käyttötarkoituksia, eikä kaatanut manteleihin tarpeellista määrää, vaivuttaen näin kuningattaren tanssimaan kuoleman rajamaille, josta välskärit eivät tätä saaneet herätettyä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ludvig I upotti surunsa vaimonsa kohtaloon erilaisiin päähänpinttymiinsä, joista kukaan ei saanut häntä taivuteltua pois. Hän oli päättänyt rakentaa linnan, jollaista valtakunnassa ei oltu ennen nähty. Suuruuden hullu rakennushanke verotti kuitenkin valtion kirstuja niin, että pian veroja oli kiristettävä. Toivoen suuria myötäjäisiä poikansa avioliitosta Ludvig yritti epätoivoisesti etsiä Ludille (Ludvig II) vaimoa ympäröivistä valtakunnista, mutta hänen poikansa huomio oli kiinnittynyt jo toisaalle. Lud järjestikin Pinewoodin ongelmissa olleen yliopiston kanssa sopimuksen siitä, että hän tulisi yliopistoon tuoden perässään lukuisat valtakunnan aatelispojat suurine rahoineen. Yliopisto saisi rahaa ja antaisi osan rahoista kuninkaalle. Rosen yllättävä herääminen oli Ludille kuin taivaanlahja, tämä käytti isänsä hyvää tuulta hyväkseen kertoessaan suunnitelmistaan kihlata paronin tyttären Catherine Strongbow itselleen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Prinsessa Annabell ei avioliittoa kaivannut katseltuaan isänsä rakkausseikkailuja ja toivoikin antavansa luostarilupauksen ennen aikuisikäänsä. Ludvig sai kuitenkin houkuttelevan tarjouksen Paronien perijältä Leonardo Strongbowlta, joka lupautui ottamaan Annabellan itselleen pienemmillä myötäjäisillä, kuin mitä kuningas olisi joutunut luostarille tyttärensä asuttamisesta maksamaan.</div>
<br />
<br />
<br />
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Herttua Dramodred</span></span></b></i><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Kertaus1/kertaus1013_zps0a77343d.png.html" target="_blank"><img alt="B Dramodred photo kertaus1013_zps0a77343d.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1013_zps0a77343d.png" /> </a></div>
<div style="text-align: center;">
Ylhäältä: Lordi Travis Gonzaga, Sofia, Kristopher, Felicia ja Ofelia<br />
Alhaalta: Fiona ja Fredrick</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Fredrickin ja Fionan avioliitto on kirottu epäonnistumaan alusta asti. Fredrick olisi halunnut naimisiin kuningatar Rosemarien kanssa, jonka hänen serkkunsa vei ihastuttuaan tähän. Mies on tästä katkera serkulleen, kuninkaalle, eikä voi unohtaa Rosea millään. Yhden yön rakastavaiset varastavat maailmalta, jonka seuraamuksista Fredrick ei saa tietää mitään. Fionalla on kuitenkin epäilyksensä ja seurattuaan eräänä yönä kuningattaren puuhia hän saa selville tämän salaisuuden. Kaksosten ulkonäöstä ei voi erehtyä. Poika Albert näyttää aivan Fredrikiltä ja tyttö Aurora taas kuningattarelta. Fiona ei kuitenkaan kerro löydöstään miehelleen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Alkuun niin toiveikas Fiona kärsii miehensä kylmyydestä kaivaten rakkautta elämäänsä. Herttuatar pitää useita rakastajia itsellään täyttämässä sydämensä tyhjyyttä. Näistä merkittävimpiä ovat itse kuningas ja ritari Islington.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Perheeseen syntyy neljä lasta: Sofia, kaksoset Ofelia ja Felicia sekä perijä Kristopher. Vain Ofelia perii äitinsä ulkonäön saaden näin Fionalta eniten äidinrakkautta. Kristopher on pienestä pitäen sairaalloinen lapsi ja vanhemmat pelkäävätkin kovasti menettävänsä kuopuksensa. Fredrick on kuitenkin ehdottomasti kieltänyt suoneniskennän hoitomuotona. Kristopheria varjeltiin kaikelta mahdolliselta ja lopulta poika kyllästyy siihen, ettei saa edes aivastaa ilman, että joukko lääkäreitä ilmestyi häntä hoitamaan ja karkaa kotoa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sofia naitetaan lordi Gonzagalle, jonka kartano sijaitsee kaukana maaseudulla. Ofelia puolestaan kihlautuu unelmiensa miehen Sir Edward Islingtonin kanssa. Felicia puolestaan jakaa äitinsä rakkauden miehiin ja tunnustaa siskolleen olevansa raskaana. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Fiona ja Fredrickin välit ovat muuttuneet vihanpidosta ymmärrykseen ja kaveruuteen perijän synnyttyä. Nainen alkaakin pohtia olisiko oikein kertoa Fredrickille tämän kaksosista. Houkutuksena kaikessa on myös se, että kuningattaren salaisuuden tullessa ilmi seuraamukset tälle olisivat vakavat. Fiona lähettää kirjeen kaksosten ottoäidille Diana Stonelle, jossa hän kertoo lasten alkuperän.</div>
<br />
<br />
<br />
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kreivi VonLiebestad</span></span></b></i><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Kertaus1/kertaus1004_zps2298b28b.png.html" style="clear: left; margin-bottom: 1em;" target="_blank"><img alt="C VonLiebestad photo kertaus1004_zps2298b28b.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1004_zps2298b28b.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Ylhäältä: Lia-Nina, Markiisi Amadeus Remington ja Isabella</div>
<div style="text-align: center;">
Alhaalta: Elisabeth, Bartholomew ja Oliver</div>
<br />
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
VonLiebestadin pariskunta Elisabeth ja Bartholomew ovat varmasti aateliston onnellisin pariskunta. He ovat kuningasperheen parhaat ystävät ja saavatkin kunnian toimia kruununperillisen kummivanhempina.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br />
Perheeseen syntyy kolme lasta Oliver, Isabella ja Lia-Nina. Lapsilla on kuitenkin jokaisella omat vaikeutensa. Oliver kärsii suurista ongelmista oppimisen kanssa, jota hänen isänsä ei voi ymmärtää. Hän pitääkin poikaansa tyhmänä. Oliver lähtee kuitenkin yliopistoon isänsä vaatimuksesta. Isabellan temperamentti taas on erittäin vaikeasti hallittavissa, eikä hänen äitinsä jaksakaan enää tyttärensä oikkuja. Lia-Nina taas on perheen suloisena kuopuksena saanut kaiken sen äidinrakkauden ja hemmottelun Bethiltä, jota tämä ei Isabellan luonteen takia välitä kohdistaa vanhempaan tyttäreensä.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
Bartholomew järjestää naamiaiset, joihin hän tilaa luotetulta salavälittäjältä alkoholijuomia päästäkseen juomissa halvemmalla. Välittäjä ei kuitenkaan toimita Bartille mitään, jolloin tämän juhlia rakastavan miehen juhlat menevät täysin pilalle ja hän pelkää jääneensä naurun alaiseksi. Kreivi julistaa sodan salapolttajaa vastaan ja vannoo kostoa.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br />
Bartin käytös huononee koko ajan tämän viehättyessä yhä enemmän ja enemmän uhkapeleihin ja alkoholiin. Rahojen loputtua Bart pelaa tyttärensä Isabellan markiisi Remigtonille, jonka elämä on jo ehtoopuolella. Elisabeth näkee mahdollisuuden yletä aatelissäädyssä, sillä markiisi on kuitenkin yksi arvostetuimmista aatelisarvoista, vaikka itse arvonimen haltija onkin kummajainen ja kaikkien karttama erakko. Sitä paitsi Beth ei ikinä uskonut kenenkään huolivan tyttöä ja tämän tulista luonnetta. Isabellan kohtalo on sinetöity.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br />
Oliver rakastuu kauppias Carlssonin tyttäreen Vernaan, joka synnyttää tälle kaksospojat Williamin ja Paulin. Bart saa kuitenkin pyrkyri tytön kiinni huijauksesta ja Oliverin uskomaan itseään. Verna ei ole kreivien perijää varten. Verna vannoo vielä nousevansa arvoasteikossa ja kostavansa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Paroni Strongbow</span></span></b></i></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1008_zpsccaa8993.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="D Strongbow photo kertaus1008_zpsccaa8993.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1008_zpsccaa8993.png" /> </a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ylhäältä: Edith Venho, Ina, Henriett, Leonardo ja Catherine</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Alhaalta: Tina, Timon ja Mikael</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Strongbown isovanhemmat hallitsivat aikoinaan Pinewoodia ja monet pitävätkin heitä yhä oikeutettuina istumaan valtaistuimella. Päättäväinen Henriett avioituu paroni Mikael Strongbown kanssa. Nopeasti mies osoittautuu kuitenkin naiselle pettymykseksi, sillä Mikael on herkkä mies ilman kunnianhimoa. Hän viihtyy enemmän kaiken kauniin ympäröimänä ja haluaa nauttia elämästään ilman velvollisuuksia.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Henriett ei viihdy alemman aatelissäädyn asemassaan ja päättääkin tehdä asialle jotain. Nainen haluaa tyttären hinnalla millä hyvänsä ja hankkii Mikaelin ystävältä Siiri Rembrantilta tyttöliemen, jolla hän saa raskaudelleen haluamansa lopputuloksen. Tyttären hän on päättänyt naittaa kruununperilliselle. Tyttöliemi vaatii kuitenkin Henriettan suurimman rakkauden elämän tyttären tullessa naimaikään toimiakseen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Perheeseen syntyy kaksi lasta perijä Leonardo ja tytär Catherine. Leonardo ei ole läheinen äitinsä kanssa, vaan pitää perheen piikaa Edith Venhoa oikeana äitinään. Kuningas vierailee Edithin luona saaden tämän raskaaksi. Kuningas ei kuitenkaan suostu tunnustamaan lapsia omakseen, joten Edith joutuu häpeään. Poika on perinyt äitinsä luonteen sekä päättäväisyyden ja katkerana Edithin kohtalosta ja sukunsa häpäisemisestä Leo vannoo kostoa Glassgowlle. Cathy joutuu kovaan kouluun äitinsä kouluttaessa tätä tulevaksi kuningattareksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Henriett rakastuu kauppias Erik Petersoniin. Rakkaus vie tyttöliemen vaatiman elämän takia Erikin hengen. Henriett ikävöi Erikiä ja katuu tekoaan, mutta liian myöhään. Mikael puolestaan rakastuu Siiri Rembrantiin ja nämä saavat kaksostytöt Ida ja Inan. Siirin kadottua Ina ajatetaan pois kotoa ja tyttö muuttaa isänsä luo asumaan. Henriett osoittaa perheen yllätykseksi lämpöä tyttöä kohtaan ja suo tälle mahdollisuuden asua paronilassa. Mikael etsii Siiriä ja löytää tämän lopulta metsälammen pohjalta. Mies pyytää ritari Islingtonia selvittämään rakkaansa kohtalon.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Leon on tarkoitus myrkyttää Roosa Rembrantin kanssa kuningas, mutta myrkky meneekin vahingossa kuningattarelle, eikä Roosan käyttämä myrkyn määrä riitä tappamaan tätä. Leo päättää häpäistä prinsessa Annabellan, mutta omaksi onnettomuudekseen rakastuu tyttöön yrittäessään vietellä tätä. Leo kihlaa Annabellan itselleen, mutta on tukehtua kuninkaan tarjoamaan onnittelumaljaa tämän kertoessa saaneensa kiinni kuningattaren myrkyttäjän.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kauppias Peterson</span></span></b></i></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Kertaus1/kertaus1017_zpsfa7837cf.png.html" target="_blank"><img alt="E Peterson photo kertaus1017_zpsfa7837cf.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1017_zpsfa7837cf.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Matias ja Matilda<br />
Lisa</div>
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Kertaus1/kertaus1019_zps751a09aa.png.html" target="_blank"><img alt="F Fredrickson photo kertaus1019_zps751a09aa.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1019_zps751a09aa.png" /></a>
<br />
<div style="text-align: center;">
Fredrickson Timotheus (alunperin Tilda Peterson) ja Genesis</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Lisan ja Erikin avioliitto on sopimusavioliitto ilman tunteita. Perheen kaupassa myydään puutarhan antimia ja kaloja, joita he hankkivat yhdessä tuumin. Kaupan hoito kuuluu kuitenkin pelkästään miehille. Perheeseen syntyy tytär Tilda sekä kaksoset Matilda ja Matias. Lisa ei välitä tyttäristään etenkään Tildasta ja laittaa tämä raatamaan ankarasti ruokansa eteen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Erik kuolee paronitar Henriettan tyttöliemen takia ja Matias perii perheen puodin ennen kuin tämän isä on edes ehtinyt perehdyttää poikaansa puodin pidon saloihin. Lisa syyttää Tildaa Erikin kuolemasta ja häätää tytön talosta. Tyttö tekeytyy pojaksi ja turvautuu isänsä ystävän palvelukseen. Tilda muuttaa nimensä Timotheus Fredricksoniksi ja menee yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä hyvittääkseen ja selvittääkseen isänsä kuoleman vielä jonain päivänä. Monen mutkan jälkeen tyttö rakastuu viehättävään Genesikseen, joka oppii tietämään totuuden Timotheuksesta. Pari avioituu ja muuttaa Pinewoodiin sukunimellä Fredrickson.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Matildalle tarjoutuu mahdollisuus muuttaa Catherine Strongbown kamarineidoksi uuteen kuninkaanlinnaan, eikä tyttö jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä, vaikka se ajaakin tytön täyteen sotatilanteeseen äitinsä ja veljensä kanssa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Matias puolestaan on vihainen Tildalle, sillä Erik isä opetti esikoistyttärelleen asioita puodista, joita poika olisi pitänyt omana oikeutenaan oppia. Lisan käsitys naisten ja miesten töistä on tarkka, eikä tämä tarjoa pojalleen yhtään apua puodissa. Nainen uskoo puodin pitämisen olevan veren perintöä ja pojan oppivan vielä. Erik ja Lisa ovat järjestäneet Matiakselle jo pienenä morsiameksi Daniella Rowleyn, joka on toisesta Pinewoodin menestyneestä kauppiasperheestä. Matiaksen taitojen puutteen takia perhe on melkein konkurssissa. Poika näkee mahdollisuuden asioiden korjaamiseen avioitumisessa Daniella Rowleyn kanssa, sillä myötäjäiset omat huomattavat. Matias ei kuitenkaan välitä tytöstä tuon taivaallista, vain myötäjäisistä.</div>
<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><i><b>Kauppias Rowley </b></i></span></span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1016_zps6a9b3243.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="G Rowley photo kertaus1016_zps6a9b3243.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1016_zps6a9b3243.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Ylhäältä: Thomas Lewis, Dorrit, Daniella ja Dalia</div>
<div style="text-align: center;">
Alhaalta: Stella, John ja Darren</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Stella ja John ovat erittäin rakastuneita ja perhe elää onnellista elämää yhdessä. Perheen kaupassa myydään kukkia ja Stellan kuuluisia leivonnaisia. Perheeseen syntyy neljä lasta, tytär Dorrit, kaksoset Daniella ja perijä Darren sekä kuopus tytär Dalia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kaikki ei kuitenkaan ole miltä näyttää. Talon vintillä on salainen huone, jossa Rowleyn suvun todellinen perintö ja taito sijaitsevat. He ovat alkoholin salapolttajia. Aikoinaan Rowleyt olivat erittäin arvostettuja ja hyvien juomien panijoita, mutta vallankumouksessa oikeudet alkoholijuomien tekemiseen annettiin vain yhdelle taholle, jotta kuningasperhe saisi enemmän tuloja. Rowleyt eivät kuitenkaan ole lopettaneet alkoholin tuotantoa, vaan jatkaneet salaisessa huoneessaan laittomasti. Johnin piti tehdä Kreivi VonLiebestadin juhliin juomat, mutta vintti käytiin mystisesti tyhjentämässä eräänä talviyönä. Vain John tietää salaisesta huoneesta ja siellä olevasta salaisuudesta. Kuitenkin lainvartijat tulevat tutkimaan talon epäillen perheen isäntää juuri salapoltosta. Muu perhe on kauhuissaan syytöksistä, joita he pitävät perättöminä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Dorrit rakastuu aseenkantaja Thomas Lewisiin, jonka kanssa tyttö kihlautuu. Thomasista on joskus tuleva ritari, joten avioliitto on loistava kauppa Rowleyn kannalta. Thomasin äiti osoittautuu kuitenkin inhottavaksi ihmiseksi, mutta Dorrit uskoo selviävänsä. Perheen toinen tytär Daniella on luvattu Petersonien Matiakselle ja tyttö ei voisi olla onnellisempi tulevasta liitostaan. Tällä ei ole aavistustakaan Matiaksen tunteettomuudesta, vaan uskoo heidän kuolemattomaan rakkauteen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Darren pääsee yliopistoon auttavaisen veli Petruskan avustuksella ja saa kuulla tämän yrittävän auttaa myös Petersonien Matiaksen yliopistoon. Perijää ei ole vielä luvattu kenellekään. </div>
<br />
<br />
<br />
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Talonpoika Park</span></span></b></i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Kertaus1/kertaus1021_zps97c25bfe.png.html" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="H Park photo kertaus1021_zps97c25bfe.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1021_zps97c25bfe.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Ylhäältä: Volyana, Matt, Jonah ja Marie</div>
<div style="text-align: center;">
Alhaalta: Caroline ja Brian</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Brian ja Catherine ovat onnellinen talonpoikaispari, jolle siunaantuu yhteensä kolme lasta. Kaksoset talonperijä Matt ja Marilla, sekä tytär Caroline. Marilla luvataan ystäväperheen Stonejen vanhimmalle pojalle Henrylle heti tytön synnyttyä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Perheen onni kuitenkin loppuu, kun Catherine kuolee synnyttäessään Carolinea. Brian löytää uuden vaimon Marien, jonka kanssa avioituu nopeasti. Brian ei kuitenkaan voi unohtaa Carolia, jonka Marie myös aistii. Matt rakastuu Marieen, jolta poika saa omaksikin yllätyksekseen vastarakkautta. Marie synnyttää pojan, Jonahin, jonka isästä nainen ei tiedä. Se on joko Brian tai Matt. Marie päättää itse antaa vielä Brianille mahdollisuuden ja käskee Mattin pysyä kaukana hänestä ja vauvasta sekä pitää suunsa kiinni tapahtuneista, jotta Brian ei saisi tietää. Marilla muuttaa Stoneille asumaan ilmapiirin käydessä vaikeaksi Parkeilla.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Matt karkaa kotoa ja tapaa matkallaan metsässä kiertolaisseurueen, jonka päällikön tyttären Volyanan kanssa poika avioituu kiusatakseen äitipuoltaan. Pojalla on kiire esitellä äitipuolelleen uusi vaimo, joten hän ei kuule kiertolaispäällikön varotuksia tulevaisuudesta. Marie raivostuu Mattin nuorikosta ja päättää vietellä pojan takaisin itselleen vannoen Mattin olevan Jonahin isä.</div>
<br />
<br />
<br />
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Talonpoika Stone</span></span></b></i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1024_zps95afd45e.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="I Stone photo kertaus1024_zps95afd45e.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1024_zps95afd45e.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Hannah, Diana, Matthew, Henry ja Marilla (os. Park)</div>
<div style="text-align: center;">
Albert ja Aurora</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Perheeseen syntyy kaksi lasta talonperijä Henry ja tytär Hannah. Hannahin synnytys on vaikea, eikä Diana voi sen vuoksi enää saada lapsia. Diana esittää kaivolle toivomuksen ja perheen portaille ilmestyykin kuin taikaiskusta kaksi koria, joissa ovat kaksoset Albert ja Aurora. Kaksoset on kääritty hienoisiin huopiin, joissa on kultakirjailua. Perhe kasvattaa kaksoset ominaan, vaikka nämä erottuvatkin täysin muista talonpojista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hannah rakastuu ensiksi Parkien Mattiin, mutta rakkaus on yksipuolista ja tyttö päätyy särkynein sydämin hautomaan kostoa. Mylläri Orlando Centowski saa tytön kuitenkin unohtamaan Mattin ja kiirehtimään kapioidensa tekemistä. Henry kihlaa Marilla Parikin tytön muutettua Stoneille asumaan talkoilla kunnostetulle vintille. Marilla ja Henry ovat umpirakastuneita toisiinsa. Albert on puolestaan ihastunut korviaan myöten Caroline Parkiin, kun taas Aurora tuntee, ettei kuulu talonpoikien joukkoon.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Diana saa kirjeen Herttuatar Fionalta, jossa tämä kertoo kaksosten alkuperän olevan kuningattaren ja herttuan syrjähypyn tulosta. Diana ei paljasta kenellekään saamiaan tietojaan, vaan heittää kirjeen tuleen toivoen saavansa elää vielä hetken perheensä kanssa rauhassa ilman huolia.</div>
<br />
<br />
<br />
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Sir Islington</span></span></b></i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1028_zps1a51eae5.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="J Islington photo kertaus1028_zps1a51eae5.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1028_zps1a51eae5.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Arthur</div>
<div style="text-align: center;">
Eleonoora ja Edward</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Arthur on paatunut naisten mies ja miehellä onkin paljon rakastajattaria. Vanhempiensa painostuksesta mies on kuitenkin ottanut itselleen vaimon, Melanien. Nainen on kovin haurasrakenteinen. Melanie synnyttää Islingtonien perheeseen kaksi lasta Edwardin ja Eleonoran. Tyttären synnytyksessä hauras Melanie menehtyy.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Edward kihlautuu vastentahtoisesti herttuatar Ofelian kanssa. Avioliitto varmistaa Islingtonien paikan aatelisten joukossa ja tuo hyvät myötäjäiset perheelle. Edward ei kuitenkaan rakasta morsiantaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
Arthur onnistuu valloittamaan sisar Marian sydämen. Kuukausien päästä hän löytää vieraillessaan luostarista pienet kaksostytöt, Rudyn ja Vulpinen, eikä suostu uskomaan näiden olevan orpolapsia, niin kuin sisar Maria väittää. Mies on varma, että tytöt ovat hänen ja sisar Marian aikaansaannosta, eikä hän saa rauhaa tuolta ajatukselta. Arthurin onnistuu pidättää kuningattaren myrkyttäjän Roosa Rembrantin.</div>
<br />
<br />
<br />
<i><b><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: large;">Rembrant - velhot</span></span></b></i><br />
<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/user/mesinen1/media/Kertaus1/kertaus1037_zpse564fb90.png.html" target="_blank"><img alt="K Rembrant photo kertaus1037_zpse564fb90.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1037_zpse564fb90.png" /></a>
<br />
<div style="text-align: center;">
Ida ja Roosa</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Siirillä on tytär Roosa, jonka isästä ei ole tietoa. Naisen ei ole tarkoitus hankkia enempää lapsia, kuin mitä hänellä jo on, mutta yrtit pettävät hänet ja Siiri saa kaksostytöt, Inan ja Idan, paroni Mikael Strongbown kanssa. Taikuus voi kutienkin siirtyä vain yhdelle jälkeläisistä, siksi noidilla ei yleensä ole enempää kuin yksi lapsi. Ilman taikuutta jääneet, ovat yleensä alttiina pahuuden houkutuksille. Viimeksi kun Rembrantin suvussa oli enemmän kuin yksi jälkeläinen valtakunta oli tuhoutua hyvän ja pahan taisteluissa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Siiri kertoo Roosalle, ettei voi siirtää taikuuttaan tälle, vaan se kuuluu toiselle kaksosista. Roosa tuntee itsensä petetyksi ja löytääkin erään, joka suostuu sitomaan tämän omien voimiensa piiriin. Roosa saa voimansa pahalta velhottarelta, jolle hän jää velkaa palveluksen. Siiri aistii muutoksen tyttäressään ja tekee varatoimia. Noita kätkee maahan pienen taikarasian, joka johdattaa vuosien päästä kaksostytöistä Inan luokseen avaamaan itsensä. Rasian avattuaan Ina saa äitinsä perinnön, hyvät taikavoimat. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Roosa murhaa äitinsä kaksintaistelussa ja upottaa ruumiin lampeen.
Velhotar tekee liiton Strongbown Leonardon kanssa Glassgowta vastaan.
Tyttö haluaa enemmän valtaa ja Leo lupaa sitä hänelle apua vastaan.
Roosa saa Leolta myrkyn, jota kaataa kuninkaan manteleihin. Tyttö ei
kuitenkaan kaada tarpeeksi, sillä haluaa säästää osan omiin
tarkoituksiinsa. Tämän vuoksi manteleita syönyt kuningatar jää henkiin.
Roosa jää kiinni myrkytyksestä, mutta nauraa lähtiessään lainvartijoiden
mukaan, ettei kuolema ole hänelle ongelma.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<br />
<i><b><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Luostari - Sommers</span></span></b></i><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<a href="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1031_zpsd7aab6e3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="L Sommers photo kertaus1031_zpsd7aab6e3.png" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Kertaus1/kertaus1031_zpsd7aab6e3.png" /></a> </div>
<div style="text-align: center;">
Maria</div>
<div style="text-align: center;">
Vulpine ja Rudy</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Sisar Maria elää luostarin kiviseinien sisällä muistoihinsa uponneena. Ennen vallankumousta luostari oli täynnä sisaria ja noviiseja, mutta abbedissan vastustettuaan valtaistuimelle noussutta Glassgown sukua koko luostarin väki murhattiin. Maria vietiin sotajoukkojen viihdykkeeksi, kunnes veli Petruska pelasti nuoren noviisin.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
Muutaman kuukauden päästä vapautumisestaan Maria synnytti vauvan Siiri Rembrantin avulla, mutta hylkäsi lapsensa edes katsomatta tätä Siirille. Lapsi oli hänestä pahan ruumiillistuma ja olisi ollut parempi jos joku olisi hukuttanut sen.</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
Maria rakastui komeaan nuoreen ritari Islingtoniin ja saa tämän kanssa kaksostytön Rudyn ja Vulpinen. Maria pitää tytöt sanomalla näitä orvoiksi, jotka luostarin portaille oli hylätty, eikä suostu kertomaan totuutta kenellekään. </div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-51317557802317876122013-03-23T14:51:00.000+02:002016-02-20T13:41:21.485+02:005. Kierroksen osat<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><i><span style="font-family: "times new roman";">Viidennellä kierroksella pelasin yhden vuoden ajan,<br />
<span style="font-size: large;">talven </span>alusta <span style="font-size: large;">kevään</span> ensimmäiseen päivään.<br />
Eteenpäin mennään siis 5 päivää<br />
Pinewoodilaisten vauhdikkasta elämä<span style="font-size: large;">ä</span>!</span></i></span><br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2013/04/33-osa-glassgow_5.html" target="_blank"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;">O<span style="font-size: large;">sa 3<span style="font-size: large;">3<span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">.</span> G<span style="font-size: large;">la<span style="font-size: large;">ssgow (<span style="font-size: large;">kuninkaalliset) </span></span></span></span></span></span></span></span></span></a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2013/04/33-osa-glassgow_5.html" target="_blank"><img alt="Osa33001 photo Osa33000_zps7969ff69.jpg" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa33/Osa33000_zps7969ff69.jpg" height="295" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.fi/2013/04/34-osa-dramodred.html" target="_blank"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">O<span style="font-size: large;">sa 34. Dramodred (herttua)</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.fi/2013/04/34-osa-dramodred.html" target="_blank"><img border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa34/Osa34000_zps5b4ea5c1.jpg" height="313" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/01/35-osa-vonliebestad.html" target="_blank"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">Osa 35. Von<span style="font-size: large;">Lie<span style="font-size: large;">besta<span style="font-size: large;">d (kreivi)</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></a><br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/01/35-osa-vonliebestad.html" target="_blank"><img alt=" photo osa35000_zpsf75fdffc.jpg" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa35/osa35000_zpsf75fdffc.jpg" height="270" width="400" /></a>
<br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/01/36-osa-strongbow.html" target="_blank"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">O<span style="font-size: large;">sa 36. Strongbow (paro<span style="font-size: large;">ni)</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></a><br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/01/36-osa-strongbow.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa36000_zps87e01400.jpg" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2036/Osa36000_zps87e01400.jpg" height="308" width="400" /></a><br />
<br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/03/aatelispojat-kysymysten-aarella-12.html" target="_blank"><span style="font-size: large;">Aatelistopojat kysymysten äärellä 1/2</span></a><br />
<span style="font-size: small;">(yliopisto)</span><br />
<span style="font-size: large;"><span style="font-size: small;"> </span></span>
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/03/aatelispojat-kysymysten-aarella-12.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2000_zps41323ece.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_1/yliopisto2000_zps41323ece.png" height="317" width="400" /></a>
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;"> </span><br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/03/aatelispojat-kysymysten-aarella-22.html" target="_blank"><span style="font-size: large;">Aatelistopojat kysymysten äärellä 2/2</span></a><br />
<span style="font-size: small;">(yliopisto)</span><br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2014/03/aatelispojat-kysymysten-aarella-22.html" target="_blank"><img alt=" photo yliopisto2125_zps92943323.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Yliopisto2_2/yliopisto2125_zps92943323.png" height="312" width="400" /></a><br />
<br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/01/lopultakin-saan-taman-tanne-julkaistua.html" target="_blank"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">O<span style="font-size: large;">sa <span style="font-size: large;">3<span style="font-size: large;">7. P<span style="font-size: large;">eterson (kauppia<span style="font-size: large;">s)</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></a><br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/01/lopultakin-saan-taman-tanne-julkaistua.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa37a00_zpsa95ff8b2.jpg" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2037/Osa37a00_zpsa95ff8b2.jpg" height="275" width="400" /></a>
<br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/02/osa-38-rowley.html" target="_blank"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">Osa 38. Rowley (kauppias)</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></a><br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/02/osa-38-rowley.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa38000_zps3uccl8j7.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2038/Osa38000_zps3uccl8j7.png" height="303" width="400" /></a><br />
<br />
<br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/02/39-osa-park.html"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">O<span style="font-size: large;">sa 39. Park (talonpoja<span style="font-size: large;">t)</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></a><br />
<a href="http://rkcpinewood.blogspot.com/2016/02/39-osa-park.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa39000_zpsrnqr0g5t.png" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2039/Osa39000_zpsrnqr0g5t.png" height="313" width="400" /></a><br />
<br />
<br />
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">O<span style="font-size: large;">sa 40. Stone (talon<span style="font-size: large;">pojat)</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br />
<a href="http://s30.photobucket.com/user/mesinen2/media/Osa%2040/Osa40000_zpsh8m13joc.jpg.html" target="_blank"><img alt=" photo Osa40000_zpsh8m13joc.jpg" border="0" src="http://i30.photobucket.com/albums/c340/mesinen2/Osa%2040/Osa40000_zpsh8m13joc.jpg" height="313" width="400" /></a>
<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;">Extra 5. Rembrant - ve<span style="font-size: large;">lh<span style="font-size: large;">o<span style="font-size: large;">ttare<span style="font-size: large;">t</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span> <i><span style="font-family: "times new roman";"> </span></i><br />
<br />
<br /></div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-68413125453265695512013-01-18T14:02:00.000+02:002013-03-26T21:35:23.170+02:004. Extra: Islington<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4000.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4000.png" /></a><br />
67 kuvaa<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Täällä ollaan lopultakin..<br />
Pidempään höpöttelemättä alankin laittaa osaa esittelle.<br />
Alla on pieni selvitys siitä, mitä Islingtonin perheessä on tapahtunut.<br />
Perheenhän tapasimme viimeksi ensimmäisellä kierroksella, j<br />
oten selostuksessa on lyhyesti myös kahden viime kierroksen tapahtumista.<br />
Toivottavasti pidätte lukemastanne... ;)</span></i></span></span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><i><b>Ritareilla tapahtunutta: </b></i>Lady Melanie Islington tippui hevosen selästä, kun hän vielä kantoi vatsassaan perheen perijää Edwardia. Onnettomuus käynnisti synnytyksen ja Edward syntyi kovin heikkona tähän maailmaan. Sisar Marian hoidossa poika kuitenkin vahvistui ja on nyt kasvanut komeaksi nuoreksi mieheksi. Myös Arthur nautti sisar Marian hoivasta täysin sopimattomalla tavalla. Melanie ei toipunut koskaan kunnolla onnettomuudestaan ja nainen kuolikin synnyttäessään tytärtään Eleonoora Islingtonia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthurin elämä muuttui täysin tämän vaimon kuoltua. Hänellä oli jo poika, eikä hänen tarvinnut enää avioitua, joten mies päätyi nauttimaan elämästään vapaana. Herttuatar Fiona oli pitkään painostanut miestä karkaamaan kanssaan, mutta Arthuria ei suuremmin kiinnostanut. Hänellä oli enemmän naisia kuin Fiona, eikä häntä yhden katoaminen harmittaisi. Perheellä ei ollut varaa palkata palvelijaa lapsia hoitamaan, joten Arthur perehtyi itse lastenhoidon saloihin. Mies oppikin arvostamaan isyyden tuomia iloja, joita monet muut valtakuntalaiset eivät ymmärrä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4001.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4001.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Miekan terä välähti kuun loisteessa viheltäen hiljaa matkatessaan kohti harjoitusvastustajan juuttista keskivartaloa. Edward ei tiennyt muuta paikkaa olla oma itsensä. Päivällä hän oli Sir Islington, mutta kuutamon hohteessa parvekkeella hän oli vain Edward. Hän tiesi mitä häneltä odotettiin ja mitä häneltä haluttiin, mutta miksi oikein toimiminen ei vain tuntunut oikealta? </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4002.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4002.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Miekka heilahti uudestaan tuottaen käyttäjälleen suurta mielihyvää tämän osuessa mykkään vastustajaan. Tämä paikka oli ainoa, jossa hän todella sai olla oma itsensä. Hänen isänsä muistutti häntä joka päivä siitä, ettei heidän asemansa aatelien keskuudessa ollut varma kuten monilla muilla, siksi Edwardin tulisikin valita puolisonsa tarkkaan. Vallankumouksen ansiosta he olivat päässeet tähän asemaan, eikä heillä ollut varaa menettää sitä. Edward tiesi tämän kaiken, silti se ei saanut häntä tuntemaan sitä oikeaksi. Hänestä ei ollut oikein naida puolisoa vain aseman takia, vaikka hän tiesi sen olevan yleinen käytäntö. Rakkaus oli kirjojen sankareita varten, ei oikeita ihmisiä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4007.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4007.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur kumartui katsellen ystävänsä kasvoja, joissa alkoi jo näkyä iän ensi merkkejä. Kuningas näytti päivä päivältä enemmän isältään. Arthur toivotti vanhan ystävänsä tervetulleeksi matalaan majaansa pahoitellen, ettei hänellä ollut oikein mitään mitä tarjota. Hiljaa hän lisäsi mielessään, että kuningas saisi ilmoittaa tulostaan aikaisemmin, jotta hänellä olisi aikaa valmistautua, kuten asiaan kuului.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4009.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4009.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaa Ludvig mutisi jotain, mistä Arthur ei saanut selvää ja lipui jo niin monetta kertaa tuttua reittiä yläkerran työhuoneeseen. Arthur löysi ystävänsä tuijottamasta hiljaa ulos ikkunasta. Hiljaisuuden ympäröidessä heitä mies kaivoi kaappinsa kätköistä pullon parhainta viiniään toivoen sen irrottavan kuninkaan kielen kannat paikoiltaan, joille ne olivat nyt tuntuneet juuttuneen</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4010.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4010.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ludvig liutti sormeaan kylmän pikarin reunaa pitkin kuin ostaakseen vielä itselleen aikaa koota ajatuksiaan ja miettiä sanottavaansa. Lopulta miehen sormet puristuivat päättäväisesti pikarin ympärille ja tämän suusta purkautui syvä huokaus, joka kuvasti kaikkea sitä huolta, joka tämän sisällä myllersi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Arthur ystäväiseni", Ludvig aloitti ensin hiljaisella kuiskauksella äänen voimistuessa hiljalleen hänen jatkaessa puhettaan, "Elämäni kallein asia on myrkytetty, ainoa joka on koskaan todella välittänyt minusta, ainoa, joka on saanut sydämeni sykkimään ja saa edelleen aina hänet nähdessään, minun oma rakas kuningattareni. Minä haluan sen roiston kiinni ja haluan hänet elävänä, jotta voin katsoa kuinka tämä kituu ja kärsii kun teloitan hänet. Haluan nähdä viimeisen kyyneleen, kun tämä anoo armoa viimeisenä tekonaan ja haluan katsoa eturivipaikalta kun tämä hyppää viimeisen hyppynsä köysi kaulassaan. Haluan nähdä tämän kituvan, kun niska ei katkea, vaan hän tukehtuu hiljalleen köyden kiristäessä hänen kaulaansa. Sen minä haluan Arthur ja haluan, että sinä annat sen minulle!"</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4014.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4014.png" /></a>Arthur katseli hiljaa, kun Ludvig asteli hänen työpöytänsä ääreen istahtaen hänen tuolilleen. Arthur olisi halunnut huomauttaa, mutta kuninkaan valkoisiksi puristuneet rystyset pikarin ympärillä saivat hänet toisiin aatoksiin. Nyt ei ollut paras aika pitää kiinni muodollisuuksista. Hiljaa hän istahti vierailijan paikalle keräten kaiken rohkeutensa uskaltaakseen sanoa sen, mitä kuningas häneltä odotti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4016.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4016.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Levittäen kasvoille vakuuttavimman hymynsä, tietämättä yrittikö vakuuttaa enemmän itseään vai ystäväänsä, Arthur ilmoitti tekevänsä kaikkensa, jotta kuningas saisi kaiken tuon haluamansa. Hän ottaisi kiinni myrkyttäjän, eikä mikään voisi häntä siinä estää. Sen hän lupasi oman kunniansa kautta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4019.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4019.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maailmalta salassa kuningas kiersi kätensä ystävänsä ympäri tuntien suurta helpotusta siitä, että edes joku alue hänen elämässään oli kunnossa. Hänellä oli vielä joitakin ystäviä, joihin hän saattoi tässä elämässä luottaa, joiden käsiin hän yhä saattoi luottaa oman ja rakkaidensa hengen, ilman pelkoa petoksesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pitkään Arthur tuijotti tyhjää tietä, jota pitkin kuningas oli poistunut. Tien päässä komeili vielä rakennuksen alaisena oleva kuninkaanlinna, johon Ludvig oli jälleen mennyt tekemään tarkastuksiaan. Arthur tiesi, että linna oli syönyt valtakunnan miltei vararikkoon ja nyt hänen täytyisi käyttää loputkin jäljelle jääneet rahat myrkyttäjän etsintään. Ja kaikessa tässä eniten häntä huoletti, etteivät nekään rahat riittäisi kielenkantojen löystyttämiseen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4021.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4021.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward nielaisi kuunnellessaan isänsä ohjeistusta rakkauselämäänsä koskien. Isästä asia oli yksinkertainen, avioliitto kannatti silloin kun siitä oli jotain hyötyä. Herttuan tytär olisi arvokas lisä heidän perheeseensä. Välistä Arthur pyöritteli silmiään kuin ei olisi uskonut tarjoutunutta mahdollisuutta edes todeksi. Herttua olisi vielä luultavasti niin uskollinen tyttärelleen, että antaisi tämän sydämensä valitulleen, vaikka Islingtonit eivät edes olisi sen arvoisia. Oli isän heikkoutta myöntyä tyttärensä tahtoon. Nämä olivat kauppatavaraa, joilla voitiin ostaa arvokkaita palveluksia ja valtaa, mutta jos joku oli niin hölmö, että antaisi tyttärensä alempiarvoiselle, niin tilaisuus tuli käyttää välittömästi hyödyksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4022.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4022.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Eleonoora katseli veljensä vaikeita ilmeitä tämän yrittäessä laimentaa isän innostusta avioliitosta. Miten isä ei voinut nähdä, ettei Edward halunnut mennä naimisiin herttuan tyttären kanssa, oli avioliitto sitten kuinka mahtava tahansa? Kauhu omasta tulevaisuudestaan sai tytön suussa olevan kalanpalan maistumaan pahemmalle kuin tämä olisi koskaan voinut kuvitella. Jos isä oli valmis myymään oman poikansa loistavasta avioliitosta, niin kuinka hänelle kävisi? Hän kun oli vain tytär?</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4027.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4027.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aamuauringon ensisäteiden valaistessa Pinewoodin taivaan ja Islingtonien terassin Arthurin harjoitusmiekka välkkyi kädessä, jossa se ei koskaan ennen vielä ollut. Pieni tyttö teki kaikkensa, jotta jaksoi kannattaa painavaa miekkaa yhdellä kädellä, kuten oli nähnyt ritarien tekevän miekkailua harjoitellessaan. Miekkailu ei kuitenkaan ollut niin helppoa kuin miltä se näytti. Painavalla miekalla tuntui olevan oma tahto, eikä se millään meinannut osua sinne minne sen olisi pitänyt.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4028.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4028.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Silti hän ei antanut periksi, vaan jatkoi harjoituksiaan salassa, kunnes sisältä kantautuvat äänet pakottivat hänet lopettamaan. Hiljaa Eleonoora palautti miekan paikoilleen, jotta voisi jälleen seuraavana aamuna jatkaa harjoituksiaan. Hän ei alistuisi miesten maailman määräämiin käyttäytymissääntöihin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4031.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4031.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur tuskaili yrittäessään saada kuninkaanlinnan palvelusväestä jotain tolkkua. Kukaan ei tuntunut tietävän mitään tapahtuneesta tai nähneen mitään poikkeavaa tuona iltana ja mikä kummallisinta, joka ikinen oli poistunut paikoiltaan samana hetkenä tarpeesta tehdä jotain todella tärkeätä, mutta kukaan ei enää muistanut, mitä tuo tärkeä oli tai olivatko he edes tehneet sitä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Esitän kysymykseni uudelleen, Lion!" Arthur jatkoi yrittäen pitää äänensä kärsivällisen kuuloisena. Pahinta olisi, jos hänen epävarmuutensa ja turhautumisensa näkyisi kaikille. Arthur yrittikin pitää asentonsa mahdollisimman itsevarmana ja rentona, jotta turhauttavien kuulusteluiden tuoma ärsytys ei näkyisi niin helposti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4033.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4033.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henkilääkäriltä ei kuitenkaan irronnut mitään, mitä hän ei olisi jo tiennyt. Kuningatar oli myrkytetty jollain mikä tuoksui karvasmantelille. Sen hän saattoi haistaa itsekin, eikä todellakaan olisi tarvinnut lääkäriä kertomaan sitä itselleen. Pahoitellen kovasti, ettei hänestä ollut mitään apua, lääkäri Lion poistui hiljaa matkaten kohti metsän keskellä sijaitsevaa mökkiään, luvaten lähettää heti sanan, jos jotain ilmenisi. Hiljaa Arthur jäi tuijottamaan sulkeutunutta ovea tietämättä mitä tehdä tai mistä jatkaa. Hän oli tehnyt kaiken, niin kuin niin monta kertaa aiemmin murhia tutkiessaan, silti hän ei koskaan aiemmin ollut tuntenut itseään näin avuttomaksi.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4067.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4067.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Auringon kadottua Pinewoodia ympäröivän vuoriston taakse Arthur löysi itsensä jostain, mistä hän ei olisi itseään osannut edes etsiä. Jossain kaukana mielessään hän muisti aikoinaan olleensa onnellinen noiden ovien takana, Marian lohduttavassa syleilyssä. Pitkään mies tuijotti ovia hiljaa kykenemättä liikkumaan pakoiltaan. Lopulta hän tunsi jalkojensa liikkuvan hiljalleen kohti luostarin puista ovea ja käden nousevan koputukseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4070.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4070.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marian kauniin puhtoiset kasvot ilmestyivät ovenraosta kurkistamaan myöhäistä tulijaa. Naisen silmät levisivät suuriksi tämän tajutessa koputtajan olevan Arthur. Hahmo, jonka hän oli kuvitellut jättäneensä taakse jo kauan sitten.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Hei Maria!" Arthur kehräsi lempeimmällä äänellään silittäessään samalla naiset pehmoista poskea. Nainen ei ollut vanhentunut päivääkään siitä, kun he olivat viimeksi tavanneet. Hän ei saattanut uskoa, että siitä oli niin kauan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4072.png"><img alt="Photobucket" border="0" height="495" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4072.png" width="670" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lumous katosi Marian työntäessä miehen käden pois poskeltaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei enää Arthur! Ei enää!" Nainen kuiskasi hiljaa kääntyen pois miehen luota. Tämän raottaessa luostarin ovea tarkoituksena jättää Arthur yksin kuistille seisomaan, mies ei voinut olla kuulematta pientä lapsen itkua, joka kaikui luostarin tyhjissä huoneissa. Jokin tuossa itkussa tuntui vetävän häntä puoleensa kuin kutsuen luokseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4073.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4073.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pienen tytön kasvot nauroivat iloisesti miehen nostaessa tämän syliinsä. Arthur ei voinut mitään hiljaiselle äänelle, joka voimistui kokoajan hänen sisällään, miehen tutkaillessa tytön kasvoja. Tämä oli hänen tyttönsä, eikä siitä ollut epäilystä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4074.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4074.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Artur tunsi hellän kosketuksen säärensä suojuksissa. Miehen katsahtaessa yllättyneenä jalkoihinsa hän näki toisen pienen tytön tutkimassa sormillaan hänen rautaliiviensä muotoja. Tyttö oli kuin ilmetty Eleonoora tytön ollessa vielä pieni. Sitten se iski, ajatus, joka teki kipeää, mutta samalla ilahdutti. Hänellä oli kaksoset. Pienet kaksoset, joista hän ei ollut kuullut mitään. Arthur tunsi vihan kuplivan sisällään, pyrkivän epätoivoisesti ulos, etsien sopivaa kohdetta jonne purkaa kaiken sen vääryyden.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4081.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4081.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Miksi et kertonut heistä minulle? Eikö minulla ollut mielestäsi oikeutta tietää?" Arthur huusi ääni särkyen hänen miettiessään mistä kaikesta oli jäänyt paitsi. Tuota kaikkea hän oli oppinut arvostamaan vaimonsa kuoltua. Hän ei saattanut ymmärtää, mikseivät muut isät halunneet olla tekemisissä lastensa kanssa näiden ensimmäisinä elinvuosina. Arthur ei olisi vaihtanut tuota aikaa mihinkään, kun kerran oli saanut sen kokea. Isän sydäntä ei voinut täyttää suurempi ylpeys kuin katsella tyttärensä ensimmäisiä askelia kohti suurta maailmaa ja kauniita tanssikuvioita. Maria ei voinut ymmärtää, Maria oli äiti. Äidit saivat aina kaiken, sillä eiväthän isät voineet välittää lapsistaan, varsinkaan tyttäristä. Mitä ikinä hän sanoikaan, ei Marian kasvoilta näkynyt kuin suurta närkästystä miehen tunteen purkausta kohtaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4086.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4086.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pienen tytön lohduton itku keskeytti Arthurin. Marian syyttävä katse, naisen nostaessa itkevää tyttöä syliinsä kertoi miehelle kaiken. Hän oli mennyt liian pitkälle. Arthur tunsi häpeän puristavan rintaansa miehen poistuessa hiljaiseen yöhön. Hän oli pilannut kaiken. Hän oli pelästyttänyt omat lapsensa, eikä Marian ilmeessä ollut tulkinnan varaa. Nainen ei halunnut nähdä enää häntä koskaan. Silti Arthur tiesi, ettei hän koskaan luovuttaisi.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4087.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4087.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Päivät kuluivat, eikä mikään edistynyt. Aamuisin hän ei halunnut nousta sängystä, mutta lupaus, jonka hän oli antanut kuninkaalle, pakotti hänet päivittäin työpöydän ääreen tuijottamaan lohduttomia asiakirjoja huonosti sujuneesta tutkimuksesta. Hän ei voinut kuitenkaan väittää nauttivansa elämästään. Kaksostytöt täyttivät hänen ajatuksensa pelkällä tuskalla ja kaipuulla. Arthur halusi palavasti tietää edes tyttöjensä nimet, mutta Maria ei vastannut hänen kirjeisiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4088.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4088.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oven kolahdus herätti miehen ajatuksistaan saaden tämän nostamaan katseensa työpöytää lähestyvään paroniin. Hiljaisuuden vallitessa miesten välillä paroni istahti alas Arthurin osoittamaan tuoliin työpöydän edessä, tuijottaen samalla selittämättömin silmin kirjoja kasailevaa ritaria. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4089.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Saatuaan edessään auki olleet kirjat kasattua viereensä Arthur tiedusteli miehen asiaa. Hiljaa paroni kertoi, että oli aamulla löytänyt metsälammesta muiden ritarien avustuksella Rembrantin Siirin elottoman ruumiin. Arthur katseli miehen vedestä kimmelteleviä silmiä tämän taistellessa kyyneliä vastaan. Hän oli kuullut paroneille muuttaneesta nuoresta tytöstä, jonka paroni oli tunnustanut omakseen. Tämän vuoksi hän ei välittänyt rakkaudesta, siitä ei ollut mitään hyötyä kenellekään, vain kärsimystä ja tuskaa hetken huuman jälkeen. Edwardkin ymmärtäisi vielä joskus, kun näkisi vähän enemmän maailmaa ja arvostaisi sitä, ettei ollut joutunut rakkausliittoon.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4091.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4091.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur ei voinut kuitenkaan olla tekemättä mitään nähdessään miehen kärsimyksen. Hän olisi halunnut itsekin tietää, kuka hänen rakkaansa hengen olisi riistänyt ja Rembrantin murhan tutkiminen saattoi antaa hänelle juuri sitä puhtia, mitä hän tarvitsi pitääkseen kuninkaalle antamansa lupauksen. Ainakin se antoi jotain muuta ajateltavaa kuin kaksoset ja epäonnistunut murhanyritystutkimus. Ennen kuin Arthur ehti asiaa tarkemmin ajatella hän huomasi jo kävelleensä paronin luo ja luvanneensa tutkia asiaa tarkemmin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4099.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4099.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4100.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4100.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur tunsi kylmien väreiden kulkevan ihoaan pitkin hänen laskeutuessaan hevosensa selästä lääkäri Lionin mökin edessä. Miksi kukaan haluaisi asua näin syrjässä? Toisaalta kukaan ei halunnut asua Lionin lähellä, joka käytti aikaansa kuolleita tutkien ja niistä oppien, joten missä ikinä tämä olisi asunutkaan, olisi se ollut syrjässä. Miehen puuhat olivat vasten kirkon sääntöjä, mutta asiasta ei puhuttu, sillä tästä oli ollut niin paljon hyötyä niin monelle. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4103.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur astui sisään avonaisesta ovesta ja yrttien voimakas tuoksu täytti hänen tajuntansa. Yrttien, joiden hän tiesi pitävän poissa kuoleman kuvottavan makean tuoksun. Seinien yksityiskohtaiset piirrokset saivat hänet voimaan pahoin. Miksi kukaan halusi edes tutkia tuollaista? Ihmisen keho oli ylemmän tekoa, eikä sen toimintaan olisi pitänyt puuttua.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4104.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4104.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pienen mökin perältä Arthur löysi Lionin Siirin ruumiin vierestä tuijottamasta tätä hypnoottisesti. Ruumis oli siististi aseteltu pöydälle, jonka taakse Lion oli kerännyt kuvia, joiden mies toivoi ilmeisesti auttavan häntä tutkimuksissaan. Lääkäri ei tuntunut edes huomaavan lähestyvää Arthuria, vaan oli täysin ajatustensa saartamana.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4106.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4107.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4107.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur seisahtui pöydän toiselle puolelle katsellen vastenmielisesti lääkärin puuhia. Hän ei saattanut ymmärtää, miksi toinen hoki kokoajan, kuinka mielenkiintoista tämä oli. Arthurista kuolemassa ei ollut mitään mielenkiintoista, vain surua ja tuskaa, jonka se toi jäljelle jääneille. Taas yksi hyvä syy olla koskaan rakastumatta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4113.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4113.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur ei tiennyt oliko lausunut ajatuksensa ääneen, mutta Lion vastasi hänelle.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuolemassa on paljonkin mielenkiintoista, mitä monet eivät tule edes ajatelleeksi. Siirin ruumis on kuitenkin erityinen." Lääkäri saarnasi kuin paheksuen Arthurin ajatuksia, "Nainen on luultavasti ollut kuolleena jo kuukausia, mutta silti hän näyttää siltä kuin hän voisi minä hetkenä hyvänsä avata silmänsä ja päivitellä pitkiä nokkauniaan. Ruumis ei ole mädäntynyt, kuten sen olisi pitänyt. En ole koskaan..." </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4114.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4114.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lionin keskeytti kirkas valo, joka täytti taivaanrannan kultaisella hohteellaan lumoten katsojansa täysin pauloihinsa. Se oli jotain niin kaunista, ettei Arthur muistanut nähneensä mitään vastaavaa koskaan aikaisemmin.<br />
(Osa 28: paronit)</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4116.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4116.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Miesten tuijottaessa lumoutuneena taivaanrannan värjäävää kultaista hohdetta, kultainen hohde ympäröi ensin Siirin ruumiin valaisten kohta koko huoneen sokaisten kaikki sisällä olevat.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4117.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4117.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4118.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4118.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mädän makea tuoksu täytti Arthurin keuhkot tehden hengityksen raskaaksi saaden miehen vatsan sisällön pyrkimään ulos. Arthur kuuli Lionin haukkovan henkeään kauhuissaan ja kun hänen omat silmät lopulta tottuivat huoneen himmeään valoon, Arthur tyhjensi vatsansa lattialle nähdessään vastenmielisen hajun lähteen. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4127.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4127.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kiireesti mies pyrki ovea kohti pyyhkien kerran syödyn aamiaisen jälkiä leualtaan. Haju oli uskomaton, se tarttui vaatteisiin ja sieraimiin. Arthur oli varma, ettei haju lähtisi hänestä edes kylvyllä. Häntä hävetti jättää Lionin siivottavaksi lattialla lätäkkönä lainehtivat aamiaisensa, mutta hän ei voinut enää mennä tuohon huoneeseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4129.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4129.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur ei voinut ymmärtää Lionin innostunutta ilmettä miehen ilmestyttyä hetkeä myöhemmin hänen eteensä. Mies oli kuin nuori poika, joka näki ensimmäistä kertaa alastoman naisen. Kuka voikin innostua tällaisesta? Lion selitti innoissaan, kuinka hänen täytyisi heti kirjata havaintonsa ylös ja tehdä joukko uusia kokeita ruumiilla. Nyt ruumis näytti siltä, miltä sen olisi pitänytkin näyttää. Arthuria ei kiinnostanut, hän ei voinut olla täällä enää hetkeäkään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4132.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4132.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henkeään haukkoen mies asteli hevosensa luokse nojaten hetken tämän lämpimään kylkeen. Hevonen tuntui kuitenkin olevan yhtä kärsimätön pääsemään pois syrjäisen mökin pihasta kuin hän itsekin. Katsomatta edes taakseen Arthur kiirehti pois haistaen yhä nenässään tuon makean mädän. Hän lukisi myöhemmin Lionin raportin tämän tutkimuksista. Sen paremmin hänen ei tarvinnut tietää.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4151.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4151.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward tunsi isänsä polttavan katseen selässään, tämän pelatessa taustalla shakkia itsekseen yrittäen esittää, että shakki kiinnosti enemmän kuin nuorten keskustelu olohuoneessa. Hiljaa Edward tarttui Ofelian pehmeään käteen vetäen tytön ylös tuolistaan, johon tämä oli painautunut kuin olisi kuulunut osaksi pehmusteita. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4154.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4154.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tämäkö oli nyt se tyttö, jonka kanssa hänen pitäisi viettää elämänsä? Edward yritti siirtää epäilyksiä pois ajatuksistaan, mutta ne palasivat yhä uudestaan voimakkaampina kuin koskaan aikaisemmin. Epäilykset jyskyttivät hänen takaraivoaan vasten kuin loppumaton päänsärky toisten samaa lausetta uudelleen ja uudelleen, hän ei rakastanut Ofeliaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4155.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4155.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ehkä hän kuitenkin oppisi vielä rakastamaan tyttöä, kuten isä oli luvannut? Ei hän ketään muutakaan rakastanut. Edward takertui tuohon ajatukseen yrittäen syrjäyttää sillä päässään pyörivän lauseen. Keräten kaiken rohkeutensa ja toivonsa paremmasta tulevasta poika polvistui Ofelian eteen kaivaen samalla pienen rasian taskustaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4158.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4158.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward katseli kuinka tytön kasvot täyttyivät onnesta, jollaista hän ei itse ollut koskaan kokenut, eikä tulisi kokemaan. Rakkaus ei ollut hänen etuoikeutensa, mutta hän saattoi tuottaa onnea muille, vaikka ei itse koskaan onnellinen olisikaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4159.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4159.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia vastasi, kuten hän oli arvannut. Tyttö oli aina pyörinyt hänen perässään, kuin omistajaa etsivä koiranpentu. Siihen hänen isänsä olikin ensimmäisenä huomionsa kiinnittänyt. Rakastunut herttuan tytär oli kultaakin kalliimpi heidän asemalleen aateliston piireissä. Edward ei voinut kuitenkaan olla sulkematta mielestään ajatusta siitä, että mahdollisuus viettää elämä rakkaimpansa rinnalla, jos hän sellaista koskaan edes löytäisi, oli häneltä nyt ikuisesti evätty.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4164.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4164.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4165.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4165.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur kiirehti onnittelemaan poikaansa loistavasta päätöksestä ja toivottamaan perheeseen tervetulleeksi herttuatar Ofelian. Hän ei olisi voinut olla onnellisempi poikansa valinnasta. Tyttö oli kaunis ja hento kuin juuri leikattu kedonkukka. Edward oppisi kyllä vielä arvostamaan isänsä neuvoa ja valintaa, varsinkin kun mahdollisuus arvostettuihin virkoihin avautuisi heidän perheelleen. Rakkaus oli yliarvostettua. Raha säilyi ja periytyi seuraavillekin sukupolville, mutta rakkaus ei.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4168.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4168.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward veti Ofelian lähelleen painaen huulensa tytön pehmeille ja lämpimille huulille toivoen jonkin liikahtavan sisällään. Vaikka kaiken olisi pitänyt olla täydellistä, hän ei tuntenut mitään, muuta kuin syyllisyyttä siitä, että oli vetänyt Ofelian mukaan tähän näytelmään, joka tytölle oli täyttä totta. Hän itse ei voinut kuin näytellä osaansa halusi tai ei.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4169.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4169.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4170.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4170.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Päivä kääntyi iltaan, eikä Edward kyennyt irrottamaan silmiään liekkien lohdullisesta loimusta. Joka paikkaa kolotti kylmällä lattialla käyvän vedon iskiessä hampaansa liikkumattomiin niveliin, mutta poika ei välittänyt. Hän halusi tuntea jotain ja tällä hetkellä hänelle kelpasi mikä tahansa, jopa kipu. Syyllisyys ei antanut hänelle rauhaa. Hän oli myynyt itsensä ja onnensa, asemasta ja rahasta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4171.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4171.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward tunsi lämmön hiipivän hiljaa sydämeensä kuullessaan pikkusiskonsa äänen vierestään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Olen pahoillani Edward! Toivon kuitenkin, että sinusta tulee onnellinen." Eleonoora sanoi hiljaa veljelleen ääni täynnä myötätuntoa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4173.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4173.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward tunsi itsensä itsekkääksi katsellessaan siskonsa viattomia kasvoja. Hänellä oli sentään mahdollisuus valita rakkauden ja rahan väliltä ja hän oli valinnut rahan. Isä myisi Eleonooran eniten tarjoavalle ja korkeimman aseman omaavalle. Tuo pieni olento, joka herätti hänessä enemmän suojelunhalua, kuin mikään muu tämän maan kamaralla, kokisi vielä julmemman kohtalon kuin hän itse. Varoen satuttamasta tyttöä, Edward veti pienen siskonsa kainaloonsa nauttien tämän viattomasta olemuksesta täysin sydämin. Tyttö sai hänet aina muistamaan mikä oli oikein.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4175.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4175.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Eleonooran nukahdettua Edward hiipi isänsä makuukamariin. Kerrankin hän tekisi niin kuin oli oikein ja tönäisi isäänsä voimakkaasti pyrkien saamaan tämän hereille, sillä nyt Edwardilla oli asiaa. Asiaa, joka oli vaivannut häntä jo monia kuukausia, siitä lähtien kun hän oli ollut todistamassa Rembrantin Siirin murhaa. Oli aika keventää sydäntä edes hiukan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4178.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4178.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Saatuaan isänsä lopulta ylös Edward kertoi tälle kaiken, mitä hän tiesi Rembrantin murhasta ja senkin, mitä hän tiesi tekijästä. Hän oli suojellut Roosaa liian kauan. Edwardin sanat taikuudesta herättivät Arthurin silmissä jotain, mitä hän ei isänsä katseessa ollut koskaan ennen nähnyt.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4182.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4182.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kylmä syysilma puri Edwardin poskia hänen noustessa hevosensa selkään. Isä ei ollut sanonut mitään, viittoillut poikaa vain kiireesti tulemaan mukaansa. Edward pelkäsi tietävänsä minne he olivat menossa. Hän oli viimeksi päässyt karkuun hädin tuskin hengissä ja nyt hän oli menossa takaisin isänsä perässä kuin naurussa kulkeva sokea pässi. Poika tunsi jalkojensa tärisevän kauhusta, mutta hän siirsi ajatukset syrjään. Hän ehtisi pelätä myöhemmin, mutta Edward ei voinut päästää isää yksin matkaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4183.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4183.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Joukko askelia läheni tuota yksinäistä mökkiä, jota kukaan ei lähestynyt mielellään. Hevoset eivät olleet suostuneet tulemaan puolta virstaa lähemmäs mökkiä pakottaen näin miehet liikkeelle kauhusta tutisevin jaloin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4184.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4184.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward ei vieläkään uskonut heidän todella olevan täällä. Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, ettei hän ollut edes ehtinyt ajattelemaan. Toisaalta hän oli tyytyväinen, sillä ajatukset olisivat saaneet hänet juoksemaan karkuun. Hän tiesi mikä Roosa oli, vaikka kukaan ei häntä uskonut, nauroivat vain. Hän oli omin silmin nähnyt ja kokenut sen kaiken. Hän tiesi, mihin Roosa pystyi halutessaan ja pelkäsi todella sitä, millä tuulella naisen alku olisi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4187.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4187.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Roosa ilmestyi ovelle, ennen kuin he ehtivät edes koputtaa. Tämän hypnoottiset silmät vaelsivat ritarijoukossa, joka tungeksi hänen pihallaan. Roosa näytti huvittuneelta nähdessään kuinka monta miestä pihalle oli kokoontunut. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4188.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4188.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward tunsi sydämensä sykkivän kauhusta Roosan silmien kiinnittyessä häneen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Edward kulta! Siitä on pitkä aika!" Roosa kehräsi kasvot aivan liian lähellä pojan kasvoja. Niin että Edward saattoi tuntea tämän kylmän hengityksen poskeaan vasten. Pojan, joka olisi halunnut juosta karkuun kauhusta, mutta hänen jalkansa eivät liikkuneet.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4190.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4190.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur tuuppasi Roosan kauemmas pojastaan lukien tälle syytteet Siirin murhasta ja kaikkien yllätykseksi kuningattaren myrkyttämisestä, ilmoittaen samalla heillä olevan lupa tutkia Rembranttien mökki läpikotaisin. Jokaisen syytteen kohdalla Roosa hymähti kuin nauraen muistoille mielessään tyytyväisenä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Käykää toki peremmälle matalaan majaani, arvon herrat!" Roosa kehräsi hymyillen edelleen tuota tietävää hymyään, joka sai sydämen jäätymään paikoilleen kesken lyönnin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4193.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4193.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ida istui hiljaa paikallaan sanomatta sanaakaan. Edward ei voinut olla miettimättä uskaltaisiko itsekään sanoa mitään, jos omaisi Roosan kaltaisen isosiskon, silti häntä pelotti, että Roosa oli tehnyt jotain siskolleen. Kaikki ei ollut kunnossa. Roosa ei ikinä antaisi heidän tutkia mökkiään, jos tällä ei olisi jotain taka-ajatuksia. Tyttö hautoi jotain, Edward näki sen tämän ilmeestä. Hän tunsi Roosan. Tunsi liian hyvin. Paremmin kuin olisi ikinä halunnut edes myöntää tuntevansa ja nyt ei ollut kaikki kohdallaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4195.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4195.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hänen ajatuksensa katkaisi keittiöstä kuulunut kauhistunut miehen huuto: "Komentaja, me löysimme jotain!" .</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4198.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4198.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arthur kiirehti paikalle tunnistaen jo saapuessaan keittiöön tuon voimakkaan karvasmantelin hajun, joka lähti pienestä pullosta ritarin kädessä. Tuoksu oli juuri sama, kuin mitä kuninkaanlinnan salissa oli leijaillut tuona päivänä, jolloin kuningatar oli myrkytetty. Hän ei ollut uskoa, että oli todella löytänyt myrkyttäjän kaikkien niiden umpikujien jälkeen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4200.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4200.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Onko pullo teidän?" Arthur kysyi saaden Roosan naureskelemaan tyytyväisenä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Onpa hyvinkin herraseni," Roosa vastasi tyytyväinen hymy kasvoillaan, jota Arthur ei voinut ymmärtää. Kai tyttö ymmärsi, että tätä odotti väistämätön kuolemantuomio nyt, kun he olivat saaneet tämän kiinni? Roosan hymy vain kasvoi kasvamistaan käyden entistä pelottavammaksi ja tyytyväisemmäksi, miehen lukiessa tälle pidätysmääräystä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4203.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4203.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ida tuijotti miehiä, jotka taluttivat hänen sisartaan mukanaan. Kaikki oli mennyt juuri niin kuin Roosa oli sanonut. Pian olisi hänen vuoronsa. He saisivat kostonsa ja hän saisi voimansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/?action=view&current=Extra4206.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Extra%204/Extra4206.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Heidän suunnitelmansa oli askeleen lähempänä toteutumista. Nuo houkat luulivat saaneensa hänet todella kiinni. Roosa ei voinut kuin nauraa ajatukselle. Nauraa tavalla, joka sai kenet tahansa pelkäämään sydänjuuriaan myöten pystymättä edes kuvittelemaan, mitä kaikkia juonia heidän varalleen oli edes punottu.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Saapa nähdä mitä noita sisarukset keksivät,<br />
ensi kierroksellahan on heidän vuoronsa olla extran päähenkilöinä ;)<br />
Neljäs kierros päätöksessään viides alkamassa.<br />
<br />
Seuraavan osan ilmestyminen riippuu siitä, koska vuodatus aukaisee jälleen toimintonsa.<br />
Uusien päivitysten laittaminenhan sulkeutuu ensi keskiviikosta ainakin viikoksi vuodatuksen korjaamisen ajaksi.<br />
Yritän kuitenkin sitä ennen saada laitettua tänne tuon kertauksen 1-4 kierroksista.<br />
<br />
Pahoittelen osan ilmestymisen viivästymistä.<br />
Lähiomaiseni joutui ennen joulua sairaalahoitoon ja nukkui pois kuluneella viikolla.<br />
Osa oli niin täynnä kuoleman ja tuskan käsittelyä, etten vain halunnut askarrella sen parissa.<br />
<br />
Kiitoksia, että jaksoitte odottaa!<br />
Kommentit piristävät aina mieltä ja valavat uutta puhtia kirjoitukseen...</span></i></span></span></span><br />
<br /></div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-32864910464924946892012-12-14T14:00:00.000+02:002013-03-06T14:01:51.317+02:0032. Osa: Stone<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32000.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32000.jpg" /></a><br />
81 kuvaa<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Täältä tulee nyt rakkautta oikein reilusti ;) !<br />
Osa on hieman täyteen ahdattu ja silti paljon jäi pois,<br />
mutta enempää en halunnut, enkä raaskinut karsia...<br />
Synttäriextraa en saantu aikaiseksi, kun ei vain ole ehtinyt yhtään mitään.<br />
En edes vastaamaan kommentteihin!<br />
Kiitos kuitenkin enemmän kuin paljon viime osaan kommentoineille!</span></i></span></span></span><span style="color: #741b47;"><br />
</span><div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Stoneilla: </b>Perhe eli hyvin arkista elämää. Perheen keskimmäinen tytär Hannah unelmoi avioliitosta Parkien Mattin kanssa ja loukkaantui suuresti veljelleen Henrylle, tämän kerrottua Mattin sydämen olevan jo vallattu.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henryn tulevaan avioliittoon Parkien Marillan kanssa perhe valmistautui muokkaamalla talon vinttiä asuin kelpoiseksi lisähuoneita ajatellen. Myös perheen kuopuskaksosille oli ullakolta tarkoitus järjestää huoneet. Perheen järjestellessä vinttiä, toinen kaksosista, Albert kiinnostui vintin äänistä ja yritti kiivetä katsomaan niiden lähdettä tikapuita pitkin. Pienen lapsen kädet eivät kuitenkaan pitäneet tarpeeksi kovaa kiinni ja poika tipahti alas menettäen tajuntansa. Perheen äiti Diana kiirehti viemään poikaa hoitoon, mutta sisar Maria ei avannut ovea. Hädissään nainen kääntyi Roosa Rembrantin puoleen, joka kiinnostui suuresti vaaleaihoisesta Albertista talonpojan sylissä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32001.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32001.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Raikas syystuuli kutitteli tytön ilmeettömiä kasvoja Auroran tuijottaessa tyhjyyttä. Pienen puumajan katolta kuuluva ropina kertoi syyssateiden saapuneen saaden tytön kehon värisemään kylmyydestä. Hän kaipasi jotain, mitä se oli, sitä hän ei tiennyt. Jokin tuolla kaukaisuudessa veti häntä luokseen kutsuen, suorastaan huutaen. Tyttö tiesi elämänsä olevan jotain muuta, kuin mitä se nyt oli.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32002.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32002.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljainen rapina herätti hänet ajatuksistaan Albertin kiivetessä sisarensa luokse.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Mitä sinä täällä teet? Äiti on huolissaan!" Poika tuhahti noustessaan siskonsa viereen puumajan lattialle seisomaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32003.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32003.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei täällä ole mitään nähtävääkään." Poika jatkoi siskon vain seistessä hiljaa tuijottaen kaukaisuuteen. Aurora ei tiennyt mitä sanoa. Veli ei kuitenkaan ymmärtäisi, mitä hän tarkoitti. Tämä oli kuin luotu tähän maailmaan. Hiljaa hän vain nyökkäsi veljelleen tarttuen tätä kädestä kehottaen samalla poikaa tulemaan mukanaan. Äitihän kaipasi heitä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32010.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32010.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32012.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32012.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana ihaili punaisia omeniaan, jotka tänäkin vuonna panivat parastaan, kuunnellen samalla tyytyväisenä Lunan leikkejä Grönrootin Spotin kanssa. Kerrankin koira ei ollut jahtaamassa kanoja, vaan kanat saivat tehdä mitä halusivat. Nainen huokaisi hymyillen tyytyväisenä korinsa täyttäneille omenoille. Pitkästä aikaa kaikki oli jälleen hyvin. Heillä oli satoa, mistä maksaa aatelisille kohotetut verot. Vintin laajennuskin oli miltei valmis Henryn viimeistellessä viimeistelemistään pieniä huoneita. Raha ei vain meinannut riittää väliseinien rakentamiseen. Diana hymyili, kun mieleen tulvi kuvia ja tunteita ajalta, jolloin hän oli ollut ensi kertaa rakastunut. Hän muisti kaiken niin hyvin ja silti siitä oli niin kauan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32014.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32014.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah jauhoi hiljaa käsimyllyllä viljaa jauhoksi. Äiti oli luvannut, että viljat vietäisiin kyllä myllyyn, mutta tyttö halusi tehdä jotain raskasta. Hänen sydäntään särki. Joka ilta hän itki itsensä uneen haaveillen Parkien Mattista omanaan, muistaen sitten pojan juuri menneen naimisiin. Nyt kyyneleet olivat kuivuneet, mutta kipu ei lähtenyt millään hänen sydämestään, vaan puristi aina vain ikävämmin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32018.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32018.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vetäen henkeä syvään tuntein keuhkojensa vapinan kyynelten pyrkiessä ulos. Mitään vain ei tullut. Otsalle kohonneet hikikarpalot kutittelivat valuessaan saaden tytön pyyhkäisemään kämmenellään suurimmat pois. Katsellen kätensä täyttäneitä hikikarpaloita, Hannah vain saattoi toivoa, että kivunkin voisi pyyhkäistä samalla tavalla. Huolettomasti yksi huiskaisu niin kaikki olisi pois, kaikki tunteet, muistot, jotka kerran olivat olleet niin kauniita ja rakkaita, mutta teettivät nyt vain kipua ja surua.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry löysi siskonsa maasta tuijottamasta jälleen Parkien taloa. Hänen teki niin pahaa nähdä toinen noin surullisena, kun hän itse oli onnellisempi kuin koskaan. Hellästi poika pyyhkäisi sisarensa silmäkulmaa, jossa kimalteli pieni kyynel.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Hannah älä!" Henry kuiskasi saaden vastaukseksi vain surkean katseen siskoltaan. "Ei se ole sen arvoista." Poika kuiskasi jatkaen, "Se iskee kyllä. Sinä löydät aivan varmasti vielä jonkun, jonka vuoksi tekisit mitä vain tässä maailmassa. Älä koskaan epäile sitä! Se vain ei ollut Matt!" Hellästi tyttö puristi veljensä kättä, kuin kiittääkseen tämän sanoista. Hänestä vain ei ollut sanomaan sitä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32025.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32025.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32027.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32027.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Albert yritti keskittyessä veli Petruskalta saamiinsa harjoitteisiin, mutta Auroran puuhat Lunan kanssa olivat paljon mielenkiintoisemman näköisiä, kuin tylsät kiemurat paperilla. Olivat ne sitten kuinka arvokkaita ja harvinaisia tahansa, häntä ei vain jaksanut kiinnostaa. Luna nautti suuresti lapsiltaan samasta huomiosta. Diana vain hätisteli koiran aina pois, kun tämä yritti leikkiä. Ei muka ollut aikaa, mutta Albert ja Aurora jaksoivat aina. Toivoen, ettei kukaan huomaa poika sujautti paperit tynnyrien alle ja poistui leikkimään. Ei hänen tuollaista tarvinnut tietää, hänhän oli talonpoika.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32030.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32030.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Luna seurasi lapsia jopa ullakolle. Koira ei olisi millään päästänyt näitä kahta luotaan. Tämä vartio kaksosia kuin olisi vartioinut omia pentujaan. Jotain kamalaa oli tekeillä ja koira aisti sen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32032.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32032.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana kuopi maata istuttaakseen vielä syksyisiä taimia. Osa taimista oli tuottanut hedelmänsä ja kasvinsa kovin aikaisin kuuman kesän takia. Perheen varastot olivat täyttyneet mukavasti verrattuna edellisiin vuosiin. Naista kuitenkin ahdisti heidän rahallinen tilanteensa. Hän oli kuullut torilla liikkuvan huhuja, että veroja oli suunniteltu nostettavaksi entisestään. Heillä ei ollut yhtään ylimääräistä, ja pienikin veron lisäys, vei suoraan ruokaa heidän omasta suustaan. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32035.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32035.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Nainen havahtui kuullessaan etupihalta rapinaa. Hiljaa hän hiipi kurkistaen ujosti kulman takaa, mutta ei nähnyt ketään. Pelkkä öljylamppu lojui yksinäisenä maassa. Arasti nainen kurkotti sitä kohden, miettien sen myyntiarvoa, kun lampusta purkaantui säkenöivä violetti savu.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32037.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32037.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Savu tiivistyi tiivistymistään muuttuen Dianan yläpuolella violetiksi hengeksi. Diana nipisti itseään varmistaakseen olevansa hereillä. Hän oli kuullut satuja hengistä, niin hyvistä kuin pahoista, nainen ei kuitenkaan koskaan ollut uskonut yhteenkään ja siinä se nyt oli leijuen ilmassa hänen edessään kuin sudenkorento.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32038.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32038.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana sai kolme toivetta. Ensimmäistä hänen ei tarvinnut edes miettiä. Hihkuen onnesta nainen katseli, kuinka hänen eteensä ilmestyi juuttisäkki, joka suorastaan pursui riikintaalereita. Dianan supisi hiljaisen kiitoksen ilmoille, heidän huolensa olivat ohitse ja kääntyi takaisin hengen puoleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32039.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32039.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Seuraavat kaksi toivetta olivat vaikeampia täyttää. Diana mietti miettimistään, kunnes päätyi toivomaan pitkää elämää itselleen ja Matthewlle. Henki kuitenkin kieltäytyi toteuttamasta toivetta Matthewn kohdalla. Pettyneenä Diana supisi hiljaa haluavansa sitten kauneutta, jos ei voinut saada rakkaintaan. Violetti savu ympäröi naisen, joka tunsi kipinöinnin varpaissaan asti. Jotain oli tapahtunut, hän ei vain ollut varma mitä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32040.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32040.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Jättäen naisen ihmettelemään tuntemuksiaan henki katosi takaisin lamppunsa uumeniin. Juuri, kun nainen oli tarttumassa siihen viedäkseen sen kunniapaikalle hyllyyn, lamppu katosi kovaäänisesti poksahtaen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32043.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32043.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32044.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32044.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aurora istui innoissaan uusien kangaspuiden ääressä. Hänen pienet jalkansa eivät vielä kunnolla ylettäneet polkimille, mutta kunnon polkaisulla tyttö sai polkimen vuorotellen alas. Vintti oli lopultakin saanut väliseinät ja Aurora oman huoneen, jonka hän jakoi Albertin kanssa. Aurora piti huoneestaan. Se oli pieni ja turvallinen. Vintin avarassa tilassa nukkuminen oli ollut hänestä kovin aavemaista ja pelottavaa. Pimeä ei vain sopinut tytölle. Aina pimeän tullen hänelle tuli turvaton olo, kuin joku olisi tarkkaillut. Aurora tiesi sen olevan tyhmää, mutta ei voinut mitään ajatuksilleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32045.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32045.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah tapasi isoäidin sydänmuhennoksen ohjetta, joka ei todellakaan ollut tarkoitettu perheen päivälliseksi. Ainekset näyttivät tutuilta, muutamia hän oli jopa nähnyt heidän puutarhassaan kasvamassa. Hiljaa tyttö painoi mieleensä kaiken tarvittavan ja sujautti kirjan takaisin paikoilleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32046.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32046.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannahin kädet kietoutuivat mustakonnanmarjan ympärille kiskaisten voimakkaasti kasvin irti maasta juurineen. Tyytyväinen hymy levisi tytön kasvoille tämä katsellessa tuota myrkyllistä kasvia. Tuo niin viattoman näköinen kasvi, mutta silti niin vaarallinen. Nopeasti Hannah tunsi kuinka käsiä alkoi poltella ja kasvi tipahti takaisin maahan. Tyttö todella toivoi, että olisi totellut isoäidin kehotusta ja laittanut hanskat. Käsien iho punoitti ja joissain kohdissa nousi rakkuloita siihen, missä kasvi oli hetki sitten ollut. Kasvissa oli todella ytyä, tyttö hymyili itsekseen. Matt saisi vielä tietää, miltä tuntui kun todella sattui.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * * </span></span></center>
<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32055.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32055.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aurora hyräili itsestään pyykkilaudan tahdissa laulua, jonka hän muisti jostain kaukaa menneisyydestään. Laulua, jonka hän kuuli unissaan, mutta ei tunnistanut. Tyttö hätkähti ajatuksistaan kuullessaan hevosen kavioiden kopinan pysähtyvän talon eteen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaunis ylhäinen nainen, jonka iho oli yhtä vaalea kuin hänenkin, astui alas jylhistä vaunuistaan. Vaunut olivat kiinnittäneet myös Albertin huomion, joka juoksi sisarensa viereen hämmästelemään ilmestystä, jota he eivät koskaan ennen olleet nähneet. Aurora tunsi sydämensä lyöntien tihenevän naisen lähenevän häntä hennoin ja harkituin askelein.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32059.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32059.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Naisen kädet kohosivat tytön pehmeille poskille, kuin tunnustellen olivatko ne oikeat.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Uskomatonta, miten äitinsä näköinen!" Nainen henkäisi niin, ettei Aurora tiennyt puhuiko tämä lady itselleen, hänelle vai vartioilleen. Tyttö tunsi pettymyksen piikin sydämessään katsoessaan naista. Jos hän oli äitinsä näköinen, niin tämä ei voinut olla hänen äitinsä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32060.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32060.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Naisen kädet liukuivat hiljaa pois tytön kasvoilta tämän kiinnittäessä huomionsa Albertiin, henkäisten kuin hämmästyksestä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32061.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32061.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ja sinä" nainen hengähti kuin heidän kahden pelkkä näkeminen olisi saanut hänet hengästyneeksi. "Sinä olet aivan kuten isäsi."</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Enkä ole! Minun isällä on tummat hiukset ja ruskeat silmät! Minä en muistuta häntä yhtään!" Albert tuhahti loukkaantuneena naiselle. Hän kuului tänne, eikä minnekään muualle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32062.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Nainen nousi hitaasti seisomaan katsellen silmät suurena nenäänsä kaivavaa poikaa, hymähtäen sitten itsestään. "Ja sinulla on isäsi tavat!" </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32063.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32063.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"> Välittämättä Albertin vastaväitteistä nainen nyökkäsi vartioilleen ja nousi sanaakaan sanomatta vaunuihinsa. Vaunut katosivat kaksosten näkyvistä yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Aurora oli juuri sättiä Albertia tämän käytöksestä, kun sisältä kantautui kauhistuneen Dianan huuto.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32065.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32065.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32068.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32068.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Luna!" Diana sätti katsellessaan koiransa synnytyksen tuskia. Nainen oli suorastaan kauhuissaan! Hän ei keksinyt kuin yhden selityksen ja se oli Spot! Aurora ja Albert eivät yhtyneet äitinsä kauhisteluihin tilan vähyydestä vaan syöksyivät heti kolmea koiranpentua katsomaan. Innoissaan lapset ehdottelivat erilaisia nimiä, jotka heidän mielestään sopivat pennuille. Aurora tuhahti Albertin ehdotukselle.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Se on tytön nimi Albert! Sinulla on sylissäsi poikakoira! Etkö huomaa!"</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32070.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32070.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Saammehan me pitää nämä äiti? Saammehan?" Aurora aneli Dianalta, joka siivosi kiukkuisena Lunan synnytyksen jättämiä sotkuja tämän pesästä. Nainen vain tuhahti tytön ehdotukselle. Heillä oli juuri ja juuri varaa ruokaan itselleen, saatikka sitten kolmelle koiran pennulle. He eivät todellakaan pitäisi niitä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32086.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32086.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Isä," Henry aloitti varovasti tutkaillen isänsä mielialaa kuin kepillä jäätä. Matthew tuntui olevan hyvällä tuulella, joten hän uskaltautui jatkamaan, "jos se vain kaikin puolin mahdollista, niin minä haluaisin pitää yhden pennuista itselläni. Luna alkaa kuitenkin olemaan jo vanha, eikä se jaksa enää kohta samalla tavalla metsällä kuin ennen."</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32088.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32088.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Niin ja minä voisin pitää myös yhden koiranpennuista!" Hannah totesi saaden isänsä nyökyttelemään molempien vastauksille. Tosiasiassa Matthew ei halunnut itsekään antaa pentuja pois, vaikka Diana vaatikin niin. Hänestä tämä oli hyvä idea. Luna ei tosiaankaan jaksanut samalla tavalla metsällä kuin ennen ja yhden koiranpennuista voisi kouluttaa Hannahin myötäjäisiksi. Kuka tahansa itseään kunnioittava metsämies haluaisi itselleen varmasti kunnon metsäkoiran.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32089.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32090.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32090.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Albert liittyi keskusteluun ilmoittaen, että hän voisi pitää kolmannen pennun ja viedä sen sitten joskus mukanaan hänen ja Caroline Parkin yhteiseen kotiin. Aurora parahti pahanpäiväisesti pojan ehdotukselle. Yksinkertaisella laskutoimituksella tyttö oli ymmärtänyt, ettei hänelle riittänyt pentueesta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Mitäs minä sitten?" Tyttö totesi osoittaen kysymyksen veljelleen, joka vastasi tyytyväisenä, että Aurora muuttaisi tietenkin hänen ja Carolinen kanssa ja saisi näin nauttia pennusta. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32095.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32095.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew nautti nukkuvan vaimonsa lämmöstä kainaloaan vasten. Hän oli tyytyväinen, että Diana oli hyväksynyt heidän suunnitelmansa jakaa pennut lasten kesken. Miestä huvittivat suuresti Albertin unelmat avioliitosta Parkin Carolinen kanssa. Poika tuntui tietävän mitä halusi, eikä miehellä ollut epäilystäkään, ettei Caroline ollut suunnitelmia laatimassa itsekin. Matthew suukotti vaimonsa hiuksia kiittäen mielessään tätä ihanasta perheestä, jonka tämä oli hänelle antanut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32096.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32096.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aamun ensisäteiden vielä taistellessa paikastaan yön pimeyden kanssa Diana heräsi alakerrasta kantautuvaan vikinään. Pieni koiranpoikanen kuopsutti etutassullaan portaiden alapäätä vikisten samalla surkeasti. Nainen ei voinut vastustaa olla nostamatta suurisilmäistä pentua syliinsä. Pieni koira sai naisen hymyilemään itselleen ja yli-iloiselle ilmeelleen, kun joku tämän huomasi. Hiljaa mielessään nainen lupasi pitää huolta, että he pitäisivät juuri tämän pennun itsellään.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32100.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32100.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry tunsi Marillan tärisevän jännityksestä sylissään. Poika tunsi itsekin jännityksen leijuvan ilmassa, se oli suorastaan käsin kosketeltavissa. Tämä oli hänen ja Marillan ensimmäinen päivä heidän yhteisestä elämästään. Tyttö oli tullut lopultakin jäädäkseen. Vielä he eivät huonetta jakaisi, mutta se ei Henryä haitannut. Tärkeintä oli, että tyttö oli nyt hänen luonaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32101.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32101.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tervetuloa kotiin, Mar!" Henry sanoi pehmeästi silitellen samalla tytön pisamaista poskea. "Haluatko jo nähdä uuden huoneesi?" Poika kysyi sydän täynnä toivoa. Hän oli nähnyt kovasti vaivaa huoneen eteen ja toivoi suuresti tytön viihtyvän hänen luonaan. Marillan hymy oli täynnä jännitystä ja odotusta tytön nyökätessä hennosti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32103.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32104.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32104.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32105.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32105.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla katseli hiljaa ympärilleen huoneessa, kunnes huomasi lipaston vieressä olevan tutun hahmon. "Nippe!" Tyttö kiljaisi iloisena suunnistaen kiireesti nostamaan veljeltään saaman oravan häkistä syliinsä painaen poskensa tämän pehmeään turkkiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32107.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32107.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry asteli tytön taakse kasvoillaan valloittavin hymy, mitä Marilla oli eläessään nähnyt. Poika selvästi oli ilahtunut tytön reaktiosta oravan nähdessään. Marilla tunsi pojan käsien kiertyvän omiinsa pojan silmien etsiessä tytön katsetta. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32109.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32109.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32110.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32110.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla tunsi maailman pysähtyvän ympärillään nähdessään pojan polvistuvan eteensä. Oli hän tätä osannut odottaa, mutta silti se oli yllättänyt hänet täysin. Tytön sydän pomppasi onnesta, maailman sumentuessa ympäriltä. Oli vain tämä hetki ja hänen Henrynsä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32112.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32112.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla tunsi kätensä kihelmöivän pojan kosketuksesta tämän pujottaessa sormuksen tytön sormeen. Pieni lasinsiru kimalteli kauniisti sormuksen keskellä, tuoden mieleen timanttisormukset, joita Marilla oli aatelisilla joskus nähnyt kädessään kimaltelevan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32113.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32113.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla ei kuitenkaan timantteja tarvinnut. Hänen elämässään oli jo jotain korvaamatonta ja se oli Henry. Tyttö tiesi miten harvinaista oli löytää elämäänsä jotain näin kaunista ja upeaa, jota rakkaudeksi kutsuttiin. Onnellisempana kuin hän oli uskonutkaan olevansa tällä hetkellä, jonka oli lapsesta saakka tiennyt tuleva, Marilla hypähti Henryn syliin painaen kasvonsa pojan kostean lämpimään niskaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32114.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32114.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hellästi Henry laski tytön lattialle pitäen yhä kiinni tämän pehmeästä vyötäröstä. Hetken he vain seisoivat tuijotellen hymyillen toisiaan silmiin, kunnes Marilla tunsi pojan käsien vetävän häntä itseään kohti. Pojan sänki kutitteli tytön kasvoja tämän painaessa huulensa vasten tytön huulia, saaden Marillan unohtamaan kaiken muun. </span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32115.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32115.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32117.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32117.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah katseli alas myllyyn vievältä sillalta laineiden tasaista loisketta rantakivikkoa vasten. Hän oli matkannut pitkän matkan maaseudulla sijaitsevalle Pinewoodin ainoalle myllylle yöpyen enonsa perheen luona. Tyttö oli tullut tekemään sopimusta heidän, Parkien sekä enon perheen viljojen jauhamisesta lihaa vastaan. Hän oli suorastaan vaatinut saada tulla yksin, vaikka eno oli kovasti vastustellut. Hannah tiesi, että hänen olisi pitänyt olla onnellinen Henryn ja Marillan puolesta, mutta se tuntui niin vaikealta, kun itsellä ei ollut mitään ja toisilla oli kokomaailma. Isoäidin onnen amuletit, jotka tyttö oli Mattin avioliitosta kuultuaan ripustanut hiuksiinsa, eivät tuntuneet toimivan alkuunkaan. Onni oli kaukana sieltä, missä hän nyt oli. Vastustaen suurta houkutusta liittyä laineiden rauhallisuuteen, Hannah otti hitaasti askeleen toisensa jälkeen kohti myllyn ovea.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32119.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32119.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyttö oli juuri aikeissa koputtaa suureen puiseen oveen, kun ovi narahti auki itsestään ja ruskeahiuksinen poika astui esiin. Poika hämmästeli ovensa takana kyyhöttävää tyttöä, miksei tämä koputtanut niin kuin kunnon ihmiset, vaan hiippaili pitkin nurkkia. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32120.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32120.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah punastui miettiessään miltä varmasti oli vaikuttanut kyyhöttäessään sillalla omiin ajatuksiinsa uponneena. Tyttö yritti saada sanoja suustaan, mutta kaikki tuntui muuttuvan yhdeksi mongerrukseksi, josta ei saanut selvää. Pojan läpitunkeva kaikkitietävä katse ei auttanut ollenkaan, vaan sai tytön kangertelemaan yhä enemmän sanoissaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32121.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32121.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah jäykistyi paikoilleen tuntiessaan pojan painautuneena omia huuliaan vasten. Jossain taka-alalla tyttö kuuli järkensä huutavan tämän olevan täysin sopimatonta, mutta tuossa suudelmassa oli jotain, joka peitti järjen äänen kokonaan saaden tytön posket ja korvat punehtumaan lämmöntunteesta ja maailman sumenevan ympäriltä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32122.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32122.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah tunsi pettymyksen valtaavan sydämensä pojan vetäytyessä taaksepäin anteeksi pyydellen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"En tiedä mikä minuun tuli! En minä yleensä!" Poika mumisi hätääntyneenä tietämättä puhuiko itselleen vai edessään seisovalle tytölle. Tässä oli vain jotakin, mikä sai hänen varpaansa kipristymään kasaan tytön vain vilkaistessa häntä merensinisillä silmillään. Peläten menettävänsä uudestaan itsehillintänsä poika kääntyi sanomatta mitään ja asteli myllyn uumeniin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32123.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32123.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32124.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32124.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32125.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32125.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah seurasi hiljaa perässä yrittäen pysyä pystyssä jaloillaan, jotka yrittivät kokoajan kadota alta. Poika oli painellut suorinta tietä myllynsä ääreen tehden jotain, mitä tyttö ei alkuunkaan ymmärtänyt. Tyttö katsoi ihaillen pojan voimakkaita käsivarsia, kuvitellen samalla, miltä tuntuisi tuntea nuo käsivarret ympärillään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32126.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32126.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyttö ravisteli päätään yrittäen saada ajatukset pois mielestään. Hän ei edes tiennyt pojan nimeä, mutta silti tämä oli herättänyt hänessä jotain, mitä tyttö ei ollut kuvitellut enää koskaan tuntevansa, toivon tulevasta. Vaikka Hannah yritti kuinka huhuilla mylläriä, tämä ei kuullut, vaan jatkoi vain puuhiaan. Tyttö tuhahti itsekseen käännähtäen takassa palavan tulen puoleen lämmitelläkseen kylmiä käsiään, jos poika aikoi päästä hänestä eroon näin, niin hän jaksoi kyllä odottaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32127.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32127.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta mylly hiljeni ja poika kääntyi katsoakseen takan reunalla istuvaa tyttöä. Huomatessaan saaneensa lopultakin pojan huomion Hannah nousi ylös kävellen määrätietoisesti tämän luokse. Hänen tänne tulolla oli tarkoituksensa.<br />
Poika esittäytyi Orlando Centowskiksi, nuori mylläri, jonka perhe oli menehtynyt myllyn sytyttyä palamaan pojan lapsuudessa. Tämä lupaisi ottaa vastaan koko tilauksen peuraa ja muutamaa hanhea vastaan, joka Hannahista kuulosti naurettavan halvalta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32128.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32128.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hetken he vain tuijottivat toisiaan osaamatta sanoa mitään. Hannah oli jo aikeissa lähteä, kun Orlando pysäytti hänet nostamalla karkean käden hänen poskelleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Minulla on sellainen tunne, että me tapaamme vielä Hannah Stone!" Poika hymyili vinkaten samalla silmää tytön punehtuneille kasvoille. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32129.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32129.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana oli pakottanut Hannahin kylpyyn, naisen valittaessa tytön vaatteiden olevan aivan maantiepölyssä. Hannah ei saanut Orlandoa mielestään millään, kaikki muistutti tästä, jopa kylpyammeen veden loiskunta kuulosti aivan samalta kuin myllyn ohitse menevän puron äänet. Edes pitkä kotimatka ei tuonut hänelle mitään muuta ajateltavaa, vaan pikemminkin antoi mahdollisuuden kadota unelmiin elämästä myllärin vaimona. Mitään muuta hän ei nyt elämältään enää halunnut. Matt pisti vielä ikävästi sydämessä, mutta tunne oli jo helpottamassa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32130.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32130.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyttö asetteli tarkasti isoäidin onnenamuletit takaisin hiuksiinsa. Niistä hän ei enää luopuisi, ennen kuin oli todella saavuttanut kaiken. Eikä hän ollut varma uskaltaisiko luopua silloinkaan. Tyytyväisesti hyräillen tyttö poistui kylpyhuoneesta hänen ja Henryn yhteiseen huoneeseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32131.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32131.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vanhan arkun kätköistä tyttö kaivoi esiin lankarullan, jonka joskus aikoinaan oli itse rukilla kehrännyt. Värjäys ei ollut onnistunut täydellisesti, mutta se ei häntä haitannut. Sukkapuikot helisten tyttö alkoi neuloa kiireesti kapioitaan kasaan. Hän oli jäänyt pahasti ikäisiään tyttöjä jälkeen, murehtiessaan Mattia, mutta nyt tytöllä oli joku muu mielessä, kirkkaampana kuin koskaan.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32132.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32132.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla ruiskutti kärpäsienimaitoa ei-toivottujen tuholaisten päälle kuunnellen samalla huulet hymystä karehtien siskonsa Carolinen ja Albertin leikkejä. Hänellä oli aavistus tuon parin suhteen, mutta piti tiedon omanaan. Hän ei olisi pistänyt pahakseen, vaikka Henryn nuori veli olisikin ottanut Carolinen omakseen. Kuvitellen millaisen onnen hän itse oli saanut Henryn kanssa ja miten upea mies tämä oli, ei hän uskonut tämän pikkuveljen olevan yhtään sen huonompi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32133.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32133.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Carolinen heleä nauru oli kuin musiikkia Albertin korville pojan kutittaessa tyttöä kyljestä, josta tämä niin herkästi kutisi. Carolinen seurassa hän viihtyi paremmin kuin kenenkään muun, vaikka Auroraan hän ei tyttöä voinutkaan verrata. Hänen ja siskon välillä oli jotain, mitä ei sanoilla voinut selittää, mutta niin oli hänen ja Carolinenkin. Se oli vain toisenlaista. Carolinen seurassa hän saattoi olla oma itsensä, juuri sellainen, miksi hänet oli luotukin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32134.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32134.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32135.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32135.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyttö huojahti nauraen ottaen tukea pojan olkapäistä. Albert saattoi haistaa tämän hiusten olkisen tuoksun. Tarttuen tämän pieniin ja pehmoisiin käsiin Albert pyöräytti tämän ympäri, kuin oli joskus nähnyt isän pyöräyttävän äitiä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32136.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32136.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Siinä aivan lähellä, Carolinen hiukset kimaltelivat auringossa ja tyttö näytti kauniimmalta kuin koskaan pienine ruskeine silmineen. Albert olisi voinut tuijotella tuota ilmestystä, vaikka kuinka kauan. Pojan sisällä liikkui tunteita, jollaisia hän ei ollut koskaan ennen kokenut näin voimakkaana. Tuntui kuin ne olisivat aina olleet sydämessä, mutta purkautuivat nyt äkkiä arvaamatta ulos saaden aikaan käsien ja jalkojen vapinan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32137.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32137.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Siellä mäntypuun katveessa ruokakellarin vieressä Albert sulki silmänsä painaen huulensa Carolinen huulille ensimmäistä kertaa elämässään tietäen astuvansa maailmaan, josta ei ollut enää paluuta. Eikä hän halunnutkaan, kaikki oli niin täydellistä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32140.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32140.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew katseli ystäväänsä, joka hieroi käsiään hermostuneesti toisiaan vasten. Tämä näytti muutenkin siltä, että hän oli valmis juoksemaan karkuun henkensä edestä. Kyllähän Matthew Briania ymmärsi, aatelisten saapuminen veropäivänä ei ollut asia, johon piti suhtautua olan kohautuksella. Sitä paitsi verot olivat nousseet kohtuuttomiksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32141.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32141.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32142.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32142.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew maksoi Paronille ja Sir Islingtonille, katsellen sivusilmällä ystäväänsä, jonka käytöksestä hän oli kovin huolestunut. Vaikka nämä olivatkin ystävällisiä kaikin puolin, ei Matthewta voinut olla kiukuttamatta se, että miehet veivät häneltä yli puolet hänen sadostaan ja kaloistaan. Hänen perheensä oli tehnyt todella töitä jok’ikisen vihanneksen ja kalan eteen ja nyt nämä kaksi veivät suurimman osan. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32144.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32144.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Eikä vihannekset ja kala edes riittänyt vaan nämä todella veivät kaiken. Paroni ojensi Matthewlle shekkivihkonsa, johon talonpoika raapusti kuvion nimensä merkiksi. Heidän hämähäkin asuttamasta kirstustaan ei olisi edes riittänyt riikintaalereita tähän, ilman hengen avustusta. Matthew lähetti mielessään hiljaisen kiitoksen hengelle oli tämä sitten missä tahansa, sillä 5 000 riikintaaleria oli hävyttömän suuri summa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32145.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32145.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana istahti miehensä viereen, joka ei ollut liikahtanut paikoiltaan aatelisten lähdettyä jatkamaan matkaansa. Koko keittiö haisi vanhalta viinalta, eikä Diana epäillyt hetkeäkään, mistä etova haju nousi, sitä paitsi Matthew näytti siltä, että tämä oli nauttinut hänen Henryn ja Marillan juhliin laittamat sahdit kaiken muun lisäksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32146.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32146.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Mikä on?" Diana kysyi katsoen huolestuneena miestään. Vastaukseksi hän sai epämääräisen muminaa muistuttavan puheen siitä, kuinka epäreilua elämä oli. Toiset elivät kuin jumalat ja he talonpojat tarpoivat mudassa hienoston tarpeiden takia. Matthewsta se oli epäreilua. Heidän selkänahastaan rahoitettiin jumalattoman suuri linna, joka nousi kaukana horisontissa aatelisten alueella.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"She on wäärin Diana!" Mies vielä lisäsi loppuun molemmat silmät katsoen omiin suuntiinsa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32147.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32147.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana tarttui miestään kädestä kehottaen tätä menemään nukkumaan. Huomenna kaikki näyttäisi jo paljon paremmalta. Sen hän saattoi luvata. Heidän perheen tarpeisiin jäi tarpeeksi ruokaa talvenvaralle, eikä viimeistä satoa ollut vielä edes korjattu. Matthew olisi välittömästi lähtenyt sadonkorjuuseen, mutta nainen oli ehdoton. Hän voisi käydä keräämässä viimeiset puutarhan antimet ja he voisivat yhdessä huomenna katsoa, miten niitä säännösteltäisiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32207.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32207.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Saatuaan lopulta miehensä suostuteltua nukkumaan Diana asteli päättäväisesti kasvimaalle kori kädessään. Kuten hän oli ajatellutkin, mansikat näyttivät oikein hyviltä. Syyssato oli juuri ehtinyt kypsyä talven tieltä, jonka kylmyys ja pistävyys tuntui jo ilmassa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32210.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32210.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Surullisena Diana katseli omenapuuta, joka oli vielä yrittänyt kukkia ja tuottaa hedelmiä heidän hätäänsä. Se ei ehtisi. Tuuli vavisutti vanhaa postilaatikkoa joka seisoi heidän nurkallaan saaden naisen kiinnittämään siihen katseensa. Kukaan ei varmasti ollut kurkistanut laatikkoon viikkoihin. Ei siellä yleensä mitään ollutkaan, mutta nyt yksi kirjeistä vei naisen huomion välittömästi komeudellaan. Paperi oli parempaa, kuin mitä hän oli nähnyt, sitten Albertin ja Auroran tultua heille*. Kaiken päällä komeili herttuoiden sinetti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"> </span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><i>*Kaksosten koreissa oli kirje, jossa luki näiden nimet.</i></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32211.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32211.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/?action=view&current=Osa32212.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa32/Osa32212.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana tavasi kirjettä aamuyön viimeisille tunneille saakka. Hän olisi halunnut hävittää tuon kirjeen. Repiä ja polttaa tulisijassa, mutta jokin sai hänet uskomaan, ettei se auttaisi enää. Kaikki oli menetetty. Heidän pieni perheensä revittäisiin kahtia, eikä siitä jäisi jäljelle kuin kylmä muisto, mutta jos hän ei kertoisi, Matthew ei ikinä antaisi hänelle anteeksi. Pitkään Diana tuijotti torppansa vanhoja puisia seiniä, kunnes hän oli lopulta tehnyt päätöksensä. Naisen päättäväinen käsi kietoutui paperin ympäri puristaen sen tiukasti nyrkkinsä sisälle pieneksi mytyksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Juuri nyt hän ei kertoisi kenellekään.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Kohta on neljäs kierroskin loppuun saatettu...<br />
Seuraavan osan pyrin saamaan tänne tapani mukaan kahden viikon kuluttua,<br />
mutta se ei ole vielä valmis!<br />
Kiitos vieläkin edellisen osan kommenteista ja toivon, että jätätte nytkin käynnistänne merkin!<br />
Lueskelen kyllä kaikki rästiin jääneet osat ja olenkin aloittanut purkamista jo vanhimmasta päästä!<br />
<br />
Hyvää joulun odotusta ja<br />
hyvää joulua kaikille lukijoille! <img alt="heart" height="20" src="http://vuodatus.net/js/ckeditor/plugins/smiley/images/heart.gif" title="heart" width="20" /></span></i></span></span></span><br />
</div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-23111182705467845072012-11-30T13:57:00.000+02:002013-03-06T13:58:40.482+02:0031. Osa: Park<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31000.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31000.jpg" /></a><br />
82 kuvaa</span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Parkeilla: </b>Brian löysi itselleen uuden vaimon Marien kaatuneen puun alta. Tytöt suhtautuivat uuteen äitipuoleen hyvin, mutta Matt koki hieman toisenlaisia tunteita. Matt oli löytänyt Marien ensimmäisenä, joten hänestä Brian isä vei kaiken kunniat pojalta pelastamalla naisen ja vielä kaiken lisäksi naimalla tämän.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian ei kuitenkaan kyennyt päästämään irti elämänsä rakkaudesta edesmenneestä Carolistaan ja Marie tuskastuu aviomiehensä etäisyyteen. Matt huomaa tilaisuutensa tulleen tarjoten lohdutusta naiselle. Marie tulee raskaaksi, eikä tämä itsekään tiedä onko lapsi isän vai pojan?</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marillalla on aavistuksensa tilanteesta, mutta tämä keskittyy enemmän Carolinen hoitoon ja Stonen Henryyn, kuin perheensä ahdistavaan ilmapiiriin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopuksi Marie synnyttää pienen pojan Jonahin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31002.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31002.png" /></a>Marilla laski hellästi pienen veljensä karkealle juuttikankaalle tuntien samalla, kuinka tuo pojan kasvoilla oleva pyyteetön hymy lämmitti hänen sydäntään pohjia myöten. Perheen ilmapiiri oli ollut tiukoilla Marien ja Mattin riitelyn takia. Marillalla oli omat aavistuksensa tapahtumista ja hän todella toivoi, etteivät ne pitäisi paikkaansa. Heidän perheellä oli muutenkin ollut jo tarpeeksi ongelmia ilman tätä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31005.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31005.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Silti hän ei olisi vaihtanut Jonahia mihinkään. Pieni hurmuri oli vallannut tytön sydämen lähtemättömästi. Miten jokin näin pieni ja suloinen saattoikin aiheuttaa niin paljon ongelmia vain olemassa olollaan? Ainakin isä oli vielä onnellinen, eikä Marilla voinut Marieta moittia. Tämä oli ollut Jonahin syntymän jälkeen aivan erinomainen vaimo, mikä Mattia tuntuikin kismittävän.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31008.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31008.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt istui hammasta purren isänsä oikealla puolella toivoen purevansa Marieta eikä naurista. Häntä ei ikinä ollut loukattu tällä tavalla ja tuossa nainen vain istui hymyillen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Matt meinasi nielaista pureskelemansa nauriin väärään kurkkuun Brianin ottaessa puheenaiheeksi vaimoehdokkaat pojalleen, jotka Brian oli pistänyt merkille heidän ollessa töissä jaarlin pelloilla. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31010.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31010.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla hätääntyi nähdessään Mattin leukaperien kiristyvän. Hän ei todellakaan halunnut kuulla, mitä oli tapahtunut ja vielä vähemmän hän halusi isänsä tietävän asioista.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Isä hyvä, eihän Mattilla vielä ole mikään kiire vaimon etsinnöissä!" Marilla parahti taputtaen samalla veljeään hellästi reidelle toivoen tämän nielaisevan sen, mitä ikinä pojan kielen päällä pyörikään. "Kyllähän sinä sen tiedät ja jos Matt ei ole löytänyt vielä sopivaa, niin kyllä hän vielä varmasti löytää!" Tyttö korosti vielä sanojaa lisäämällä kasvoilleen mitä vilpittömimmän ilmeen, jonka vain tiesi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31013.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31013.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian nyökkäsi ymmärtävästi Marillalle ujuttaen samalla sormensa Marien sormien lomitse.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Minä vain niin toivoisin Mattille samanlaista onnea, mikä minun kohdalleni on osunut. Sinullakin Mar kun on jo Henry, mutta Matt ei vielä ole kokenut rakkautta ja kuinka uskomattoman kaunista se on." Brian sanoi kasvoillaan onnellisempi ilme, kuin mitä Marilla saattoi muistaa nähneensä sitten äidin poismenon jälkeen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31016.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31016.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt nousi kiukkuisesti rymistellen ylös, niin että tuoli hänen takanaan lensi nurin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Anteeksi, meni ruokahalut." Poika tuhahti kylmä katse tiukasti liimaantuneena Marieen saaden naisen hymyn vääntymään hieman luonnottomaksi. Liioitellun raskain askelin Matt suuntasi huoneeseensa paukauttaen samalla oven kovaäänisesti perässään. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla pahoitteli kiireesti Mattin käytöstä pyytäen samalla itselleen lupaa poistua veljensä perään. Kuin voimaa hakien tyttö pysähtyi Nipen häkin luokse tätä suukottamaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Älä huoli! Kaikki kyllä järjestyy vielä!" Marilla lupasi enemmän itselleen kuin Nipelle, silti sen ääneen lausuminen tuntui tekevän lupauksesta jo mahdollisen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31023.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31023.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla löysi veljensä mököttämästä sängyltään mumisten kiukkuisesti jotain, mistä Marilla ei edes halunnut saada selvää.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kai sinä tiedät mitä olet tekemässä Matt?" Marilla enemmän totesi kuin kysyi, sillä veli oli selvästi menettänyt jo aikoja sitten otteensa tapahtumista. "Isä on nyt onnellinen ja toivon sen jatkuvan. Hän oli niin maassa äidin kuoltua, etten haluasi hänen enää menettävän yhtään mitään. Ymmärräthän Matt? Yritä selvittää asiasi Marien kanssa niin, ettet vahingoita haluillasi perhettä." Hetken näytti siltä, että Matt oli sanomassa jotain, mutta lopulta pelkkä tuima murahdus ja selän kääntö sai riittää vastaukseksi kaikkeen, mitä Marilla niin kovasti pelkäsi. Matt ei halunnut keskustella</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31025.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31025.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt ei saanut unta. Päivän tapahtumat ja keskustelu, jos sitä siksi saattoi nimittää, Marillan kanssa painoivat hänen mieltään. Hän olisi halunnut pyytää anteeksi siskoltaan, muttei raaskinut herättää tätä sikeästä unestaan. Kaikki oli mennyt niin pieleen, ettei hän nähnyt mitään ulos pääsyä. Pojasta tuntui kuin hän olisi syvän montun pohjalla, johon edes aurinko ei paistanut. Mattin pitäisi puhua vielä kerran Marien kanssa, hän halusi olla varma.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31027.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31027.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kolaus viereisestä huoneesta kertoi jonkun olevan vielä hereillä. Matt hiipi toivon kipinä sydämessään kohti vanhempien makuuhuoneenovea ja tunsi sydämensä hyppäävän riemusta nähdessään Marien vielä hereillä lukemassa ja isänsä nukkumassa. Marie oli niin kaunis hiusten kehystäessä valtoimenaan tämän voimakkaita kasvonpiirteitä. Hän ei tiennyt mitään niin rakasta tässä maailmassa, kuin mitä Marie hänelle oli, eikä kenenkään katse saanut pojassa aikaan samanlaista kuohua kuin mitä Marien orvokin siniset silmät saivat aikaiseksi joka kerta niiden katseen kiinnittyessä Mattiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31029.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31029.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Enempää ajattelematta Matt kahmaisi Marien syliinsä painaen kaipaavat huulensa naisen huulille ja Marie vastasi, tämä todella vastasi, hänen suudelmaansa. Tätä Matt oli kaivannut enemmän kuin mitään muuta. Hän tunsi kuinka veri kuumeni hänen suonissaan ja melkein kiehui yli pojan tutkiessa ahnaasti naisen raskauden jäljeltä vielä täydellisen pyöreitä muotoja. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31030.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31030.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kuin salamaniskusta Marie irtautui kiireesti pojan otteesta ja vilkaisi hädissään sikeästi nukkuvaa Briania.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matt, minä olen nyt isäsi kanssa." Marie totesi sivellen samalla hellästi pojan nuoria kasvoja. "Minulla on Jonah ja minun täytyy ajatella tämän parasta. Kyllähän sinä ymmärrät, että tälle on parempi olla isänsä kanssa!" Huokaisten syvään Marie jatkoi, että olisi kaikille parasta, jos Matt lähtisi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31032.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31032.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Sinä et tiedä kenen tuo toukka on ja minähän en sinun käskystäsi lähde, vaan pysyn täällä ja odotan sinua! Sinä ja minä kuulutaan yhteen Marie ja sinä tiedät sen. Et voi väittää ettet tuntisi samoin kuin minä. Meitä yhdistää jokin, eikä siitä pääse mihinkään." Matt aloitti ensin kuiskaamalla lopulta huutaen niin kovaa, kuin vain keuhkoistaan irti sai unohtaen täysin vieressä nukkuvan isänsä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31034.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31034.png" /></a><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31035.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31035.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matt, Marie?" Brian hämmästeli herättyään korvia vihlovaan huutoon. Hän ei voinut käsittää, miksi Matt oli tullut pauhaamaan heidän huoneeseensa keskellä yötä, mutta se ei missään nimessä ollut suotavaa!</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matt! En tiedä mitä sinulla on minun vaimoani vastaan, mutta sen on loputtava! Carol on kuollut eikä tämä tule takaisin! Kuten sanoin etsi itsellesi vaimo ja nuo nuoruuden paineesi helpottavat! Minä yritän todella ymmärtää sinua, mutta teet kaikesta niin vaikeaa. Minun on pakko olla vaimoni puolella, tämä ei ole sopivaa käytöstä!" Brian meuhkasi yrittäen asettaa sanansa oikein, vaikkei edes tiennyt mistä oli kyse.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31036.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Pidä vaimosi ja pidä elämäsi, mutta älä minulle tyrkytä omia vastauksiasi!" Matt huusi poistuen huoneesta ovet paukkuen viimeisenä näkymänä Marie Brianin lohduttavassa sylissä. Se oli liikaa, jos isä vain tietäisi millainen kyy tällä oli vaimonaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31037.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31037.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31038.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31038.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kiukkuisesti Matt viskeli vaatteensa säkin pohjalle. Hän ei jäisi tänne enää hetkeksikään. Tästä talosta ei ollut seurannut hänelle kuin ongelmia ja mielipahaa. Päättäväisin askelin Matt poistui yön pimeyteen päämääränään tuntematon.</span></span><br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
</div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31043.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31043.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla kasteli ajatuksiinsa uponneena äitinsä haudan kukkia, jotka tuntuivat Brianilta unohtuneen kokonaan uuden vaimon ja lapsen myötä. Mattin lähtö oli jättänyt heidän perheeseensä suuren aukon, joka huokui tyhjyyttä, vain Marie tuntui nauttivan joka hetkestä. Brian oli vakuutellut Marillalle Mattin vielä palaavan varmasti. Tytölle oli kuitenkin jäänyt tunne, että isä vakuutteli enemmän itseään kuin tytärtään. Vain äidin haudalla Marillasta tuntui että hän sai todella purkaa huolensa ja ajatuksensa pelkäämättä kenenkään kuulevan. Ruohon kahina pehmeiden nahkasaappaiden alla sai Marillan irtautumaan ajatuksistaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31044.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31044.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla tunsi Henryn voimakkaat kädet lanteillaan pojan vetäessä tämän syliinsä. Tyttö tunsi lämmön hehkuvan lanteiltaan, joilla pojan käsien kosketus sai ihon kihelmöimään. Henryssä vain oli sitä jotakin, mikä sai Marillan polvet notkumaan ja päivän kirkastumaan, oli auringon edessä sitten miten paksuja pilviä tahansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31046.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31046.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla purki sydäntään Henrylle perheen tilanteesta, pojan vaadittua saada tietää, mikä tyttöä vaivasi. Marilla katsoi kauhuissaan rakkaansa kasvoja pelästyen jo kertoneensa liikaa. Henry vajosi selvästi ajatustensa syövereihin, eikä Marilla tavoittanut häntä edes katseellaan, joka yleensä sai pojan posket punehtumaan hennosti. Lopulta poika käänsi katseensa tyttöön, joka sitä niin epätoivoisesti etsi. "Sinä voisit muuttaa meille?" Henry sanoi ujosti maistellen jokaista sanaa suussaan kuin tutkien ehdotuksensa järkevyyttä yllättäen samalla Marillan täysin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31047.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31047.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Isä ei ikinä suostu!" Marilla sai lopulta suustaan yrittäessään etsiä ratkaisua kuin hukkuva köyttä. Hän halusi muuttaa Henryn luo, mutta Carolinen kohtalo huoletti häntä. Tyttö oli niin pieni ja vieton. Ei hän voisi tätä jättää kotiin yksin Marien keskityttyä pelkästään Jonahiin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kyllä kaikki järjestyy." Henry mutisi huuliensa välistä tavoitellen samalla Marillan huulia painaakseen niille suudelman. Henry ymmärsi Marillaa enemmän kuin, mitä tyttö edes saattoi kuvitella.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31048.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31048.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pienet silmät etsivät rikkaruohoja taimien joukosta. Jokainen käden liike oli pitkään harkittu ja mietitty ennen kuin yksikään taimi nousi maasta juurineen ylös. Caroline pelkäsi vetävänsä maasta ylös jotain muuta kuin rikkaruohoja. Hän ei vielä kunnolla erottanut rikkaruohoa, mutta onneksi suurin osa taimista oli jo kasvanut rikkakasveja korkeammiksi. Tytön jälleen valmistautuessa kiskaisemaan seuraavan rikkaruohon ylös mutapallo lätsähti hänen selkäänsä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31051.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31051.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Albert!" Tyttö kiljahti riemusta kiljuen pojan virnuilevien kasvojen ilmestyttyä tytön silmien eteen. Poika ei olisi voinut näyttää syyllisemmältä ja samalla niin tyytyväiseltä temppuunsa. Caroline valmistautui viskaamaan poikaa hyvännäköisellä mutapaakulla, kun tyttö tunsi käsien kutittavan hänen kylkiään. Hytkyen naurusta tyttö yritti estää poikaa kutittamasta ja läpsiä tätä yhtä aikaa. Albert oli vain nopeampi ja ennen kuin tyttö ehti toimia, hän näki pojan punaisen hiuspehkon vilistävän Stonejen taloa kohti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Albert! Vielä minä näytän sinulle!" Tyttö huusi pojan perään niin kovaa kuin vain keuhkoistaan sai irti tuntien kuitenkin lämpimän punan hiipivän poskilleen ajatellessaan Albertin käsiä hänen kyljillään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31053.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31053.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla hiipi hiljaa isänsä viereen katsellen lattialankkuja uskaltamatta kohottaa katsettaan isänsä kasvoille. Tyttö ei millään meinannut saada suustaan sanaakaan ulos ja kielikin tuntui juuttuneen kitalakeen, mutta isän rohkaiseva katse loi häneen voimaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Henry pyysi minua muuttamaan Stoneille." Marilla aloitti ujosti jatkaen kuitenkin heti kiireesti perään, "heillä on laajennuksen ansiosta vintillä minulle ylimääräinen huone!"</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31055.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31055.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian katseli hetken tytärtään, kunnes lämmin hymy levisi miehen kasvoille. Oli hän tätä osannut odottaakin Stonejen pyydettyä apua laajennuksen kanssa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Jos sinä vain itse haluat!" Brian huokaisi ääni lämpöä täynnä ja sulki tyttären syliinsä. Hän ei muuta toivonut, kuin onnea lapsilleen näiden elämässä ja Marilla oli selvästi mieltynyt Henryyn. Marilla ei kuitenkaan halunnut muuttaa, ennen kuin Caroline olisi hieman varttunut. Hän ei tyttöä hylkäisi.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Päiviä Matt oli majaillut Old Woodin metsän syövereissä syöden sitä, mitä maasta milloinkin sattui löytämään. Jänikset tuntuivat olevan liian ovelia hänen pyydyksilleen ja vatsa murisi ikävästi muistuttaen edellisestä ruoasta olevan jo liian pitkä aika. Puraistuaan juuri kitkerää juurta pojan korviin kantautui iloinen nauru, laulu ja mikä houkuttelevinta herkullinen paistin tuoksu. Matt ei voinut vastustaa, vaan suuntasi syvemmälle metsään tuoksun ja nuotion valon perässä. Hän olisi tehnyt mitä tahansa saadakseen upottaa hampaansa tuohon mehevään paistiin, jonka tuoksu kutsui häntä tulemaan luokseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31058.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31058.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta nuotion kajastus vaihtui oikeaksi nuotioksi ja Matt näki herkullisen tuoksun lähteen. Sydän kiihdytti lyöntejään pojan tajutessa tuoksun tulevan kiertolaisten leiristä. Kauhutarinat kiertolaisten leiriin eksyneistä pyörivät pojan päässä. Kiertolaisten leiriin ei ollut menemistä, ellei itse ollut kiertolainen. Paistin huumaava tuoksu ajoi kuitenkin kaiken yli saaden vatsan vaatimaan häntä tekemään jotain niin järjen vastaista. <i>Olenhan minä tavallaan itsekin kiertolainen vailla kotia, </i>Matt yritti rohkaista paikalleen jämähtäneitä jalkojaan. Lopulta oikea liikahti ja sitten vasen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31060.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31060.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mattia vastaan asteli tummanpuhuva, mutta iloisen näköinen mies, jonka poika päätteli olevan leirin johtaja. Varmempana, kuin hän olisi ikinä uskonut, poika ojensi kätensä tervehdykseen. Voimakas syyläinen käsi tarttui pojan ojennettuun käteen. Matt puristi takaisin niin kovaa kuin vain jaksoi, hän muisti isänsä kertomuksista kiertolaisten arvostavan voimaa ja miehisyyttä. Siitä paistin syöminen ei saisi jäädä kiinni. Matt teki selvästi vaikutuksen mieheen ja tämä tarjosi tälle paikkaa nuotion äärellä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31062.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31063.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31063.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt ei muistanut milloin viimeksi hänellä olisi ollut näin hauskaa, eikä hän voinut ymmärtää kiertolaisista kerrottuja tarinoita. Hän tunkeutui heidän leiriin, heidän juomilleen ja heidän nuotion lämmölleen, eikä kukaan katsonut häntä pahasti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Iloisena Matt maisteli kiertolaisten mausteisia juomia, yhdisteitä, joita hän ei edes kuvitellut voivan yhdistää ilman että lopputulos olisi ollut jotain muuta kuin vain suuri katastrofi. Juoma toisensa jälkeen katosi Mattin vatsaan saaden hänen verensä virtaamaan nopeammin, miltei kiehumaan samalla tavalla kuin jos Marie olisi ollut lähellä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31066.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31066.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31067.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31067.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sitten se ilmestyi hänen eteensä maailman kaunein olento, jollaista hän ei koskaan ollut kuvitellut olevan olemassa. Mattista tuntui kuin maailma olisi juuri sulanut hänen ympäriltään, eikä hän nähnyt tai kuullut muuta kuin taustalla soivan rytmikkään tanssin, jonka tahtiin tuo täydellinen vartalo liikkui lumoten hänet täysin mukanaan. Jostain kaukaa, hänen vieressään istuva mies huomautti tuon jumalattaren olevan päällikön ainut tytär, kiertolaisten prinsessa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31068.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31068.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt tunsi sydämensä kiihtyvän uskomattomiin nopeuksiin tytön kääntäessä katseensa häneen. Pehmeät kädet kiertyivät pojan likaisten käsivarsien ympärille vetäen tämän mukanaan tanssiin. Matt ei kuullut mitään, eikä nähnyt mitään, maailmassa oli vain hän ja tämä tyttö, jota hän ei halunnut päästää käsivarsiltaan. Viinin lämmittäessä vatsan pohjaa Matt hyppeli iloisesti tytön kanssa nuotion ympäri ensin vain kaksin, kunnes koko leiri tuntui liittyvän heidän riemuunsa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31071.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31071.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyttö irtautui mitään sanomatta pojan otteesta suunnaten askeleensa päällikön luokse. Matt nappasi jo niin rakkaaksi tulleen viinituopin maasta tuntien sen jokaisen yrtin kuvastavan juuri niitä tunteita, joita hän nyt kävi lävitse. Tyttö sanoi jotain isälleen ja vetäytyi telttaansa nukkumaan. Käsittämätön yksinäisyyden ja tyhjyyden tunne valtasi Mattin tämän tajutessa tytön menneen pois. Hän olisi vielä mieluusti tanssittanut tätä käsivarsillaan kerran jos toisenkin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31073.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31073.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31074.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31074.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Muun leirin uppouduttua tanssin syövereihin Matt tunsi ajatuksen kutittelevan hänen mielensä syövereissä saaden hänen verensä jälleen virtaamaan kuumana. Hiljaa huomiota herättämättä Matt hiipi tytön teltalle ja pujahti sisään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31076.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31076.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyttö oli juuri harjaamassa hiuksiaan, kun Matt ilmestyi teltan oviaukosta sisälle. Tämä oli niin kaunis, ettei Matt tiennyt mitään kukkasta, joka olisi vetänyt tälle vertoja. Korusanoja tai tyhjiä lauseita ei tarvittu. Halujensa vietävänä Matt vetäisi tytön syliinsä painaen samalla vaativat huulensa tämän pehmeille huulille toivoen tämän vastaavan suudelmaan. Hetken tyttö oli jäykkänä kuin luuta hänen käsivarsillaan, kunnes tämä rentoutui nauttien selvästi olostaan Mattin maailman keskipisteenä. Tytön tuoksu täytti hänen jokaisen aistinsa. Tässä oli hänen maailmansa keskipiste juuri tällä hetkellä. Mitään muuta hän ei tarvinnut tänä iltana.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31078.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31078.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31080.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31080.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mattista tuntui jokaisen hameen soljen olevan häntä vastaan tämän availlessa solkirivistöä kärsimättömästi. Hän ei olisi malttanut odottaa enää hetkeäkään. Matt pelkäsi sydämensä irtoavan paikoiltaan lähtien vaeltamaan omia teitään tämän tuntiessa tytön pehmeän vartalon allaan. Ensimmäistä kertaa elämässään hän saattoi nauttia toisen kosketuksesta ilman pahaa omatuntoa. Matt antautui täysin aistiensa vietäväksi ulottuvuuksiin, joihin hän ei olisi koskaan edes kuvitellut pääsevänsä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31083.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31083.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt tunsi lämpimien käsien kiertyvän rintakehänsä ympäri pyöritellen hänen muutamaa rintakarvaansa, joista poika oli kovin ylpeä. Kaivaten tytön katsetta Matt kääntyi vetäisten tämän tiukasti itseään vasten.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Minä en edes tiedä sinun nimeäsi?" Matt kuiskasi tytön korvaan saaden aikaan salaperäisimmän hymyn, mitä hän ikinä oli nähnyt.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Volyana!" Tyttö kuiskasi vastaukseksi kasvoillaan mitä suloisin puna. Matt maisteli nimeä suussaan painaen samalla päänsä tytön hiuksiin. Ne olivat juuri niin pehmeät hänen poskeaan vasten kuin mitä hän oli kuvitellut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31085.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31085.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt heräsi auringon vielä majaillessa vuorien takana pistävään tuijotukseen. Nopeasti hän yritti nousta ylös patjalta, mutta olo ei antanut periksi. Pään sisällä tuntui olevan paljon enemmän tavaraa kuin mitä sinne mahtui, eikä teltan lattia tuntunut kovin vakaalta jalkojen alla. Vatsa muljahteli omaa tahtiaan pojan yrittäessä nousta ylös Volyanan katsellessa vain tyytyväisesti hymyillen pojan puuhia.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31086.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31086.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt ei tiennyt mitä sanoa. Mikä tahansa mitä hänen mieleensä tuli ei riittänyt tähän hetkeen, eikä tuntunut alkuunkaan sopivalta. Hän oli häpäissyt kiertolaisten päällikön tyttären ja nyt tuo häntä päätä pidempi mies seisoi odottavana hänen edessään. Poika tunsi hikipisaroiden kohoavan otsalleen ja valuvan poskia myöten maistuen tuoden mukanaan suolan maun suuhun. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31089.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31090.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31090.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mies nosti kätensä ja Matt sulki silmänsä. Hän oli ansainnut lyönnin jos toisenkin. Poika hätkähti suuresti tuntiessaan päällikön käden kiertyvän oman kätensä ympärille lämpimään puristukseen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Onnea poika!" päällikkö sanoi hymyillen iloisesti kääntyen heti suukottamaan tytärtään ja onnittelemaan tätä loistavasta aviomiehestä. Hänestä pojassa oli sitä jotakin, mitä mieheltä kaivattiin, jotta hänen tyttärensä saisi viedä avioon.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt tuijotti hiljaa parivaljakkoa ymmärtämättä yhtään mitään, mitä nämä sanoivat. Pojan päässä pyörivät vain sanat avioliitto, vaimo ja aviomies. Ei hän ollut missään vaiheessa nähnyt pappia tai muutakaan avioliittoon viittaavaa. Päällikkö kuitenkin napautti poikaa tyytyväisenä selkään pahoitellen aiheuttamaansa häiriötä, mutta tämä kun oli tapana näin hääyönä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31095.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31095.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Volyana kietoutui Mattin ympärille saaden pojan heräämään ajatuksistaan, hämmästellen mikä poikaa vaivasi. Matt ei saanut suustaan kuin yhden sanan</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Naimisissa?" Volyana naurahti iloisesti ihmetellen, että sitäkö toinen mietti. Matt ei voinut ymmärtää, miten tyttö otti tämän niin kevyesti. Iloisesti Volyana kertoi kiertolaisten tavoista, joissa kiertolaisprinsessa valitsi aina itse aviomiehensä houkuttelemalla tämän telttaan kanssaan. Mies suostuu tytön kosintaan sinetöimällä liiton. Viimeinen lause sai tytön posket punehtumaan ja Mattin muistamaan, miksi oli tätä alun perin seurannutkin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31098.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31098.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Volyanan hento vartalo hohkasi lämpöä ohuen yöpaidan lävitse saaden Mattin sydämen jälleen lähtemään omille teilleen. Jos hän kerta oli jo naimisissa, niin miksei nauttia avioliiton iloista. Sitä paitsi Volyanalla oli täydellinen paikka hänen elämässään. Poika ei olisi malttanut odottaa pääsevänsä esittelemään vaimonsa isälleen ja, mikä tärkeintä, äitipuolelleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31104.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31104.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt tarttui päättäväisesti vaimoaan kädestä. Hyvästit oli nyt jätetty ja heillä olisi matkaa edessään. Volyanan äiti oli kovasti ohjeistanut tytärtään, mutta Matt ymmärrettyä asioiden liittyvän kiertolaisten taikauskoon hän oli kiireesti kiskaissut vaimonsa pois. Tällainen ei sopisi hänen vaimolleen. Sitä paitsi häntä houkutteli suuresti nähdä Marien kasvojen ilme hänen esitellessä tälle vaimonsa, joka kuului kiertolaisten kansaan. Ajatuksiinsa uponnut Matt ei kuullut päällikön huutoa perässään, joka sai Volyanan silmät suurenemaan kauhusta, vaan kiirehti eteenpäin tyttöä perässään kiskoen.</span></span><br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
</div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31106.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie tunsi sydämensä hyppäävän ilosta nähdessään Mattin astuvan ovesta sisälle. Kuinka tämä olikaan kaivannut tätä taloon, joka oli ollut niin hiljainen ilman tätä. Hän ei ollut edes kuvitellut Mattin poissaolon vaikuttavan häneen näin suuresti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31109.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31109.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie nousi sydän laulaen onnesta tervehtimään sydämensä valittua, kun ovesta pojan takaa astui esiin nuori kaunis nainen. Aivan liian nuori ja aivan liian kaunis. Marie oli jo melkein vaatimassa selitystä, kun Brian kiirehti iloisesti tervehtimään poikaansa ja tämän mukana tullutta vierasta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt tunsi vatsansa perhosten lepattelevan iloisesti nähdessään Marien leuan jäykistyvän kuin marmoripatsaan, tämän kuullessa Volyanan olevan hänen vaimonsa. Kerrankin hän oli onnistunut loukkaamaan naista, eikä vain aina olemaan tämän loukattavana.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31117.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31117.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sydäntä puristaen Marie kääntyi sanaakaan sanomatta rientäen kasvimaalle repimään rikkaruohoja toivoen edes osan hänen tuskastaan katoavan. Pienien lehtien terävät reunat viilsivät naisen kädet verille tämän kitkiessä niitä käyttäen tarpeettomasti voimaa. Hän ei ollut ikinä saattanut edes villeimmissä kuvitelmissaan ajatella pojan tekevän tällaista. Heillä kahdella oli ollut jotain erityistä, jotain mitä hän ei ollut koskaan ennen löytänyt kenenkään muun kanssa. Marie oli kuvitellut kaiken merkitsevän Mattille jotain, mutta tämä olikin löytänyt jonkun toisen heti astuttuaan kodin ulkopuolelle. Kyyneleet kihosivat naisen kasvoille sekoittuen kasvojen hikipisaroihin. Hän ei jättäisi tätä tähän. Nuo kaksi eivät saisi onnellista elämää yhdessä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31127.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31127.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pienen Jonahin syntymäpäivät toivat lohtua Marien murtuneeseen elämään. Kuin mikään ei olisi riittänyt, Mattin morsio oli paljastunut kiertolaiseksi. Marie olisi halunnut käskeä tytön painua matkoihinsa poikansa syntymäpäiviltä. Hän pelkäsi tämän lietsovan menninkäisiä ja keijuja varastamaan hänen ainokaistaan, joka oli nyt hänen ainoa aarteensa. Jotain pahaa tytöstä vielä seuraisi, kuten kaikille, jotka majoittivat kiertolaisen, sen Marie tunsi luissaan. Heräten ajatuksistaan nainen kumartui Jonah sylissään kakun ääreen ja puhalsi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31128.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31128.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Jonah Park</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31133.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31133.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie nautti täysin sydämin ainokaisensa kasvatuksesta. Kaikesta yrittämisestä huolimatta heitä ei ollut siunattu toisella lapsella, joka teki Jonahista naiselle entistä kalliimman. Nainen ei voinut sietää poikansa kiintymystä Volyanaan. Marie vahti poikaa herkeämättä osaamatta päättää kumpi hänet siihen enemmän ajoi, rakkaus vai pelko siitä, että poika viettäisi aikaa Volyanan kanssa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31139.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31139.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Eilen hän oli itse omakätisesti todistanut, ettei tytöstä ollut kuin tuhlaamaan materiaaleja. Villat menivät täysin hukkaan tytön tehdessä langasta epätasaista ja koppuraista. Marie ei tiennyt inhosiko enemmän lopputulosta vai tyttöä lopputuloksen takana, mutta hänen oli sanottava mielipiteensä. Hiljaa tyttö tuijotti eteensä kääntämättä katsettaan takanaan seisovaan naiseen. Hän ei halunnut kuulla hän ei halunnut nähdä. Nainen repi auki hänen suurimmat pelkonsa saaden silmäluomet painautumaan kiinni kyynelten pakottautuessa ulos, eikä hän kyennyt puolustautumaan. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31140.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31140.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie moitti moittimistaan, hän moitti tytön vanhemmat saamattomiksi kiertolaisiksi, jotka eivät kyenneet edes kunnon vaimoa kasvattamaan ja tytön tumpeloksi, josta ei ikinä olisi Mattille mitään muuta iloa kuin aviovuoteessa. Saatuaan kerrankin sydäntä purettuaan hän ei vain voinut enää pysäyttää. Nainen tiesi menevänsä liian pitkälle, mutta patouma oli nyt auennut ja se oli liian syvä tukittavaksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31144.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31144.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mariella tunsi kasvonsa punehtuvat poskista korviin vihan pulputessa ylitse hänen sietokykynsä. Määrätietoisesti tyttö asteli äitipuolensa eteen, kuin Volyanaa puolustaakseen. Hän ei sietäisi tällaista. Mariella ei ollut mitään oikeutta sanoa yhtäkään noista asioista.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ettäs kehtaat!" Marilla huusi äänisäröillein vihasta, "Volyana ei ole tehnyt mitään sinulle tai lapsellesi! Sinä et itse ole koskenut rukkiin tai kangaspuihin sitten tulosi jälkeen! Volyana sentään yrittää, sinä et edes välitä! Jos Matt ei enää halua sinua, se ei ole Volyanan syy! Ajattelisit edes poikaasi! Mitä teille tapahtuu jos isälle selviäsi kaikki, mitä hänen selkänsä takana puuhastelet." Mariella kiehui vetäisten kasvoilleen häijyimmän hymyn, mitä hän tiesi toivoen Marien todella uskovan hänen kertovan isälleen kaikesta mitä oli epäillyt.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31145.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31145.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marillan sydän repeytyi kahtia tytön nähdessä naisen ilmeen. Hän oli todella osunut oikeaan. Matt oli tuhonnut koko heidän perheensä, jos salaisuus paljastuisi, eivätkä salaisuudet usein säilyneet. Marien silmissä näkyi kyyneliä kasvojen ilmeiden vaihtelevan epäuskosta vihaan. Lopulta nainen katosi ärähtäen ensin itkunsekaisella äänellä, ettei Marilla tiennyt mistään mitään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31146.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31146.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Volyana oli hiipinyt hiljaa kesken naisten keskustelun vetäytyen omaan huoneeseensa sydän Marien sanoista riekaleina. Hän ei koskaan ollut ymmärtänyt ihmisten inhoa kiertolaisia kohtaan, eikä hän ymmärtänyt nytkään. Elämä oli epäreilua. Hän osasi monta asiaa muutakin kuin vain tyydyttää miehensä aviovuoteessa. Kyyneleet vierivät pitkin tytön poskia tämän miettiessä vanhempiaan ja perhettään, jotka olivat jo varmasti jatkaneet matkaa eteenpäin. Hän ei ikinä ennen ollut tuntenut itseään näin yksinäiseksi. Sydäntä kivisti ikävän puristaessa sitä kasaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31147.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31147.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt oli kuullut kaiken tapahtuneen Marillalta. Vaikka Marillan kasvoilta paistoi tytöllä olevan vielä asiaa, poika oli käännähtänyt kiireesti ympäri päästäkseen vaimonsa luo. Hiljaa hän istahti vaimonsa viereen uskaltamatta koskea tähän. Matt pelkäsi suuresti rikkovansa lohduttomasti nyyhkyttävän tytön vielä pahemmin. Poika ei osannut kuin kysyä kuinka tyttö voi. Ensin poika ei saanut selvää vastauksesta tytön mumistessa äänen värähdellen nyyhkäysten välissä. Lopulta hän ymmärsi tytön sanovan olevansa huono vaimo, hän kun ei osannut mitään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31152.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31152.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt vetäisi tytön syliinsä painaen kasvonsa tämän hiusten seassa olevaan niskaan. "Älä ikinä enää sano tuollaista!" Matt sanoi hellästi, mutta jämäkästi. Hän ei halunnut ketään muuta vaimokseen, kuin Volyanan. Hän vähän välitti tytön menneisyydestä. Tytön vapaasieluisuus oli juuri se, mihin hän oli viimepäivinä rakastunut. Volyana oli kaikki mistä hän välitti ja mitä hän halusi elämältään. Marie oli vain menneisyyden haamu. Arpi hänen sydämessään, mutta Volyana oli hänen elämänsä valo ja tulevaisuus.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31160.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31160.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie oli odottanut koko illan Brianin ilmestymistä heidän makuuhuoneeseensa sängyllä hiljaa maaten. Häntä hävetti suuresti päivällä tapahtunut välikohtaus. Hän ei kuitenkaan ollut valmis luovuttamaan. Hiljaa hän oli asetellut ajatuksiaan oikeaan järjestykseen, suunnitellen käyttävänsä yhden viimeisistä oljenkorsistaan tytön kadottamiseksi. Brian asettui naisen viereen suukottaen tämän kättä tervehdykseksi, samalla tiedustellen, mikä hänen kauniin vaimonsa ilmeen veti niin synkäksi. Huolehtiminen ei sopinut tälle hänestä ollenkaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31162.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31162.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie kertoi kuinka häntä vaivasi siveettömyys tässä talossa ja kuinka hän pelkäsi todella oman sielunsa takia. Mattia ja Volyanaa ei ollut varmasti vihitty kunnolla ja silti nämä viettivät aviollista elämää heidän kattonsa alla. Mariesta Volyana saattaisi vetää heidät kaikki mukaan, joten Brianin olisi tehtävä asialle jotain. Marien ehdotus oli lähettää tyttö sinne, mistä tämä oli tullutkin. Kiertolainen ei sopinut kenenkään kristityn vaimoksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian veti vaimonsa hellästi syliinsä hymyillen tälle tietävästi.<br />
"Älä huoli kultaseni! Minä olen tehnyt hieman järjestelyitä huomiseksi."</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31166.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31166.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Volyana hiipi Mattin nukahdettua Marilla luo toivoen tytön olevan vielä hereillä. Valon säde, joka kantautui pitkälle Parkien pimeissä seinissä, välkähteli Marillan, Catherinen ja Mattin huoneen oven alta saaden tytön kiihdyttämään askeliaan toivon herätessä sydämessä. Marilla istui sängyllä leikkien Jonahin kanssa ja katsahti ovesta sisään tulleeseen tyttöön kuin kysyen, etteikö tämäkään saa unta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31168.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31168.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Volyana pyysi Marillaa auttamaan häntä. Tyttö oli yrittänyt pitkään asetella hiuksiaan, kuten oli muiden talonomistajien nähnyt niitä pitävän, mutta ei ollut vain osannut. Hän ei enää halunnut näyttää kiertolaiselta, vaan talonomistajan vaimolta, joka hän nyt oli. Marilla hymyili iloisesti sanoen samalla auttavansa mielellään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31171.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31171.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaa Volyana tuijotti pienestä peilistä heijastuvaa kuvaansa ihmeissään tuntematta kuvajaistaan, joka tuijotti takaisin. Nyt hän kuitenkin sopeutuisi joukkoon. Marilla oli antanut hänelle toisen hameistaan, ihaillen samalla sitä, kuinka hyvin hame sopi hänen kälylleen. Samalla hän oli lausunut nuo sanat, joita tyttö niin kovasti kaipasi, Volynaa ei olisi enää tunnistanut kiertolaiseksi.</span></span><br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
</div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31175.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31175.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31176.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31176.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31177.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31177.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brianin suunnitelma ei ollut sama kuin Marien. Hiljaisuudessa hän oli sopinut luostarin kappelissa vietettävistä häistä pienen todistajajoukon läsnä ollessa. Volyenan ja Mattin suhteesta ei ollut haittaa heidän maineelleen, sillä kaikki luulivat näiden olleen jo naimisissa parin tultua kotiin. Veli Petruska oli suostunut ilomielin vihkimään nuoret avioliiton turvalliseen satamaan. Todistamassa nuorten lupautumista toisilleen ei ollut Sisar Marian ja Veli Petruskan lisäksi kuin Brian ja Marilla, sekä Marillan kihlattu Henry Stone isänsä kanssa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31180.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31180.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31182.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31182.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31185.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31185.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">He eivät muuta tarvinneetkaan. Eivät suurta joukkoa todistamaan onneaan, vaan heille riitti, kun he itse tiesivät. Tämä oli heidän maailmansa ja heidän tulevaisuutensa. Ei kenenkään muun. Vain sillä oli merkitystä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31192.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31192.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Samana päivänä Marilla lähti Stoneille. Tyttö oli saanut tarpeekseen salaisuuksista, joita talo piti sisällään. Hän pelkäsi suuresti lipsauttavansa isälleen tai Volyanalle Mattin ja tämän äitipuolen todellisen suhteen. Tyttö ei enää halunnut pelätä jokaista sanaa ja liikettään, vaan tarttui Henryn tarjoukseen omasta huoneesta Stonejen ullakolla. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31195.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31195.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt piti tuoretta vaimoaan tiukasti sylissään kuiskutellen tämän korvaan, mitä Marillan jättämään tyhjään sänkyyn voisi hankkia, saaden tytön punastumaan pojan puheista. Hetki olisi ollut täydellinen, ellei Volyana olisi tuntenut joka hetki Marien vihaisen katseen selässään. Hän todella pelkäsi naista.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31199.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31199.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31200.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31200.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry tarttui morsiantaan vyötäisiltä nostaen tämän kuorman päälle istumaan. Marilla ei tiennyt itkeäkö vai nauraako. Hän oli onnellisempi kuin koskaan, mutta silti häntä suretti suuresti jättää pieni Caroline taakseen. Silti hän ei voinut olla ajattelematta, kuinka hän tästä lähtien näkisi Henryn joka päivä ja kuten poika oli huomauttanut, Caroline kävi lähes päivittäin Stoneilla Albertia katsomassa. Talvella hänestä tulisi Henryn vaimo ja hän saisi pojan kokonaan itselleen. </span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31206.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31206.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt jähmettyi paikoilleen näystä, jota hän ei ollut enää koskaan kuvitellut näkevänsä. Hetki sitten hän oli ollut Volyanan pauloissa ja nyt siinä hänen ensirakkautensa makasi veden hellittävänä. Matt ravisti päätään ihmetellessään, miksei Marie ollut lukinnut ovea</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31207.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31207.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt kääntyi ympäri lähteäkseen, kun hän kuuli veden loiskuvan Marien noustessa kylvystä. Naisen ääni sai pojan jalat jämähtämään paikoilleen. Hän ei kyennyt liikkumaan. Ilma tuntui tiivistyvän hänen ympärillään kutitellen hänen ihoaan hellästi. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31209.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31209.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Poika tunsi Marien käden olkapäällään vaatien poikaa kääntymään ympäri. Hiljaa Marie silitteli pojan poskea, tuntien suurta nautintoa saaden tämän jakamattoman huomion jälleen itselleen. Hän todella tarvitsi tätä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matt, minä rakastan sinua! Annatko minulle anteeksi?" Nainen kuiskasi saamatta vastausta hänen edessään seisovalta pojalta. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/?action=view&current=Osa31210.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2031/Osa31210.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tiedäthän, että Jonah on sinun?" Nainen kuiskasi tuntien sanojensa vaikutuksen värisyttävän pojan kehoa kauttaaltaan. Marie painautui vasten Mattin nuorta kehoa kiehtoen kätensä tämän ympärille. Hellästi nainen painoi huulensa vasten pojan huulia tuntien tämän värisevän hänen kosketuksensa alla. Tätä Marie oli kaivannut koko elämänsä, nainen ei vain ollut ymmärtänyt sitä aikaisemmin. Matt oli hänen sielunkumppaninsa. Se ainoa oikea, joka oli hänelle varta vasten luotu.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matt!" itkun sekainen parahdus kiiri pitkin Parkien yläkerran aulan seiniä saaden pojan kääntämään hätääntyneet kasvonsa oven raossa seisovaan hahmoon.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Siinäpä vähän talonpoikien arjen haasteita ;) !<br />
Talo sai kesken osan hieman uutta ilmettä itselleen, mutta se ei onneksi näy kuvissa.<br />
Parin viikon päästä toinen osa talonpoikien elämästä,<br />
mutta saa nähdä saanko aikaiseksi itsenäisyyspäivänä tuota Mesisen syttäriextraa...<br />
<br />
Nyt palaan takaisin tutkimaan kuntien tiliotteita, ette voi edes kuvitella,<br />
miten kommentit piritstäisivät päivää niiden keskellä ;) !<br />
<br />
Mesinen kiittää lukemisesta, toivoo että viihdyitte ja kumartaa...</span></i></span></span></span><br />
</div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-92151948434180567932012-11-16T13:46:00.000+02:002013-03-06T13:47:15.362+02:0030. Osa: Rowley<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30000_zps747c4fe9.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30000_zps747c4fe9.png" /></a><br />
66 kuvaa</span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Rowleylla: </b>Perheen vanhin tytär löysi Pinewoodin torilta elämänsä rakkauden, Thomas Lewisin. Pari kihlautui Johnin lopulta kyettyä luovuttamaan tyttärensä jollekin muulle kuin itselleen. John puhui kovaäänisesti salapoltosta paikallisessa tavernassa välittämättä ystävänsä hyssyttelystä. Perheen kuopuksen Dalian syntymäpäiväjuhlat keskeytyivät rautaiseen ja päättäväiseen koputukseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30001_zps2ead09b8.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30001_zps2ead09b8.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"John Rowley!" vartijan ääni kumisi pitkin kauppiaiden pimeää etupihaa. "Teidät on ilmiannettu salapoltosta ja meillä on kuninkaallisen rykmentin johtajan lupa suorittaa kotietsintä taloonne!" mies jatkoi ääni jylisten katse tiukasti naulittuna ovenraossa seisovaan Johniin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30004_zpsc8c33877.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30004_zpsc8c33877.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">John ei saattanut uskoa korviaan. Kuka hänet olisi ilmiantanut? Hän luotti jokaiseen, jolle asiasta oli kertonut, vaikkakin Johnin edessä seisova mies horjutti hänen luottamustaan ystäviinsä. John lähetti ylös hiljaisen toiveen siitä, ettei mitään ollut jäänyt esille ja että salaoven kahva olisi hyvin kätketty, hän antoi viha kurkkua kuristaen lainvartijoille luvan käydä kotiinsa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei minulla ole mitään salattavaa ja sinun luulisi tietävän sen!" John murahti tuijottaen samalla vartijaa niin pistävästi kuin saattoi. Mies oli yksi hänen parhaista asiakkaistaan. John ei saattanut ymmärtää, miksi tämä kävisi hänen kimppuunsa ja vielä tällaisella voimalla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30008_zps33a47046.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30008_zps33a47046.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vihaisena John katseli, kun miehet penkoivat talon jokaisen tyynyn, rotankolon ja kirjahyllyn sotkien kaikki paikat, joihin he vain epäilevänsilmänsä laskivat. Ryminä oli pelästyttänyt koko perheen. Kukaan ei saattanut uskoa syytöksiä todeksi. John saattoi vain toivoa, etteivät miehet osuisi kasvitiedon kirjan kohdalle, joka kätki sisälleen salaisenkahvan, jolla ovi hänen esi-isiensä rakennuttamaan salaiseen huoneeseen aukeni. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30009_zps23a47955.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30009_zps23a47955.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Uskotko jo, ettet löydä täältä mitään Fairchild!" John ärähti vieressään seisovalle miehelle tämän kannustaessa miehiä etsimään aina vain paremmin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Rowley, minä teen vain työtäni." Mies tuhahti välittämättä edes katsoa Johnia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Voit olla varma, ettei sinulla ole enää tämän jälkeen asiaa puotiini!" John sähisi hampaidensa välistä toivoen miehen ymmärtävän hänen tarkoittavan kaikkia bisnestoimiaan, eikä vain kukkakauppaa. "Häpäiset koko perheeni alhaisella käytökselläsi! Tänään on minun tyttöni syntymäpäivä!" John puhisi kuin hyökkäystä suunnitteleva villikarju.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30010_zpsd843e140.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30010_zpsd843e140.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tuskin pontikkapannu siellä kattilassa on!" Stella murahti tuijottaen edessään seisovaa miestä. Nainen ei ollut koskaan edes tiennyt kykenevänsä olemaan näin vihainen, mutta hänen kauniin rakkaan keittiönsä penkominen läpikotaisin oli liian henkilökohtaista. Penkominen itsessään oli jo liikaa, mutta sotku, joka miesten jälkeen jäi, sai hänen vihansa kuplimaan yli äyräiden. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30011_zps6c76e8f0.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30011_zps6c76e8f0.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mies kääntyi selittämään kuinka hän teki vain työtään ja ohjeena oli tutkia kaikki paikat. Ruokakomerossa oli moniakin piiloja, joihin viinaa voisi kätkeä, jos vain halusi. Stella ei saattanut kuunnella tyynenä kuinka hänen miehensä kunniaa loukattiin. John ei ikinä sekaantuisi mihinkään laittomaan. Heidän perheensä piti kukkakauppaa, jossa hän sai itse myydä leivoksiaan. Heillä ei todellakaan ollut piilopulloja tiskin alla. He olivat kukkakauppiaita!</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30012_zpsc6ec2cb3.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30012_zpsc6ec2cb3.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30013_zps3f1210e9.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30013_zps3f1210e9.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Miehen vain jatkaessaan väitöksiään Stella teki jotain, mitä ei ikinä olisi uskonut tekevänsä. Vesilasi hänen kädessään tuntui syyhyävän ja käsi lähti kuin itsestään liikkeelle viskaten juomat pahaonnisen lainpalvelijan kasvoille.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Siinä on teille meidän perheen ihan omaa kirkasta!" Stella murahti tuntien tyytyväisyyden leviävän kehoonsa hyökyaallon tavoin. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30016_zps4065f099.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30016_zps4065f099.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Miehen ilmeet ailahtelivat järkytyksestä vihaan saaden Stellan hymyilemään vahingoniloisesti. Kiukuissaan mies käänsi selkänsä mutisten jotain hullusta naisesta, pyyhkien samalla kasvoiltaan valuvaa vettä hihaansa, jättäen kiukusta tärisevän Stellan taaksensa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30023_zps1a19f323.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30023_zps1a19f323.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tämä ei ole tässä Rowley!" Komentaja Fairchild ärisi kotietsinnän epäonnistuttua täysin. "Voit olla varma, että pidämme sinua silmällä! Yksikin väärä liike niin päädyt torille jalkapuihin!" Mies jatkoi osoitellen vihaisesti sormellaan Johnia, joka miltei hytkyi tyytyväisyyttään toisen epäonnistumiselle. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30024_zps92dec18a.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30024_zps92dec18a.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oven pamahdettua kiinni Stella riensi kiireesti miehensä syliin tarraten kiinni kovempaa kuin pitkiin aikoihin. Hellästi John silitteli vaimonsa hiuksia yrittäen saada tärisevän naisen rauhoittumaan, tuntien samalla tämän kyynelten kastelevan paidan läpi olkapään. Syyllisyys kuristi miehen kurkkua saaden hengityksen värisemään. Ei hän tahallaan halunnut aiheuttaa perheelleen tuskaa, mutta ei hän voinut pettää esi-isiään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30029_zps3646c831.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30029_zps3646c831.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dorrit löysi pienen siskonsa, jonka syntymäpäivän vartijat olivat häpeilemättä pilanneet, nyyhkimästä uudelta sängyltään. Dalia käänsi itkusta punehtuneet kasvonsa pois isosiskon tiedustellessa tytön vointia. Tyttö ei selvästikään halunnut puhua. Dorrit ei kuitenkaan saattanut jättää siskoaan yksin, vaan istuutui tämän viereen sängyn reunalle vetäen pienen nyyhkyttävän tytön kainaloonsa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30030_zpsf7886382.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30030_zpsf7886382.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Vartijat lähtivät jo." Dorrit mutisi suukottaen pikkusiskoaan tämän pehmeisiin hiuksiin. "Kaikki on kunnossa ja isä on kotona. Mitään ei löytynyt." Tyttö jatkoi tuntien pienen sisarensa tärisevän kainalossaan tämän puhaltaessa keuhkonsa tyhjäksi helpotuksesta. Pienet kasvot nousivat Dorritin puoleen hymyillen helpottuneesti, saaden tytön sydämen sykkimään lämpimästi onnesta saada pitää tätä pientä olentoa sylissään.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30034_zpscd53fcdd.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30034_zpscd53fcdd.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30035_zps3ccbccec.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30035_zps3ccbccec.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Päivät jatkuivat Johnin täyttäessä tyhjentyneitä hyllyjä Darrenin samalla harjoitellessa kukkien sidonta taitojaan, jotka vielä eivät häikäisseet ketään. Kimput jäivät usein liian löysiksi ja hajosivat heti niihin koskettaessa. John pyrki kuitenkin rohkaisemaan poikaansa kertoen omista ensimmäisistä kyhäelmistään, joille ukki oli aikoinaan nauranut. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30037_zps620054a8.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30037_zps620054a8.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Daniella istui siskonsa vieressä yrittäen opetella neulomisen saloja. Dorritilla oli jo hieno kokoelma kapioita avioelämää varten, mutta Daniella oli vasta aloittanut. Stella kuunteli hymyillen keittiöstä, kuinka äänet sohvalla nousivat välillä huutamisen tasolle Daniellan osoittauduttua uppiniskaiseksi opetettavaksi. Hän muisti itse vielä kuinka oli aikoinaan tapellut oman siskonsa kanssa aivan samoista asioista. Siskon opettaminen oli ollut kamalinta mitä hän tiesi, mutta nyt nuo muistot heidän yhteisistä hetkistä lämmittivät sydänalaa. Joskus hänen omat tyttärensä osaisivat arvostaa toistensa olemassa oloa ja arvostaa näitä yhdessä vietettyjä hetkiä, mutta eivät vielä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30038_zps3321aefc.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30038_zps3321aefc.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Daniella heitti kutimensa lattialle astellen vihaisesti kasvimaalle, jolla hän pärjäsi paremmin kuin Dorrit. Tytön päivät venyivät pitkiksi tämän auttaessa Petersoneilla puodin hoidossa pientä rahallista korvausta vastaan, eikä väsyneellä tytöllä riittänyt malttia siskonsa ohjeiden kuunteluun. Hän ei tarvinnut elämässään hienoja taitoja, kuten Dorrit, jonka tuleva aviomies oli miltei aatelinen. Hänellä olisi muutakin tekemistä.<br />
<br />
Daniellasta tulisi vihannes- ja kalakauppiaan rouva, joten hän ei jaksanut ymmärtää, mihin tarvitsisi neulomisen taitoa. Eihän äitikään koskaan ehtinyt neulomaan kotitöiltään. Hänen elämänsä olisi kasvimaalla touhuamista, eikä se haitannut tyttöä yhtään. Hän oli kauppiaan tytär ja hänestä tulisi vielä kauppiaan vaimo. Puna nousi tytön kasvoille sydämen tihentäessä lyöntejään, tämän ajatellessa tulevaa aviomiestään. Daniellaa onnellisempaa tyttöä ei ollut olemassa. </span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30040_zpsc26331eb.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30040_zpsc26331eb.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Auringon vielä piilotellessa Pinewoodin vuorien takana punertaen koko taivaan John asteli ulos kääntämään puodin kyltin avoinna puolen esiin. Ilmassa oli kirpeä syksyn tuoksu, jota mies veti sisäänsä nauttien sen tuomasta virkistyksestä vielä väsyneissä ajatuksissa. Tästä tulisi hyvä päivä, sen saattoi haistaa ilmasta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30041_zps0093af72.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30041_zps0093af72.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">John ohjeisti vielä kiireisesti Darrenia, joka saisi tänään kunnian hoitaa asiakkaille puhumisen miehen itsensä hoitaessa kassaa pitkästä aikaa. Darren tunsi polviensa tärisevän ja vatsan pohjan kutiavan jännityksestä. Hän pelkäsi kovasti pettävänsä isänsä luottamuksen tässäkin. Kukkakimppujen sidonta ei vain ottanut onnistuakseen ja syyllisyys siitä kalvoi hänen sisintään, sanoi isä sitten mitä tahansa häntä lohduttaakseen. Poika pelkäsi tosissaan, ettei hänestä olisi ikinä kukkakauppiaaksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30042_zps0184171a.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30042_zps0184171a.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30045_zpse1f16c85.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30045_zpse1f16c85.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isänsä rohkaisevan katseen alla Darren uskaltautui koettamaan myyntitaitojaan asiakkaisiin asiakkaiden jälkeen. Hiljalleen poika huomasi, etteivät asiakkaat välittäneet siitä osasiko hän sitoa kukkia vai ei, vaan pitivät ystävällisestä palvelusta, jota hän tarjosi heille henkilökohtaisesti. Monet kertoivat mielellään omasta elämästään ja perheestään nauttien siitä, että joku vain kuunteli. Kuin vastalahjaksi kuuntelusta useimmat ostivat jotain kotiin vietävää, saaden pojan itsetunnon hiljaa kohoamaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30047_zpsea2749e2.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30047_zpsea2749e2.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Talo oli hiljentynyt jokaisen vetäydyttyä sänkyihinsä nukkumaan raskaan päivän jälkeen. John vain ei saanut unta. Kaikki pyöri mielessä antamatta hänelle hetkenkään rauhaa. Vain yömyssy voisi rauhoittaa hänen ajatuksiaan, mutta ratsian jälkeen hän oli pitänyt huolen, ettei asuin tiloissa olisi mitään löydettävää.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30050_zps7427ca4f.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30050_zps7427ca4f.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaa John hiipi kirjahyllylle kuunnellen samalla huoneista kantautuvia unisia ääniä. Tietäen mitä etsi, hän nosti kätensä kasvitiedon kirjalle ja vetäisi tuntien pienen tutun nytkähdyksen kädessään. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30054_zps54e140cc.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30054_zps54e140cc.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30057_zpsa5934e2f.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30057_zpsa5934e2f.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tietäen mitä halusi, John käveli kohti salahuoneen takaosaa. Kaataen parhaimpiinsa kuuluvaa brandya tuopin pohjalle Johnin ajatukset lipuivat väkisinkin takaisin Darreniin. Mitä hänen pitäisi tehdä? Huoneen seinistä huokui historia Johnin miettiessä kaikkia niitä sukupolvia, jotka olivat häntä ennen täällä toimineet. Ennen Glassgown valtaannousua kaikilla oli ollut mahdollisuus kokeilla onneaan viinanpoltossa. Nyt se oli vain harvain huvia kuninkaan jakaessa lailliset oikeudet viinanmyyntiin vain muutamalle ystävälleen. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30058_zps24aeb0c7.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30058_zps24aeb0c7.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Rowleyt olivat olleet tunnettuja laadukkaista juomistaan, mutta Johnin ukki oli kieltäytynyt maksamasta kuninkaalle lisämaksuja ja jäänyt ilman lupaa. Mies saattoi vain toivoa, että Darren jatkaisi heidän sukunsa perinnettä laittomuudesta huolimatta. Silti pojan järkyttynyt reaktio edes syytteistä salapoltosta Johnia kohtaa kaihersi miehen mielessä. Hän saattoi vain toivoa pojan ymmärtävän.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30061_zps6405dd00.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30061_zps6405dd00.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Stella katseli hailakkaan värisiä paprikoita pettyneenä itseensä. Kyllähän näistä sopan keittäisi, mutta makua niissä ei ollut. Satoa oli muutenkin vähän tänä vuonna, eikä kuninkaan nostamat verot auttanut yhtään asiaa. Kaikki, niin hyvät kuin huonot vihannekset, tulivat tarpeeseen. Stella katsahti siniselle syystaivaalle. Aurinko oli kohonnut jo korkealle ja sai naisen pelästymään myöhästyvänsä. Tänään ei ollut aikaa harmitella jokaista hailakan väristä vihannesta kasvimaalla, vaan hänen pitäisi hakea Dorrit mukaansa heti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30068_zpsce70650b.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30068_zpsce70650b.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dorrit katseli hämmästellen pienten talojen ympäröimää aukiota, jolle hänen oma elämänsä pian asettuisi. Hän oli kuvitellut Thomasin talon suuremmaksi, olihan tämä hänen vanhempiaan paremmassa asemassa. Silti hän saattoi kuvitella itsensä hakemaan kaivolle vettä iloisena perheenemäntänä, kunhan vain Thomas olisi hänen rinnallaan. Iso talo ja turvattu elämä ei silti olisi ollut pahitteeksi. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30070_zps231901a9.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30070_zps231901a9.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30072_zps924033e1.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30072_zps924033e1.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Thomas tervehti anoppiaan ja morsiantaan omalla hurmaavalla tavallaan. Dorrit tunsi polviensa tärisevän hameenhelman alla tuntiessaan pojan huulten kosketuksen kädellään. Miten hän olikaan kiitollinen maahan asti ylettyvästä hameesta, joka peitti polvet näkyvistä. Innoissaan Thomas tarttui Dorritin käteen malttamattomana, että saisi esitellä sydämensä valitun omalle äidilleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30076_zpsb28d4804.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30076_zpsb28d4804.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Dorrit Rowley! Olen kuullut sinusta niin paljon! Tervetuloa! Olen Kendra, jos Thomas ei ole muistanut mainita" Punahiuksinen nainen kumartui suukottamaan jännityksestä tärisevää tyttöä, Thomasin tuupattua innokkaana tämän tulevan anoppinsa eteen. "Käykää pöytään!" Kendra sanoi hymyillen hurmaavasti osoittaen samalla keittiön suuntaan kädellään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30077_zps1c12e386.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30077_zps1c12e386.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oli puheen aihe mikä tahansa, se tuntui aina vievän Kendraan ja tämän ylhäisiin sukulaisiin. Stella ei saattanut kuin huokaista helpotuksesta, ettei hän ollut muuttamassa tämän naisen kanssa saman katon alle. Silti huoli Dorritin sopeutumisesta kaihersi hänen sydäntään. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30078_zps0e45d246.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30078_zps0e45d246.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dorrit ei kuitenkaan tuntunut huomaavan kuin pöydän toisessa päässä istuvan Thomaksen. Pari ei puuttunut Kendran puheisiin, vaikka tämä tuntui jo päättävän hääpäivästä, menusta, nukkumajärjestelyistä, jopa lastenlasten nimistä aivan yksinään, kuin ne asiat olisivat olleet vain hänen päätettävissään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30080_zps0be43aca.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30080_zps0be43aca.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta, kun Kendra arvosteli Stellan ja Dorritin pukeutumisen perusteella näiden tyylitajua ja mahdollisuuksia hankkia Lewisin suvun arvon mukaista morsiuspukua, Stella tunsi velvollisuudekseen puuttua keskusteluun. Hän ärähti kyllä hoitavansa tyttärensä ja tämän pukeutumisen, saaden Kendran ilmeen happamoitumaan hetkessä. Dorrit yritti korjata naisten välisiä jännitteitä kertomalla hunnusta, jonka nypläyksen hän oli aloittanut jo aikoja sitten, mutta mikään ei tuntunut enää auttavan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30083_zps7024c885.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30083_zps7024c885.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Thomas kuunteli kauhuissaan pikarinsa takaa naisten riitelemistä. Hänestä Dorrit oli aina pukeutunut sievästi, vaikka äiti näytti olevan toista mieltä. Ehkä Dorritin vaatteilla ei mennä vierailulle kartanoon, mutta oliko sillä muuten väliä? Hän ehtisi kyllä hankkia morsiamelleen vaatteita, kunhan saisi itselleen ensin ritarin arvon ja heille kunnon asunnon paremmalta alueelta. Kuunnellen vielä hetken äitinsä ja tulevan anoppinsa välistä keskustelua, Thomas laski pikarin todeten tämän nyt riittävän hänen korvilleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Dorrit, minä esittelen sinulle loputkin talosta!" </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30086_zps3f8ae5de.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30086_zps3f8ae5de.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dorrit katseli pientä makuuhuonetta edessään lumoutuneena. Se olisi joskus heidän makuuhuoneensa. Hänen ja Thomaksen. Pojan läsnäolo hänen takanaan tuntui voimakkaana tytön ympärillä saaden hänen vartalonsa kihelmöimään kuin vaatien tämän kosketusta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30089_zpsb5474171.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30089_zpsb5474171.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kuin lukien Dorritin ajatukset poika veti tämän lähelleen, vain katsellakseen tarkemmin sydämensä valitun kasvoja. He olivat pitkään olleet erossa ja seuraavaksi he näkisivät vasta hääpäivänä. Pojan villainen tunika tuntui pehmeältä ja lämpimältä tytön käsien alla.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tämä on joskus meidän huoneemme Dorrit!" Thomas sanoi silmät loistaen kärsimättömyyttä saada olla Dorritin lähellä, nähdä tytön rakkaat kasvot viimeisenä ennen nukahtamista ja ensimmäisenä kun aamulla herätessä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30090_zps9afd7613.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30090_zps9afd7613.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dorrit ei voinut vastustaa kiusausta vaan painautui koko ruumiillaan poikaa vasten, painaen samalla ujosti huulensa pojan huulille. Koko keho tuntui säkenöivän Thomasin vastatessa suudelmaan ja kiertäessä kätensä tytön hennon vartalon ympärille nauttien tämän pehmeydestä ja kosketuksesta. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30093_zps4223781c.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30093_zps4223781c.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hento rykäisy sai Dorritin pomppaamaan irti Thomasin syleilystä. Nolona hän katseli äitiään, joka selvästi pidätteli naurua tyttärensä reaktiosta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Eiköhän meidän ole aina lähteä Dorrit! On vielä paljon tehtävää." Stella totesi hymyillen tietäväisen näköisenä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30095_zps5cbc3598.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30095_zps5cbc3598.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Stella katseli kaunista tytärtään, joka oli jossain vaiheessa ehtinyt kasvaa niin isoksi. Hän ei tiennyt milloin aika oli kulunut, sillä tuntui kuin tyttö olisi vasta hetken ollut hänen elämässään. Nyt tämä oli onnellisen rakastunut poikaan, joka oli aivan yhtä rakastunut tähän ja vaikka kuinka Stella tyttärensä puolesta oli onnellinen, sai se silti hänet haikeaksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30097_zpsa907f0ca.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30097_zpsa907f0ca.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Stella pysähtyi vetäen ihmettelevän tyttären syleilyynsä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Äiti en minä ole katoamassa mihinkään!" Dorrit sanoi lohduttaakseen tätä. "Sitä paitsi saathan sinä vastineeksi lapsenlapsia," tyttö hymyili, mikä sai Stellan haikean ilmeen muuttumaan moittivan kysyväksi. "Ei nyt vielä!" Dorrit nauroi äidilleen kasvot punaisena äidin häpeämättömistä ajatuksista.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30100_zps22bd622b.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30100_zps22bd622b.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Stella saanen esitellä Sophie Grönroot." John nauroi selvästi tyytyväisenä onnistuttuaan yllättämään vaimonsa. Sophie oli kuuluisa muotokuvamaalari, joka maalasi muotokuvia kaikille, jotka vain maksoivat, ei pelkästään aatelisille. John komensi Stellan vaihtamaan kalliit juhlavaatteensa päälle, joita nainen kiitettävästi säilytti kaapissa peläten niiden kuluvan jo pelkästä katseesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30102_zpsd6727652.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30102_zpsd6727652.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30103_zps127b5984.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30103_zps127b5984.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">John kaappasi Stellan kainaloonsa naisen yritettyä istua vakavana kuvassa, saaden tämän nauramaan onnellisena.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Emme me ole noin vakavia ihmisiä, Stella!" mies sanoi, kuin loukkaantuneena naisen asiallisuudesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30106_zpsfc6220c2.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30106_zpsfc6220c2.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">John oli sopinut, että Sophie maalaisi vain pikaisen luonnostelman tänään ja tekisi loput kotonaan. John osoittautui toivottomaksi malliksi kiusoitellen, suukotellen ja kutitellen koko ajan vaimoaan kuin nuori pojan veijari. Monesti Sophie sai käskeä parin pysymään paikoillaan, mutta hetken päästä John tuntui aina unohtavan.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30107_zpsca995170.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30107_zpsca995170.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30109_zpsaa6e7b57.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30109_zpsaa6e7b57.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Veli Petruska oli saapunut yllättäen kylään ja ilmoittanut asiansa olevan tärkeätä perijän kannalta. Stella oli pikaisesti kyhännyt miehille aterian laittaen veli Petruskalle hieman enemmän ruokaa kuin muille. Naisesta mies näytti aivan liian nälkiintyneelle. Oli tämä sitten antanut köyhyyslupauksen tai ei, häneltä ei vieraat lähteneet nälkäisenä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30110_zps21d8383f.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30110_zps21d8383f.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Petruska tarjosi Darrenille paikkaa Pinewoodin yliopistosta, jota säesti Stellan keittiössä lattialle tiputtaman kuparikattilan kolina. John ei voinut ymmärtää. Yliopistosta ei auennut paikkoja kauppiaalle noin vain, mutta Petruska sanoi järjestäneensä muutaman stipendin, joita nyt Rowleyllekin tarjosi. Sillä ei tietenkään saa samanlaisia oloja, kuin aateliset, mutta se tarjosi mahdollisuuden käydä luennoilla, joilta tuleva kauppias voisi helpostikin poimia mukaansa tarvittavia elämänohjeita. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30113_zps15c74122.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30113_zps15c74122.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Darren ei saanut sanaa suustaan. Hän oli aina unelmoinut pääsevänsä opiskelemaan, muttei koskaan uskonut sen olevan mahdollista rahan takia. Tietenkin hän lähtisi, jos se kerta olisi mahdollista! Johnin ei päässyt pojalleen osoitetussa kysymyksessä edes loppuun asti tämän huutaessa hengästyneenä "kyllä!" </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30115_zpse619cd0a.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30115_zpse619cd0a.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kättä päälle ja asia oli selvä. Darren lähtisi heti talven saavuttua yliopistoon yhteiskyydityksellä toisten stipendin saajien kanssa. John ei malttanut olla kysymättä kenelle muulle veli Petruska tarjoaisi stipendiä? Munkki kertoi olevansa matkalla seuraavaksi Petersoneille mahdollisuutta tarjoamaan, joka sai Daniellan kiinnittämään huomionsa huoneesta poistuviin miehiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30117_zpsb06ad66f.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30117_zpsb06ad66f.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Daniella puhetulva oli katkeamaton tytön kertoessa Matiaksen ylipistoon menemisestä äidilleen. Daniella oli muutenkin niin onnellinen sormuksesta, joka hänen sormessaan kimalteli, Matiaksen lupauksena hänelle ja nyt Matias pääsisi yliopistoon.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matiasta eivät ylipistot auta", Dalia tuhahti kirjansa takaa närkästyneenä sisarensa rehentelystä, "Osaako se edes lukea?" tyttö irvisti isosiskolleen, joka tuijotti nyt häntä kuin haluaisi kopauttaa pikkusiskoaan lusikalla mehukkaasti päähän.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30118_zpsb437863d.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30118_zpsb437863d.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dorrit kutoi kiireissään kangasta yläkerrassa kuunnellen alakerrasta kantautuvaa keskustelua, naureskellen itsekseen Dalian näsäviisaille kommenteille. Hän oli itsekin huomannut, ettei Matias aivan ollut terävin kynä penaalissa, mutta Daniella tuntui olevan onnellinen ja yhtä rakastunut kuin hän itse Thomakseen. Mitä muuta hän voisi sisarelleen toivoa, kuin että tämä olisi onnellinen miehensä rinnalla? </span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30120_zps61760ab0.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30120_zps61760ab0.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Enkö minä nyt vähän näytä liian onnelliselta?" Stella sanoi katsellen kauhuissaan kuvaansa, jonka John oli ehtinyt jo ripustaa kunniapaikalle sohvan taakse. Nauraen John kiersi kätensä vaimonsa vyötärön ympäri kehuen kuinka aidolta ja itseltään Stella kuvassa näytti. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30121_zpsa55811bd.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30121_zpsa55811bd.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei sinulle sovi vakava ilme. Sinun huulet eivät ikinä ole mutrussa," John mutisi vetäessään vaimonsa hymyyn taipuneet huulet omilleen nauttien läheisyydestä ja pienestä hetkestä, kun he saivat olla vain kaksin. Heidän kuvansa näytti juuri siltä kuin pitikin ja se kuvasti heidän onneaan niin, että sen näkisivät vielä seuraavatkin sukupolvet.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30122_zpsc2580f97.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30122_zpsc2580f97.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Stella oikoi tyttärensä hameen helmoja toivoen puvun näyttävän kauniilta tyttärensä silmisä, Dorritin vain tuijottaessa peilikuvaansa. Stella malttanut odottaa saavansa palautetta ompelutaidoistaan, mutta tyttö oli vain jähmettynyt paikoilleen kykenemättä liikkumaan mihinkään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30124_zps82fcbff9.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30124_zps82fcbff9.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"No?" Stella kysyi kärsimättömänä tyttäreltään. Hänestä puku oli kaunis ja Dorrit vielä kauniimpi. Vastauksena tyttö pyörähti ympäri kapsahtaen äitinsä kaulaan mumisten samalla kiitosta.<br />
"Se ei voisi olla parempi!" Dorrit sanoi katsellen silmät tuikkien äitiään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30125_zps047a352e.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30125_zps047a352e.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Haikeana tyttö käänsi katseensa takaisin omaan peilikuvaansa toivoen, että se päivä olisi jo tänään. Päivä, jolloin hän saisi katsoa Thomasia silmiin, tunnustaa rakkautensa läheistensä läsnä ollessa ja aloittaa elämänsä rakkaansa rinnalla. Siihen tuntui menevän kuitenkin vielä ikuisuus.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30130_zpse1bb300e.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30130_zpse1bb300e.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">John tervehti iloisesti oman alueensa jaarleja, vaikka sydämessään hän olisi halunnut itkeä. Aateliset olivat tulleet keräämään omansa pois veroina, eikä Johnista heillä ollut tarpeeksi itselleen talven varalle. Verot olivat nousseet aivan käsittämättömiksi uuden kuninkaanlinnan rakentamisen myötä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30133_zpsb58a0baa.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30133_zpsb58a0baa.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30138_zpsd19cc803.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30138_zpsd19cc803.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">John ojensi paketit, joiden kauniiden peitteiden hän toivoi edes miellyttävän aatelisia. Kumpikaan ei ollut tyytyväinen paketin mitäänsanomattomaan sisältöön. Paprikoiden tavoin monet vihannekset olivat kasvaneet matoisiksi ja kurttuisiksi, eikä niistä pahimmat olleet edes aatelisten paketeissa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30140_zps6c700c24.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30140_zps6c700c24.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Olen pahoillani, mutta sää ei ole suosinut viljelmiä!" John yritti puolustella pakettien sisältöä. Ei hän tahallaan ollut kasvattanut huonoja vihanneksia ja Sir Islington tuntui tavallaan ymmärtävän sen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30143_zps1076fa2b.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30143_zps1076fa2b.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kreivi VonLiebestad puolestaan vain tuhahti käskien Sir Islingtonia seuraamaan perässään. Hänestä täällä ei ollut mitään, mistä kiittää. John oli jo poistumassa, kun Arthur käännähti ympäri pyytäen anteeksi ystävänsä käytöstä. Tällä oli varmasti jotain mielenpäällä, eikä sitä saisi ottaa henkilökohtaisesti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30144_zps154777c1.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30144_zps154777c1.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">John istuutui jo unten maille matkanneen vaimonsa viereen miettien, kuinka paljon verot olivat heidän maakellariaan verottaneet. Hän todella pelkäsi, ettei ruoka riittäisi talveksi. Niin pahalta kuin se tuntuikin ja kuinka paljon mies tytärtään rakasti, oli hän todella onnellinen siitä, että Dorrit lähtisi kohta kotoa. Yksi suu vähemmän ruokittavaksi ja nälkää näkemään.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * *<i> *</i></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30147_zps1ce2d52e.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30147_zps1ce2d52e.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dorrit oli juuri nauttimassa Thomasin kanssa romanttista illallista heidän mahtavassa kartanossa, kun poika alkoi tuuppia häntä. Tuuppiminen muuttui ravisteluksi, kunnes tytön silmät rävähtivät auki ja hän näki äitinsä hymyilevät kasvot edessään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Huomenta morsian!" äidin kasvot kuiskasivat hiljaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/?action=view&current=Osa30148_zps137f1fba.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa%2030/Osa30148_zps137f1fba.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tänään on se päivä! Dorrit suorastaan loikkasi pystyyn muistaessaan, tuntien päätään huimaavan liian pikaisen seisaalleen nousemisen jälkeen. Hän oli niin onnellinen, että oli haljeta. Tänään hänestä tulisi rouva Lewis. Stella hymyili hetken, kunnes kyyneleet täyttivät hänen silmänsä ja nainen käänsi katseensa pois.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Äiti! Miksi sinä itket?" Dorrit kysyi huolissaan.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Tämä oli hieman tällainen väliosa-tyyppinen turinointi.<br />
Tässä se nyt parhaiten näkyy, että ideat kauppialla ovat hieman vähissä.<br />
Toivottavasti pysyitte mukana, eikä tarina pomppinut..<br />
Omat ajatukset käyvät vähän hitaalla flunssan kiusatessa...<br />
<br />
Kommentit ilahduttavat kuitenkin aina oli ne sitten risuja tai ruusuja!<br />
<br />
Kahden viikon kuluttua sitten talonpoikien merkeissä ja<br />
sinne minulla on ideoita vähän liikaakin ;)</span></i></span></span></span><br />
</div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-49376046850318774132012-11-09T10:00:00.000+02:002013-02-26T18:05:40.034+02:00Tildan yliopistovuosi<div class="post-content" contenteditable="false" id="rohea-content-body">
<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE000.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE000.png" /></a><br />
75 kuvaa<br /><br /><i><span style="color: purple;">Tämä osa ei
olisi edes tullut ulos, ellei niin moni kommenteissaan olisi pyytänyt
viime kierroksella, että Tildan elämästä kerrottaisiin vielä. Tämä osa
kertookin Tildan yliopistovuodesta ja siitä, mihin tyttö vielä päätyy
;)!<br />
Tämä on siis täysin omistettu Pinewoodin uskollisille lukijoille ja varsinkin niille, jotka osaa pyysivät!<br />
Kommenteilla voi vaikuttaa paljon siihen, mitä täältä päästä tänne blogiin laitetaan ;) !</span></i></span></span><br /><br /><div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><span style="color: red;"><b>Osa saattaa sisältää herkimmille ja nuorimmille lukijoille sopimatonta sisältöä!</b></span><br /><br /><b><i>Alkuasetelma: </i></b>Tilda
karkasi 3.kierrokselta kotoaan Petersoneilta äitinsä pois ajamana.
Tildan isä Erik Peterson oli juuri kuollut ja perhe syytti tyttöä tämän
myrkyttämisestä. Isänsä rohkaisemana tyttö päätti kokeilla onneaan ja
pääsi kuin pääsikin yliopistoon perhetuttavan avustuksella. Ei kylläkään
tyttönä, vaan Timotheus Fredricksonina. Hänen elämän taroituksensa on
nyt hyvittää maailmalle pahat tekonsa ja korvata isänsä kuolema, tavalla
tai toisella..</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE001.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE001.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE003.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE003.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vaikuttuneena
Tilda tuijotteli vanhan kirjaston valtavia kivisiä rakenteita, jotka
kätkivät sisälleen niin paljon tietoa, ettei kukaan ihminen saattanut
lukea kaikkea elämänsä aikana. Tyttö ei saattanut uskoa, että ihminen
voisi tuntea itsensä näin pieneksi suuren rakennuksen portailla. Tilda
työnsi valtavaa kaksikerroksista ovea yrittäen saada sitä liikahtamaan
onnistumatta. <i>Yksi asia, jota miehenä täytyisi kehittää</i>, Tilda
ajatteli puristaessaan samalla olematonta hauistaan, joka ei ollut
kehittynyt pianoa soitellessa tai rikkaruohoja kitkiessä mihinkään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE004.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE004.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta
valtava ovi narahti auki saaden Tildan vatsan pohjan täyttymään
tyytyväisestä kutinasta. Kirjasto oli juuri sellainen kuin hän oli sen
ulkopuolelta kuvitellutkin olevan. Tunkkaisen makea tuoksu, joka
vanhoista kirjoista leijui täytti Tildan sieraimet samalla houkutellen
ja etoen tytön aisteja. Kukaan ei ikinä ehtisi lukea näitä, tyttö pohti
pyörien ympäri ihmeissään kirjojen määrästä. Heillä ei koskaan ollut
montaakaan kirjaa, joista harva edes olivat kenenkään tärkeän
kirjoittamia. Kirjat olivat kalliita.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE005.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE005.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ihaillen
kirjapaljoutta tyttö tarttui kierreportaiden kaiteeseen vetäen itseään
ylös kirjojen yläpuolelle. Hänellä oli tapaaminen, eikä kirjojen ihailu
muuta kuin viivyttänyt häntä. Tilda ei voinut sietää ihmisiä, jotka
olivat aina myöhässä. Päättäväisesti tyttö nopeutti askeleitaan, tuntien
pohkeidensa ikävän pakotuksen lisääntyvän jokaisella askelmalla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE007.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE007.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kiivettyään
kahdet kierreportaat Tilda päätyi lopulta odotushuoneeseen, jonka
massiivisena hallitsevana elementtinä oli pitkä kirjahylly. Katsellen
ihmeissään ympärilleen umpikujassa Tilda istahti lopulta alas kovalle
puiselle penkille odottamaan, jos joku hänet ohjaisi oikeaan paikkaan,
kun tänne oli kerta kutsuttukin. Tilda tunsi sydämensä jättävän yhden
lyönnin välistä, kun kirjahylly narahti ja tuntematon miehen asteli sen
sisuksista esiin. Mies ei tuntunut edes huomaavan ajatuksissaan aran
näköistä ehkä juuri ja juuri pojan alusta menevää tyttöä, joka tuijotti
silmät suurina tämän menoa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE009.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE009.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Rohkaisten
itsensä Tilda nousi notkuvin polvin penkiltä ja asteli avoimeksi
jääneestä salaovesta, joka pelottavuudestaan huolimatta tuntui
houkuttelevammalta kuin hän voisi uskoakaan. Hän ei voinut vastustaa
olla hipaisematta vanhoja hilseileviä nahkakantisia kirjoja kävellessään
ohitse. Se oli juuri täydellinen. Hän haluaisi samanlaisen itselleen,
sitten joskus.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE012.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE012.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pöydän
takana iloinen ilmestys säntäsi kädet ojennettuna vetämään tytön
syleilyynsä. Kukaan ei ollut osoittanut Tildalle ystävällisyyttä tai
jakanut hänen suruaan. Hän oli ollut niin yksin ilman perhettään ja nyt
tämä vieras mies osoitti hänelle enemmän lämpöä, kuin mitä hän oli
koskaan äidiltään saanut. Kirjastonjohtaja White oli Erikin, Tildan
isän, vanha lapsuuden ystävä, joka omien puheidensa mukaan oli jäänyt
velkaa Erikille oman henkensä. Tilda tunsi kyynelten polttelevan
silmiään, kirjastonjohtajan kehuessa Erikiä hyväksi mieheksi ja
kertoillessa heidän seikkailuistaan nuorina miehinä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE013.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE013.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Herra
Whiten käski tytön istuutua pöydän edessä olevalle tuolille, tuijottaen
Tildaa koko ajan astellessaan työpöytänsä taakse omalle paikalleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Olet
aivan isäsi näköinen!" White totesi hymyillen lohduttavaa hymyään
hämmentyneelle tytölle. "Tietenkin omalla tyttömäisellä tavallasi," mies
jatkoi iskien samalla silmää Tildalle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE014.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE014.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
katseli miehen vieressä olevaa paperinpalasta, josta hän saattoi
erottaa oman uuden nimensä. Siinä se oli, se mitä hän oli tullut täältä
hakemaan. Todistus siitä, että hän oli lääkärin poika kaukaa Pinewoodin
maaseudulta, Timotheus Fredrickson, joka nyt oli tullut opiskelemaan
itse lääkitsemisen jaloa taitoa. Tildan silmiin syntymätodistus näytti
juuri sellaiselta, kuin mitä hän olisi sen voinut kuvitellakin olevan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE017.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE017.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hyvästellessään
Tildan White toivotti tälle kaikkea onnea, mitä vain saattoi kuvitella
voivansa toivottaa, lisäten hiljaa, ettei Tildalla liikaa onnea
yrityksessään voisi mukanaan ollakaan. Tyttö arvasi, ettei lisäystä
ollut tarkoitettu hänen korviinsa, mutta pieni huomautus Tildan
hiuksista, jotka olivat juuri sen näköiset kuin mitä niille oli
tapahtunutkin, oli varmasti tarkoitettu hänen kuultavakseen. Tyttö oli
itse omakätisesti katkaissut kauniin pitkän tukkansa puukolla, toivoen
näin sulautuvansa miesten joukkoon. Lopputulos ei vain ollut kovinkaan
täydellinen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Siisti
vähän kuontaloasi ennen kuin menet asuntolaan paikkaasi lunastamaan."
White aloitti kertoen vielä hyvän luotettavan paikan, jossa hän itse
kävi. Katsellen epäillen Whiten vähähiuksista kampausta Tilda kiitti
huolenpidosta ja poistui kohti parturia.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE025.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE025.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Katseltuaan
kuvajaisensa heijastusta kirjaston likaisista ikkunoista Tilda löysi
itsensä parturin tuolista lentelevien hiusten pätkien seasta. Parturi
torui ja torui Tildan kampausta, joka hänestä tuotti häpeää koko
ammattikunnalle, hokien, ettei Tildan pitäisi toivoa liikoja
lopputuloksen suhteen. Hän teki vain sen mitä pystyi tälle hävitykselle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE026.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE026.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mutta
nähdessään kuvajaisensa pienestä käsipeilistä tyttö ei voinut olla
hihkumatta onnesta. Hän näytti juuri siltä mitä pitikin, mieheltä.
Ihmettelevä katsaus parturilta, joka ei voinut ymmärtää miksi mies nyt
naiselta epäili näyttävänsä, mutta kuittasi sen nuorten opiskelijoiden
pelkona. Nuoret pojat vasta astumassa aikuisuuden saloihin, voisivat
varmasti pelätäkin näyttävänsä tytöltä. Tämä tapaus ei ainakaan vielä
ollut löytänyt äänenmurroksen saloja, mutta parturi päätti pitää sen
omana tietonaan.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE031.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE031.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE032.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE032.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
istui sänkynsä reunalla tuijotellen ihmeissään huonettaan, joka hänelle
oli annettu. Tytön hämmästelevä ilme huoneen nähtyään oli saanut
asuntolanhoitajattaren pyytelemään anteeksi tavaroiden huonoa kuntoa,
mutta se ei tyttöä haitannut. Tämä oli hänen huoneensa. Hänen
ensimmäinen oma huoneensa, jollaista hänelle ei ikinä ollut kotona
suotu. Miehenä olemisesta oli niin paljon etuja, tyttö ajatteli
hymyillen onnellisesti sädehtien.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE034.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE034.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
katseli ihaillen uutta kotiaan, jonka jakaisi muiden opiskelijoiden
kanssa. Keittiöstä kuului hiljainen kolina asuntolanhoitajattaren
laitellessa ruokaa nälkäisille opiskelijoille. Tilda naurahti miesten
saamattomuutta. Eivät voineet itse edes ruokaansa laittaa, jopa
yliopistolla piti olla joku ruokaa laittamassa. Kolahdus takahuoneesta
palautti tytön maanpinnalle. <i>Ole nyt kerrankin mies,</i> hän ajatteli vetäen ryhtiään suoraksi, yrittäen samalla rohkaista itseään tervehtimään asuintovereitaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE036.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Hei!
Sinun täytyy olla Timotheus!" Punahiuksinen kaveri hääräsi vähän
turhakin innokkaasti Tildan makuun. Möreimmällä äänellä, mitä tyttö sai
aikaan, hän murahti vastaukseksi olevansa heidän uusi asuintoveri, mies,
Tilda vielä lisäsi varmistaakseen, että asia ei varmasti jäisi
epäselväksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE037.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE037.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Jaa-a!
Aika rääpäle sinä kyllä olet, mutta eihän tässä mitään ritareita
ollakaan!" Mies vitsaili ja tuuppasi nauraen Tildaa vatsaan, kuin
esittääkseen turnajaismittelöä. "Minä olen Jaakob ja odotas kun tapaat
loput.” Tämä hekotteli tyytyväisenä, mumisten vielä itsekseen, että
lopulta tänne tulee joku häntäkin hintelämpi. Huomaten sanoneensa
viimeisen lauseen liian kovaa, Jaakob kohotti kätensä huulille
huikatakseen ystäväänsä tervehtimään uutta tulokasta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE041.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE041.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tuoko
on uusi tulokas?" Ruskea hiuksinen mies nyrpisti nenäänsä Tildaa
katsellessaan. "Täytyy sanoa, että sinä et ole kyllä komea, vaan
pikemminkin kaunis!" mies sanoi vinkaten samalla silmää, kuin olisi
flirttailemassa naiselle. Tilda ei uskaltanut vastata mitään tuntiessaan
kiukun kuplivan sisimmässään. Kiihtyneenä hän tiesi äänensä
madaltamisen olevan mahdotonta ja pelkäsi todella paljastuvansa naiseksi
liian korkean äänen takia. Hiljaa mitään sanomatta tyttö vetäytyi pois
välittämättä edes esittäytyä ruskeahiuksiselle miehelle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE042.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE042.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
nautti suuresti uusista kirjoistaan, joita hän yliopiston kirjastosta
saattoi nyt lainata. Hänellä ei ollut koskaan kotona mahdollisuutta
lukea rauhassa ilman, että tarvitsisi pelätä jäävänsä kiinni äidille. Ei
saarnoja siitä, ettei lukeminen ollut naiselle tarpeellista. Miehenä
häneltä suorastaan vaadittiin sitä. <i>Taas yksi hyvä syy olla mies, </i>tyttö ajatteli tyytyväisenä nauttiessaan sivun rapinasta sitä käännettäessä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE044.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE044.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oven
koputus häiritsi Tildan täydellistä uppoutumista kirjan maailmaan.
Pikainen vilkaisu ympärilleen, ettei missään näkynyt mitään sopimatonta
tai miehelle kuulumatonta. Tyytyväisenä huoneensa kuntoon, Tilda kohotti
itseään yrittäen saada keuhkoihinsa mahdollisimman paljon kaikupohjaa
ja mörähti, "Sisään!"</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE045.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE045.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ruskea
hiuksinen mies istuutui Tildan sängyn jalkopäähän katsellen ympäri
huonetta. "Ne ovat näköjään kalustaneet kaikki nämä samalla tavalla!"
Tämä tokaisi saamatta Tildan katsetta nousemaan kirjasta. "Taisimme
aloittaa vähän väärällä jalalla. Olen pahoillani, huumorini saattaa
joskus olla vähän ylitse ampuvaa. Minä olen Peter." Tilda katseli miestä
ihmeissään. Ei hän ollut pahoittanut mieltään, pikemminkin pelästynyt
kiinni jäämistä. Tavallaan naisena häntä oli imarrellut se, ettei
rintojen sitominen, miehekkäät vaatteet tai lyhyet hiukset saaneet häntä
silti näyttämään kunnolla mieheltä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE050.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE050.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Peter
osoittautui oikein mukavaksi ja viehättäväksi nuoreksi mieheksi. Tämä
oli kuin isoveli, jollaista hänellä ei koskaan ollut. Peterin
suojeluksessa kukaan ei edes epäillyt hänen olevan jotain muuta kuin,
mitä hän väitti olevansa. Kukaan ei olisi uskaltanut epäillä Peteriä,
sillä tällä oli erehtymätön vaisto naisten suhteen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE051.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE051.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Usein
he istuivat iltaisin jutellen niitä näitä yliopiston professoreista ja
luennoista, joille Peter ei ollut ollenkaan niin omistautunut kuin Tilda
oli. Mies ei tuntunut välittävän kirjoista eikä muustakaan
hölynpölystä. Tunnusti kyllä, että yliopistossa olo oli hieno
mahdollisuus, mutta se ei vain ollut häntä varten. Kaikki tämä oli hänen
isänsä unelmaa, mutta oli Peterkin löytänyt jotain miksi hän
yliopistossa viihtyi ja se oli opiskelijaelämän juhlat. Mies tuntui
olevan varsinainen naisten mies, eikä Tilda voinut kieltää, ettei tämä
olisi saanut hänenkin polvensa notkumaan tämän syvänsinisten silmien
herkeämättömän tuijotuksen alla.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lyhyt
kiireellä kirjoitettu viesti Mr. Whiteltä sai Tildan hyvin alkaneen
opiskelijaelämän horjumaan kauhusta. Oliko hän paljastuntu? Sitä hän ei
tiennyt, mutta Mr. White käski hänen tulla välittömästi käymään
kirjastolla illan hämärryttyä. Asia olisi tärkeä. Tilda tunsi sydämensä
puristuvan rusinaksi kauhusta ajatuksesta, että nyt tämä kaikki olisi
ohitse. Mieheksi tekeytyminen toimittaisi hänet välittömästi vankilaan,
ellei hirsipuuhun. Tyttö ei ollut vielä valmis luopumaan tästä
maailmasta, mikä hänelle oli juuri avautumassa, mutta ei hän halunnut
luopua hengestäänkään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE058.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE058.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kirjaston
ovi oli luvatulla tavalla auki Tildan saapuessa illan hämärryttyä
tontille. Askeleet kaikuivat kirjaston tyhjillä käytävillä tytön
noustessa tuttua tietä ystävänsä työhuoneeseen. Tällä kertaa hän tiesi,
mistä sisään pääsisi ja suunnisti suoraan enempää miettimättä salaiselle
ovelle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE059.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE059.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Se
mitä oven takaa paljastui, ei kuitenkaan ollut tuttua. Vaalea hiuksinen
nuori professori, jonka Tilda tiesi päässeensä virkaan vain mahtavan
sukunsa ansiosta, istui kuin odottaen jotain.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE060.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE060.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tildan
yllätykseksi mies nosti kätensä tytön poskelle hivellen hänen
naisellisia kasvonpiirteitään. "Olet kauniimpi kuin mitä osasin
odottaa!" professori sanoi saaden Tildan sisäisen hälytyskellon soimaan
ja jalat kääntymään ympäri suorasta kauhusta sekä itsesuojeluvaistosta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE061.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE061.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
tunsi käden kiertyvän omansa ympärille ja jalkojen kääntyvän suuntaan,
johon hän ei niitä ollut tarkoittanut. Tyttö tunsi kovien huulien
painautuvan omilleen ja käsien lukitsevan hänet miehen kylmään
syleilyyn. Tilda likisti hampaansa yhteen niin kovaa, kuin ikinä pystyi,
tuntien niiden uppoavan miehen alahuuleen kuin raakaan pihviin.
Suolaisen karvas veren maku täytti Tildan suun tytön ponnistellessa irti
miehen syleilystä kaikin voimin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE062.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE063.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE063.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Professori
ei kuitenkaan irrottanut vaan repi tytön päällä olleen miehisen
asusteen paljasten näin Tildan naiselliset kurvit, joita tämä oli niin
kovasti yrittänyt peitellä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Oletpas
sähäkkä tapaus! Juuri sellainen kuin toivoinkin" Mies sanoi
tyytyväisenä painautuessaan Tildan vastustelevaa kehoa vasten. Lopulta
Tilda kuuli korvissaan uhkauksen, jota hän ei voinut jättää
noteeraamatta. Isän kuoleman selvittäminen oli tätäkin arvokkaampaa,
häntä ei erotettaisi yliopistosta, jos hän lopettaisi vastustelemisen.
Kyyneleiden valuessa silmistä Tilda antoi periksi kuvitellen itsensä
kauas pois salaiselle niitylle, jossa hän sisarensa kanssa niin monena
kesäpäivänä oli kukkia poiminut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE071.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE071.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kyynelten
poltellessa silmäkulmia tyttö makasi hiljaa sängyllään tuijottaen
sumeilla silmillään tyhjyyteen, kuten jo niin monta päivää tätä ennen.
Moni käskisi unohtaa, jos hän ikinä saattaisi puhua kenellekään, mutta
hän ei voinut. Professorin kylmät ja kovat otteet kivistivät vieläkin
paikkoja, eikä kipu ollut lakannut ollenkaan, vaan levinnyt joka
paikkaan täyttäen sydämenkin lohduttomuudella. Hän ei tiennyt mistä
professori oli saanut kuulla hänestä. Tyttö saattoi vain toivoa, että
professori unohtaisi hänet nyt, kun tämä oli saanut mitä halusi ja ettei
tieto leviäsi enempää. Toista kertaa hän ei enää kestäisi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE072.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE072.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE073.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE073.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Silti
jossain ajatusten nurkassa hän kuuli isänsä lohduttavan äänen, joka
tuntui hoitavan tytön sisäisiä haavoja paremmin kuin mikään muu.
Suukottavan, puhaltavan ja kertovan, että kaikki olisi vielä joskus
hyvin, kunhan Tilda vain nyt jaksaisi. Tilda kiipesi sängyn reunalle
suunnistaen huoneen nurkassa olevalle kaapilleen. Se oli viimeksi
jossain täällä. Pieni välkähdys vaatteiden seasta paljasti hopeatikarin,
jolla hän oli kerran leikannut kauniit pitkät hiuksensa. Nyt se toimisi
hänen suojanaan pahaa maailmaa vastaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE079.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE079.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
istui upoten omaan lohduttomuuteensa, kun Adam istahti hänen pöytäänsä
kysyen onko kaikki hyvin? Tilda nyökkäsi hiljaa, surren samalla, ettei
koskaan voisi kertoa ystävälleen, mitä hänelle oli tapahtunut
paljastamatta suurinta salaisuuttaan. Adamista Tildan pitäisi käydä
enemmän ulkona ja mies kutsuikin tämän muiden heidän ystäviensä kanssa
läheiseen tavernaan iltaa istumaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE082.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE082.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tildan
vastustellessa Estell keittäjätär puuttui keskusteluun kannustaen
yksinäistä poikaa viettämään enemmän aikaa ulkona. Hänestä Timotheus oli
pessyt jo tarpeeksi monta kertaa hyllyillä odottavat astiat, joiden
nainen pelkäsi jo kuluvan kohta puhki pojan käsittelystä. Lopulta
suostuttelujen ristitulessa Tilda suostui.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE090.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE090.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Täyttäen
tavernan synkät nurkat naurulla, pieni seurue juhli jälleen suoritettua
tenttiä. Peterin tentit nyt eivät menneet kovinkaan hyvin, mutta omien
erikoisjärjestelyidensä ansiosta, ei häntä paljoa se vaivannut.
Erinomainen olisi kuitenkin hänen arvosanansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE091.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE091.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Simeon,
asuntolassa harvemmin nähty tumma herrasmies, innostui suuresti
nähdessään pokeripöydän olevan vailla pelaajia. Rahaa ei kenelläkään
ollut, mutta nappeja sitäkin enemmän, joten ne saivat toimittaa panoksen
virkaa. Eihän niitä koskaan voisi köyhällä opiskelijalla liikaa
ollakaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE093.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE093.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tildan
pelikortit tipahtivat pöydälle leviten sinne tänne, osa jopa lattialle,
tytön nähdessä maailmassa eniten pelkäävänsä hahmon kävelevän ovesta
sisälle. Professorin katse kiinnittyi välittömästi häneen ja
kaikkitietävä hymy karehti tämän huulilla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE095.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE095.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mies
vaati Tildaa poistumaan mukanaan keskustelemaan tämän päiväsestä
tentistä. Peläten herättävänsä huomiota nainen nousi vastahakoisesti
pöydästä ja lähti professorin matkaan vain hopeinen veitsi turvanaan,
joka nyt kuumotti taskussa enemmän kuin koskaan, vaatien Tildaa
kietomaan kätensä itsensä ympärille.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE096.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE096.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Päästyään
ulos Tilda tunsi jonkun tarttuvan hiuksistaan ja kiskaisevan niin, että
hän oli aivan varma päänahkansa kohta irtoavan. Kivun hellittyä nainen
huomasi olevansa tavernan takana olevassa hevostallissa kaksin
professorin kanssa. Rukoillen hevosilta apua, Tilda puristi kätensä
tikarin ympärille tuntiessaan miehen likaiset kädet kehollaan, mutta
ennen kuin hän ehti tehdä mitään, mies lukitsi naisen kädet tiukasti
omiensa alle kuin tietäen mitä tämä aikoi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE098.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE098.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Toivonsa
menettäneenä Tilda potki ja sätki minkä ehti. Mikään ei auttanut.
Jonkun kiljaisu sai professorin irrottamaan hämmästyneenä otteensa
Tildan ympäriltä tuijottaen tallin ulkopuolella nopeasti lähenevää
tummaa hahmoa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE100.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE100.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tuo
tumma hahmo osoittautui naiseksi, pelastajaksi, ainoaksi ihmiseksi joka
Tildan avunpyynnöstä oli välittänyt. Tuntematon nainen tuuppasi
professoria karjuen jotain, mistä Tilda ei voinut saada selvää. Hänen
aivonsa työstivät liiaksi taskussa edelleen polttelevaa hopeista tikaria
ja mahdollisuutta, joka hänelle nyt tarjoutui. Mahdollisuutta lopettaa
tämä kaikki tähän.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE105.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE105.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Keräten
rohkeutensa tuntematonta naista matkien Tilda kohotti kätensä ja löi.
Hän löi uudelleen ja uudelleen purkaen kaiken, mitä oli sisälleen
kerännyt. Nainen purki kaiken vääryyden, mitä oli kokenut, kaiken
tuskan, mitä tuo mies oli hänelle aiheuttanut eikä mikään mitä hän tälle
teki tuntunut riittävän.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE106.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
tunsi lämpimän käden kiertyvän omaansa kiskoen häntä mukanaan pois
tallista. Professorin viimeinen vaikerrus kaikui vielä Tildan korvissa
hyväillen hänen sydäntään, mutta nyt oli hiljaista ja hiljaisuuden
vallitessa he juoksivat ulos pimeyteen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE109.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE109.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Olethan
kunnossa?" Nainen kysyi nostaen pehmeän kätensä Tildan poskelle. Naisen
kosketus oli kuin kihelmöivä raikas tuulahdus iholla ja sydämessä.
Tuulahdus joka pyyhki kaiken pahan pois maailmasta jättäen jälkeensä
vain rakkautta, rauhallisuutta ja toivoa tulevasta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE110.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE110.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sitten
se iski. Kauhu siitä, mitä hän oli juuri tehnyt. Hänet oli aina
opetettu kunnioittamaan elämää, siitä huolimatta oliko se sen arvoista
vai ei. Kauhu paistoi varmasti Tildan kasvoilta sillä hyssytellen kuin
pientä lasta, hänen edessään seisova tumma nainen veti Tildan syliinsä
hokien kaiken olevan kunnossa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE111.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE111.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ylpeänä
Tilda esitteli pelastajaansa ystävilleen kertomatta kuitenkaan asian
todellista laitaa. Peter nousi suutelemaan naisen kättä tiedustellen
samalla tämän nimeä. Tilda ei saattanut uskoa unohtaneensa tiedustella
tätä itse jo äsken ulkona.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE114.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE114.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Genesis
Normanin tytär" kaikui Tildan korvissa kauneimpana nimenä, mitä hän oli
koskaan kuullut. Genesis oli täydellinen. Nainen ei saanut katsettaan
irti Peterin kanssa juttelevan Genesiksen kauniisti hymyilevistä
huulista. Tilda hätkähti tajutessaan ajatuksensa. Hän ei ikinä ollut
ajatellut naisesta tällä tavoin, eikä ollut koskaan uskonut edes
voivansa. Se oli pahimmanlaatuinen synti, mitä hän tiesi, mutta silti se
tuntui niin kutsuvalta ja niin puhtaan kauniilta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE115.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE115.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Genesiksen
pehmeän käden kosketus tytön poskella herätti tämän ajatuksista. Miten
jokin voisi olla väärin, jos se tuntui näin hyvältä? Katsoessaan
Genesiksen hopean harmaisiin silmiin Tilda tiesi haluavansa katsoa
niihin loppu elämänsä ja paljon pidempään. Hänen toinen puoliskonsa oli
tässä ja ilman sitä, hän olisi ikuisesti eksyksissä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE117.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE117.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sanomalehti
vapisten Tilda etsi uutisia professorin murhasta ja sen tutkimuksista.
Ruumiin löytyminen tavernan tallista oli ollut suurin uutinen
yliopistolla, mitä Tilda muisti. Sydänkurkussa hän etsi joka aamu,
olisivatko lainvartijat löytäneet uusia vihjeitä, mutta hänen onnekseen
ketään ei tuntunut kiinnostavan professorin kohtalo. Tällä oli ollut
enemmän vihamiehiä, kuin kukaan oikeastaan osasi laskea.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE118.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE118.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Esseiden
kirjoittamiseen ja kirjojen lukemiseen Tildalta ei meinannut löytyä
keskittymiskykyä. Ajatukset pyörivät professorissa ja siinä ainoassa,
jota Tildan sydän niin kovasti kaipasi, Genesiksessä. Hän ei saanut
naista millään pois ajatuksistaan, vaikka kuinka yritti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE119.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE119.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Usein
he tapasivatkin. Genesis ilmestyi asuntolan eteen iltaisin ystävänsä
vointia tiedustelemaan. Tilda eli päivät vain siinä toivossa, että
näkisi rakkaansa edes vilaukselta uudestaan. Genesiksen tuoksu ja koko
olemus täytti hänen mielensä, jättämättä tilaa millekään muulle sijaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE120.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE120.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
tunsi leijuvansa pilvissä sulkiessaan Genesiksen syleilyynsä tämän
saapuessa tontille kuten joka ilta tähän mennessä. Tänään nainen ei
kuitenkaan vetäytynytkään välittömästi Tildan otteesta, vaan jäi
tuijottamaan ystäväänsä, edelleen kädet Tildan pyöreiden lanteiden
ympärillä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE121.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE121.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
nautti joka hetkestä yrittäen painaa mustiin kaiken, jotta hänellä
olisi jälleen jotain millä elää. Hän oli lähellä, mutta silti niin
kaukana ja yksinään. Tilda olisi antanut mitä tahansa saadakseen tietää,
mitä hänen edessään seisovan naisen ajatuksissa liikkui. Olivatko he
vain ystäviä? Tilda ottaisi mitä tämä antaisi, kunhan tämä ei katoaisi
hänen elämästään kokonaan. Hän tarvitsi Genesistä elämäänsä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE123.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE123.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hitaasti
Genesiksen kasvot lähestyivät Tildan odottavia huulia. Maailma sumeni
ympäriltä heidän huuliensa kohdatessa. Oli vain kaksi toisiaan
loputtomasti rakastavaa sielua, jotka olivat syntymästään lähtien
toisilleen tarkoitettuja.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE122.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE122.png" /></a></span></span><span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Käyttäen kaiken tahdonvoimansa Tilda vetäytyi irti rakkaastaan. Hänen täytyi olla rehellinen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Minun
oikea nimeni ei ole Timotheus!" Tilda aloitti synkkä ilme kasvoillaan,
mutta ennen kuin hän ehti jatkaa, Genesis painoi sormen rakkaansa
huulille, sanoen arvanneensa kyllä kaiken professorin lähentely
yrityksistä. Nyt hän ei kuitenkaan halunnut kuulla Tildan tarinaa. He
ehtisivät kyllä myöhemmin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE126.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE126.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE130.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE130.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
painoi kasvonsa Genesiksen pehmeään niskakuoppaan nauttien joka
hetkestä, jonka sai naisen lähellä olla. Kaikki oli niin erilaista,
elämä näytti paljon valoisammalta ja onnellisemmalta. Heidän maailmaan
ei mahtunut muita. Huominen ei vielä ollut täällä ja ohikiitävän hetken
he saivat olla vain kahden omassa täydellisessä maailmassaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE132.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE132.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hän
oli kuvitellut elävänsä elämänsä yksin, jotta hänen salaisuutensa
säilyisi. Nyt hän ei voinut kuvitella tulevaisuuttaan ilman, että
Genesis seisoisi hänen vierellään ja mikä parasta hän tiesi Genesiksen
tuntevan samoin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE142.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE142.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aika
kului ja Tildan opiskelut lähenivät loppuaan. Hän oli tehnyt paljon
töitä, voidakseen tarjota joskus Genesiksellä turvallisen kodin. Heidän
yhteisen linnan, jossa elää turvassa maailman pahuudelta, yhdessä
ikuisesti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE146.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE146.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tildan
elämää varjosti vain muisto hänen oikeasta perheestään. Perheestään,
josta hän oli joutunut luopumaan pakon edessä. Hän halusi niin vielä
kerran palata takaisin Pinewoodiin ja nähdä siskonsa. Matildaa hän
eniten kaipasi. Huoli tästä painoi Tildan sydäntä kovemmin kuin koskaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE148.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE148.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tilda
pesi iltaisin yliopiston ylhäisten asuntoloiden pyykkiä saaden pientä
lisätienestiä taskuunsa. Hänellä oli paljon aikaa ajatella asioita
saippuavaahdon pulputessa sormien välistä rypyttäen naisen herkän ihon
rusinaksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE151.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE151.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hän
ei kuitenkaan pitänyt lisätienestejä itsellään vaan sulki ne pieneen
kirjekuoreen, jonka päälle oli raapustettu Matildan nimi ja osoite.
Tilde saattoi vain toivoa, että rahat säilyisivät piilossa Lisalta, ja
Matilda saisi niillä mahdollisuuden vaikuttaa elämäänsä. Toivoen
salaisuuden säilyvän äidiltään, Tilda naamioi kirjeet kosintakirjeiksi,
joita Matildan ikäisen kaunokaisen olisi voinut kuvitella saavansa
ympäri Pinewoodia. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE152.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE152.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE153.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE153.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE154.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE154.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE155.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE155.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta
koitti päivä, jota Tilda oli odottanut kuin kuuta nousevaa. Päivä
jolloin hän saisi lopultakin palata rakkaaseen Pinewoodiin ja aloittaa
uuden elämänsä Timotheus Fredricksonina Genesis rinnallaan. Maljat
nousivat ja onnittelu puheet seurasivat toisiaan saaden Tildan
silmäkulmat kostumaan liikutuksesta. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE159.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE159.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Keräten
rohkeutensa sydän täynnä toivoa ja rakkautta, Tilda polvistui elämänsä
naisen eteen pyytäen tätä seisomaan rinnallaan ikuisesti, toi elämä
heidän eteensä sitten myötä tai vastoin käymisiä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE162.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE162.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sädehtien
kirkkaammin kuin aurinko Genesis ojensi vasemman kätensä Tildalle ja
pian hänen vasenta nimetöntään koristi kaunis timanttisormus. Sormus,
jonka Tilda oli vähillä rahoillaan hankkinut. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE165.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE165.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Yhdessä
he lähtivät kohti Pinewoodin pääkaupunkia. Tilda ei malttanut odottaa,
että saisi esitellä Genesikselle heidän upean valtakuntansa ytimen,
jossa Tilda oli lapsuutensa viettänyt.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE167.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE167.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE171.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE171.png" /></a><br /><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE173.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE173.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pienessä
seremoniassa Tilda ja Genesis lupasivat rakastaa toisiaan elämänsä
loppuun saakka ja paljon pidempään. He eivät tarvinneet rakkaudelleen
muuta todistajaa kuin luonnon ja veli Petruskan siunaamaan heidän
rakkautensa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/?action=view&current=TildaE179.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Tildaextra1/TildaE179.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pieneen
hylättyyn taloon Pinewoodin keskustassa muutti onnellinen pari, jonka
onnea moni valtakunnassa kadehti. Timotheus Fredrickson niittäisi vielä
mainetta tunnettuna ja arvostettuna lääkärinä rinnallaan uskollinen
vaimo Genesis Fredrickson.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br /><i><span style="color: purple;">Kyllähän tämän julkaisemiseen vierähti aikaa, kiitos Vuodatuksen temppuilun.<br />
Toivottavasti kuvat näkyvät kaikki teille, sillä tällä tietokoneella ne eivät näy.<br />
Toisella kylläkin, joten voisin kuvitella, että se on nyt joku juttu tässä.<br /><br />
Toivottavasti piditten pienestä Tilda extrasta jaa<br />
viikon päästä sitten nähdään varsinaisen osan parissa ;)</span></i></span></span><br />
</div>
</center>
</div>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-80137151377599135452012-11-02T13:43:00.000+02:002013-03-06T13:44:01.775+02:0029. Osa: Peterson<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29000.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29000.png" /></a><br />
64 kuvaa<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><span style="color: purple;"><i>Heips taas vaan kaikille tasapuolisesti!<br />
Nyt päästään taas pitkästä aikaa hääräämään kauppiaiden parissa ja tarkastelemaan näiden elämää ;)!<br />
Täytyy sanoa, että kauppiaat ovat kaikkein vaikeimmat, joille keksiä juonta.<br />
Välillä tuntuu kuin vääntäisi rautalankaa voimapihd</i></span><i>eillä.</i><br />
<br />
<span style="color: purple;"><i>Huomaathat sivulaidassa olevan äänestyslaatikon, jossa voi vaikuttaa siihen, pyöräytänkö Pinewoodin tapahtumista ja juonista pienen tiivistelmän neljännen kierroksen lopuksi... Itsellenihän nämä juonet on selkeitä, mutta kommenteista olen miettinyt, että ovatko lukijat hieman pihalla kaikista tapahtumista, kun niitä on niin paljon?</i></span></span></span></span><span style="color: #741b47;"><br />
</span><div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Petersoneilla:<i> </i></b>Perheen äiti Lisa jatkoi julmaa kasvatuslinjaa tyttärensä Tildan kanssa, joka hänen mielestään oli kiinnostunut täysin vääristä asioista. Lisan maailmassa miehille kuului miesten työt ja naisille naisten. Niin on tarkoitettu, eikä siitä sovi poiketa.<br />
Matilda ja Matias puolestaan saivat osakseen jonkinlaista äidin rakkautta. Perheen perijänä Matias nousi Lisan suosikiksi varsinkin, kun Erik ei kiinnittänyt poikaansa naisesta tarpeeksi huomiota.<br />
Erik-isä yritti kannustaa Tildaa mahdollisuuksien mukaan. Hän ei kuitenkaan uskaltanut uhmata Lisaa avoimesti, vaan osteli lahjakkaalle tyttärelleen salassa kirjoja ja opetti tarpeellisia taitoja, unohtaen kokonaan opettaa Matiakselle kaupan hoitoa. Erikin huomion varasti myös tämän elämän rakkaus Henriett Strongbow, jonka vastarakkaus (tyttöliemen avustuksella) lopulta vei miehen hengen osan lopuksi. Lisa vieritti syyn Erikin kuolemasta Tildan niskoille ja ajoi esikoisensa pois kotoa murhaajana. Tilda pakeni yöhön luvaten korvata vielä maailmalle isänsä hengen...</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29004.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29004.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29005.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29005.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Siinä he seisoivat koko perhe tai se mitä heidän perheestään oli enää jäljellä, yrittäen näyttää niin vahvalta kuin vain mahdollista tänä vaikeana hetkenä. Tilda oli kadonnut ja Erikiä he olivat juuri hyvästelemässä maan kylmyyteen. Molemmat olivat jättäneet suuren ammottavan aukon lähdettyään. Aukon, jota ei voinut olla huomaamatta ja jota ei vain voinut täyttää. Rowleyt olivat tulleet perheen tueksi sekä jättämään omat hyvästinsä vanhalle ystävälleen, mutta Lisa seisoi kuin ei välittäisi mistään eikä kenestäkään, hän oli vain muodon vuoksi paikalla. Olihan hän haudassa makaaavan leski.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29006.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29006.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lisa käänsi tunteettoman katseensa käsipuolessaan roikkuvaan Matiakseen ja käski tämän miehistyä välittömästi. Itkusta ei olisi hyötyä, vaan teoista. Poika yritti tosissaan niellä silmiä polttelevat kyyneleet, mutta isän hyvästeleminen oli liikaa ja kyyneleet purskahtivat ulos väkisin. Lisa tuhahti kovaäänisesti saaden Matiaksen silmät vuotamaan entistä kovempaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29011.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29011.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matildaa kylmäsi nähdessään äidin jäänsinisten silmien kohdistuvan itseensä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Meillä ei ole varaa tällaiseen!" Lisa totesi katsellen Matildan tomaatin punaisia silmiä ja kyyneleistä kuivuneita silmänalusia. "Köyhällä ei ole varaa surra!" Lisa mutisi hampaidensa välistä ja viskaisi välinpitämättömän näköisenä ruusun haudan uumeniin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29012.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29012.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda tunsi sydämensä jättävän lyönnin väliin inhotuksesta kuullessaan onton kopauksen montun pohjalta, saaden tytön painamaan silmänsä tiukasti kiinni. Isä oli niin yksin ja niin pimeässä, Matilda itsekin oli niin yksin. Lisää onttoja kolahduksia rapinan kerä sai kylmät väreet liukumaan hänen ihoaan pitkin, haudankaivajan täyttäessä kuoppaa Lisan käskystä. Kohta isä olisi todella poissa ja välistä hänestä tuntui, ettei äiti edes välittänyt.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29016.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29016.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Siinä he seisoivat paikoillaan kykenemättä liikkumaan, kunnes monttu oli täynnä. Lähteminen tuntui sopimattomalta, eivätkä jalatkaan ottaneet liikkuakseen. Vasta kunnes haudankaivaja raahasi vanhalta näyttävän hautakiven paikoilleen sukuhaudan päälle, Lisa avasi suunsa kutsuakseen saattueen kahville. Ajatuksissaan he lipuvat pois kenenkään uskaltamatta rikkoa hiljaisuutta, huomaamatta itkuista silmäparia, joka kuusen oksien takaa astui esille tuijottamaan kaihoisasti loittonevaa saattuetta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29021.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29021.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29022.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29022.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaa pehmeät nahkasaappaat lähestyivät Erikin viimeistä leposijaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Hyvästi isä! Minä teen sinusta vielä ylpeän!" Tummiin pukeutunut hahmo niiskautti poistuen paikalta yhtä hiljaa kuin oli tullutkin peläten paljastuvansa.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29026.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29026.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lisa ihaili puutarhansa runsasta satoa poimiessaan kauniin punaisiksi kypsyneet omenat pieneen koriinsa. Hän oli varma, että he selviäisivät kyllä. Olihan Erik osannut hoitaa kauppaa. Matias on synnynnäinen kauppias, siitä hän oli varma. Sitä paitsi pohjimmiltaan hän oli vain helpottunut miehensä poismenon johdosta, mutta sen tunteen hän kätki syvälle sisimpäänsä lesken naamion alle toivoen, ettei kukaan huomaisi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29029.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29029.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias ei ollut alkuunkaan niin varma omasta selviytymisestään, kuin Lisa oli. Kauhun sekaisin tuntein hän katseli kauppaa, joka pitäisi huomenna avata. Kaikki oli tullut niin nopeasti, eikä hän tiennyt kaupan hoidosta yhtään mitään. Erik ei ollut kertonut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29030.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29030.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Rohkaisten mielensä Matias poimi isänsä sulkakynän ja luettelon tuntien surun pyyhkäisevän ylitseen, hänen katsellessaan isänsä kiemuraista kirjoitusta. Hiljalleen hyllyt alkoivat täyttyä pojan listatessa puutteita ja kiikuttaessa esille tavaroita niille kuuluville paikoille. Matias vihasi Tildaa koko sydämestään ja välillä tunne kupli yrittäen pursua ylitse. Tyttö oli vienyt häneltä niin paljon! Mahdollisuuden oppia kauppiaaksi ja jatkaa isänsä kauppaa. Hän ei voinut käsittää, miksi isä oli aina suosinut Tildaa ja miten tyttö oli isän siitä palkinnut? Haudassa isä nyt lepäsi, eikä Matiaksella ollut mitään. Lisakaan ei suostunut auttamaan kaupanhoidossa, vaikka Matias oli kuinka apua pyytänyt.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29034.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29034.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Äidin mielestä kaupan asiat eivät kuuluneet naisille. Niin ei vain ollut tarkoitettu. Matias ujutti madon koukkuun mielihyvän aallon pyyhkäistessä hänen ylistensä koukun lävistäessä madon. Hän ei tiennyt itsekään toivoiko madon olevan Lisa vai Tilda. Matias nautti täysin rinnoin hetken rauhasta yön pimeydessä, aamulla hiljaisuus olisi taas ohitse ja hänen olisi kohdattava todellisuus.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29036.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29037.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29037.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29040.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29040.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias juoksi edes takaisin kaupassa milloin esitellessä tuotteita ostajille ja milloin taas rahastamassa. Asiakkaille kaiken piti olla tässä ja nyt. Kukaan ei omasta mielestään ehtinyt odottamaan hetkeäkään. Lopulta Matiaksen teki mieli vain huutaa ja niin hän huusikin. Huusi niin kovaa kuin sydämestään vain kykeni ja saattoi. Pelästyneet asiakkaat luikkivat ulos puodista seonnutta omistajaa karkuun mumisten, etteivät enää ikinä tulisi tähän paikkaan. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29042.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29042.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda oli kuullut kasvimaalle asti veljensä huudon ja rikkonut äitinsä käskyä olla astumatta jalallaan puodin puolelle. Tyttö ei kuitenkaan voinut jättää veljeään yksin tämän selkeästi tarvitessa apua. Kiireesti hän käänsi avoinna-kyltin toisin päin ja sulki hysteerisesti nauravan Matiaksen syliinsä taluttaakseen tämän nukkumaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Toivoen ettei Lisa tulisi, Matilda istahti veljensä kirjoitustehtävien eteen ja alkoi raapustaa. Vähiten tämä kaipasi enää aamulla korvapuustia rovastilta laiskuudesta ja tehtävien laiminlyömisestä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29046.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29046.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ensi kertaa elämässään Matildalla oli oma huone käytössään, silti hän olisi vaihtanut sen joka ikinen hetki mahdollisuuteen kuulla jälleen Tildan tohina viereisestä sängystä. Hän tiesi, ettei Tilda ollut kakkua myrkyttänyt, sillä olihan hän ollut sitä Tildan kanssa yhdessä tekemässä, mutta hän ei uskaltanut kertoa kenellekään. Mihin hän menisi, jos äiti heittäisi hänetkin ulos? Matilda ei ollut koskaan ollut niin vahva, kuin mitä Tilda oli. Silti hän ei ikinä ollut tuntenut itseään näin yksinäiseksi. Hän kaipasi jotain, jolle uskoutua ja kertoa sydäntä painavat asiat, mutta hänellä ei ollut ketään. Tutui kuin koko perhe olisi kääntynyt häntä vastaan. Joka ilta hän lisäsi iltarukoukseensa pyynnön päästä Tildan luo, mutta kukaan ei vastannut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29053.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29053.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda riensi ruokasaliin syysauringon kullan valaistessa hänen askeliaan puisella lattialla. Pöydällä odotti pieni kori täynnä vihanneksia kuin häntä varten siihen asetetulta. Lisan lähestyvien askeleiden määrätietoinen tahti kertoi päivästä tulevan vielä pitkä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29054.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29054.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kauppa ei käy puodissa!" Lisa aloitti osoittaen samalla vihanneskoria pöydällä. "Käy tarjoamassa noita torikauppiaille, muuten ne mätänevät varastoon." Lisa huokaisi moittien vielä Matiaksen kykyjä hoitaa kauppaa. Pojasta ei ollut mihinkään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29055.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29055.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda yritti puolustella veljensä tarvitsevan mentoria tai edes jonkinlaista ohjausta kaupan pitämiseen, mutta Lisa ei kuunnellut. Lopulta Matilda ei vain jaksanut enää kuunnella äitinsä valitusta, vaan nappasi korin kainaloonsa suunnaten kohti toria. Lisa oli itse järjestänyt asiat tähän tilanteeseen ajamalla Tildan pois kotoa, suostumatta edes uskomaan, ettei tämä ollut tehnyt mitään! Kunpa hän vain olisi uskaltanut puhua jollekin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29059.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29059.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Torilla oli jälleen uskomaton kuhina. Vihanneskauppias otti enemmän kuin mielellään vastaan Petersonien turhat vihannekset kysellen samalla myhäilevästi hymyillen, etteikö sukupolven vaihdos puodin johdossa ottanut onnistuakseen? Matilda kiitti vain kauniisti rahoista ja poistui vähin äänin kohti kotiaan ympärilleen katsellen. Kunpa hän näkisi edes vilauksen Tildasta. Ei sisko voinut maailmasta kokonaan kadota, jossain tämän täytyi olla. Koju kojulta Matilda katseli tarkasti jokaisen huputetun hahmon, olisiko näissä ollut jotain tuttua.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29062.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tildaa hän ei nähnyt, mutta eräs torin laidalla jutteleva pari sai hänen ihonsa nousemaan kananlihalle. Hän muisti hyvin tuon polviin asti ylettyvän mustaan takkiin pukeutuvan miehen isänsä tarinoista, joilla tämä yritti pelotella häntä ja Tildaa pysymään kaukana torin vaarallisimmasta taskuvarkaasta. Sydän takoi kauhusta Matildan edes ajatellessa estävänsä miehen suunnitelmat, mutta hän ei saattanut jättää nuorta tietämätöntä neitoa tämän armoille.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29063.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29063.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ääni vapisten Matilda käski neitoa tulemaan heti luokseen. Mies ei ollut luotettava, väitti tämä itse mitä tahansa. Tummiin pukeutunut mies kiertyi neidon ympärille tiiraillen samalla Matildaa varpaista viimeiseen hiussuortuvaan asti. Tyttö tunsi suunsa kuivuvan niin, että kieli liimaantui kitalakeen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Me näemme vielä kultaseni!" Mies mutisi tuijottaen Matildaa katse vahvojen silmäkulmien varjossa, kunnes katosi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29064.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29064.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda ei kyennyt liikkumaan ajatusten pyöriessä isän vanhoissa kauhutarinoissa, kun hän tunsi tiukan, mutta hellän puristuksen ympärillään. Matilda tunsi sylissään olevan tytön tärisevän kauhusta ja lämmin tunne levisi hänen sydämessään, tytön ymmärtäessä juuri tehneensä jotain hyvää tässä maailmassa. Kuinka hän oli edes voinut ajatella jättävänsä tämän tytön miehen armoille. Matilda ihaili tytön vaaleaa ihoa, joka kertoi ylhäisestä syntyperästä katsellen tämän mystisen kauniita silmiä. Tyttö oli juuri aikeissa sanoa jotain, kun huuto käänsi heidän huomionsa muualle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29071.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29071.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Lady Catherine!" Vaalea hiuksinen nainen huusi hengästyneenä toistamiseen puolijuostessaan heidän luokseen. "Tiedät mitä rouva tekisi minulle, jos teille sattuisi jotain!" Vaaleahiuksinen nainen sanoi selvästi kauhuissaan. "Älä enää koskaan katoa noin!" Matilda tunsi olonsa tunkeilijaksi Lady Catherinen pyydellessä anteeksi saaden vain enemmän nuhteita esiliinaltaan. Tämä keskustelu oli selvästi yksityinen, eikä tarkoitettu ulkopuolisten korville. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29073.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29073.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda oli juuri aikeissa lähteä vähin äänin, kun vaaleahiuksinen naishenkilö kääntyi kiittelemään Matildaa Ladynsa suojelemisesta. Tyttö tunsi itsensä ylpeäksi sadun ritariksi, joka juuri oli pelastanut neidon hädästä. Hetken hän saattoi ymmärtää Tildaa, mikä miesten maailmassa kiehtoi. Lady Catherinekin tuijotti häntä kuin sankaria saaden tytön sydämen lämpenemään aina vain enemmän.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29077.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29077.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29078.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29078.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, ettei Matilda voinut käsittää tuijottavansa jo loittonevia vaunuja. Lady Catherine oli sulkenut hänet vielä kerran syleilyynsä, saaden esiliinaltaan paheksuvia katseita, ja kutsunut Matildan käymään heidän kartanollaan seuraavana päivänä. Matilda ei ollut saanut sanaakaan väliin, muttei hän tiennyt olisiko hän halunnutkaan. Hän oli onnellisempi kuin koskaan ja tunsi vatsansa kuplivan iloisesti ajatellessaan huomista. Hän ei ollut koskaan edes nähnyt kartanoa ja nyt hän menisi sinne vieraana. Uskomatonta! Mutta mitä kummaa hän laittaisi ylleen ja vielä kamalampaa, miten hän kertoisi äidilleen? </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29093.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29093.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29098.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29098.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda päätti olla kertomatta kenellekään. Eihän hän tässä perheessä muutenkaan voinut puhua itselleen tärkeistä asioista, joten miksi hän mainitsisi tästäkään. Lisa ei edes vaivautunut kysymään, miten Matildalla oli mennyt torilla, saatikka sitten tervehtimään. Ei edes katseen kohotusta, Matildan ilmoitettua kotiin tulostaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias oli vain kiirehtinyt kysymään sulkakynä vielä kädessä, paljonko Matilda oli vihanneksista saanut. Kasvojen nyrpistyksestä päätellen ei tarpeeksi Matiaksen tarpeisiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29102.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29102.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaa Matilda vetäytyi omaan rauhaansa kasvimaan kasvien keskelle. Kasveille hän saattoi kertoa syvimmät salaisuutensa, eivätkä ne koskaan väittäneet vastaan tai juorunneet eteenpäin. Matilda olisi tehnyt mitä vain, jotta pääsisi pois tästä käärmeiden pesästä, jossa vaikeneminen oli kultaakin kalliimpaa. Miten kovasti saattoi toista ihmistä kaivatakaan. Tilda lähdöstä ei ollut kulunut vielä vuottakaan, mutta silti se oli kuin ikuisuus. Lisan takia hän ei ollut menettänyt tuona kamalana päivänä vain isäänsä vaan myös sisarensa. Ne kaksi asiaa, jotka tekivät tästä perheestä perheen. Nyt se oli vain rikki.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29103.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Parhaimpiinsa pukeutuneena Matilda katseli ympärilleen uskomatta silmiään. Hän ei voinut uskoa, että joku todella asuisi kaikessa tässä kauneudessa ja yltäkylläisyydessä. Puutarha oli kuin kaunis jalokivi, jonka syksyn väriloisto sai vain näyttämään kauniimmalta kuin mikään, mitä hän oli elämässään nähnyt. Peläten rikkovansa kauneuden tavallisuudellaan, Matilda ei uskaltanut liikahtaa edes ovea kohti koputtaakseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29106.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Onneksi hänen ei tarvinnutkaan, sillä iloisesti virnuileva Lady Catherine ilmestyi ovesta selvästi pidätellen riemuaan Matildan näkemisestä. Tyttö sulki Matildan jo niin tutuksi tulleeseen pehmeään syleilyynsä, jossa Matilda olisi voinut viettää hieman pidemmänkin hetken, kertoen kuinka oli jo kovasti Matildaa odottanutkin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29108.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29108.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lady Catherine johdatti Matildan uskomattoman puutarhan läpi pienen teepöydän ääreen. Matilda oli jo tarttumassa teepannuun kaataakseen, mutta Lady esti kädellään napaten teepannun samalla itselleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tämä on vähintä mitä voin tehdä kiitokseksi!" Catherine sanoi hymyillen epäilevälle ystävälleen. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29112.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29112.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda ei saanut silmiään irti Lady Catherinesta, jonka hiuksia auringon kulta hyväili saaden ne loistamaan punaisen eri sävyissä. Hän ei saattanut uskoa istuvansa tässä kauniissa puutarhassa tämän upean olennon kanssa, joka olisi saanut puolelleen hyväntahtoisella ujolla hymyllään kenet tahansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29113.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29113.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matilda kuuntelitko sinä edes minua?" Lady katsoi hämmentyneesti ystäväänsä, joka selvästi oli kadonnut hetkeksi hänen ulottumattomiinsa. Nolona Matilda pudisti päätään pyytäen, jos Lady Catherine voisi toistaa vielä kerran.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29114.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29114.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29119.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29119.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Catherine oli juuri aloittamassa, kun paronitar asteli liittyäkseen seuraan. Nopeasti Matilda laski höyryävän kupin kädestään täyttääkseen paronittaren kupin. Tyttö tunsi paronittaren katseen kasvoillaan. Aivan kuin tämä olisi etsinyt jotain tuttua, jotain mitä voisi tunnistaa. Lempeä hymy levisi ylhäisen naisen kasvoille tämän kysyessä sattuiko Matildan isän nimi olemaan Erik Peterson?</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29120.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29120.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kysyitkö jo kultaseni?" Paronitar käänsi huomionsa tyttäreensä, joka totesi olleensa juuri kysymässä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Matilda, minulla ei ole kovinkaan montaa ystävää ja vielä vähemmän niitä, joihin voisin luottaa. Sinä osoitit eilen minulle enemmän ystävyyttä kuin kukaan heistä näinä vuosina." Catherine aloitti etsien äitinsä kasvoilta hyväksyntää puhetavalleen, "Minä menen naimisiin Matilda ja joudun muuttamaan yksin isoon linnaan. Saan ottaa jonkun itse valitsemani neidon kamarineidokseni ja minä todella haluaisin sinut."</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29122.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29122.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda tunsi pettymyksen aallon hyökyvän lävitseen kuullessaan Catherinen olevan menossa naimisiin, tuntui kuin hänet olisi juuri heitetty kylmään vuoristolampeen, eikä hänellä ollut mitään pakotietä. Pelästyen itsekin omia tunteitaan Matilda yritti koota itseään kuuntelemaan paronittaren suostuttelevaa puheenvuoroa, mutta siitä ei tullut mitään. Hänen korvissaan vain soi Catherinen avioliitto.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29125.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29125.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Häkeltyneenä omista tunteistaan Matilda laski teekuppinsa ja nousi huojuen pystyyn pudistellen hameensa helmoja. Lady Catherinen surulliset kasvot hänen takanaan pysäyttivät tytön paikoilleen. Hän ei voinut kieltäytyä ja jättää Lady Catherinea yksin. Lopultakin hän oli löytänyt jonkun, jolle puhua ja jos tämä ystävä pääsee avioliittoon, hänen pitäisi olla siitä onnellinen. Hiljainen nyökkäys Matildalta sai Catherinen kasvot loistamaan kirkkaammin ja kauniimmin kuin aurinko. Matilda tunsi onnen tarttuvan itseensäkin. Hän ei malttanut enää odottaa.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29132.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29132.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lisa jutteli tavalliseen tapaan Matiakselle tämän velvollisuuksista perheen päänä. Matilda kuunteli, kuinka äiti suunnitteli veljen elämän kysymättä tältä sanaakaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksei Matias sanonut mitään takaisin. Nyökkäili vain hiljaa ilmekään värähtämättä, kun Lisa puhui illalliskutsuista Rowleyn kanssa. Matiaksen tulisi vahvistaa sopimus avioliitosta Rowleyn Daniellan kanssa ja kihlautua lopultakin, jotta Lisan ja Erikin työ pojan hyväksi ei valuisi hukkaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29133.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29133.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda meinasi tukehtua lantunpalaan, joka hänen suussaan pyöri menemättä alas, kun Lisa käänsi huomionsa yllättäen tähän. Matilda ei saattanut muistaa näin käyneen sitten vihanneskorin viemisen jälkeen ja sitä ennen hän ei edes muistanut, koska äiti olisi hänelle puhunut. Äidillä vain ei ollut asiaa hänelle.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Olemme veljesi kanssa onnistuneet järjestämään sinulle hyvän avioliiton maaseudulla." Lisa aloitti ylpeänä tarttuen samalla Matiaksen käteen kuin korostaakseen heidän tehneen yhteistyötä. "Tulet kohta naimaikään ja komea Oramin nuorempi poika on pyytänyt kättäsi. Sovimme jo, että häät pidetään talvella." </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29136.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29136.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei käy!" Matilda pamautti välittämättä käytössäännöistä. "Jos olisitte puhuneet kanssani, tietäisitte, että minä muutan talvella palatsiin tulevan kuningattaren kamarineidoksi." Tyttö pelasi kaikki korttinsa toivoen äidin ja veljen pelästyvän kuninkaan mainintaa ja vetäytyvän naimakaupoista. Silmät pyöreinä Matilda katseli, kun Lisa vuodatti krokotiilin kyyneliä saaden Matiaksen mulkoilemaan siskoaan pahasti. Miten veli saattoi olla noin hyväuskoinen? </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29137.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29137.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sisarusten jäätyä kaksin Matias teki selväksi, ettei hyväksynyt siskonsa suunnitelmia ja nousi välittömästi pois pöydästä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuinka sinä saatat tehdä noin äidille?" Matias katsoi epäuskoisena Matildaa, joka vain istui paikoillaan, saamatta ruokaansa syötyä. "Äiti on aina tehnyt kaikkensa meidän eteen! Meidän pitäisi nyt vuorostamme tehdä äiti onnelliseksi!" Matias ylisti keräten samalla omansa ja äitinsä lautaset pöydästä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29138.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29138.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda katseli veljensä poistumista keittiöön uskomatta, että tuo mitätön äidin takana piilottelija saattoi edes olla hänen veljensä. Tildasta olisi pitänyt tulla perijä ja Matiaksesta hameväen edustaja. Silti Matilda ei voinut olla tuntematta onnen säkenöintiä rinnassaan, miettiessään tulevaa elämäänsä palatsissa Catherinen kanssa. Hän oli melkein perääntynyt lupauksesta tajuttuaan kenen palvelijaksi oli ryhtynyt, mutta Catherinelta hän ei vain osannut kieltää mitään. Ladystä hän sai jopa voimaa käydä äitiään ja veljeään vastaan, jota hän oli koko elämänsä pitänyt täysin mahdottomana.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * * </span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29143.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29143.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lisa katseli kirjettä, jonka päälle oli kirjailtu Matildan nimi. Tytön nimen näkeminenkin sai hänen sappensa kiehumaan vihasta. Sormia syyhytti ajatus kirjeen silppuamisesta mahdollisimman pieniin osiin ilman, että Matilda edes koskaan kuulisi moisesta, mutta jokin esti häntä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29144.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29144.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Myhäillen tyytyväisenä tuntien koston suloisen maun kielellään Lisa upotti kirjeen kaula-aukostaan paidan sisälle ja napsautti postilaatikon luukun kiinni. Ennen silppuamista hän voisi lukea sen, ajatellen mielessään, mitä ihanimpia asioita hän voisi kirjeestä löytää tuhotakseen tyttärensä suunnitelmat lähteä kuninkaanlinnaan kamarineidoksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29146.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29146.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matiaksen kurkkua kuivasi ja koko keho tärisi kauhusta hänen kätellessään aatelisia, jotka olivat tulleet perimään saataviaan. Aatelisissa vain oli jotain, mikä sai hänen jalkansa tärisemään kauhusta ja tossujen kärkien toivomaan toista suuntaa matkalleen. Varmoin ottein herttua ja paroni vuorotellen tarttuivat tärisevän Matiaksen käteen tervehtiäkseen uutta kauppiasta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29149.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29149.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Herttua tarttui Matiaksen ojentamaan pakettiin epäilevä katse silmissään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kai tiesit, että veroja on korotettu poika?" Herttua kysyi ravistellen pakettia. "Olisimme kyllä toivoneet selvää rahaa, mutta käyhän nämä juurekset, jos teillä ei kerta ole muuta?" Matias ei kyennyt kuin ravistamaan ja nyökyttelemään päätään tietämättä enää kumpaan kysymykseen hänen olisi pitänyt vastata ja vastasiko hän edes oikein. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29153.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29153.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kyllä hän oli tiennyt, että veroja oli korotettu. Viime vuonna veroiksi oli vaadittu vain kolme kalaa, mutta tänä vuonna kalaa vaadittiin huomattavasti enemmän sekä vielä hedelmiä ja vihanneksia. Toinen vaihtoehto olisi ollut suora raha, joka olisi tullut halvemmaksi, mutta Petersoneiden kirstussa ei riikintaalerit kilahdellut. Paroni tarttui pakettiin yhtä epäilevästi kuin herttuakin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29156.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29156.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias tunsi kiven vierähtävän sydämeltään nähdessään aatelisten jatkavan matkaa kohti muita perittäviä. Ehkä hän oli vähän huijannut verojen suhteen valitsemalla kaikki hedelmät, vihannekset ja kalat pienimmästä päästä. Poika saattoi vain toivoa, etteivät aateliset pidä asiaa kovinkaan pahana. Hän oli vain onnistunut tuhoamaan kaiken sen omaisuuden, mitä isältään sai. Heidän kirstussaan ei ollut killingin killinkiä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29157.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29157.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matilda sai rangaistuksena hävyttömästä käytöksestään laittaa ruokaa Rowleylle, jotka kohta tulisivat syömään Matiaksen luvatun kanssa. Lisa oli kaivanut maakuopastaan Matildalle komean lohen, jota tämä nyt työsti. Äiti oli tehnyt selväksi, ettei Matilda itse ole kuitenkaan tervetullut illalliselle, kuten ei minnekään muuallekaan talossa. Tyttö vain toivoi, että aika kuluisi nopeasti ja hän pääsisi Lady Catherinen luokse mahdollisimman pian. Vain tämän takia hän jaksoi päivästä toiseen äidin loukkauksia ja veljen vihaisia katseita.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29161.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29161.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29163.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29163.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias kiirehti avaamaan oven kuullessaan John Rowleyn ryhdikkään koputuksen. Hetken hän mietti mitä oli tekemässä, kunnes poika kiirehti tervehtimään tulevia appivanhempiaan jättäen taustalla hiljaisen ujona seisovan Daniellan kokonaan huomiotta. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29166.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29166.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29167.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29167.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lisa hoiti miltei kokonaan puheen yksinään Johnin ja Stellan kanssa nuorten vain vilkuillessa salaisesti toisiaan yrittäen muodostaa kuvaa tulevasta puolisostaan ja siitä millaiseksi tämä oli viime näkemästä kasvanut. Lisa suorastaan sädehti onnesta Johnin sanottua sopimuksen olevan edelleen voimassa Erikin kuolemasta huolimatta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29173.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29173.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias näki äitinsä katseen ja tiesi mitä häneltä nyt odotettiin. Nielaisten ja kerraten sanoja päässään poika kääntyi Daniellan puoleen saaden tytön ihailevan huomion kokonaan itselleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Daniella" Matiast aloitti, "Olet kauniimpi kuin kukaan näkemäni ja vaikka vanhempamme ovatkin tästä sopineet niin silti teen tämän enemmän kuin mielelläni."</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29174.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29174.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias kaivoi pienen punotun rasian ja asetti sen Daniellan eteen pöydälle.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Daniella rakas, tulisitko vaimokseni ja kotini hengettäreksi?" </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29177.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29177.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Rasiasta paljastui pieni kultainen sormus, missä oli pieni lasinen kivi, joka sädehti osuessaan kynttilöiden valon säteisiin. Matias katseli koko seuruetta, joka tuntui olevan kovin liikuttunut tästä hetkestä. Hänen morsiamensa silmäkulmassa kimalteli kyynel, miehen alun pujottaessa sormusta tämän nimettömään merkiksi lupauksesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29179.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29179.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Daniella kiersi lämpimän ja pehmeän kätensä Matiaksen käden ympärille sädehtien onnesta. Matias oli hyvä mies, eikä hän voisi parempaa saada. Hän oli niin onnellinen, että olisi voinut haljeta. Tyttö olisi vain halunnut kiertyä Matiaksen syliin ja painaa huulensa pojan heleän punaisia huulia vasten. Heidän elämä olisi täydellistä, kunhan heillä vain olisi toisensa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/?action=view&current=Osa29185.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa29/Osa29185.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matias nappasi viinituoppinsa pöydältä nostaen sen suloisen karvaan lohdun huulilleen. Kaikki olisi hyvin, jos kaikki, mitä hän oli juuri sanonut, olisi totta. Mikään ei kuitenkaan ollut, hän oli valehdellut itselleen ja koko pöytäseurueelle. Matias olisi tehnyt mitä tahansa, jos hän vain olisi voinut muuttaa kaiken, mutta vaikka kuinka hän yritti, hän ei rakastanut Daniellaa. Hän ei voinut kuvitella edes koskevansa tähän aviollisia velvollisuuksia ajatellen, mutta he tarvitsivat tämän mukana tulevat myötäjäisrahat ja tyttö oli vain valitettava lisä sopimuksessa.</span></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><br />
<span style="color: #741b47;"><span style="color: purple;"><i>Noin...<br />
Siinä Petersonien tapahtumia tältä kierrokselta.<br />
Nyt en sanokaan, että nähdään kahden viikon päästä, vaan viikon päästä.<br />
Ainakin niiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita Tildan yliopistovuodesta ;)!<br />
Varsinainen osa Rowleyn perheen merkeissä on luettavissa tuttuun tapaan kahden viikon kuluttua...<br />
Niin ja jos et vielä laittanut omaa mielipidettäsi tiivistelmän suhteen niin käypä napauttamassa...<br />
<br />
Komentit ovat aina lähellä sydäntä ja ehkä saisin niistä lisäintoa kirjoitella talonpoikien osaa,<br />
joka on roikkunut kirjoittamattomana jo syyskuusta lähtien varastossa.<br />
<br />
Mesinen kiittää ja kumartaa <3</i></span></span></span></span><br />
</div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-17444289927799125732012-10-19T13:40:00.000+03:002013-03-06T13:41:11.472+02:0028. Osa: Strongbow<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28000.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28000.png" /></a><br />
76 kuvaa</span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Strongbowlla: </b>Leo omistautui kostosuunnitelmilleen Roosan kanssa. Kuningas oli tarkoitus saada myrkytettyä, mutta Roosa sotki suunnitelmat säästettyään myrkkyä omiin tarkoituksiinsa. Kukaan ei kuollut ja myrkky meni väärään osoitteeseen, kuningattarelle. Edith koitti saada Leon ymmärtämään, ettei tällä ollut kuningasta kohtaan mitään vaatimuksia kaksosten suhteen. Nainen vain nautti siitä, että elämä oli suonut hänelle tällaisen mahdollisuuden. Leo oli kuitenkin eri mieltä.<br />
Mikael huolestui rakastajansa Siiri Rembrantin katoamisesta (Extra2). Kun mistään ei löytynyt tietoa, mies kutsui itse Kuoleman keskustelemaan kanssaan. Hän voitti pelin kuoleman kanssa ja sai tältä kirjeen, jossa selviäisi Siirin kohtalo. Mikael sujautti kirjeen taskuun uskaltamatta lukea sitä.<br />
Catherine kasvoi äitinsä Henriettan tiukan valvonnan alaisena, tarkoituksena tehdä tytöstä seuraava kuningatar. Tee hetki Ludvigin kanssa ratkaisi naimakaupan ja tulevan kuningattaren tittelin paronien tyttärelle. Henriettan sydämen valtasi kuitenkin huoli, sillä tyttären naimaikä vaati hänen elämänsä rakkauden, Erik Petersonin, hengen. Perheen juhliessa Catherinen syntymäpäivä tihenevät askeleen matkasivat kohti Strongbown ovea.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28001.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28001.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Strongbown oven takana pieni Ina tuijotti isäänsä silmät kauhusta pyöreinä. Mikael ei ensin meinannut huomata tyttöä, mutta kiihtynyt hengitys vyötärön tasolta sai miehen katseen paikantamaan oveen koputtajan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28002.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28002.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lohduttaen tytärtään Mikael sulki tämän syleilyynsä, toivoen siirtävän tähän rohkeutta rutistamalla oikein lujaa. Hän ei tiennyt, mikä tämän pienen hänen ja Siirin rakkauden hedelmän, oli heidän ovensa taakse tuonut, mutta mikään hyvä se ei ollut. Päästämättä irti Inasta Mikael kysyi tytön vointia ja sai vastaukseksi kauhun sekaisen henkäyksen. Pieni tyttö hänen sylissään vapisi kauhusta, saaden Mikaelin suojeluhalun heräämään. Hän ottaisi asian puheeksi paremmalla ajalla, nyt tyttö täytyi saada rauhoittumaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Haluaisitko kakkua?" Mikael kysyi yllättäen ehkä itsensäkin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28008.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28008.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael tunsi helpotuksen huojentavan jännittynyttä sydäntään miehen huomatessa, että muut perheenjäsenet olivat jo poistuneet pöydästä. Edith tarjosi omille lapsilleen kakkua ja Mikael liittyi enemmän kuin mielellään Tinan ja Timonin seuraan tyttärensä kanssa. Ina tuijotteli kakkuaan kuin pientä ihmettä edessään, saamatta siitä palaakaan suuhun ilman isänsä kannustusta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28009.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28009.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael tunsi pistävän katseen liikkuvan hitaasti selkäänsä pitkin, kun Henriett ilmestyi pöytäseurueen taakse tuijottaen vuoroin Mikaelia ja vuoroin Inaa. Mies ei ollut koskaan miettinyt tätä hetkeä. Miten kertoa Henriettalle, ettei tämä olekaan hänen ainoa?</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Mikael!" Henrietta aloitti sihahtaen samalla hampaidensa välistä katse tiukasti naulittuna Inassa, "Tulisitko olohuoneeseen. Sinulla on varmaan jotain kerrottavaa minulle?"</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28012.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28012.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henriett aloitti puheensa syvällä hengähdyksellä saaden ulos suustaan vain</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ajattelitko joskus minullekin kertoa tästä?" Mikael olisi ensin halunnut luikkia pakoon häntä koipien välissä, mutta jostain syvältä sisimmästään hän tunsi rohkeuden pistävän esiin. Hän puolustaisi lapsiaan, olivat ne sitten aviollisia tai ei! </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28014.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28014.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ensimmäisen kerran elämässään Henriett jäi hämmästyneenä tuijottamaan loittonevan miehensä selkää, tämän sanottua sanottavansa ja osoitettuaan kaapin paikan vaimolleen. Oli tilanne kuinka mahdoton tahansa, Henriett tunsi kunnioittavansa miestään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä hiljainen vässykkä ei ollut koskaan ennen saanut mitään suustaan vaimoaan vastaan. Kyllähän miestään ymmärsikin, tavallaan. Olihan hänkin joskus ollut rakastunut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28019.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28019.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael katseli pitkään vieressään tuhisevaa pientä tyttöä. Huoneita ei ollut riittänyt, joten hän oli ottanut tytön omaan makuuhuoneeseensa nukkumaan. Tämän läsnäolo toi palan Siiriä hänen lähelleen. Siiriä, jota hän kaipasi takaisin tuekseen elämän pieniin hetkiin, niin että sydäntä pusersi. Inan tulo oli kuin lämmin muistojen henkäys tuosta edellisestä elämästä, jota hän pelkäsi, ettei enää koskaan saisi takaisin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ina tuijotti itseään pitkään isänsä peilin edessä. Kaikki oli niin hienoa ja upeampaa, kuin mihin hän oli vaatimattomassa mökissään tottunut. Hän ei olisi ikinä halunnut lähteä rakkaasta mökistään, mutta Roosa teki hänen elämästään yhtä painajaista. Hän oli kuin Tuhkimo tuossa kuuluisassa tarinassa kaikkien näiden rikkauksien keskellä, mutta ilman prinssiä ja onnellista loppua. Keräten kaiken rohkeutensa Ina käänsi haparoivat askeleensa kohti aamupalapöytää ja uusia sukulaisiaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28021.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28021.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Inasta tuntui kuin koko pöytäseurue olisi hiljentynyt hänen astuttuaan huoneeseen. Catherine ja Leonardo tuntuivat vilkuilevan äitinsä reaktiota tietämättä, miten olisi suhtautunut uuteen tulokkaaseen. Isänsä rohkaisemana tyttö istuutui pöydän ääreen. Ina katseli ihaillen Cathyn sulokkaita ja siroja liikkeitä tämän kohottaessa huulilleen voisarven. Yrittäen itse samaa perässä Ina sai aikaan sotkun, jollaista hän ei muistanut tehneensä sitten kapaloiän.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28025.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28025.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo sätti uutta sisartaan tämän sotkuisesta käytöksestä vaatien tätä siivoamaan. Edithiä ei kuormitettaisi jonkun metsäläisen käytöstapojen puutteen takia. Inan suureksi yllätykseksi Henriett katkaisi Leon sättimisen käskemällä tämän kohdella sisartaan paremmin. Hellä hymy Henriettalta Inalle sai tytön tuntemaan itsensä enemmän tervetulleeksi kuin koskaan omassa kodissaan äitinsä katoamisen jälkeen.<br />
"Kai sinä hoidat asian niin, että Inasta tulee virallisestikin perheemme jäsen?" Henriett jatkoi Mikaelille kuin olisi puhunut kankaiden hakemisesta saaden Mikaelin melkein tukehtumaan yllätyksestä voisarveensa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28027.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28027.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henriett istui toivottamana puutarhansa suojaisimmassa kohdassa toivoen saavansa hetken olla rauhassa. Hän ei ollut pahoillaan Mikaelin uskottomuudesta, sen hän oli saattanut aavistaa miehen käytöksestä jo kauan sitten. Sitä paitsi Inassa oli vain jotain sellaista, mikä sai Henriettan oman sydämen keventymään aina tämän nähdessään. Suru ja yksinäisyys hiipivät silti aina takaisin, joka kerta vahvempina kuin aikaisemmin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28028.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28028.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Erik oli kuollut, sitä hän ei saattanut muuttaa. Hänen elämänsä tärkein ihminen oli kuollut hänen oman itsekkään käytöksensä takia. Nyt kuninkaan anopin asema tuntui niin vähäpätöiseltä lohdutukselta. Mikään ei ollut samalla tavalla kuin ennen ja kolea syksyinen sää tuntui vain jäljittelevän Henriettan omia tuntemuksia, jotka velloivat valtoimenaan hänen sydämensä sisässä. Elämä ei ollut enää elämisen arvoista, ei ilman Erikiä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28030.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28030.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Cathy nautti jokaisesta rauhan hetkestä, jonka hänen äitinsä hänelle soi, noudattaen silti tiukasti tämän laatimaa päiväohjelmaa. Hänestä äiti osoitti uskomatonsa itsehillintää Inan suhteen, kun selvästi jokin painoi kovasti tämän sydäntä. Kaikki oli alkanut Inan tulosta, joten kai äidin käytös jotenkin tyttöön liittyi. Silti Cathy ei voinut olla salaa iloitsematta pikkusiskosta, jota hän oli aina toivonut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28039.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28039.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyttö teki kaikkensa saadakseen äitinsä iloisemmaksi, mutta viime päivät olivat tehneet Henriettasta vaikeasti tavoitettavan. Nainen eli omissa maailmoissaan, johon muilla ei ollut tulemista. Musiikki oli ainoa, jolla Cathy sai äitiinsä yhteyden ja houkuteltua hetkeksi takaisin elävien pariin. Hän ei tiennyt missä Henriettan mieli kulki, mutta hän oli todella huolissaan äidistään.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28041.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28041.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo istui salaisen kellarinsa lattialla tutkien pilalle mennyttä suunnitelmaa, kun ilma hänen vieressään tuntui tiivistyvän yhteen pienten tähtien saattelemana. Roosan ilmaantuminen kuin tyhjästä ei ollut ensimmäinen kerta, mutta tällä kertaa poika ei olisi välittänyt nähdä tätä. Roosa oli pilannut kaiken omien itsekkäiden tarkoitusperiensä vuoksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28042.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28042.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyytyväisenä Roosa hieroi käsiään yhteen myhäillen jotain pienestä takapakista ja uudesta suunnitelmasta. Aivan kuin kuningattaren myrkytys ja vielä huonosti toteutettu sellainen ei olisi ollut tarpeeksi. Koko kuninkaan vartiosto etsi syyllisiä, eikä hän halunnut jäädä kiinni.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28044.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28044.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leota ei olisi voinut kiinnostaa enempää, mitä suunnitelmia tällä oli mielessä. Roosa oli pilannut kaiken. He saattaisivat jäädä kiinni, jos Roosa ei pitäisi isoa leipäläpeänsä paremmin ummessa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tiesitkö, että hämärä käytöksesi ja hiippailusi aiheuttavat jo pahaa puhetta? Minä en todellakaan halua joutua kanssasi hirsipuuhun! Sinä töpeksit minä en! Myrkky oli tarpeeksi vahvaa kaatamaan vaikka härän, kunhan sitä olisi vain käyttetty oikein!" Leo huusi katsellen Roosan huvittuneita kasvoja, jotka saivat pojan suuttumaan aina vain enemmän.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28051.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28051.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo tunsi ilman tiivistyvän ympärillään ja likistävän hänet seinää vasten. Kykenemättä liikkumaan Leo tunsi kuinka Roosa painautui uhkaavasti hänen kehoaan vasten.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Saanen muistuttaa, että mitä minulle ikinä käykään, olet kaikessa yhtä syyllinen kanssani." Roosa sanoi kehräävällä äänellä, mutta toteamus oli selvästi tarkoitettu uhkaukseksi. Tytön katse oli pistävän tietävä. Leo sai kaivella todella rohkeuttaan, jotta sai suustaan jotain ulos.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tiedäthän, että minä olen paroni, mutta sinä et ole edes talonpojan arvoinen?" Leo aloitti nähden Roosan silmistä osuneensa tytön herkkään kohtaan, " Minua ei voi syyttää mistään ja kuka sinua uskoisit? Olet järjestänyt asiasi niin, että kansa nielee sinusta kaiken pahan, jopa sen että syyttäisit viatonta paronia rikostoveriksesi." Leo nielaisi toivoen sanojensa todella pitävän paikkansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28052.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28052.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo tunsi Roosan otteen heltiävän ympäriltään ja tunsi ilman taas liikkuvan keuhkoissaan. Hän oli vihaisempi kuin koskaan ja Roosan virnistelevä ilme sai hänet aina vain vihaisemmaksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Meidän suhteemme on nyt ohi Roosa! Olet yksin kaikessa mitä teetkin! Voit olla varma, etten auta tapahtui sinulle mitä tahansa!" Leo huusi saaden tytön haukkoman henkeään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28053.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28053.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Roosa ei olisi ikinä voinut uskoa, että Leo puhui hänelle tällä tavalla! Kyyneleet virtasivat tytön silmiin, saaden tämän yllättymään omia tuntemuksiaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tämä ei jää tähän Leonardo Strongbow!" Tyttö nyyhkäisi saaden uhkauksensa kuulostamaan suorastaan naurettavalta. Leo ei keksinyt mitään muuta, kuin että tyttö voisi laverrella hänen osallisuudestaan kuningattaren myrkytyksessä ja sitä tilannetta varten hänellä oli jo omat suunnitelmansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28054.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28054.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Minulla on suunnitelma ja saat vielä nähdä, kun se toteutuu!" Roosa jatkoi saaden äänensä nyt jo kuulostamaan hieman uhkaavalta niiskausten välissä. "Sinä palaat vielä luokseni Leo! Olet sisimmältäsi juuri samanlainen kuin minäkin, ja sinä tarvitset minua!" Roosa sanoi hymyillen itsekeskeistä hymyään samalla kun tähdet ympäröivät hänet ja kuljettivat, sinne minne tämä ikinä olikaan menossa!</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28055.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28055.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo voihkaisi osittain pettyneenä itseensä siitä, että oli hukannut ystävänsä, osittain helpottuneena siitä, että oli lopultakin päässyt tästä eroon. Vaikka Roosa olikin ystävistä luotetuin, ei hän silti saattanut koskaan tähän täysin luottaa, tämä kun oli imenyt pahuuden itseensä sydänjuuriaan myöten. Sitä paitsi hänellä oli suunnitelma omaksi turvakseen, johon noidan kanssa heilastelu ei oikein sopinut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28070.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28070.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Epäröivä käsi kurotteli kohti hautausmaan raskaita portteja. Henriett joutui nykäisemään tosissaan, jotta rautaportti avautuisi valittaen suuresti joutuessaan töihin keskellä yötä. Nainen oli kuitenkin päättänyt hyvästellä rakkaansa vielä viimeisen kerran.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28072.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28072.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henriett seisoi hiljaa Erikin haudalla tuijottaen tämän kiveen kaiverrettuja nimikirjaimia. Kivi pienen kummun päällä teki kaikesta niin todellista. Henriett kietoi kädet itsensä ympäri yrittäen estää itseään palelemasta. Kylmä ei kuitenkaan tullut koleasta syystuulesta, vaan Henriettan sydämestä, jonka kylmät sirpaleet kohmettivat naista sisältä päin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28074.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28074.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henriett tunsi polviensa pettävän ja hän lankesi Erikin hautaa koristavien kukkien päällä itkemään. Hiljaa hän ujutti sormeaan pitkin hautakivien kaiverruksia toivoen samalla, että kivessä olisi hänen, eikä Erikin nimi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28075.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28075.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henriett istui mietteissään vuorotellen hymyillen heidän yhteisille onnen hetkilleen ja purskahdellen itkuun muistaessaan, ettei saisi niitä enää ikinä takaisin. Hän ei saattanut lähteä. Erik oli tuolla yksinään kylmässä maassa ja se kaikki oli hänen syytään. Silti hänestä tuntui, ettei hän ollut yksin. Henriett olisi voinut vaikka vannoa tuntevansa Erikin hellän lohduttavan silityksen poskellaan, mutta hän tiesi, että Erik oli poissa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28076.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28076.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28077.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28077.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henriett tuijotti taivaalla tuikkivia tähtiä toivoen Erikin tietävän hänen olevan pahoillaan kaikesta. Hetken hän saattoi kuvitella olevansa miehen sylissä kuten aina ennenkin etsimässä elämälleen tarkoitusta ja rakkautta, jota ei aatelisten maailmasta ollut koskaan löytänyt.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Odota minua!" Henriett kuiskasi hiljaa tuntien kuinka hänen koko elämän tarkoituksensa ja pahaolonsa kiteytyi noihin kahteen sanaan. Tuolla ylhäällä tähtien luona, he saisivat vielä olla yhdessä ja jotenkin hänestä tuntui, että Erik tiesi ja tunsi sen myös. Mies odottaisi häntä vielä kaiken tämän jälkeen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28088.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28088.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28089.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo tuijotti edessään istuvaa tyttöä pyöritellen sanoja mielessään saamatta niitä silti oikeaan järjestykseen. Kohta olisi hänen vuoronsa, eikä hän saisi mokata. Kaikki oli ollut Roosan ja Sofian kanssa vain niin helppoa. Silloin hän oli tuntenut jotain, mutta Annabella ei herättänyt hänessä muuta kuin vihan tunteita sukunsa vuoksi. Silti tyttö oli ratkaiseva osa hänen suunnitelmaansa, eikä se saisi epäonnistua.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28092.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28092.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael siirtyi kuninkaan kanssa kirjastoon shakin ääreen puhumaan Inan tunnustamisesta omakseen. Hän toivoi, että Siiri osaisi arvostaa tätä tekoa, oli tämä sitten missä tahansa. Inasta oli tullut jo erottamaton osa Strongbown perhettä tuoden valoa heidän muuten niin synkän arjen keskelle. Mies olisi halunnut tunnustaa Idankin, mutta se tuntui mahdottomalta. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28093.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28093.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28094.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28094.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael oli yrittänyt käydä mökillä puhumassa Idalle muutosta Strongbown kartanoon, mutta tämä vain syytti häntä ja Inaa äitinsä katoamisesta. Roosan ilmestyttyä paikalle Mikael ei ollut saanut tyttäreensä enää mitään yhteyttä. Roosa oli vain käskenyt miehen painua sinne, mistä ikinä oli tullutkaan. He eivät kaivanneet apua, eikä Inaa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28095.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28095.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lud kahmaisi Cathyn syliinsä miesten poistuttua juttelemaan kirjastoon. Cathyn maailmassa ei ollut ketään muuta. Vain hän ja Lud. Pojan lämpöä hehkuva syli huumasi tytön ajatukset täysin. Keväällä he saisivat lopultakin toisensa, mutta Cathy ei meinannut jaksaa odottaa niin pitkään. Jokainen hetki ilman Ludia tuntui ikuisuudelta. Hän ei olisi tiennyt miten olisi kestänyt ilman näitä pieniä hetkiä, jotka he yhdessä varastivat maailmalta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28101.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28101.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo oli napannut Annabellan mukaansa ehdottaen teehetkeä kartanon puutarhassa kynttilöiden loisteessa. Tyttö oli empinyt pitkään, mutta sai ilmeisesti tarpeekseen Ludin ja Cathyn huokailevasta tuijottelusta edessään ja suostunut tulemaan pojan seuraan. Leo katseli tytön jäntevää kehoa tämän kaataessa teetä hänelle ja itselleen. Sanojen pitäisi nyt tulla oikeassa järjestyksessä. Tämä oli hänen hetkensä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28103.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo ei kuitenkaan saanut sanaakaan suustaan, vaan kurkku tuntui kuivuvat estäen minkään sanallisen ulos tulon. Annabell oli liian kiltti, liian luottavainen ja liian puhdas. Hän ei tiennyt miten saattaisi sotkea tämän suunnitelmiinsa, mutta silti ilman tätä kosto hänen esi-isiensä menetetyn aseman ja Edithin kunnian puolesta ei olisi täydellinen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28104.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28104.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Miten Lady voi?" Leo kysyi lopulta, viitaten pieneen ketunpoikaan, jonka tämä oli tytölle aikaisemmin lahjoittanut. "Minusta sinä, et koskaan kiittänyt minua kunnolla!" Poika jatkoi hymyillen omaa viekasta hymyään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28105.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28105.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sanomatta mitään Annabella painoi huulensa Leon huulille. Poika jähmettyi välittömästi prinsessan yllättävästä käytöksestä ja omista tunteistaan, jotka suorastaan nauttivat tuosta ohikiitävästä hetkestä, jonka hän sai tytön kanssa jakaa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28106.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28107.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28107.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo tuijotti poistuvan tytön selkää hämmentyneenä tapahtuneesta. Kaikki oli mennyt juuri niin kuin pitikin ja paremminkin, mutta jotain oli eritavalla. Pojan huulet kihelmöivät vieläkin tuntien tytön huulten kevyen painalluksen omillaan, jollaista ei koskaan aikaisemmin ollut tapahtunut kenenkään kanssa. Annabella oli saanut hänen sydämessään jonkin liikahtamaan. Jonkin jota hän ei ollut ennen tuntenut Sofian tai Roosan kanssa. Annabellan kanssa hän oli hetken tuntenut itsensä täydelliseksi, puhtaaksi ja onnelliseksi. Kuin ei olisi elämässään enää mitään muuta tarvinnut, kunhan Annabella vain olisi hänen vierellään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">”Minä vihaan Glassgoweja!” Leo tuhahti kiukkuisesti kuin yrittäen muistuttaa itseään.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28117.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28117.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ina seisoi ison kermakakun äärellä hämmästellen sen suuruutta ja kauneutta. Hänestä tuntui kuin hän olisi varastanut jotain Idalta. Hänen siskonsa ei koskaan saisi tällaista kakkua, tällaista elämää ja mikä tärkeintä perheen rakkautta. Hänet oli hyväksytty perheenjäseneksi heti ensimmäisenä aamuna, kun Henriett oli puolustanut häntä ja nyt nämä ihmiset olevat hänen elämänsä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28118.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28118.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kuunnellen taustalla villisti kannustavan perheen ääniä Ina kumartui kakun ylle ja puhalsi niin kovaa kuin vain pystyi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28119.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28119.png" /></a><br />
Ina Rembrant<br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28123.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28123.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael katseli ihaillen tytärtään. Hänellä oli tälle lahja, ehkä suurempi, kuin mitä kukaan olisi voinut tyttärelleen antaa. Kuningas oli poikennut synttärijuhlille itse henkilökohtaisesti tuomaan paperit, joiden mukaan Ina oli nyt virallisesti hänen tyttärensä ja heidän perheensäjäsen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Silti, vaikka tyttö oli kuinka tervetullut perheeseen, ei tämä koskaan ollut lakannut kaipaamasta äitiään. Joka ilta Mikael kuuli tytön rukoilevan äitinsä vielä palaavan takaisin ja joka ilta mies yhtyi mielessään tuohon rukoukseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28130.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28130.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Muiden kadottua kamareihinsa Mikael kaivoi taskustaan ryppyisen kirjeen, jonka Kuolema itse oli hänelle antanut. Mikaelista tuntui kuin paperi itsessään imi kaiken hyvän ympäriltään, mutta silti mies oli kantanut sitä mukanaan kaikkialle uskaltamatta avata kirjettä, jossa Siirin kohtalo lukisi, mutta Inan takia hän tekisi mitä vain. Tytön ja hänen oli saatava tietää.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hetken Mikael vain tuijotti sanoja haluamatta ymmärtää Kuoleman riimittelyjä, kunnes kauhu valtasi hänen sydämensä.</span></span><br />
</div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><i>"Lammen pohjassa nukkuu hän, ruokana kalojen.<br />
Kukaan häntä ei pelastaa voi, pimeys hänen ympärillään karkeloi.<br />
Syyllinen vapaana liikkuu ja siitä muille ilkkuu.<br />
Oikeutta voit rakkaalles hakea, </i><br />
<i>mutta kannattaako, siitä ei ole takeita!"</i><br />
<br />
* * * *</span></span></center>
<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28134.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28134.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aamun ensisäteiden valaistua Pinewoodin vuoriset maastot Leo hiipi pihan perällä olevan puun luokse purkamaan tunteitaan. Mikään ei auttanut ajatusten selvittämiseen kuin kunnon fyysinen rasitus. Hän oli edelleen sekaisin tunteistaan Annabellaa kohtaan. Hän tiesi mitä hänen oli tehtävä, mutta poika ei halunnut satuttaa jotain niin puhdasta ja viatonta. Täysin ajatuksiinsa uponneena Leolta jäi huomaamatta, kun hänen isänsä poistui hiljaisin askelin kohti ritarien leiriä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28151.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28151.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael käveli kohti metsälampea vastentahtoisin askelin Sir Walterin ollessa hänen tukenaan. Silti tie oli yksinäinen ja pelottava, hän ei edes halunnut ajatella mihin tämä kaikki päättyisi ja mitä lammesta vielä löytyisi. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28153.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28153.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28155.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28155.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Walter riisui vaatteensa ja hyppäsi tumman puhuvaan vesilampeen. Mikael katseli kuinka hänen ystävänsä etsi lammenpohjasta Siiriä, hänen elämänsä rakkautta. Hän ei ollut kertonut ritarille, mistä oli tietonsa saanut, mutta ei tämä ollut turhia kysellytkään. Walter tuntui olevan ikuisuuden sukelluksissa. Mikael tunsi toivon sisällään heräävän, ettei mitään löytyisi ja kaikki tämä olisi vai Kuoleman käsitystä hyvästä vitsistä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28157.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28157.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sitten se tapahtui. Hetki jota Mikael oli pelännyt koko matkan, joka ikisen hetken kun Siiri oli ollut kateissa. Hänen jalkansa pettivät ja mies lysähti takanaan olleeseen pensaikkoon. Siirin eloton ruumis läheni häntä koko ajan, kuin painajainen joka ei mennyt pois. Mikael käski itsensä herätä, mutta vaikka hän kuinka nipisteli itseään, Siiri pysyi kuolleena ja liikkumattomana.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28161.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28161.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael ei saattanut uskoa Siirin olevan kuollut. Nainen oli yhtä kaunis kuin elävänä ollessaan, kuin mikään edes kuolema ei voisi tämän ruumiilliselle kehdolle mitään. Silti Siiri ei avaisi enää ikinä silmiään. Mikaelin kasvot kostuivat kyynelistä, miehen hokiessa Siirin elottomalle ruumiille kaiken olevan nyt hyvin, "Nyt sinä olet turvassa! Minä en enää ikinä päästä irti!"</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28162.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28162.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Walterin ilmoittaessa muiden ritarien saapuneen vaunujen kanssa Siiriä noutamaan Mikael ei saattanut irrottaa otettaan rakkaastaan. Mies rutisti tämän kylmää ruumista itseään vasten rukoillen Siiriä heräämään. Mikael oli pelastanut hänet ja kaikki oli nyt hyvin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28163.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28163.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28164.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28164.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Walter irrotti miehen kädet Siirin ympäriltä väkisin, muiden nostaessa naisen vaunuille. Hetken Mikael rimpuili, kunnes painautui lohduttomana ystävänsä kaulaa vasten lohtua hakien.<br />
"Walter lupaa, ettei tämä jää tähän!" Mikael vannotti ystäväänsä unohtaen Kuoleman varoituksen oikeuden hakemisesta. Liikuttuneena ystävänsä surusta ei Walter voinut kieltää tältä mitään. Siirin elämän viimeiset hetket selvitettäisiin ja sen hän lupasi oman sielunsa kautta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28166.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28166.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mikael loi viimeisen katseen rakkaaseensa, jolle ritarit olivat pukeneet säädyllisemmät vaatteet ylle. Miten hän kertoisi tästä Inalle? Tyttö murtuisi täysin, eikä hän voinut tehdä asialle mitään! Ei tätä voinut salatakaan. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28172.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28172.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kyyneltäkään vuodattamatta Ina oli vaatinut, että isä tulisi kertomaan hänen kanssaan Idalle Siirin ruumiin löytymisestä. Häntä pelotti suuresti mökille palaaminen. Kauhuissaan hän oli sieltä aikoja sitten poistunut ja kauhuissaan hän nyt sinne palasi rutistaen isänsä käden tunnottomaksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28176.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28176.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ina tunsi kylmien väreiden kulkevan selkäänsä pitkin nähdessään siskonsa häneen luoman katseen. Hän ei ollut tervetullut ja Ida teki sen selväksi yhdellä katseella.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ettäs kehtaat näyttää luista naamaasi täällä!" Ida aloitti Inan tuikaten väliin, että heidän äitinsä oli löydetty kuolleena. Hän olisi halunnut sanoa asiansa hienovaraisemmin, mutta sisko teki kaikesta aivan mahdotonta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28177.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28177.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kyllä minä sen tiedän, eikä se pahemmin minua hetkauta! Roosa on ollut minulle enemmän äiti, kuin Siiri koskaan! Sinä kiittämätön heitukka, et koskaan osannut antaa arvoa Roosan rakkaudelle!" Ida aloitti vihaisesti jättämättä kummallekaan kuistilla seisojalle mahdollisuutta vastata. "Sinä prameilet hienoilla vaatteillasi ja kaipaat äitiäsi niin, että juokset isän syliin, jos Roosa vähän komentaa! Sinä olet pilannut kaiken ja voit olla varma, että me viemme vielä sinulta kaiken maallisen hienouden mitä olet saavuttanut!" Ida huusi ja läimäytti oven kiinni perässään, jättäen parivaljakon seisomaan sanattomina kuistille kykenemättä muuta kuin tuijottamaan kohtaa, jossa Ida oli juuri seissyt.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28179.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28179.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">He olivat jo poistumassa tontilta, kun Ina tunsi sen. Hennon laulun joka kutsui häntä kaukana pihamaan nurkassa. Päättäväisenä ottaa selvää mikä se oli, Ina nappasi lapion ja kaivoi. Joka kaivauksella laulu voimistui ja voimistui kutsuen tyttöä yhä kovemmin luokseen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28181.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28181.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28182.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28182.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta se paljastui pieni laatikko, joka lauloi samaa kehtolaulua, jota Siiri oli aikoinaan heille laulanut. Ina olisi voinut vaikka vannoa, että laulajan olevan äiti itse. Kauhuissaan Mikael nyki tyttöä poistumaan paikalta ja jättämään kauhean laulavan laatikon monttuunsa johon se kuului. Ina ei voinut kuitenkaan vastustaa. Laatikko halusi tulla avatuksi ja jostain syystä Inalla oli tunne, että juuri hänen tulisi se avata.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28183.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28183.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28185.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28185.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sininen hehku purkautui laatikosta välittömästi Inan kurkistettua sisään ja ympäröi tytön nostaen tämän ilmaan. Ina tunsi valon tunkeutuvan jokaiseen ihosoluunsa muokaten siitä jotain uutta, kunnes valtava valoilmiö purkautui hänestä valaisten koko Pinewoodin taivaan hetkeksi kullan hehkuviin väreihin kuin Ina olisi aurinkoakin voimakkaampi, ainoa valo tässä maailmassa, joka omalla loisteellaan johdattaisi muita kohti parempaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28191.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28191.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28192.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28192.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vieläkin tokkurassa tapahtuneesta Ina tunsi Mikaelin käsien kiertyvän itsensä ympärille hakien lohdutusta niin itselleen kuin yrittäen tarjota sitä myös Inalle. Kunpa hän olisi vain osannut selittää, miten hyvältä hänestä tuntui. Ennen kuin Ina ehti poimia laatikon mukaansa, Mikael kiskoi tytön mukaansa kauhuissaan tapahtuneesta. Ina ei enää ikinä palaisi tälle mökille, sen mies lupasi!</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28197.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28197.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leo istuutui hevosensa selkään suunnaten matkansa kohti yliopistoa. Matkasta tulisi pitkä ja hänellä oli vielä yksi paikka poikettavanaan, ennen kuin voisi todella lähteä pois. Merkillinen auringon paiste valaisi hänen kulkuaan kuin rohkaisten häntä, kertoen että se mitä hän teki, oli oikein. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28209.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28209.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pieni keskustelu kuninkaan kanssa* ja Annabella oli hänen omansa ikuisesti. Hämmästyneenä tyttö tuijotti edessään sädehtivää sormusta osaamatta sanoa mitään vastaukseksi. Leo oli yllättänyt kaikki, jopa itsensäkin kosimalla kuninkaan tytärtä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><i>*Osa 25</i></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28210.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28210.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaikista suunnitelmista huolimatta hän ei voinut mitään sille, että pojan elämä oli menettänyt tarkoituksensa ilman Annabellaa hänen vierellään. Hänen yksinkertainen suunnitelmansa valtakunnan prinsessan viettelemisestä ja hylkäämisestä oli mennyt täysin pilalle. Hän ei koskaan ollut ajatellut rakastuvansa. Pujottaessaan kihlasormusta tytön käteen hänen sydämensä oli ratketa riemusta. Tyttö oli hänen ja hän saisi viettää tämän rinnalla loppuelämänsä. Silti tämä oli vain pieni hidastava mutka hänen suunnitelmissaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28213.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28213.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Onnellisena Leo sulki Annabellan syliinsä rutistaen tätä kuin tämä olisi minä hetkenä hyvänsä voinut kadota hänen sylistään. Kuningas keskeytti hetken onnitellen sydämensä kyllyydestä tuoretta kihlaparia ja Leoa hänen tyttärensä saamisesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28214.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28214.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28215.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28215.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Leon ollessa jo poistumassa linnasta Ludvig kaivoi esiin kuohuviinipullon ehdottaen maljaa tämän onnellisen päivän kunniaksi. Juhlamielellä itsekin Leo suostui mielihyvin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28216.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28216.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28217.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28217.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Malja Pinewoodin kuningaskunnan mahtaville ritareille!" Kuningas julisti Leon yllätykseksi. Pojan hämmästelevään ilmeeseen vastaten,</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuningattaren myrkyttäjä saatiin kiinni tänä iltana!" Leo tunsi kuplien joutuvan väärään kurkkuun saaden pojan yskimään niin kuohuvan samppanjan kuin kauhun sisältään ulos.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/?action=view&current=Osa28218.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa28/Osa28218.png" /></a><br />
* * * *<br />
<br />
<span style="color: purple;"><i>Siinä siis se osa.<br />
Vähän tuntui tönköltä, mutta nyt ei vain irronnut paremmin..<br />
Kiireet tuntuvat painavan oikeassa elämässä kovasti päälle, vieden aikaa simssiltä ja<br />
nämä osat tuntuvat vaativan aina vain enemmän lavastusta ja aikaa tekemiseen...<br />
Toiseksi viimeisessä kuvassa näkyy muuten paronien perheen miesten muuttuneet silmät.<br />
Naisilla on sitten omat värinsä, jotka taitavat näkyäkin vielä tällä kierroksella.<br />
<br />
Kommentit lämmittävät aina mieltä... ;)<br />
Kahden viikon päästä taas uuden osan merkeissä!</i></span></span></span></center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-27104448660651798682012-10-05T10:40:00.000+03:002013-03-06T10:42:04.381+02:0027. Osa: VonLiebestad<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27000.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27000.jpg" /></a><br />
81 kuvaa<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><span style="color: purple;"><i>Täällä taas kahden viikon tauon jälkeen...<br />
Toivottavasti pidätte osasta. Tätäkin oli hauska tehdä, vaikka pelaaminen lavastuksineen vei aikaa ;)!</i></span></span></span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi VonLiebestadeilla: </b>Bartholomew vietti yhä enemmän ja enemmän aikaa Pinewoodin tavernassa pelaten uhkapelejä Elisabethin hoitaessa lapsia perheen perijän Oliverin avustuksella. Isabella osoittautui varsin itsepäiseksi tytöksi ja jäikin pitkälti isoveljensä Oliverin hoidettavaksi. Perheeseen syntyi vielä yksi uusi perheenjäsen, tytär Lia-Nina.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver riitaantui äitinsä kanssa, kun tämä ei hyväksynyt Oliverin sydämenvalittua kauppiaantytärtä Verna Carlssonia. Elisabeth ei kuitenkaan saanut kerrottua Oliverille Carlssonin perheen huonosta maineesta ja pitkäaikaisista pyrkimyksistä päästä ylempään luokkaan. Verna viettelikin Oliverin lopulta Pinewoodin metsässä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Bart meni uhkapelissään pidemmälle kuin koskaan ennen ja lopulta hävisi oman tyttärensä vanhalle ja köyhälle aatelismiehelle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27001.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27001.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Bart istui hiljaa sängyn laidalla uskaltamatta nousta ylös. Hän ei halunnut kohdata Bethiä, ei juuri nyt. Miehen päätä kivisti ja muisto eilisiltaisesta pelistä painoi ikävästi sydäntä. Hän oli hävinnyt tyttärensä markiisi Amadeus Remingtonille. Markiisi ei ollut suostunut uusinta otteluun, vaan todennut vain tyytyväisenä, että vaimoa hän oli jo pitkään kaivannutkin. Bart tunsi pakokauhun leviävän sisällään saaden sydämen jyskyttämään yhtä nopeasti kuin hän olisi juuri pakenemassa henkensä edestä. Hiljaa hän puki vaatteet ylleen, päättäen samalla viettää päivänsä hevostalleilla. Siellä häntä ei olisi ketään tuomitsemassa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27003.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27003.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27004.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27004.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Onnellisena Beth hoiti nuorimmaistaan, josta illalla tulisi jo iso tyttö. Kuinka aika saattoikaan kulua niin nopeasti. Pieni tyttönen tuhisi tyytyväisenä äitinsä hellässä ja rakastavassa syleilyssä. Beth oli sanoin kuvaamattoman onnellinen nuorimmaisestaan. Kahdelle ensimmäiselle hänellä ei ollut löytynyt aikaa, mutta Lia-Ninan kanssa kaikki oli toisin ja mikä parasta tyttö ei vaikuttanut yhtä itsepäiseltä kuin isosiskonsa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27010.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27010.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Haikein mielin vauva-ajan taakse jäämisestä Elisabeth kantoi nuorimmaisensa syntymäpäiviään viettämään. Beth ihmetteli suuresti, miksei Bart halunnutkaan käyttää hyväkseen mahdollisuuttaan juhlia, kuten mies aina teki. Nyt tämä vai hymyili hiljaisena nurkassa, kuin vältellen perheensä seuraa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27012.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27012.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lia-Nina kihersi äitinsä sylissä. Tyttö ei tajunnut syntymäpäivästä mitään, mutta äidin onnellisuus sai hänetkin nauramaan. Muiden kannustaessa Beth kumartui puhaltamaan kynttilät tyttärensä puolesta. Kumarrus, puhallus ja puff...</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27013.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27013.png" /></a><br />
Kreivitär Lia-Nina VonLiebestad<br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27014.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27014.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Syntymäpäiväsankari ei kuitenkaan ehtinyt edes kakkua syömään, kun silmät jo lipsuivat kiinni. Bethin vielä nauttiessa kakusta Oliver tarjoutui viemään pikkusiskonsa nukkumaan. Iloisena isoveljensä huomiosta Lia-Nina ei meinannut väsymyksestä huolimatta nukahtaa ollenkaan. Iloinen tyttö vain piti tiukasti kiinni Oliverin kädestä ja esitteli erilaisia temppuja joita hän osasi.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27018.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27018.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Myöhään yöllä pehmeä koputus ulko-oveen kaikui pitkin kreivien kartanon suuria saleja. Oliver oli vielä ylhäällä tuskailemassa latinan läksyjensä kanssa, kuten joka ilta. Hetken hän katseli ympärilleen ottaako jotain kättä pidempää mukaan, mutta kun mitään sopivaa ei näkynyt ja koputus kävi yhä vaativammaksi, poika lähti jännittyneenä ovelle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver hätkähti nähdessään Verna Carlssonin oven takana. Vernasta ei ollut kuulunut pitkiin aikoihin mitään ja Oliver oli varma, että tyttö oli hylännyt hänet, mutta siinä tämä nyt seisoi hänen edessään. Kauniimpana kuin mitä Oliver oli muistanutkaan. Sydän kipristyi kasaan onnesta levittäen lämpöisiä aaltoja varpaisiin asti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27021.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27021.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Onnellisena tytön näkemisestä poika kaappasi rakkaimpansa puristaen tätä tiukasti rintaansa vasten. Siitä oli niin pitkä aika, kun hän viimeksi oli saanut tuntea Vernan pehmeyden käsivarsillaan. Jokin oli kuitenkin muuttunut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27025.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27025.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver hätkähti ja laski kätensä Vernan vatsassa jo selkeästi tuntuvalle kummulle.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Onko se minun?" Oliver kysyi tuntien toivon kipinän leviävän suureksi poltoksi sydämessään ja räjähtävän onnesta Vernan nyökätessä hymyillen myöntävästi. Uskomattomalta tuntuva ajatus täytti pojan mielen, hänestä tulisi isä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27032.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27032.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hellästi hän silitti Vernan poskea, joka oli pehmeämpi kuin mitään mihin hän oli aikaisemmin koskenut. Tässä hän halusi olla aina ja ikuisesti. Oliver ei välittänyt muusta vain Vernasta ja tämän vatsassa kasvavasta uudesta elämästä. Heidän yhteisestä lapsestaan. Toivoen voivansa pitää lupauksensa Oliver sanoi pitävänsä huolta tytöstä ja lapsesta. Heiltä ei puuttuisi mitään, sen hän lupasi. Hän jättäisi vaikka aatelisarvonsa voidakseen olla Vernan kanssa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27033.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27033.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Verna kuitenkin pyysi, ettei poika tekisi mitään hätiköityä. He näkisivät kyllä vielä. Oliver jäi tuijottamaan sanattomana Vernan perään tytön poistuessa omaa kotiaan kohti. Oliver ei saattanut ymmärtää, miksei Verna halunnut tämän tekevän kaikkeansa, jotta he saisivat olla yhdessä. Pojan sydän paloi vain Vernalle, eikä hän voinut kuvitella elävänsä enää hetkeäkään ilman tätä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27037.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27037.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Elisabethin päivät kuluivat Lia-Ninan seurassa. Hänellä oli niin paljon opetettavaa tytölle ja kerrankin hänellä oli aikaa. Nuorimmaisen opetus toi hänelle myös, mitä suurinta iloa. Tyttö jopa halusi oppia, toisin kuin Isabella oli tehnyt kaikkea muuta. Lia-Ninasta tulisi vielä upea vaimo jollekin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27039.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27039.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Markiisi Remingtonin kasvoja koristi onnellisin ilme, mitä Bart oli miehellä koskaan nähnyt. Bart vain toivoi, että voisi itse olla yhtä onnellinen. Hän ei ollut vielä uskaltautunut ottamaan pelivelkaansa puheeksi Bethin kanssa ja nyt markiisi oli ilmestynyt illalliselle katsastamaan pelivelkojensa korkojen kehitystä, kuten mies oli asian itse ilmaissut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27044.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27044.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaisena Bart oli ohjannut miehen ruokasaliin, johon Beth kattoi yhden ylimääräisen lautasen Bartin vierasta varten. Yleensä Bart oli iloinen ja puhelias kestitessään vieraitaan, mutta tänään miehessä oli jotain erilaista. Bethistä tuntui kuin joku olisi kaatanut kylmän vesi saavin hänen niskaansa miehen lopulta töksäyttäessä, että oli luvannut markiisi Remingtonille jommankumman heidän tyttäristään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27045.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27045.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Luvannut mitä? Milloin?" Beth yski ruoan suustaan hätkähtäen kauhuissaan ajatukset Lia-Ninassa ja perheen kunniassa. Markiisi Remington oli köyhä ja asui kaukana maaseudulla, eikä mies liikkunut seurapiireissä. Hän ei ainakaan parantaisi heidän asemaansa aatelisto piireissä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27046.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27046.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Remington päivitteli, eikö Bart ollut kertonut perheelleen vielä heidän järjestelyistään? Hän oli mielestään antanut paljonkin aikaa miehelle järjestää asiat kuntoon. Isabella kuunteli uskomatta korviaan tuijottaen eteensä. Hän ei uskaltanut edes vilkaista vieressään istuvaa vanhaa miestä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27051.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27051.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sitten se kuului Bethin ääni, joka sanoi, ettei Lia-Ninaa ainakaan annettaisi mihinkään. Pelivelat olivat kuitenkin kunnia velkoja, joten Isabella tiesi vieressään istuvan miehen tulevaksi aviomiehekseen. Mies oli ikäloppu ja hän näin nuori. Hän ei ollut ikinä edes kuullut Markiisi Remingtonista. Pyytämättä lupaa Isabella poistui pöydästä viskaten lautasensa isänsä niskaan. Häntä ei näin kohdeltaisi.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27054.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27054.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Beth upposi veden rauhoittavaan lämpöön miettien illan tapahtumia toivoen samalla, että lämmin vesi helpottaisi hänen kuristavaa oloaan. Hänellä oli ollut Isabellalle muita suunnitelmia, eikä hän todellakaan ollut halunnut naittaa tytärtään tuntemattomalle. Silti pieni kutkuttava tietoisuus siitä, että markiisi oli kaikesta eristäytyneisyydestään ja köyhyydestään huolimatta paljon kreivejä korkeammalla helpotti oloa kummasti. Ainakin he olivat saaneet tyttärensä kihloihin nuorempana kuin kukaan muu aatelisista. Isabella ei ollut vielä edes naimaikäinen ja jo luvattuna. Pikku hiljaa tyytyväisyys voitti pelon ja Beth vajosi säteillen onnesta lämpimän veden syleilyyn nauttien tiedosta, ettei Isabella ainakaan pienentäisi Lia-Ninan mahdollisuuksia paremmissa piireissä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver päätti rohkaistua kuultuaan isänsä salaisuuden. Ehkä tämä ymmärtäisi hänen oman tilanteensa. Kuten isänsä Oliver täräytti ilmoille koko totuuden kerralla vetämättä henkeä edes välissä. Bartin ilmeet vaihtelivat laidasta laitaan kauhusta ymmärrykseen ja siitä suruun, niin ettei poika saattanut edes päätellä tämän kasvoista, mitä isä ajatteli.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27058.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27058.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Bart oli juuri vastaamassa toivuttuaan hetken poikansa uutisista, kun Beth ilmestyi paikalle kasvot järkytyksestä ja vihasta punehtuneena. Hän ei saattanut uskoa korviaan, mitä oli juuri kuullut Oliverin kertovan. Eikö hän juuri käskenyt tämän pysyä kaukana Carlssoneista.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27059.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27059.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Sinä et missään nimessä tunnusta lasta omaksesi!" Beth huusi niin, että lasiastiat takanpäällä helisivät. "Mistä voit edes tietää että se on sinun? Etkö yhtään kuunnellut mitä sanoin sinulle kesällä? Carlssoneihin ei voi luottaa! He tekevät mitä vain saadakseen aatelisarvon lopulta! Siksi se lunttu ei halunnut sinun tekevän mitään hätiköityä, hän haluaa vihille sinun kanssa ja käyttää äpärää aseenaan!" Beth huusi hengästymiseen asti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27062.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver ei saattanut uskoa äitinsä sanoja. Verna ei ikinä tekisi hänelle niin! Hän rakasti Vernaa kuten tämä häntä, eikä tämä ikinä käyttäisi häntä hyväksi. Lapsi oli varmasti hänen, eikä kenenkään muun. Oliver tiesi sen, eikä hän jättäisi lastaan, eikä varsinkaan Vernaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27069.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27069.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tee mitä haluat, mutta kreivitärtä siitä luntusta ei tule!" Beth huiskaisi samalla vihaisesti kädellään kuin yrittäen näyttää kuinka välinpitämätön hän asian suhteen oli. Hän ei halunnut enää kuunnella. Oliver tunsi äitinsä. Isällekään olisi turha yrittää nyt puhua, kun äiti oli sanonut sanansa. Beth voitti ensimmäisen erän, mutta sota ei ollut vielä hävitty.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></center>
<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27070.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27070.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Bethin kadottua kamariinsa kiukkuisesti tuhisten Oliver hiipi ruokakaapille täyttäen pienen korin mahdollisimman täyteen ruokaa, mitä he eivät kaipaisi. Heillä kun sitä oli yllin kyllin. Nähdessään hyllyllä äitinsä lempi juuston, joka oli melkein yhtä kallista kuin kulta. Poika tunsi mielensä lämpiävän nakatessaan juuston korin pohjalle. Kosto se oli pienikin kosto.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27072.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27072.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hän ei koskaan ollut liikkunut tässä osassa Pinewoodia. Verna oli sanonut asuvansa tässä kauppiaiden asuttamassa pienessä yhteisössä. Oliver katsoi kauhuissaan yksinäisen naisen koiraa, joka nouti juuri keppiä. Hänestä tuo hirviö näytti enemmän sudelta kuin koiralta. Sydän pelosta pamppaillen poika lisäsi kiireesti askeltensa tahtia.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27074.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27074.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vernan ovi näkyi jo. Oliverista tuntui kuin se olisi kutsunut häntä luokseen valoisasti tuikahdellen tässä syksyisessä pimeydessä. Kiireesti Oliver kiipesi tikapuut ylös, mielessään vielä pihalla pyörinyt nainen, ja koputti oveen toivoen Vernan avaavan nopeasti. Jokin tässä pimeässä vaivasi häntä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27077.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27077.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Verna valaisi kuitenkin pimeän pelkällä olemassa olollaan. Oliver tunsi jälleen kuuluvansa johonkin. Kuinka väärässä hänen äitinsä saattoi olla. Poika vetäisi rakkaansa hellään suudelmaan nauttien jokaisesta hetkestä, jotka hänen huulensa saivat viettää tytön pehmeillä huulilla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27081.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27081.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Verna kutsui Oliverin sisään ja kattoi pöydälle juustopalat molemmille. Tyttö halusi välttämättä kuulla, mitä Kreivitär oli sanonut. Oliverista Verna tuntui kovin hyökkäävältä, mutta kukapa ei olisi, kun näin joutuisi asumaan, poika mietti itsekseen katsellen ympärilleen. Täältä puuttui kokonaan maalatut kankaat seiniltä, joita heillä oli lähes joka huoneessa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27084.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27084.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta Oliver kertoi äidistään ja keskustelusta, jonka he olivat käyneet aikaisemmin illalla. Hän saattoi nähdä hädän vilahtavan Vernan silmissä, jolloin pojalle tuli kiire lisätä, ettei hän ollut vielä puhunut isänsä kanssa asiasta rauhassa. Isä kyllä ymmärtäisi. Hän ei kuitenkaan voinut mainita, että Beth epäili lapsen syntyperää. Verna ei olisi voinut tehdä hänelle sellaista.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27086.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27086.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Minä luovun vaikka asemastani Kreivinä, jotta saan olla teidän kanssanne! Tiedäthän sinä sen?" Oliver rauhoitteli tyttöä silittäen tämän poskea.<br />
"Älä tee mitään hätiköityä!" Verna aloitti jälleen hieman kiihtyneesti, mutta jatkoi sitten rauhallisemmin, "Onhan maailmassa muitakin keinoja! Voithan esimerkiksi tunnustaa poikasi." Verna hymyili tarttuen hellästi Oliverin käteen.<br />
"En olekaan vielä esitellyt sinulle loppua talostani!" tyttö sanoi tähtiä silmissään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27088.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27088.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Verna johdatti pojan makuukamarinsa puolelle vetäen tämän samalla syleilyynsä nauraen vielä, ettei nyt ainakaan mitään vahinkoa voisi sattua. Oliver tunsi sydämensä tykyttävän kovempaa kuin koskaan ja keuhkot tuntuivat tarvitsevan enemmän ilmaa kuin ennen. Vernan sai hänen maailmansa sekaisin ja samalla hänen koko kehonsa. Tyttö oli niin pehmeä ja pieni vatsakumpu pojan vatsaa vasten sai hänet rakastumaan yhä enemmän ja enemmän tähän luonnon mestariteokseen. Verna oli hänen aina ja ikuisesti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27089.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver painoi huulensa Vernan pehmeälle kaulalle tuntien samalla tämän kiihtyneen sydämen sykkeen. Hellästi hän availi hameen takana olevat napit, toivoen epätoivoisesti, että ne loppuisivat jo.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27092.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27092.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hetken Oliver vain ihaili tytön kauniita vaaleita hiuksia, joita ei ollut koskaan ennen nähnyt valtoimenaan kiemurtelevan tytön pyöreillä rinnoilla. Viimeksi oli ollut niin pimeää. Tähän hän kuului. Verna vierellään hän jaksaisi mitä vain ja sen eteen hän oli valmis taistelemaan. Hiljalleen hän hivutti Vernan hameenhelmaa ylöspäin, kunnes Verna täytti hänen jokaisen aistinsa vieden todellisuuden mukanaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27099.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27099.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Verna silitteli tyytyväisenä vatsakumpuaan Oliverin lähdettyä. Kaikki oli mennyt juuri niin kuin piti. Hänen täytyisi vain saada nuoren kreivin ajatuksista pois arvosta luopuminen. Silloin kaikki olisi ollut turhaa ja heidän suunnitelmansa ei toteutuisi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Älä huoli pikkuinen! Tulevaisuus on meidän ja vain meidän!" Tyttö puheli vatsalleen, joka kuin vastaukseksi potkaisi takaisin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27101.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27101.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27102.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27102.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Beth maanitteli Lia-Ninaa käyttämään jalkojaan liikkumiseen. Hienot ladyt eivät konttaa. Tyttö ei vain millään tuntunut ymmärtävän, miksi äiti kiusasi häntä mokomalla. Konttaamalla kun pääsi paljon lujempaa kuin kahdella jalalla. Beth tuhahti muka vihaisesti, mutta nauroi heti perään tytön pelästyneelle ilmeelle.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuka sinulle nyt voisi olla vihainen?" Nainen kysyi upottaen tyttärensä suudelmiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27110.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27110.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isabella uppoutui yksinään kirjan saloihin. Ne antoivat hänelle syyn jatkaa ja portin maailmoihin, joissa sai itse valita puolisonsa. Hän ei saattanut uskoa vieläkään, että hänet oli jo luvattu jollekin. Eihän hän ollut edes rakastunut elämässään. Kirjoissa surullisimmatkin sankarittaret saivat kuitenkin kokea ennen pakkoavioliittoa unohtumattoman rakkauden, mutta hän tiesi rakkaudesta vain sen mitä kirjat kertoivat.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27111.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27111.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Isabella" Bart aloitti varovasti saaden koko pöytäseurueen huomion kääntymään tyttöön. "Menet naimisiin Remingtonin kanssa ensi talvena! Saat vielä viettää hetken kotona äitisi ohjauksessa syntymäpäiväsi jälkeen!" Mies jatkoi saaden tytön pysähtymään paikoilleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27117.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27117.png" /></a></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tämän ilmoitettuaan vanhemmat katosivat pöydästä jättäen tytön nieleskelemään juuri kuulemiaan uutisia yksinään. Oliver tuijotti tyttöä tietämättä mitä sanoa. Hän ei keksinyt mitään mikä olisi lohduttanut, joten hän päätyi vain kertomaan omasta surkeasta tilanteesta toivoen tämän löytävän jotain lohdutusta siitä, ettei hänkään elänyt unelmassa.<br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27118.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27118.png" /></a><br />
Oliverin tarina sai tytön vain tuhahtamaan äänekkäästi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Sinäkö muka onneton! Sinä sentään tiedät mitä rakkaus on. Sitä paitsi, oma syysi, jos olet sotkeutunut Carlssoneihin! Kaikki muut näyttävät tietävän heistä, mutta sinä olet antanut vetää itseäsi nenästä. Verna on luultavasti vain kreivin tittelisi perässä ja siksi hän ei halua sinun luopuvan arvostasi! Tyhmä kun olet, et sitäkään tajua! Minun täytyy vain sopeutua elämääni maaseudulla hävittynä pokeripanoksena!" Isabella huusi kyyneleiden täyttäessä tämän silmät. Sanomatta enää mitään tyttö poistui juosten huoneesta.</span></span></div>
</div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27119.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27119.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver tuijotti pitkään siskonsa perään järkyttyneenä tämän sanoista. Jos kaikki tiesivät Carlssonien maineesta, niin miksei hän tiennyt? Ajatus siitä, ettei Verna rakastaisikaan häntä samalla tavalla, sai pojan sydämen puristumaan kasaan ja tuntemaan tarvetta tehdä jotain. Uppoutuneena Isabellan sanoihin poika keräsi astiat palvelijoiden hämmästellessä nuoren kreivin puuhia.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27121.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27121.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver istui pitkään sänkynsä laidalla miettien kaikkea, mitä hän oli Vernan kanssa kokenut, kaikkea mitä tyttö oli sanonut ja mitä tämä oli tehnyt. Jokaisen muiston myötä hänen sydämensä itki verisen kyyneleen. Hän ei saattanut vieläkään uskoa, että kaikki mitä hänen elämässään oli, jokainen onnen hetki, olisi valhetta ja Verna välitti vain kreivin arvonimestä, ei muusta. </span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27124.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27124.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Päivät kuluivat Oliverin kadotessa ajatuksiinsa, kunnes postissa tuli kirje Vernalta. Kirje, jossa tyttö kertoi saaneensa kaksospojat, jotka olivat molemmat täysin isänsä näköisiä. Oliver ei tiennyt mitä pitäisi tehdä, hän ei enää luottanut omaan arvostelukykyynsä Vernan suhteen. Hän saattaisi nähdä lapset oman näköisenään, vaikka ne olisivatkin jonkun muun. Hän tarvitsisi apua.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27128.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27128.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27129.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27129.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tämä päivä oli kuitenkin varattu Isabellan syntymäpäiville, jotka kauniina syysiltana oli päätetty viettää ulkona. Isabella katseli ihmeissään ympärilleen antaen katseensa vaeltaa vieraissa, etisien itselleen mahdollisuutta löytää rakkaus ennen pakkoavioliittoa, kuten äidin surullisissa romaaneissa. Markiisi Remingtonin hän ohitti nopeasti, sillä tätä hän ehtisi kyllä katselemaan. Silti kukaan ei saanut hänen sydäntään sykkimään, kuten hän olisi toivonut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27130.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27130.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Muiden kannustaessa Isabella kumartui kakun ääreen ja puhalsi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27132.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27132.png" /></a><br />
Kreivitär Isabella VonLiebestad<br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27133.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27133.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Viimeisenä onnittelijana, muiden jo poistuttua sisälle nauttimaan pöydän antimista, Markiisi Remington sulki Isabellan syleilyynsä. Miehen vaatteet haisivat siltä, että niitä oli säilytetty kaapissa liian pitkään koiden ruokapöytänä. Isabella lähetti ylös hiljaisen toiveen, ettei miehen koko talo haisisi samalta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27135.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27135.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isabella tuijotteli pitkään ja hartaasti miestä, jolle hänet oli luvattu. Mies oli varmasti aikoinaan ollut hyvin komea. Piirteet olivat yhä tallessa, mutta kaikki oli jäänyt tuon surullisen naamion taakse, josta markiisi ei näyttänyt pääsevän eroon. Isabella hätkähti miehen pyytäessä tätä vielä jäämään hetkeksi kanssaan pihalle. Tytöllä ei ollut miehelle mitään sanottavaa, kuten ei isälleenkään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27136.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27136.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vilkuillen ympärilleen, kuin turvaa etsien, Isabella suostui istuutumaan markiisin seuraksi. Mies kietaisi koilta haisevan käsivartensa tytön hartioiden yli, kuin peläten tämän karkaavan. Yllättyen itsekin omia tunteitaan, Isabella tunsi olevansa turvassa, kuin isoisän kainalossa. Hän ei kokenut tarvetta juosta karkuun, vaan tyttö jopa viihtyi siinä missä oli. Amadeus, kuten markiisi käski tytön itseään kutsua, ei ehkä ollut unelmien mies, mutta ei tämä pahaltakaan vaikuttanut. Isabella keskittyi kuuntelemaan markiisin tarinaa yrittäen ymmärtää paremmin millaisen miehen kanssa oli menossa naimisiin toivoen rakkauden heräävän sydämensä kätköistä. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27149.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27149.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isabellan syntymäpäiviä seuranneena aamuna Oliver näki tilaisuutensa tulleen. Elisabeth oli vielä nukkumassa, eikä Bart ollut tainnut sänkyyn vielä juhlinnan jäljiltä ehtiä. Oliver selitti kaiken eilen tulleesta kirjeestä ja sen sisällöstä Bartin liikkumattomille kasvoille. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27150.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27150.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hetken Oliver tuijotti vain isäänsä, jonka ilmeestä päätellen tämä ei iloinnut isoisäksi tulemisesta. Saatuaan ajatukset järjestykseen Bart levitti kätensä ja sulki poikansa syleilyynsä voivotellen tämän kohtaloa.<br />
"Älä huoli Ol! Kyllä kaikki vielä järjestyy." Bart sanoi rohkaistakseen enemmän itseään kuin poikaansa. Bart lupasi, että hän tulisi Oliverin mukaan Vernalle. He lähtisivät heti illan pimettyä yhdessä selityksenään mennä tavernaan. Nähtyään lapset he tulisivat takaisin ja toimisivat sen mukaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27151.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27151.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver oli levoton koko päivän. Hän olisi lähtenyt heti, mutta tiesi sen saavan äidin epäilyt heräämään. Päivän alettua taittua hämärän puolelle isä ja poika loikkasivat ratsuille karauttaen kauppiaiden alueelle. Jokainen askel kohti Vernan ovea sai Oliverin sydämensä lyömään nopeammin ja nopeammin jännityksestä. Ilman isäänsä hän ei olisi ikinä uskonut selviytyvänsä ovelle asti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27154.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27154.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver katseli Vernaa tämän esittäytyessä Bartille. Tyttö oli selvästi pettynyt, kun hän ei tullutkaan yksin. Tiesi hän mitä tahansa Carlssoneista, hän ei voinut sille mitään, että Verna sai hänen ihonsa kihelmöimään halusta tuntea tytön pehmeys käsivarsillaan, haistaa jälleen tuon hienoinen mansikan tuoksu, joka erottui tytön aamuauringon kullan värisistä hiuksista. Bartin mulkaisu sai pojan kuitenkin järjestelemään ajatuksiaan takaisin todellisuuteen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27157.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27157.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Yläkerrasta kantautunut itku sai Oliverin palaamaan todellisuuteen. Tuo itku voisi olla hänen poikansa itkua. Verna käski miehiä seurata perässään yläkertaan selvästi pettyneenä siitä, ettei Oliver luottanut häneen. Poika toivoi vielä joskus voivansa hyvittää tytölle tämän kaiken.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27158.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27158.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver kurkisti kehtoon, josta pienet itkun täyteiset silmät tuijottivat tarkkaavaisesti häntä takaisin. Lämmin ilontunne täytti pojan sydämen. Tämä oli varmasti hänen poikansa. Pienellä kääröllä oli hänen hiuksensa, hänen ihonsa ja hänen silmänsä. Oliver ei voinut jättää pientä kääröä yksin kehtoon vaan nosti tämän hellästi käsivarsilleen peläten koko ajan rikkovansa tuon pienen ihmisolennon.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27159.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27159.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver kääntyi ympäri nähdäkseen isänsä sylissä toisen aivan samannäköisen poikalapsen. Bartkaan ei ollut kyennyt vastustamaan kiusausta, vaan pieni käärö lepäsi isoisänsä käsivarsilla tyytyväisesti ynisten.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Eikös Paul olekin komea, Oliver?" Verna kysyi jutellen enemmän vauvalle kuin Oliverille. Oliver ei voinut kuin nyökätä. Hän ei saanut sanaa suustaan, vaan tuijotti vain kahta pientä olentoa, jotka muistuttivat niin paljon häntä itseään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27160.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27160.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kukas tämä herra sitten on?" Bart kysyi jokellellen samalla vauvalle.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"William! Nimisen hänet isäni mukaan:" Verna vastasi vakavana, etsien silmillään hyväksyntää Bartin kasvoilta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Teiltä ei varmasti tule puuttumaan mitään!" Bart sanoi ja laski Williamin takaisin kehtoonsa viestittäen katseellaan, että toivoi Oliverin tekevän samoin. Heillä olisi paljon puhuttavaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27165.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27165.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Bartin poistuttua jo alakertaan Oliver veti Vernan syleilyynsä painaen huulensa hellästi tämän suulle. Poika tunsi oman hengityksensä kiihtyvän etsien Vernasta samoja merkkejä, mutta tytön sydän löi samaa tahtia kuin ennenkin. Isabella oli ollut oikeassa. Verna ei tuntenut samoin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27166.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27166.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver tunsi sydämensä murtuvan lopullisesti. Ovet paukkuen hän poistui isänsä perässä jättäen Vernan yksin tuijottamaan kummissaan pojan käytöstä. Oliver oli vain kuvitellut tämän olevan jotain enemmän. Hän oli uskonut, että heillä oli jotain, mutta kaikki oli vain valhetta. Paul ja William olivat kuitenkin todellisia ja heistä hän pitäisi huolta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27168.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27168.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyytyväisenä Verna kurottautui Paulin puoleen, joka sitkeästi yritti tarttua äitiään kädestä. Pojat olivat hänen lippunsa aatelisten maailmaan. Verna näki jo sielunsa silmin itsensä silkkipuvussa tanssimassa kuninkaanpojan käsivarsilla. Oliver oli vain hyväuskoinen houkka, joka ei ymmärtänyt oikeasta maailmasta yhtikäs mitään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27175.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27175.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Bart tutki lakikirjoja Oliverin kävellessä edestakaisin työhuoneen lattialla kunnes aamun kajo jo valaisi työhuoneen tummia pölyttyneitä seinäkankaita. He olivat kiistelleet koko yön. Oliver halusi tunnustaa poikansa ja hänestä olisi oikein mennä naimisiin Vernan kanssa. Hän oli tämän häpäissyt niin, ettei tyttö saisi enää ketään muuta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27177.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27177.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Bart huokaisi syvään ja nousi seisomaan poikansa eteen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Mitä olen kuulut, niin Verna on itse häpäissyt itsensä monien muiden kanssa niin, ettei pääse naimisiin. On suorastaan ihme, ettei hän ole vielä saanut kenenkään muun kanssa lapsia." Bart aloitti saarnaamaan pojallensa, joka selvästi oli aivan liian hyväuskoinen tähän maailmaan. "Sinä et vie häntä vihille, mutta pojat voit tunnustaa omiksesi. He ovat varmasti sinun, eivätkä jonkun tavernan pitäjän. He ovat kuitenkin syyttömiä tähän kaikkeen, mutta eivät saa pilata sinun tulevaisuuttasi!" Bart sanoi vetäen syvään henkeä saatuaan asiansa sanoiksi. Oliverin tuijottaessa isäänsä hämmentyneenä, Bart jatkoi vielä, että tämä saisi tunnustaa pojat omikseen vasta, kun oli päässyt avioon. Sotkeutuminen Carlssoneihin saisi monet perheet hylkäämään kosinnan. Hetken mietittyään Oliver nyökkäsi hiljaa ja asia oli sovittu.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27181.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27181.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oliver löysi siskonsa shakkilaudan äärestä sotkemassa hänen ja isän keskeneräistä peliä. Yleensä hän olisi suuttunut siskolleen, mutta nyt hän ei jaksanut. Oli asioita, jotka pitäisi saada hoidettua ennen iltaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27184.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27184.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hellästi hän tarttui siskonsa käteen ja kiskaisi tämän mukaansa. Oliver oli lähdössä yliopistoon illalla, joka oli osa isän ja hänen välistä sopimusta Vernaa koskien. Poika halusi vielä antaa jotain siskolleen ennen lähtöään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27185.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27185.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Se on sinun!" Oliver sanoi Isabellan tuijottaessa ihmeissään vuoroin veljeään ja vuoroin arkkua, joka oli täynnä kultaisia riikintaalereita. "Minun piti antaa se Vernalle, mutta sinä tarvitset sitä enemmän." Poika jatkoi viitaten Isabellan luvattuun, joka tunnettiin varattomuudestaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27187.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27187.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kiitollisena Isabella sulki veljensä syleilyynsä kykenemättä sanomaan mitään. Tyytyväisenä ratkaisustaan Oliver painoi kasvonsa siskonsa hiuksiin toivoen tämän saavan rahoilla sisustettua makuuhuoneesta oman pakopaikkansa. Huoneen, jossa eivät roikkuisi vanhat koinsyömät ja pölyttyneet verhot, kuten hän oli markiisin linnasta kuullut. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27188.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27188.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ihmeissään Isabella jäi tutkimaan arkun sisältöä Oliverin etsiessä isäänsä. Nyt olisi hyvä aika lähteä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27189.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27189.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27190.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27190.png" /></a><br />
Hyvästeltyään loput perheensä jäsenet Oliver loikkasi isänsä viereen vaunuihin. Oliver saattoi nähdä isän peittelevän kyyneliä silmissään. "Enhän minä ole poissa kuin talven." Oliver sanoi lohduttaakseen selvästi liikuttunutta Bartia.</span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei se sitä!" Bart sanoi ääni vapisten, "te vain kasvatte niin kovin nopeasti siskojesi kanssa." Bart sanoi kääntäen kasvonsa pois. Isä ei selvästikään halunnut puhua enää, joten Oliver napautti ohjaksia. Heidän pitäisi vielä ehtiä poikkeamaan eräässä paikassa ennen yliopistolle menoa.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27191.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27191.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27192.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27192.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isabella katseli edessään istuvaa markiisi Remingtonia. Mies selvästi yritti parhaansa, mutta silti tyttö ei vain tuntenut mitään muuta kuin yksinäisyyttä. Monena iltana Oliverin lähdettyä Bart oli kutsunut Remingtonin illalliselle, kuin toivoakseen, että Isabella ja Beth vielä hyväksyisivät hänen virheensä ja olisivat onnellisia siitä, että Isabella pääsisi naimisiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27193.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27193.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isabella sulki silmänsä ja tarttui edessään olevaan viinilasiin etsien lohdutusta viinin happamasta kieltä kipristävästä mausta. <i>Tänään markiisi oli sentään lopultakin huomannut ajaa harottavan parran sänkensä,</i> Isabella ajatteli yrittäen löytää jotain positiivista tästä illasta. Muutama päivä sitten tämä oli vaihtanut hieman parempaan vaatekertaan. Ehkä vielä joskus mies kävisi pesullakin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27194.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27194.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Palvelijoiden siivotessa ruokasalin pöytää kreivit vieraineen kokoontuivat oleskeluhuoneen punaisille sohville. Beth tenttasi markiisia tämän edellisestä vaimosta, joka oli kuollut aikoinaan synnytyksessä vieden myös markiisin ainoan jälkeläisen mukanaan, kun mies nousi närkästyneenä seisomaan ja tuijotti takassa loimuavaa tulta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Onko kaikki kunnossa?" Isabella kysyi lähestyen ajatuksiinsa vajonnutta markiisia jalat liiallisesta viinin nauttimisesta tutisten.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27196.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27196.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/?action=view&current=Osa27197.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa27/Osa27197.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tehdään tästä nyt virallista." Markiisi sanoi ja polvistui Isabellan eteen. "Soisitko minulle sen kunnian, että vielä jonain päivänä saisin kutsua sinua vaimokseni?" Markiisi kysyi avaten samalla samettisen rasian, jonka pohjalla sädehti kaunis timanttisormus.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isabellan ajatuksissa surisi, jalat pettivät alta ja maailma musteni kauhusta.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><span style="color: purple;"><i>Olipa mukava päästä hetkeksi simien maailmaan opiskeluista...<br />
Byrokratia ja julkinen johtaminen alkaa pikku hiljaa jo tulla korvista ulos :P<br />
Niin muistuttaisin taas tässä, että Kreivitkin ovat kokeneet muodon muutoksen silmissään.<br />
Elisabeth ja Bartholomew saivat uudet hieman siistimmät silmät ja lapset tietenkin myös.<br />
<br />
Toivottavasti piditte osasta, eikä se jäänyt tylsäksi...<br />
Juonta täytyi vähän vääntää aluksi rautalangasta..<br />
Kahden viikon päästä sitten taas tällä kertaa paronien merkeissä ;)</i></span></span></span></span><br />
</div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-74315050763081922382012-09-21T10:33:00.000+03:002013-03-06T10:34:37.603+02:0026. Osa: Dramodred<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26000.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26000.jpg" /></a><br />
72 kuvaa<br />
<br />
<i><span style="color: purple;">Täällä taas ;) !<br />
<span style="color: #741b47;">Tätä osaa oli hauska tehdä ja kirjoittaa, vaikka lavastamisessa ja järjestelyissä meni paljon aikaa.<br />
Toivottovasti se näkyy tekstissä...</span></span></i></span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Herttuoilla: </b>Fiona yritti epätoivoisesti päästä rakastettunsa Arthur Islingtonin jakamattomaan huomioon, mutta tämän vaimon kuolema tuntui olevan tiellä. Fiona seurasi kuningatarta eräänä iltana ja löysi tämän nyyhkyttämästä talonpoikien ikkunan takana. Nainen ei ensin ymmärtänyt, mutta tajusi lopuksi, että kaksoset joita kuningatar katseli, olivat Fionan miehen Fredrickin ja kuningattaren yhteisiä. </span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sofia rakastui paroni Leonardoon ja ajautui äitinsä kanssa riitoihin. Perheen kuopus ja perijä Kristopher sairasteli sairastelemistaan, mutta selviytyi vielä lapseksi asti. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26002.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26002.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26003.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26003.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sofia tuijotti tuijottamistaan. Hän ei saattanut uskoa, että isä oli tehnyt tämän hänelle. Siinä se nyt oli, hänen tuleva aviomiehensä ja häät olisivat jo huomenna. Isä oli hoitanut järjestelyitä pitkään jo tytön selän takana. Sofia tiesi olevansa onnellinen, että näki miehensä ennen alttarille astumista, mutta silti hänellä itsellä oli ollut muuta mielessä tulevaisuutensa suhteen. Hänen ja Leonardon kaunis rakkaus oli muuttunut nyt isoksi möykyksi, joka puristi ja kalvasi sydäntä joka lyönnillä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26007.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26007.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Fredrick ei voinut käsittää mikä tytärtä vaivasi. Lordi Travis Gonzaga oli hieno mies ja tunnettu Pinewoodin valtakunnassa varallisuudestaan. Silti Sofia näytti siltä kuin tervaa olisi yrittänyt juoda. Hän oli nähnyt paljon vaivaa saadakseen esikoiselleen tämän arvoisen kosijan ja oli toivonut tytöltä iloisempaa reaktiota.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26008.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26008.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Siinä se nyt oli, viimeinen kädenpuristus, joka sinetöi Sofian loppuelämän. Mies oli todennut tytön mieleisekseen ja nyt hänet oli luvattu Lordi Gonzagalle loppu elämäksi, eikä hän voinut mitään. Kihlauksen purkaminen olisi häpeällistä. Hän ei vain saanut onnentunnetta heräämään itsessään, vaikka kuinka yritti. Hänet oli tarkoitettu jollekin muulle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26009.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26009.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Herttuan hyväksyvän katseen alla Lordi Gonzaga pujotti kihlasormuksen morsiamensa vasempaan nimettömään. Lordi näytti herttaiselta, eikä Sofian olisi ollut syytä valittaa, mutta silti hän toivoi että hänen eteensä olisi polvistunut joku toinen. Tuo toinen ei vain ollut pyytänyt hänen kättään, vaikka tiesi Sofialla olevan muita kosijoita. Se sai Sofian sydämen hiljaa itkemään verta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26010.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26010.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Huomiseen siis!" Lordi hymyili tyytyväisenä luvatustaan. Sofian naiminen nostaisi kovasti Lordin aatelisarvoa muiden silmissä. Olihan Sofia sentään kruununperillisen pikkuserkku ja kaikenlisäksi kaunis omalla mystisellä tavallaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26011.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26011.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sofia katseli portailta miehen loittonevaa selkää. Huomenna hän muuttaisi Lordin merenrannalla sijaitsevaan kartanoon kauas Pinewoodin maaseudulle. Sofia puristi rautaista kaidetta edessään miettien, kuinka jäisi kaipaamaan tätä kaikkea, puutarhaa jossa sai ensisuudelmansa. Sofia olisi halunnut huutaa ja itkeä, muttei uskaltanut. Leoa hän kaipasi, mutta tämä oli löytänyt jo jonkun toisen. Se hyväpuoli maaseudussa oli, ettei Leo vahingossakaan eksyisi sinne.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26012.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26012.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pieni mökki aukeni vaunuihin Sofian ja Fionan matkustaessa valtakunnan kuuluisimman vaatturin luokse käymään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Yritä nyt vähän edes hymyillä!" Fiona patisti Sofiaa, joka näytti siltä kuin tämä olisi mestauslavalle menossa parin kävellessä kohti mökin etuovea. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26013.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26013.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Oletko varma, että täällä todella asuu valtakunnan paras vaatturi?" Sofia kysyi ihmetellen katsellessaan samalla arvioivasti mökin lahonneita seiniä. Vihainen mulkaisu äidiltään kertoi kaiken, hän oli taas puhunut ohi suunsa. Fiona oli tilannut puvun jo heti kosiomiehen ilmestyttyä heidän ovelleen, mutta viimeinen sovitus oli jäänyt kiireessä tekemättä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26014.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26014.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ovi narahti ikävästi vaikertaen ja paljasti vaatimattoman mökin asukin takaansa. Fiona ei halunnut myöntää, ettei olisi todellakaan halunnut astua tähän vaatimattomaan mökkiin, jonka makea mätänevä tuoksu sai hänen nenänsä tukkiutumaan. Lily Grönroot oli kuitenkin valtakunnan paras vaatimattomasta mökistä huolimatta. Fiona nielaisi saadakseen hukkuneen äänen jälleen kulkemaan, lopulta esiteltyä itsensä ja tyttärensä. Vastauksena oli hyväksyvä nyökkäys ja käden huitaisu, joka kehotti seuraamaan perässä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26015.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26015.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lily johdatti heidät mökin takanurkkaan, joka selvästi toimi tämän ompelupaikkana.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Siinä se on!" Lily totesi äänessään ylpeyttä viittoillen mallinuken yllä olevaa valkoista pukua. Sofia katseli ihmeissään tietämättä enää itsekään mitä ajatella koko asiasta. Lilyn hoputtaessa hän alkoi hiljalleen riisua pukuaan kokeillakseen tuota valkoista vankilaa, jota hänelle tarjottiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26016.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26016.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lilyn tehdessä viimeisiä mittauksia hameen helmoihin Fiona yritti saada selvää Sofian käsittämättömästä ilmeestä. Hänestä puku istui kuin valettu. Hieman erilainen kampaus ja huntu koristamaan, niin siitä tulisi upea. Grönrootilta hän tilaisi varmasti myöhemmätkin morsiuspuvut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaikki tapahtui kuin itsestään Sofian ympärillä tytön lainkaan itse vaikuttamatta asioihin. Hänen isänsä oli hyväksynyt kosinnan ja vasta häidenaattona tyttö oli tavannut sulhasensa. Äiti puolestaan oli hoitanut pukujärjestelyt ja sulhanen vastasi juhlista. Sofialla ei ollut minkäänlaista sananvaltaa itseään koskeviin päätöksiin. Hummerinpalanen pyöri suussa menemättä alas. Viimeinen ateria ennen tuomion täytäntöön panoa, tyttö mietti saaden oman tilanteensa vertaamisesta kuolemantuomioon hymyn kareet huulille. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26021.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26021.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia ei voinut käsittää siskonsa käytöstä. Hän olisi antanut mitä vain, jos joku olisi kosinut ja Sofia näytti siltä, että tämän elämä päättyi huomiseen aviosäätyyn astumiseen. Kyllä hän tiesi, että Sofia oli menettänyt sydämensä naapurin paronille, mutta silti oli hieno asia päästä naimisiin. Hieman turhan kovalla voimalla tyttö iski haarukkansa hummerinpyrstöön saaden hennon lautasen rikkoutumaan osuman alla. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26023.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26023.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Felicia kurkisti Sofian huoneen ovenraosta ja totesi isosiskonsa edelleen istuvan sängynlaidalla ajatuksissaan. Tyttö istahti Sofian viereen saaden siskonsa hätkähtämään ajatuksistaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei se noin kamalaa varmasti ole!" Felicia yritti lohduttaa saaden pienen hymyn nousemaan Sofian huulille.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26024.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26024.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ei se olekaan." Sofia vastasi hengittäen samalla syvään ulos, "Lordi Gonzaga on kuulemma hieno mies", hän jatkoi lisäten samalla mielessään, ettei tämä kuitenkaan ollut Paroni. Paronille hänen sydämensä sykki, vaikka nyt se itkikin verta joka lyönnillä. Kuinka tämä oli saattanut hylätä hänet kaiken sen jälkeen?</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26027.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26027.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Huomenta kultaseni!" Fiona hihkui onneissaan Sofian korvaan saaden tytön pelästymään pahanpäiväisesti unestaan. Hetken Fiona tuijotteli tyttärensä hämmentyneitä kasvoja sekä tyhjänä räpytteleviä silmiä, kunnes hän päätti valistaa tätä, mikä päivä oli kyseessä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26029.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26029.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tytön yhä istuessa hievahtamatta sängynreunalla Fiona talutti tämän kampauspöydän ääreen. Tänään ei ollut hyvä päivä ihmetellä vain tapahtumia. Kyyneleet nousivat tytön silmiin Fionan sitoessa tälle tiukkaa nutturaa. Fiona toivoi tytön joskus ymmärtävän, miksi kauneuden eteen pitäisi kärsiä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26033.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26033.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Fredrick auttoi tytön pitkine huntuineen vaunuihin tämän katsellessa silmät lasittuneina loittonevaa kotitaloaan. Äidin perintökalleudetkaan kaulassa tai hiustenpäällä eivät auttaneet. Hänet oli riuhdottu irti, revitty juuriltaan maasta, niin että ritinä vain kävi juurien valittaessa kohtaloaan, eikä kukaan tuntunut edes huomaavan hänen pahaa oloa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26034.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26034.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Näkymä paronin kartanolle aukeni lopulta. Missä tahansa muussa tilanteessa Sofia olisi saattanut yhtyä sisarensa ihastuneisiin henkäyksiin ja huomautuksiin, mutta nyt kartano näytti vain kultaiselta vankilalta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26035.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26035.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vieraat asettuivat paikoilleen Lordi Gonzagan odottaessa morsiantaan vihkikaaren alla. Pitkään kestäneen hetken jälkeen hento viulumusiikki alkoi lopulta soida ja morsian astui esiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26036.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26039.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26039.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Isänsä turvallisesti puristavasta kädestä Sofia tunsi saavan voimaa jokaiseen askeleeseen. Maiseman kauneus sai myös tytön henkäisemään ensimmäisen kerran ilosta koko päivänaikana. Mistä mies oli tiennyt asterien olevan hänen lempikukkiaan? Kaikkien katseiden kääntyessä häneen tyttö tunsi itsensä morsiameksi, eikä Leon puuttuminen vihkikaaren alta tuntunutkaan tällä hetkellä niin suurelta asialta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26048.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26048.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26049.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26049.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26051.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26051.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26053.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26053.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26056.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26056.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tuntiessaan Lordin pehmeät huulet omillaan ensimmäisen kerran Sofia tiesi kuuluvansa siihen. Hän oli vastustellut, mutta tähän hänet oli tarkoitettu. Tähän upeaan henkeä salpaavan kauniiseen maisemaan, jossa makuukamarin täytti aaltojen tasaisenrauhoittava loiskunta aamusta iltaan. Hän oli onnellinen, ei täydellisen onnellinen, mutta onnellinen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vieraat nousivat onnitellakseen uutta morsiusparia. Ofelia ei olisi voinut olla onnellisempi siskonsa puolesta, joka nyt sädehti alttarilla. Kunpa vain hänellekin joskus suotaisiin mahdollisuus samaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26065.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26065.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26066.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26066.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26067.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26067.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Malja uudelle vävypojalleni ja malja kauniille tyttärelleni, sekä heidän onnelleen!" Fredrick julisti onneissaan saaden koko pöytä seurueen tarttumaan maljoihinsa. Sofia tunsi hulahtavansa korvia myöten punaiseksi jonkun lisättyä onnittelu maljaan vielä "Jumala suokoon heille paljon poikia!". Hän ei ollut edes ajatellut asiaa, mutta nyt hääyön ajattelu, jolloin liitto virallistettaisiin, sai hänet kohmettumaan paikoilleen. Hän ei tiennyt alkuunkaan mitä tehdä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26071.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26071.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26073.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26073.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ruoka maistui ja viini virtasi aatelisten nauttiessa ylhäisistä herkuistaan. Ruokaa oli yllin kyllin ja sitä jäikin vielä palvelijoiden maisteltavaksi riittämiin. Fredrick oli tyytyväinen tyttärensä puolesta. Lordi Gonzagan kartano oli upea, hieman pieni hänen omaan makuunsa, mutta herttuasta merenranta korvasi mainiosti tilanpuutteen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26075.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26075.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sofia tunsi jonkun tarttuvan hellästi kädestään tytön tuijotellessa eteensä ja miettien mitä äiti olikaan aviollisista velvollisuuksista kertonut. Lordin lempeän rakastavainen ilme hänen vieressään sai kuitenkin hänen sydämensä sulamaan. Hänellä ei ollut mitään hätää, eihän hän ollut yksin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26079.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26079.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Juhlat venyivät ja venyivät vieraiden viihtyessä mainiosti pelaten erilaisia pelejä, joita Lordin varastosta löytyi yllin kyllin. Lopulta aamuyön viimeisinä tunteina vieraan lähtivät peiteltyään morsiusparin aviovuoteeseensa Sofian uuteen kamariin. Fiona katseli vaunuista loittonevaa kartanoa kyynelsilmässä. Kaikki tämä sai hänet muistamaan kuinka hänen oma elämänsä läheni hitaasti loppuaan.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26080.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26080.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Fiona ei malttanut mennä nukkumaan, vaan löysi itsensä tuijottelemasta Sofian tyhjää sänkyä. Yllätyksekseen nainen tunsi käsien kiertyvän vatsansa ympäri ja lämpimän kehon painautuvan selkäänsä vasten.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26081.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26081.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tuntuuko sinustakin tyhjältä?" Fredrick kuiskasi hiljaa varoen jokaista sanaa, kuin niiden äänen lausuminen olisi tehnyt niistä todellisempia. Fiona nyökkäsi hymyillen miehelleen ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen. Fredrick jatkoi kertoillen, että oli palkannut jo puusepän miehineen tekemään tästä Kristopherin huoneen. Hän ei kestänyt katsella tyttärensä kadonnutta muistoa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26082.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26082.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Fiona kääntyi ympäri suukottaen miestään hellästi huulille. Miten lohduttavaa toisen ihmisen läsnäolo vain saattoi olla. Heidän avioliittonsa oli kuollut aikoja sitten, mutta ystävinä heidän suhteensa toimi loistavasti. Silti kaikkea ei vain voinut antaa anteeksi, mutta ystävänä sen yrittäminen oli helpompaa.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26083.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26083.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Edward Islington viihtyi syksyn kuluessa yhä enemmän ja enemmän herttuoilla Ofelian seurassa. Fiona punoi pitsiä taustalla katsellen ja kuunnellen nuorten keskusteluita.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26084.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26084.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelian harmiksi poika halusi vain aina pelata shakkia. He eivät puhuneetkaan kuin shakista tai oikeastaan Edward puhui, sillä Ofelia ei uskaltanut monesti kuin nyökätä tai pudistaa päätä ja senkin ujosti. Hän pelkäsi kovasti sanovansa jotain väärin. Kunpa hänellä olisi edes osa Felician viehätysvoimasta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26087.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26087.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia osasi monia asioita, mutta niihin ei kuulunut lanteiden heilutus, vastakkaisen sukupuolen viehättäminen ja small talkin taidot.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26088.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26088.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Monet illat hän oli istunut kirjoittamassa lattialla ja ihailemassa Felician hurmaavia jalannostoja balettitangon ääressä. Harjoittelusta huolimatta Ofelia oli vakuuttunut, että hänellä oli kaksi vasenta jalkaa. Felicia nauroi onnellisesti ja yritti aina neuvoa siskoaan, mutta Ofelia ei vain oppinut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26089.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26090.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26090.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ainoa asia naisellinen asia, jonka hän osasi hyvin oli neulominen. Päivittäin hän istui uudessa huoneessaan tuijotellen merelle ja tehden kapioita itselleen tulevaisuutta varten<i>. Ajatella, että Sofialla oli oma merenranta, jossa uittaa varpaitaan</i>. Ofelia saattoi tuntea varpaissaan, miten merivesi huuhtelisi ja hellisi korkokenkien käytön jälkeen turvonneita varpaita. Silmänsä sulkiessa Ofelia saattoi kuvitella kuinka hän istuisi rannalla elämänsä rakkauden sylissä tämän käsien ympäröidessä hänet heidän pieneen yhteiseen maailmaan, johon ei muita mahtuisi. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26092.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26092.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Feliciaa ei kosijoiden puuttumattomuus haitannut. Hänestä avioliitto olisi rajoittanut suuresti mahdollisuuksia, joita hänellä nyt oli. Harvoin hän päästi ketään lähelleen, mutta välillä kiusaus tuntea nälkäisten käsien vaellus lanteillaan voitti. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26097.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26097.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia säikähti pahanpäiväisesti Fredrickin ilmestyttyä hänen viereensä. Tyttö oli ollut niin ajatuksissaan, ettei ollut huomannut edes illan pimenevän.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Sinulle on vieras", Fredrick sanoi hymyillen samalla ovelaa hymyään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26098.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26098.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia tarttui isänsä ojentamaan käteen tuijottaen samalla isänsä tuikkiviin silmiin. Tällä oli jotain mielessä, mutta tyttö ei vain keksinyt mitä. Isän ylöspäin nykivät poskipäät kertoivat tämän kuitenkin nauravan sisällään jollekin. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26099.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26099.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26100.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26100.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia laskeutui portaita tuntien pohkeidensa tärisevän jännityksestä. Hän tunsi sydämensä jättävän yhden lyönnin välistä nähdessään Edwardin odottavan portaiden alapäässä. Ajattelematta mitään tyttö hyppäsi pojan kaulaan tuntien pojan pehmeät hiuksen poskeaan vasten. Pojan tuoksu valtasi hänen ajatuksensa, hän ei ikinä halunnut päästää irti. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26101.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26101.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Häkeltyneenä Edward laski tytön maahan änkyttäen hengästyneesti samalla, että oli tullut shakkia pelaamaan. Tuntien pettymyksen valtaavan koko kroppansa ja häpeän nostavan punaiset pilkut kasvoille ja kaulalle Ofelia irrotti otteensa pojan kaulasta ja ohjasi tämän perhehuoneeseen shakkipöydän ääreen. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26102.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26102.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia ei saattanut uskoa silmiään, kun poika tarttui tyytyväisenä, kuin mitään ei olisi tapahtunut sotilaaseen ja aloitti pelin. Eikö tämä todella halunnut hänestä muuta? Ofelian olisi tehnyt mieli heittää kaikki nappulat lattialle Felician tullessa huoneeseen ja Edwardin suotua tälle katseen, jollaista Ofelia ei koskaan ollut pojalta saanut. Kiukuissaan hän huusi "Shakki Matti" ja poistui huoneesta kyyneleitä nieleskellen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26106.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaikkien lääkärien ennustusten vastaisesti Kristopherin syntymäpäivä koitti. Kristopherin sairastelun takia juhlat päätettiin viettää perheen kesken. Poika ei muuta pyytänytkään. Hän oli jo niin onnellinen saadessaan olla pystyssä perheensä kanssa. Sofia ja Travis olivat saapuneet myös juhlistamaan herttuoiden kuopuksen juhlapäivää. Siskot kannustivat innoissaan muiden hymyillessä pojalle rohkaisevasti. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26107.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26107.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26108.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26108.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kristopher nojautui kakkua kohti supisten salaisen toiveensa juuri ennen kynttilöiden puhaltamista. Kumarrus, puhallus ja Puff...</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26109.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26109.png" /></a><br />
Herttua Kristopher Dramodred<br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26110.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26110.png" /></a><br />
Sivuprofiili ;)<br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26111.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26111.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26113.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26113.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Iloisesti perhe kokoontui kakkupalojensa ääreen juttelemaan ja jakamaan kuulumisiaan. Kristopher nautti täysin sydämin saadessaan olla perheensä kanssa. Hänestä talon tunnelma ei ollut koskaan palannut entiselleen Sofian lähdettyä. Hän oli kaivannut siskoaan sänkynsä viereen silittämään hiuksia ja kertomaan, että kaikki järjestyisi kyllä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26115.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26115.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Travis kuunteli huvittuneena vaimonsa ja anoppinsa keskustelua siitä, oliko heille tulossa perheenlisäystä. Fiona näytti kaipaavan lapsenlapsia enemmän kuin myönsi ääneen. Yllätyksekseen mies tunsi käden matkustavan hänen reittään pitkin ylöspäin. Järkyttyneenä vaimonsa sisaren käytöksestä mies jäi vain tuijottamaan edessään olevaa kukka-asetelmaa. Hänellä ja Sofialla olisi keskusteltavaa kotimatkallaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26121.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26121.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26122.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26122.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Fiona kaappasi tyttärensä syleilyynsä hyvästiksi, toivoen samalla tuntevan pienen kummun tyttärensä vatsankohdalla omaa kehoaan vasten, mutta kaikki oli niin kuin Sofia oli sanonut. Ei vatsakumpua, ei lapsenlapsia tulossa. Kauhuissaan nainen mietti mikä hänen tyttäressään oli vikana, kun Travis pelasti vaimonsa tukehtumiselta tarjotessaan kädenpuristusta kiitokseksi ja hyvästiksi. </span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26123.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26123.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Fiona tuijotti edessään olevaa kirjettä, jonka oli juuri itse laatinut. Miten paljon pahaakaan hän saisi aikaan pienellä paljastuksella. Hän oli unohtanut kokonaan suunnitelmansa kuningattaren tuhoamisesta tämän sairastuttua, mutta nyt nainen oli patsastellut tyytyväisenä poikansa kihlajaisissa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26125.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26125.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Silti hän ei ollut varma. Heillä oli Fredrickin kanssa mennyt viimeaikoina hyvin molempien laskettua sotakirveensä. Fiona tiesi satuttavansa Fredrickiä satuttaessaan kuningatarta, mutta silti hänen miehelläänkin oli oikeus kuulla äpäröistään, jotka rypivät talonpoikien kanssa mudassa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26126.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26126.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta nainen rohkaisi mielensä, taitteli kirjeen ja laittoi sen postilaatikkoon lähtöä odottamaan. Tämä oli varmasti oikea ratkaisu, hän saisi monta kärpästä yhdellä iskulla. Fredrickin reaktio vain pelotti häntä. Hänen täytyisi puhua miehen kanssa itse, ennen kuin tämä kuulisi paljastuksen jostain muualta.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26127.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26127.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26128.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26128.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kristopher hoiti hevostaan nauttien hetken yksinäisyydestä ja rauhasta, jonka se soi hänelle. Palvelijat, lääkärit ja opettajat pyörivät koko aikaisesti hänen ympärillään muualla linnassa, eikä hän koskaan ollut yksin. Hän kadehti sisariaan, jotka saattoivat paeta kaikkea huoneisiinsa. Poikaa inhotti katseet, jotka vain tuntuivat odottavan sitä, että hän lyyhistyisi lattialle hetkenä minä hyvänsä. Hevonen kohteli häntä niin, kuin ketä tahansa muuta. Ei kuin paperinukkea.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26136.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26136.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaiset askeleet kaikuivat Dramodredien rautaportaista syksyisen yön pimeinä tunteina. Hän oli saanut tarpeekseen, eikä halunnut enää jäädä tänne. Maailma ei loppunut aateliston asuintiloihin, vaan hän halusi nähdä valtakunnan niiden ulkopuolella. Juuri sen maailman, mistä häntä oli tautien pelossa pyritty pitämään poissa.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26141.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26141.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia ihasteli aamunkajoa, joka loisti Pinewoodin vuorien takaa ja heijastui kimallellen meren rauhallisesta pinnasta, kun ovi hänen huoneeseensa aukesi narahtaen ikävästi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26142.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26142.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Felicia ilmestyi hänen viereensä saaden jonkin Ofelian sisimmässä kauhistumaan sydänjuuria myöten. Siskon kasvot olivat punaiset ja turvonneet kyyneleiden jäljiltä, joita tulvi vieläkin tämän silmistä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/?action=view&current=Osa26144.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa26/Osa26144.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ofelia katsoi siskoaan, joka piteli kättä vatsansa päällä. Muuta ei tarvittu, hän ymmärsi. Kauhuissaan siitä, mikä vastaus olisi, hän esitti kysymyksen:</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuka on isä?"</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Siinäpä se...<br />
Osan piti loppua Kristopherin karkaamiseen, mutta sitten sain idean ;) !<br />
Olisi hauska kuulla teidän mielipiteenne osasta. Itse pidin todella tämän tekemisestä.<br />
Gonzagan kartanon rakentaminen oli ehkä parasta...<br />
Lupaan ryhdistäytyä kommentteihin vastaamisessa. Jokainen kommentti on kyllä saanut sambatassun liikkeelle, mutta en vain ole muka ehtinyt vastaamaan... Pahoittelen syvästi tätä..<br />
<br />
Sellainen ilmoitusasia olisi, että muuttelin aatelisten silmien värejä, kun kaikilla oli nuo samat harmaat silmät.<br />
En luonut heitä uudestaan, vaan koodasin heidän "dna"-ta.<br />
Herttuat eivät ole kokeneet suuria muutoksia, vain Fionan ja Ofelian silmät ovat muuttuneet.<br />
Kuninkaallisilla on nuo ihanat suuret hopeiset silmät ja kun herttua on serkku, niin saa olla tälläkin.<br />
Vaihtelen hiljalleen noita sukupuukuvia tuonne esittelyt-osioon.<br />
Nyt vaihdan Fionan kuvan samalla, kun laitan kasvaneen Kristopherin...<br />
<br />
Tavataan taas kahden viikon kuluttua ;) </span></i></span></span></span><br />
</div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-8031148136230750642012-09-09T10:30:00.000+03:002013-03-06T10:31:16.692+02:0025. Osa: Glassgow<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25000.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25000.jpg" /></a><br />
79 kuvaa<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><span style="color: purple;"><i>Olinpas jälleen niin etevä tämän ajastuksen kanssa. Kuten varmaan huomasitte, niin osaa ei tullut perjantaina. No olin ajastanut sen kyllä 7.9 julkaistumaan, mutta vuosi oli 2013 eli ensi vuoteen olisi mennyt ;) ! Kiukutti kyllä, kun tänään tietokoneen avasin. Pahoitteluni sähellyksestä!<br />
<br />
No mutta, nyt kuninkaallisten osa ja samalla 4. kierroksen aloitusosa on luettavissa...</i></span></span></span></span><br />
<span style="color: purple;"><span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><i>Niin ja jos et ole vielä napauttanut oikeassa reunassa olevaa äänestystä kauppiaiden yliopistoon menosta, niin napauttapa nytten! </i></span></span></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Glassgoweilla: </b>Kuningas päätti aloittaa suuremman linnan rakentamisen, mutta rahaa ei meinannut löytyä suuriin suunnitelmiin. Ludvig korotti veroja huomattavasti, mutta yritti vielä saada poikaansa naimaan naapurivaltion rikkaita aatelisneitoja, mutta Lud ei halunnut. Puhuttuaan ystäviensä kanssa poika päätyi ratkaisuun, että kosisi erästä aatelisneitoa kotimaastaan. Vielä hän ei kuitenkaan uskaltanut paljastaa isälleen suunnitelmiaan.<br />
Perheeseen oli tullut myös uusi apulainen Lilithin merkeissä, joka oli lahja naapurimaan valtiaalta. Lilith keskittyikin auttamaan Alicea Annabellan koulutuksessa.<br />
Juuri ennen osan loppu taloon hiipi viittaan verhoutunut hahmo ja yritti myrkyttää kuninkaan. Pahaksi onnekseen kuningatar sattui juuri maistamaan myrkytettyjä manteleita ennen kuningasta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25001.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25001.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Rakas vaimoni, tule takaisin luokseni!" Ludvig kuiski Rosen sängyn vieressä tietämättä oliko hänen rukouksensa osoitettu taivaisiin vai sängyssä tiedottomana makaavalle Roselle. Nainen oli jo pitkään ollut kaukana, liian kaukana, jossain mistä Ludvig ei ollut häntä saattanut löytää takaisin luokseen. Yskäisy oven kulmasta kertoi, että lääkäri haluaisi kuninkaan poistuvan saadakseen työrauhan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25002.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25002.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ludvig olisi niin halunnut palata huoneeseen lukemaan lääkärin ilmeitä siitä, miten hänen vaimonsa voi. Hän oli varma, että tämä pimitti jotain ratkaisevaa. Aina vain sanottiin, ettei tilassa ole muutosta kumpaankaan suuntaan. Hän ei ollut ikinä elämässään ollut näin yksin. Elämä ilman Rosea oli kuin kylmä talvi tuiskuineen, joka ei ikinä loppunut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25003.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25003.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta lääkäri tuli jälleen jaarittelemaan siitä, kuinka kuningattaren tila oli pysynyt muuttumattomana. Oli kuulemma jo ihme, että Rose oli elossa ja Ludvigin pitäisi kuulemma olla kiitollinen jo tästä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25005.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25005.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mutta ei hän ollut. Mieluummin hän olisi antanut Rosen kuolla, kuin katsella kuoleman rajalla heiluvan vaimonsa hiljaista kamppailua elämästä. Lääkäri kumarsi kunnioittavasti pyytäen samalla lupaa poistua. Hiljaa Ludvig jäi tuijottamaan paikkaa, jossa lääkäri oli juuri seissyt. Hän ei tiennyt, mitä olisi tehnyt.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25008.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25008.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Alice rikkoi munia kulhoon katsellen auringonkultaisten keltuaisten rykelmää kulhon pohjalla. Annabellan syntymäpäiviä vietettäisiin illalla kuningattaren voinnista huolimatta. Kuningas oli ilmoittanut, ettei prinsessan syntymäpäiviä voisi noin vain unohtaa ja kuningatarkin olisi varmasti halunnut heidän juhlivan. Alice halusi tehdä kakusta täydellisen. Annabellalla olisi oikeus hetken onneen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25013.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25013.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Käsi väsyneenä munasokerivaahdon vatkaamisesta Alice levitti kakkutaikinan vuoanpohjalle maistaen pikkusormensa kärjellä taikinan vaniljasta makua. Kakusta tulisi täydellinen, mutta illasta hän pelkäsi pahinta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25015.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25015.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pieni prinsessa nautti viimeisistä vapaista hetkistään linnan puutarhassa. Vielä oli mahdollista upottaa kädet sateen jäljiltä kosteaan lehtikasaan ja rutistaa niistä mahdollisimman monta käsivarsien väliin heittäen samalla lehdet niin korkealle kuin vain mahdollista.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25016.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25016.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Annabell rakasti syksyä ja puiden tarjoamaa väriloistoa. Luonto tarjoili kauneintaan verhoutuessaan kaikkiin mahdollisiin väreihin punaisesta keltaiseen. Kaikki se väriloisto, taivaan tasaisen vaaleansinisenä hohtavaa väriä vasten, ilman kylmän kirpeyden nipistellessä kasvoja, oli kauneinta mitä hän tiesi. Annabell olisi voinut olla tässä ikuisesti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25018.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25018.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Annabellan oli lopulta tunnustettavansa tappio ajan pyörälle. Vieraat saapuivat ja juhlien kohokohta lähestyi. Vastahakoisesti Annabella asteli kakun ääreen tuntien kuin hänet olisi pakotettu kasvamaan isoksi. Isän onnellinen katse valoi tyttöön kuitenkin rohkeutta, sitä paitsi isä oli ollut niin surullinen jo pitkään, ettei tyttö halunnut luopua tuosta pienestä hymystä tämän kasvoilla!</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25021.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25021.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Rohkaisten mielensä Annabella kurottautui kakun ylle kynttilöitä kohti ja puhalsi minkä jaksoi, saaden kaikki kynttilät kerralla sammuksiin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25022.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25022.png" /></a><br />
Prinsessa Annabella Glassgow<br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25024.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25024.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25026.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25026.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ludvig kohotti maljan kauniin tyttärensä kunniaksi. Lud katseli hiljaisen vaatimatonta sisartaan uskomatta, että se pieni tyttö oli nyt hänen edessään nuorena neitona. Lud ei voinut uskoa ajan kulumista niin nopeasti. Hänen pitäisi itse rohkaista mielensä lopulta, ennen kuin aika kuluisi hänenkin osaltaan. Rohkaistessaan mielensä Lud sujautti vieressään istuvan tietävästi virnuilevan Oliverin kautta lapun pöydän toisessa päässä istuvalle Cathylle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25033.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25033.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ikuiselta tuntuvan hetken jälkeen Lud kuuli lopulta puutarhan ruohon narskuvan askelien alla. Askelien, jotka lähestyivät häntä aran tuntuisesti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25035.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25035.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hetken Lud vain tuijotti edessään seisovaa ilmestystä, jonka kauneuden vieressä koko puutarha kalpeni. Ujosti poika kurotti kätensä tyttöä kohden toivoen, ettei tämä vetäisi kättään pois tai katoaisi mystisesti heti hänen kosketettua tyttöä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25036.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Cathy ei kuitenkaan haihtunut ilmoihin Ludin kosketettua tätä. Tyttö seisoi siinä yhä selittämätön hymy punehtuneilla kasvoillaan. Hellästi Lud vetäisi tytön kädestä niin, että sai kierrettyä kätensä tämän pehmeän vyötärön ympäri.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25040.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25040.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lud saattoi kuulla oman sydämen sykkeensä humisevan korvissa. Sydän oli lähdössä omille teilleen rinnasta, jossa sen olisi kuulunut sykkiä rauhallisesti. Ääni vapisten sydämensykkeiden tahtiin Lud lausui sanat, joita oli pelännyt lausua jo niin pitkään. Mitä jos tyttö vastaisi kieltävästi tai ei vastaisikaan hänen tunteisiinsa.<br />
"Kaiken tämän loisteen ja kullan alla minä olen vain poika, joka rakastaa sinua sydämensä pohjasta Cat. Toivon, että vastaan minulle tyttönä, et paronittarena. Haluan vierelleni jonkun, joka haluaa minut, eikä kruununprinssiä."</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25042.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25042.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Cathyn kasvoille levisi hymy, joka kertoi kaiken. Tässä he olivat ilman virallisuuksia, vain he kaksi ja heidän orastava rakkautensa. Lud painoi kasvonsa tytön kaulalle vetäen tätä lähemmäs itseään. Cathyn seurassa hän oli kokonainen, oli hänen ympärillään sitten mitä tahansa. Tässä hän voisi elää elämänsä ja olla onnellinen. Lud puhuisi asiasta Cathyn isälle ja omalleen vielä ennen talven tuloa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25045.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25045.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Keräten kaiken rohkeutensa Lud ojentautui hiljaa Cathya kohden. Hetken he seisoivat hiljaa lähekkäin tuntien toistensa kiihtyneen hengityksen omilla huulillaan. Huulet kihelmöivät kuin sähkövirta olisi virrannut heidän välillään. Lopulta Lud painoi huulensa Cathyn huulia vasten maistaen mansikan, jota siskon kakun täytteenä oli ollut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25048.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25048.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25049.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25049.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tanssisalissa Kreivi Oliver ja Paroni Leonardo näyttivät kilvoittelevan Annabellan huomiosta. Lud saattoi nähdä poikien ilmeistä näiden ajatuksen prinsessan suhteen. Oliverille hän olisi siskonsa suonut, mutta Leossa oli jotain epäilyttävää, mikä sai hänen selkäpiinsä karmimaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25051.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25051.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Annabella ei näyttänyt nauttivan tilanteesta sen enempää ja poistui huoneistoonsa jättäen molemmat aatelispojat katselemaan loittonevaa hameen helmaa. Hän ei osannut ajatella kummastakaan, niin kuin nämä ajattelivat hänestä. Hän ei menisi ikinä naimisiin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25055.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25055.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Viikot kuluivat, eikä Lud ollut vieläkään uskaltanut ottaa puheeksi isänsä kanssa suunnittelemaansa avioliitoa Cathyn kanssa. Hän tiesi, että isä oli suunnitellut hänelle rahakasta avioliittoa, mutta kai hänellä olisi jotain sanottavaa tässä asiassa. Vain kun uskaltaisi. Kiukuissaan saamattomuudestaan poika mätki pihan mätänevää puuta, joka pieneni isku toisensa jälkeen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25056.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25056.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lud tuijotteli hiljaa mietteissään pihalla työskentelevää puutarhuria. Hän ei tiennyt mikä häntä vaivasi, mutta edes hehkeät palvelijattaret eivät saaneet häntä iloisemmaksi. Suru Rosesta painoi synkkänä hänen mielessään ja tuntui kahlitsevan sydämen paikoilleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Alice hiipi hiljaa ajatuksissaan olevan miehen taakse kertoakseen asiansa. Kuningas ei ollut oma viehättävä itsensä, mutta piristyi silmien edessä kuullessaan uuden linnan arkkitehtisistä ratkaisuista vastaavan suunnittelijan tulleen paikalle puutarhaan piirustuksineen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25062.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Luonnostellen jo korkeana Pinewoodin maisemaa koristavan linnan sisätiloja arkkitehti odotteli kuninkaan saapumista. Hän oli jo viides työhön palkattu edellisten saatua potkut. Kuninkaalla oli aina uusia ideoita linnan suhteen, eivätkä arkkitehdin edeltäjät olleet kyenneet toteuttamaan niitä. Samaa hän pelkäsi omallakin kohdallaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25063.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25063.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Arkkitehti saattoi tuntea kuninkaan läsnäolon ilman tihentyessä ympärillään. Arvioiva katse tuntui syövyttävän pohjapiirrosta arkkitehdin odottaessa käsi vapisten, mitä kuningas seuraavaksi keksisi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25068.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25068.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Nyt minä tiedän mitä siitä vielä puuttuu!" Kuningas hihkaisi innoissaan "Haluan linnan alle kylpyläosaston!" Ludvig jatkoi innoissaan kuvitellen itsensä jo ottamassa hierontoja ja kuumia kylpyjä linnan alla olevalla spa-osastolla. Hän halusi sinne myös uima-altaan, saaden arkkitehdin pyörittelemään jälleen silmiään. <i>Ajattele positiivisesti!</i> Mies hoki mielessään yrittäen samalla saada hymyn nousemaan huulilleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25071.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25071.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kuningas poistui kerrottuaan vielä useista pikku muutoksista ja laajennuksista, joita hän halusi eripuolille linnaa jättäen jälkeensä hiljalleen sulkaa pyörittelevän arkkitehdin. Kaikki olisi mahdollista, kunhan vain olisi tarpeeksi rahaa, mutta sitä kuninkaalla ei ollut. Hän saattoi vain toivoa keksivänsä korvaavan ratkaisun, joka sopisi kuninkaalle.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25074.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25074.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pinewoodin valtakunnan yliopiston rehtori saapui kuninkaan luokse kutsusta. Toivon kipinä rinnassaan hän katseli sivusilmällä kruununperillistä, joka kasvattaisi köyhtyneen yliopiston tulevaisuuden mahdollisuuksia huomattavasti. Tähän saakka kuninkaat olivat lähettäneet perillisensä koulutukseen merien takaisiin yliopistoihin, mutta nyt oli uusi kuningas ja ehkä heidän mahdollisuutensa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25083.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25083.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Herkullisen kuorrutetun hummerin ääressä kuningas lopulta esitti asiansa, jonka vuoksi rehtori oli tänne kutsuttukin. Ehdotus oli yksinkertainen ja Ludin ideoima: Kruununperillinen menisi Pinewoodin ainoaan yliopistoon ja houkuttelisi näin muut aatelispojat perässään sinne. Yliopisto lahjoittaisi sitten kiitoksena lukukausimaksuista sopivan määrän rahaa kuninkaan rakennushankkeeseen. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25084.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25084.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Rehtori kuunteli hiljaa pyöritellen hummerin pyrstöpalasta suussaan. Hän ei haluaisi maksaa lukukausimaksuista neljännestä kuninkaalle, mutta ilman kruununperillistä hänellä ei olisi aatelisia yliopistossa, eikä saisi alkuunkaan lukukausimaksuja.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25086.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25086.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vasta ruokailun jälkeen rehtori esitti suostumuksensa kuninkaan ideaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Odotamme kruununperillisen aloittavan opintonsa ennen talven tuloa!" Mies sanoi toivoen saavansa tästä projektista sen verran, että hänen oma kartanonsa saisi uuden katon vanhan vuotavan tilalle.¨</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25089.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25090.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25090.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lud takoi ja potki vimmatusti jälleen pihalla seisovaa mätänevää puupinoa. Hän ei vieläkään ollut saanut sanottua isälle asiaansa. Isä olisi saattanut tänään olla hyvällä tuulellakin, kun rahareiäksi muodostuneelle linnalle löydettiin lisää rahoitusta. Silti Lud ei ollut uskaltanut. Hänen täytyisi ottaa asia puheeksi vielä ennen yliopistolle lähtöä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25092.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25092.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ludvig katseli hetken tyhjää makuuhuonettaan tuntematta halua mennä jälleen yksin nukkumaan. Hän ei halunnut enää noudattaa lääkärin neuvoja, vaan käänsi askeleensa kuningattaren kamaria kohden. Hellästi mies veti edelleen tiedottoman vaimon syliinsä tuijottaen tämän kauniita kasvoja. Ludvig silitteli vaimonsa hiuksia kertoen tapahtumista joista tämä oli jäänyt paitsi. Vielä ennen nukahtamistaan Ludvig esitti toiveen, jonka hän niin monta kertaa oli aikaisemminkin esittänyt. "Tule takaisin luokseni!"</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25096.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25096.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Alice nautti kaikessa rauhassa ansaittua aamiaistaan. Hän ehtisi mainiosti ennen kuninkaallisten heräämistä ja päivän askareiden aloittamista. Yläkerrasta kantautunut hysteerinen kirkaisu sai naisen nielaisemaan kuivan leipäpalan väärään kurkkuun ja kakomaan saadakseen ilman kulkemaan jälleen keuhkoihinsa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25097.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25097.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kuningatar oli herännyt. Siinä hän oli istunut ihmetellen päässään surisevia kärpäsiä, kun kamarineito oli tullut huoneeseen. Uinuvaa kuningatarta odottanut palvelijatar oli pelästynyt pahanpäiväisesti sängyn laidalla huojuvasti istuvaa naista.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25100.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25100.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kuningas oli hälyttänyt lääkärin katsomaan vaimoaan. Rose ei ollut sanonut vielä sanaakaan tuijottanut vain kuin ei ymmärtäisi mitään ympärillään olevasta maailmasta. Puuskuttaen lääkäri juoksi linnan portaita ylös suoraan kuningattaren kamariin kuninkaan juostessa edessä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25103.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vakava lääkäri jutteli hiljaa kuningattarelle painellen samalla tämän vatsaa ja tunnustellen pulssia. Kuningas seisoi hiljaa takana tuntien sydämessään leviävän lämmön tunteen Rosen lausuttua lääkärille ensimmäiset sanansa heräämisen jälkeen. Hän ei saattanut kuulla mistä pari jutteli, mutta ainakin Rose puhui.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25106.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuningatar voi hyvin ja se on suoranainen ihme, Teidän ylhäisyytenne." Lääkäri sanoi sanat, jotka saivat Ludvigin varpaat tanssimaan ilosta nahkatossujen sisällä. "Hän vain on hieman pökerryksissä oltuaan niin kauan kuolemanrajalla." Ludvig seisoi hiljaa tuijottaen vaimonsa hymyileviä kasvoja, joita ei enää ollut uskonut ikinä näkevänsä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25109.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25109.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ludvig kaappasi rakkaan vaimonsa syliinsä kieputtaen tätä iloisesti nauraen ympäri. Hän oli niin onnellinen, että tunsi ratkeavansa. Hänen teki mieli vain tanssia ja upottaa vaimonsa syleilyyn sekä suudelmiin, uppoutua tämän kauniisiin hopeisiin silmiin ja olla siinä ikuisesti, vain kahden.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25113.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25113.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lud oli kuullut riemu-uutisen äitinsä ihmeheräämisestä. Nyt oli oikea aika puhua isälle Cathysta. Hän tiesi sen. Riemuissaan poika melkein lensi portaat ylös isän työhuonetta kohti, johon tämä oli vetäytynyt iloisesti lauleskellen Rosen kaivattua lepoa. Varovaisesti Lud koputti oveen saaden luvan astua sisään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25117.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25117.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Siellä hänen isänsä istui papereidensa ääressä. Sydän takoen jännityksestä Lud asteli isänsä luokse yrittäen saada oikeat sanat ulos suustaan. Suu tuntui kuitenkin kuivuvan, niin että kieli liimautui kitalakeen paikoilleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Oliko sinulla jotain asiaakin poikaseni?" Kuningas aloitti, kun Lud vain seisoi hiljaa tuijottaen eteensä pupillit laajentuneena kauhusta.<br />
"Kyllä! Haluaisin vaimokseni Paronitar Catherine Strongbown!" Lud sai lopulta suustaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25118.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25118.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ludvig tuijotti hiljaa ja pitkään poikaansa sanomatta sanaakaan. Lud saattoi kuulla isänsä hengityksen kaikuvan työhuoneen hiljaisuudessa. Yhä hiljaisuuden vallitessa Ludvig nousi tuoliltaan ja asettui seisomaan poikansa eteen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25120.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25120.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Iloinen hymy levisi kuninkaan kasvoille tämän vetäessä poikansa syleilyynsä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Mitä minä voisin sinulta kieltää, kun olen itse tänään niin onnellinen?" Lud tunsi lihaksiensa rentoutuvan jännityksestä ja päässä alkoi jyskyttää. Nyt se oli hoidettu ja kohta Cat olisi hänen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25128.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25128.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Alice hyräili tyytyväisenä keittiössä. Hän ei pitkään aikaan ollut näin onnellinen. Kuningatar oli herännyt ja tänään Strongbowt tulisivat illalliselle. Koko hoviväki kuhisi suuresta salaisuudesta, joka kiersi linnassa kulovalkean lailla. Lud oli valinnut itselleen puolison ja tänään hän menisi kihloihin. Alice saattoi vieläkin muistaa, kuinka Lud oli aikoinaan ollut pieni pallero kehdossa ja nyt hänestä oli tulossa mies.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25131.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25131.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ludvig oikoi hiuksiaan jännittyneenä tulevasta illallisesta. Kaikki tiesivät mitä odottaa, hän itse tiesi, mitä Cathy vastaisi, mutta silti perhoset tanssivat pojan vatsan pohjalla. Aulasta kaikuva häly kertoi vieraiden saapuneen jo, ennen kuin nuori hovipoika tuli kutsumaan Ludin käymään myös pöytään. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25138.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25138.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25139.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25139.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kurkkua kuivasi, eikä hengitys meinannut kulkea. Kaikki tuijottivat ja odottivat, jotta Lud saisi esitettyä asiansa. Cathyn rohkaiseva odottava ilme loi poikaan kuitenkin rohkeutta. Kohta Cathy olisi luvattu hänelle ja virallisesti hänen tukenaan loppuelämän. Cathyn pelkkä läsnäolo sai Ludin tuntemaan itsensä vahvemmaksi kuin oli.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Isä, äiti, Paroni, Paronitar, Leonardo, Annabella ja Cathy" Lud aloitti nyökkäämällä jokaiselle läsnäolijalle kääntyen sen jälkeen kokonaan Cathyn puoleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25140.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25140.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Catherine, minulla on ollut ilo tuntea sinut koko elämäni. Tunnen monia muitakin, mutta vain sinä saat minut tuntemaan itseni valmiiksi tuleviin tehtäviini kuninkaana."</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25143.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25143.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25145.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25145.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Haluaisinkin kysyä sinulta olisitko minun tukeni, turvani ja kuningattareni?" Lud lopetti laskien pienen samettisen rasian Cathyn eteen saaden tytön haukkomaan henkeään. Rasiassa oli Glassgown suvun perintösormus, joka aikoinaan oli kimallellut Rosen sormessa tämän kihlauduttua Ludin isän kanssa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25149.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25149.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25150.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25150.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tietysti tulen!" Cathy kiljaisi onnesta saaden äitinsä mulkaisemaan itseään syyttävästi viereiseltä tuolilta. Lud nappasi Cathyn ihaileman käden omaansa rutistaen tytön kättä, kuten olisi halunnut tyttöä sylissään rutistaa. Cathyn hellä puristus takaisin kertoi Ludille tytön tuntevan samoin, kuten myös tytön kädessä tuntuva kiivas sydämensyke Ludin kättä vasten.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25151.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25151.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25153.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25153.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ylpeänä poikansa puheesta, vaikka hänestä vähempikin hempeily olisi riittänyt, Ludvig kohotti onnittelumaljan kihlaparin kunniaksi, johon koko pöytäseurue iloissaan yhtyi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25154.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25154.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25155.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25155.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25156.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25156.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henriett ja kuningatar nousivat ensimmäisenä onnittelemaan kihlaparia. "Tervetuloa perheeseen!" Kuningatar toivotti iloisena suukottaessaan tulevaa miniäänsä poskelle. Hänen poikansa ei olisi voinut valita paremmin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25157.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25157.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Muun seurueen jo poistuessa oleskelutiloihin jatkamaan juhlintaa, Leo pyysi Annabellaa jäämään vielä hetkeksi. Tyttö pysähtyi ihmeissään ollen kahdenvaiheilla mennäkö muiden perään, vai selvittääkö, mitä pojalla oli mielessä. Uteliaisuus voitti ja prinsessa kääntyi ympäri hymyillen kysyvästi edessään seisovalle pojalle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25161.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25161.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Halusin vain antaa tämän Teille!" Leo ojensi pienen paketin tytön tuijottaessa ihmeissään, mitä pojalla mahtoi olla mielessään. "Avaa se!" Poika sanoi hellästi, todeten vielä, ettei sitä kannata pitää pitkään paketissa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25162.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25162.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pieni ketunpoikanen kurkisti paketin reunan yli Annabellan avattua pakettia kiinni pitävät narut. "Oi! Se on ihana!" Annabella huokaisi nostaessaan pienen paketin sisällön syliinsä. "Onko sillä vielä nimeä?" Annabella kysyi ujosti saamatta katsettaan irti ketunpoikasesta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Lady" Leo vastasi hymyillen tyytyväisenä lahjansa onnistumisesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25166.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25166.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Annabella unohtui täysin pienen Ladyn lumoihin huomaamatta edes kiittää lahjasta. Leo poistui huoneesta toisten seuraan tyytyväisesti hymyillen, sillä kiitoksesta huolimatta lahja oli selvästi ollut mieleinen ja askel kohti tulevaa.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25172.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25172.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kreivi Oliver tuskaili latinan läksyjensä parissa. Lud oli luvannut auttaa, mutta toinen ei tuntunut oppivan millään. Pitkään Lud yritti selittää, että Oliver ei tehnyt kieliopilla mitään, jos tämä ei osannut sanoja, eikä niitä voinut kuin vain opetella. Oliverin kiinnostus tuntui kuitenkin olevan muualla. Lopulta tämä tuhahtikin, että tukehtuu sisälle tunkkaiseen ilmaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25174.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25174.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pojat siirtyivät ulos Ludin edelleen yrittäessä kysellä Oliverilta sanoja. Poikaa ei kuitenkaan enää kiinnostanut latina, mutta Annabellaa koskevia kysymyksiä tuntui tulevan koko ajan. Lud ei ymmärtänyt, mistä ystävän kiinnostus siskoa kohtaan oli yhtäkkiä kohonnut, eikä häntä oikein kiinnostanut puhua erityisemmin pikkusiskostaan. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25178.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25178.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Annabella ilmestyi poikien taakse kuin tyhjästä nauraen, ettei ollut ihme että korvia kuumotti, kun täällä hänestä juorutaan. Nolona Oliver hieroi niskaansa Ludin katsellessa ihmetellen ystävänsä käytöstä. Eihän tämä koskaan ollut Annabellasta aikaisemmin kiinnostunut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25180.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25180.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lud päätti poistua paikalta syrjemmälle jättäen Oliverin naksuttelemaan hiljaa sormiaan tytön edessä. Annabella katseli poikaa ihmeissään pohtien samalla, mikä tähän oli oikein mennyt? </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25182.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25182.png" /></a><br />
<a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25183.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25183.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">'"Milloin sinusta kasvoi noin sievä Annabell?" Oliver sai lopulta aseteltua sanat suuhunsa. Annabella hymyili pojalle takaisin, kiitti kauniista sanoista ja poistui vähin äänin tuntien pojan tuijottavan katseen selässään. Hän ei aikonut naimisiin, eikä ymmärtänyt mistä tämä kaikkien omituinen käytös, oli yhtäkkiä alkanut. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25185.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25185.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lady hyppi iloisesti tervehtien Annabellaa heti ulko-ovella. Tyttö kaappaisi pienen ketunpoikasen syliinsä ja nautti tämän pehmeän pentukarvan kosketuksesta poskeaan vasten. <i>Miten joku näin pieni saattoikaan olla näin tärkeä?</i> Annabellalle riittäisi Ladyn pyyteetön rakkaus koko elämäkseen ja liuta veljen lapsia. Hän ei itse halunnut tai kokenut tarvetta naimakauppoihin ja toivoi todella muiden ymmärtävän tämän lopulta.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25188.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25188.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vaunut kaarsivat hiljalleen kuninkaanlinnan pihaan. Annabella pidätteli kyyneliään halatessaan veljeään hyvästiksi. Ludin innostuneen rohkaiseva ilme sai tytön kuitenkin hymyilemään jännityksestä veljensä puolesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25190.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25190.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Jännittyneenä Lud pomppasi vaunuihin odottaen kovasti, että ne nytkähtäisivät lopultakin liikkeelle. Ilmassa oli jo talven tuntua, mutta tämä oli kaunispäivä lähteä yliopistolle. Tämä oli hänen hetkensä olla yksin ja tehdä mitä itse todella halusi.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"> </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25192.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25192.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Illan pimetessä linnan oveen jyskytettiin kovaäänisesti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25194.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25194.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vieras pyysi päästä kuninkaanpuheille ja hänet ohjattiin kuninkaan työhuoneeseen. Iloisesti tervehtien tuttavaansa kuningas päivitteli, mikä sai tämän tulemaan tähän aikaan hänen puheilleen. Ludkin oli lähtenyt jo päivällä. Vieras sanoi kuitenkin asiansa kuuluvan yksin kuninkaalle, ei Ludille.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25196.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25196.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tyytyväisenä keskustelustaan työhuoneessa kuningas lipui tanssiaskelin yläkerran sohvalle katselemaan tyttärensä tanssiharjoituksia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Annabella, saisinko hetkeksi keskeyttää harjoituksesi ja pyytää sinut tähän viereeni?"</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/?action=view&current=Osa25197.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1193.photobucket.com/albums/aa341/Mesinen/Osa25/Osa25197.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Iloisesti Annabella pyörähti kerran matkallaan isänsä viereen ja suikkasi suukon tämän poskelle tiedustellen, mitä asiaa tällä oli hänelle. Annabellasta tuntui, kuin isä olisi kaatanut hänen päällensä saavillisen kylmää vettä, tämän iloittaessa iloisesti sopineensa juuri Annabellan naimakaupoista.</span></span><br />
</div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br />
<span style="color: #741b47;"><span style="color: purple;"><i>Toivottavasti piditte osasta, vaikka se ei kovin tapahtumarikas ollutkaan. Tuo Lady on kyllä ketunpoikanen, kunhan vain kasvaa ketunnäköiseksi :D ! En voinut vastustaa, kun näin modissa.<br />
<br />
Pesukone käy ja pesee savunhajuisia vaatteita ja rakot jomottavat jaloissa. 90 kilometriä tuli talsittua tunturissa 18 kilon rinkkaselässä. Vähän on väsynyt olo, mutta aloittelen tuon lukujonon tuhoamista hyvillä mielin, kunhan saan kämppää vähän järjestykseen.<br />
<br />
Seuraavaa osaa sitten taas kahden viikon kuluttua ja kommentit ilahduttavat aina ;) ! </i></span></span></span></span></center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-57297719230863286162012-08-24T13:34:00.000+03:002013-03-04T13:35:26.971+02:003. Extra: Sommers-Luostari<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3000.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3000.png" /></a><br />
77 kuvaa<br />
<br />
<span style="color: #990000;"><b><span style="color: firebrick;">Extrassa on kohtauksia, jotka eivät sovi herkimmille ja nuorimmille lukijoille!</span></b></span><br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><span style="color: purple;"><i>Tämä lyhykäinen osa on omistettu syntymäpäiväsankari Vupiille!<br />
<br />
Saa nähdä mitä pidätte...<br />
Olen kovasti odottanut, että saan julkaista tämän. Hieman erilainen muistojen täyteinen osa.<br />
En ole ennen tehnyt "muistelmia", joten hieman jänskättää, miten onnistuin!<br />
Reippaasti lukemaan! </i></span></span><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3001.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3001.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3003.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3003.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Päivät luostarissa olivat yksinäisiä. Kylmät kiviseinät seisoivat hiljaa pystyssä yhden ainoan asukkinsa ympärillä. Työntäyteiset päivät seurasivat toisiaan Marian eläessä muistojaan yhä uudestaan ja uudestaan. Lumettomina aikoina hän hoiti luostarin valtavaa puutarhaa. Kun puutarhaan ei lumen takia ollut menemistä, nunna teki käsitöitä, maalasi ja jakoi puutarhasta saatua satoa nälkäisimmille Pinewoodilaisille, jotka talven pitkinä pimeinä päivinä häntä välillä tulivat tervehtimään. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3006.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3006.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3008.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3008.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Yksin hän söi ja kokkasi, kuunnellen vain vanhojen lattialautojen narahtelua liikkeen alla. Ennen hänellä oli ollut kaikkea, nyt yksinäisyys valtasi hänet iltaisin auringonkin jätettyä hänet yksin muistojensa keskelle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3009.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3009.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3013.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3013.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ennen ruoka-ajat olivat olleet iloinen tapahtuma niiden vakavuudesta huolimatta. Siinä he muiden noviisien kanssa istuivat syöden ruokaansa, Abbedissan ja muiden nunnien jälkeen, tiukan valvonnan alla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3015.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3015.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria muisti nuo ajat nyt elämänsä onnellisimpina. Hän oli ollut onnea jäädessään eloon, mutta silti hän ei välillä voinut olla miettimättä, että olisi mieluummin parhaan ystävänsä Rudyn seurassa taivaassa, kuin kaiken kokemansa jälkeen yksinäisenä rikkimenneenä ihmisenä hautautumassa muistojensa maailmaan. Maria sulki silmänsä nauttien lautasten kolinasta altaassa. Joskus silmät kiinni hän saattoi kuvitella, ettei ollut yksin, vaan Rudy oli hänen vieressään kuten ennen, ottamassa astioita hänen kädestään kuivattavaksi. Silmänsä avattuaan hän oli kuitenkin aina yhtä yksin kuin ennenkin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3016.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3016.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3017.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3017.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaa Maria laskeutui alas kappeliin lausumaan iltarukouksensa, kuten aina illallisen jälkeen ennen nukkumaan menoa. Hän muisti hyvin tuon kamalan illan, kun hän oli tässä samassa paikassa jähmettyneenä paikoilleen, kuuntelemassa Rudyn viimeisiä huutoja. Niiden muistaminen sai Marian sydämen itkemään verta, vaikka tapahtuneesta olikin kulunut jo aikaa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3018.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3018.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Heidän entinen huoneensa oli vieläkin tyhjänä. Kukaan ei ollut uskaltautunut luostarielämään vallankumouksen jälkeen. Maria oli säilyttänyt kaiken kuten ennen. Huone tuoksui yhä samalta kuin vuosia sitten.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3019.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3019.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Rudy oli läikyttänyt piparminttua matolle, eikä haju ollut koskaan lähtenyt. Maria saattoi vieläkin muistaa ystävänsä lempeän katseen heidän juorutessaan nunnien puuhista. Hän muisti Rudyn jokaisen ilmeen ja katseen kun tämä vielä oli hengittänyt ja jakanut elämän ilot ja surut Marian kanssa iltaisin kynttilän hohteessa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3020.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marian tunsi vatsansa pakottautuvan ulos. Muisto Rudystä sai nunnan vain voimaan pahoin. Silti hän ei antanut itsensä unohtaa ystävänsä elottomia kasvoja. Ei! Hän ei saanut unohtaa. Rudyn kohtalon hän vielä kostaisi ja omansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3023.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3023.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Saattoi hänen pahoin voinnilleen olla muukin syy. Maria hieraisi hellästi vatsaansa, jonka kumpua tuskin vielä huomasi. Naisen suupielet pyrkivät väkisin hymyilemään. Tulevaisuudesta hän ei tiennyt, mutta tämän pienen veijarin hän oli päättänyt pitää. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3031.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3031.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3032.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3032.jpg" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3033.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3033.jpg" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria katsoi vieressään olevaa tyhjää paikkaa. Arthur oli ilmestynyt lohduttoman näköisenä kaksi kuukautta sitten luostarin portaille. Maria ei ollut varma, mitä oli tapahtunut, mutta jossain vaiheessa hän oli huomannut, ettei ollut enää yksin omassa sängyssään. Hän ei tiennyt olisiko nauranut vai itkenyt, mutta tuo yö oli tuonut hänen elämänsä kuitenkin suuren lohdutuksen. Muutaman kuukauden päästä hän ei olisi enää yksin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3034.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3034.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3035.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3035.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Talonpojat auttoivat usein luostarin puutarhan hoidossa. Maria kuitenkin jakoi ruokaa sitä tarvitseville talvisin, kun ruoka oli vähissä. Viime vuoden sato oli ollut loistava, mutta nyt verot olivat nousseet suuresti uuden kuninkaanlinnan rakennustöiden takia, joten sadon pitäisi todella onnistua tänä vuonna, jos mieli ruokkia perheensä talvella.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3036.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3037.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3037.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria saattoi vielä nähdä sielunsa silmin, kuinka kasvimaa oli ennen kuhissut elämää mustavalkoisien asujen muodossa. Noviisit olivat hoitaneet kasvimaan muutaman nunnan valvoessa heidän töitänsä. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3038.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3038.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kun silmä vältti, he livistivät aina muiden noviisien kanssa kaivon varjoon nauttimaan kesäpäivän lämmöstä. Hiljaisesta lämpimästä tuulesta, joka kuljetti mukanaan tuoksuja valtamerten takaa ja juttelemaan niitä näitä, silloin niin tärkeinä pitämiään asioita, jotka nyt tuntuivat merkityksettömiltä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3045.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3045.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria saattoi yhä tuntea tuon tuoksun, eihän se ollut mihinkään muuttunut. Elämä vain oli muuttunut. Kuolema korjannut mukaansa kaikki kenestä hän todella välitti ja ketä hän rakasti. Muistoihinsa uponneena Maria nappasi portailta tyhjän hedelmäkorin. Hedelmiä poimiessaan hän saattoi vielä hetken kuvitella, että Rudy oli hänen vieressään oman puunsa hedelmiä korjaamassa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3046.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3046.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Samalla tavalla hän oli ollut hedelmiä keräämässä, kun ne miehet tulivat. Vaativat Glassgown suvulle luostarin ja kirkon uskollisuutta, jotta nämä voitaisiin kruunata kuninkaaksi Strongbown sijaan. Vallankumous, ajassa jo niin kaukana, mutta silti sydämessä niin lähellä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3047.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3047.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">. Abbedissa oli neuvotellut pitkään Pinewoodin tuolloisen piispan kanssa ja todennut, ettei ihminen jakanut valtaa vain Jumala. He eivät siis tukisi Glassgown suvun valtapyrkimyksiä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3052.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3052.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oven takana Maria oli kuunnellut, kun Abbedissa oli käskenyt arvollensa sopimattomalle tavalle miehiä poistumaan välittömästi luostarista. Maria saattoi vieläkin muistaa Abbedissan korkeaksi huudoksi kohonneen yleensä niin tasaisen rauhoittavan äänen. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3053.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3053.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Naureskellen miehet olivat poistuneet Abbedissan työhuoneesta. Maria oli juuri ehtinyt väistää, kun ovi avautui ja Glassgown kannattajat, joita Maria ei suostunut kutsumaan ritareiksi vieläkään, olivat astelleet huoneesta. Maria tunsi katseiden hipovan itseään tytön niiatessa pitkään ja syvään sotamiesten poistuessa. Tuon lyhyen hetken aikana hänen tulevaisuutensa oli saanut uuden yksinäisen muotonsa. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3056.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3056.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria löysi Abbedissan tuijottamassa ikkunasta ulos ajatuksiinsa kadonneena. Marian kysyttyä oliko kaikki kunnossa, nainen oli vaatinut Marialta lupauksen. Lupauksen kestää mitä tahansa, tehdä mitä tahansa saadakseen elää ja ylläpitää luostaria. Maria oli luvannut saadakseen vanhan naisen sydämelle edes hetken keveämmän olon. Silloin hän ei vain ollut tiennyt, mitä oli mennyt tekemään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Muistojen tulviessa Maria säntäsi jälleen antamaan ylen. Hän ei kaivannut tällaista elämää, kunpa hän olisi jättänyt oven takana hiiviskelyn ja lupauksen Abbedissalle väliin. Ilman niitä hän saattaisi olla nyt Rudyn luona taivaissa leikkimässä taivaallisella kedolla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3065.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3065.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria kuuli itseään huudettavan pihalta. Talonpojat olivat saaneet työnsä valmiiksi. Kiitollisena avusta Maria sulki Diana Stonen syliinsä rutistaen naisen nälkiintynyttä, mutta vahvaa kehoa itseään vasten. Vietettyään päivän kasvimaalla nainen tuoksui juuri samalle kuin Rudykin. Mullan rikas tuoksu sai Marian silmiä polttelemaan kaipuusta.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3071.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3071.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">. Väsyneenä vatsansa asukin myllerryksestä, Maria kaivautui lakanoiden väliin aikaisemmin kuin pitkään aikaan. Hän kaipasi vain hetken unta ja unessa hän ei olisi yksi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3072.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3072.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3079.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3079.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Uni vei hänet takaisin ajassa tuohon kohtalokkaaseen iltaan. Siinä he olivat kaikki koolla viimeistä iltaa. Maria tunsi saman onnen ja rauhallisuuden kuin silloin vuosia sitten istuessaan tuolla sohvalla käsitöitä tehden. Abbedissan lukiessa heille Pinewoodin historiasta ja Strongbown kuningassuvusta kertovaa kirjaa. Kaikki olivat olleet niin onnellisia ja varmoja siitä mitä tulevaisuus toisi tullessaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3080.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3080.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Heidän olisi pitänyt kuulla ne. Rautaiset askeleet pihamaalla, jotka uhkaavasti lähestyivät luostarin ovea. Jos he olisivat kuulleet ne, asiat voisivat olla toisin. Rakas Rudykin olisi ehtinyt piiloutua kunnolla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3082.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3082.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Äänekäs paukutus ovelta vasta herätti heidät kuuntelemasta Abbedissan huumaavaa tarinaa Stronbown jaloista ritareista. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3084.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3084.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Abbedissa käski hätääntyneenä noviisien piiloutua. Maria ei kuitenkaan halunnut. Hän ei jättäisi Abbedissaa. Olihan hän tehnyt tälle lupauksen puolustaa luostaria.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Maria, piiloutuminen on nyt se, jolla sinä voit puolustaa luostarin jatkuvuutta tulevaisuudessa!" Olivat viimeiset sanat, jotka Maria Abbedissan huulilta kuuli.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3085.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3085.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria tunsi Rudyn lämpimän käden kiertyvän omaansa. Rudyn lempeä, mutta päättäväinen kiskaisu kertoi Marialle, että nyt olisi aika. Imien itseensä Rudyn ympärillä hehkuvaa turvallisuutta ja rohkeutta Maria seurasi ystäväänsä kellarin kappeliin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3087.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3087.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria tuli piilotetuksi alttaripöydän taakse. Paikkaan, joka oli ehdottomasti kielletty noviiseilta. Tytön vastustellessa kiellettyyn paikkaan menemistä, Rudyn ilme kertoi, ettei tytöllä olisi vaihtoehtoja. Maria itkeä nyyhkytti pitäen yhä Rudyn turvallisesta kädestä kiinni.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3089.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuningas Albert Glassgown nimissä otan valtaani tämän luostarin! Teille ei käy kuinkaan, jos lupaatte tukenne uudelle kuninkaalle. Piispa teki oikean ratkaisun toivon, että tekin osaatte olla järkevä." Glassgown kapinallisjoukkojen johtajan luennointi kaikui luostarin kiviseinissä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3091.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3091.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"En ikinä, vaikka se olisi viimeinen tekoni!" Abbedissa maanitteli matalalla äänellä "Meidän uskollisuutemme kuuluu aina ja ikuisesti Strongbowlle tekisitte sitten mitä tahansa!" Abbedissa jatkoi käskien miehiä vielä häipymään luostarista tällä sekunnilla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3092.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3092.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Omahan on valintanne!" Johtaja naurahti ja antoi merkin takanaan seisoville kapinoitsijoille ja niin helvetti pääsi irti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3094.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3094.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3096.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3096.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3098.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3098.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3099.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3099.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3100.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3100.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Huuto ja vaikerrus. Sitä Maria ei ikinä saattanut unohtaa. Kapinoitsijat teurastivat avuttomia naisia, joiden paras ase oli raamattu. Maria saattoi tunnistaa abbedissan kivuntäytteisen huudon noista kaikista vaikerruksista. Sitten tuli hiljaista, niin kovin hiljaista. Maria kömpi ulos piilosta rukoillakseen sivualttarilla, mutta Rudy käski tytön pysyä edelleen piilossa. Viimeisen kerran Maria näki rakkaan Rudynsä hymyilevän hänelle rohkeasti, tytön lähtiessä piilostaan selvittämään, mikä tilanne ylhäällä oli. Tuota hetkeä Maria katui ikuisesti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3103.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3104.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3104.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3105.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3105.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kauhukseen Rudy sai huomata ylöspäästyään, etteivät miehet olleetkaan lähtenyt. Aikaisemmin ylläkerrasta kuuluneet kauhun huudot olivat vain sumentaneet tyttöjen käsityksen hiljaisuudesta. Maria saattoi kuulla kaiken. Rudyn viimeiset pihisten lausutut sanat, jotka oli osoitettu Strongbown suvun kunniaksi. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3107.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3107.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hänellä ei ollut enää ketään. Ei mitään syytä elää, ei ketään ketä rakastaa. Toiveikkaana pikaisesta pääsystä Rudyn luokse Maria kiipesi piilostaan lausuakseen rukouksen sivualttarilla. Sydän pamppaillen kauhusta Maria kuunteli, kuinka miehet laskeutuvat Rudyn jalanjäljissä portaita alas. Kohta hän näkisi Rudyn iloiset ja turvalliset kasvot. He olisivat ikuisesti yhdessä taivaissa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3109.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3109.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3110.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3110.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kuolema ei tullutkaan. Maria ei tuntenut kylmän terän pistävää painaumaa vatsassaan. Maria tunnisti itseään puolustavan miehen siksi, joka oli häntä mittaillut aiemmin Abbedissan työhuoneesta poistuessaan. Marialta riistettiin hänen huntunsa ja pakotettiin miesten mukaan yön kylmyyteen. Askel askeleelta Maria eteni tietämättä, mitä kauheuksia hänen eteensä oli vielä tuleman.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3111.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3111.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria hätkähti hereille kuullessaan oman huutonsa. Kyyneleet polttelivat naisen poskia, sydämen hakatessa vähintään yhtä voimakkaasti kuin tuona kohtalokkaana yönäkin. Hiljaa hän tuijotti eteensä saaden suustaan vain hiljaisen kuiskauksen "Rudy!".</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3113.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3113.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hieraisten hellästi vatsansa kumpua Maria päätti ryhdistäytyä. Hän aiheutti painajaisia, jopa pienelle elämälle, joka hänen vatsassaan kasvoi hurjaa kyytiä. Vatsan pohjan vihainen murahdus terästettynä pienen kantapään napakalla potkaisulla sai Marian pukemaan päällensä ja suuntaamaan keittiöön.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3114.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3114.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Nälästä huolimatta ruoka vain pyöri suussa suostumatta menemään nielaisun mukana vatsaan saakka. Miksi nämä painajaiset vaivasivat häntä juuri nyt, kun tavallisen naisen mittapuun myötä näiden hetkien pitäisi olla hänen elämänsä onnellisimpia?</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3116.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3116.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hellä sivallus jo valtavaksi ehtineen vatsanpinnalla sai Marian kätketyt muistot tulvimaan. Hän muisti milloin viimeksi oli tuntenut pienen vauvan kantapään potkivan vatsaa. Rudy olisi vaatinut häntä muistamaan. Ilman sitä hän ei voisi ikinä jatkaa elämäänsä eteenpäin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3119.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3119.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3121.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3121.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hänet oli heitetty kuin likaisen rukkanen vanhan ladon seinää vasten itkemään kohtaloaan. Miehet näyttivät viihtyvän tulen ääressä naureskellen iloisesti. Maria ei saattanut ymmärtää, miten nämä saattoivat olla noin rauhassa surmattuaan juuri luostarillisen nunnia. Vähemmälläkin pääsisi helvetin kauhuihin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3123.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3123.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Yllättäen kapinallisten johtajien kanssa jutellut mies tuli Marian luokse ja kiskoi tämän hiuksista ladon puolelle noviisin vastustellessa minkä ehti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3124.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3124.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria yritti kaikkensa, mutta mitä enemmän hän riehui, sitä enemmän mies tuntui innostuvan. Tyttö saattoi maistaa miehen veren suussaan puraistuaan tätä kipeästi huuleen, mutta miehen kädet vain kiristyivät hänen ympärillään. Kauhukseen hän tunsi kaapunsa repeytyvän ja tipahtavan lattialle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3125.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3125.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mies painoi hänet väkisin ladon keskellä olleelle heinäkasalle nauttien täysin rinnoin tytön puhtauden tuhoamisesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3127.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3127.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Mies jätti Marian yksin nuolemaan haavojaan. Joka paikkaa kolotti ja poltti. Hän yritti kynsiä ihoa yltään, mutta jokainen kerros tuoksui aina vain tuolle punapäälle. Maria olisi vain halunnut käpertyä hiljaa ladon nurkkaan etsimään ylpeytensä ja uskonsa rippeitä, jotka äskeinen mies oli häneltä riistänyt. Heinäkasassa hän ei viettäisi enää hetkeäkään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3130.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3130.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3131.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3131.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3132.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3132.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Miehet tulivat toinen toisensa jälkeen kokeilemaan miltä pyhänainen tuntuisi. Ensin Maria yritti taistella, mutta lopulta hän ei enää jaksanut. Hän ei ollut enää hän, vaan joku muu. Maria oli Rudyn luona kauniilla kukkakedolla nauttien kukkien huumaavasta tuoksusta ja auringon lämmöstä. Lopulta kukaan ei enää tullut ja hän sai olla yksin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3139.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3139.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aamulla ovi aukeni viimeisen kerran.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3141.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3141.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Nuori veli Petruska oli kauhistunut näystä, jonka hän oli kohdannut luostarilla. Vartioon jääneiltä miehiltä hän oli kuullut, että yksi noviisi oli säästetty miesten iloksi ja viety päämajalle. Petruska ei vain ollut voinut kuvitella miesten uskaltavan koskea pyhään naiseen. Hellästi hän nosti häpäistyn noviisin ylös ja auttoi tätä pukemaan nunnan kaavun ylleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3147.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3147.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Petruska saattoi Marian pois leiristä pitäen tyttöä koko ajan kädestä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kakki on hyvin taas!" Maria muisti Petruskan sanoneen, kun tämä pyyhki hellästi kyyneliä tytön poskilta. Maria ei voinut tuolloin ymmärtää, miten mikään voisi ikinä olla enää hyvin. Petruska oli kuitenkin valanut häneen uskoa elämään ja siihen että hän voisi vielä päästä luostarin johtoon. Ketään muuta kun ei ollut jäljellä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3149.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3149.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Yhdeksän kuukauden päästä Maria kolkutti läheisen noidan mökin ovea.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3152.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3152.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Siiri tuli avaamaan ja löysi portailtaan vatsaansa kivusta pitelevän nunnan. Nopeasti Siiri oli ohjannut Marian sisälle pukien oman pyjamansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3154.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3154.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Synnytys oli ollut pitkä ja vaikea Marian nuorien lanteiden ollessa vielä liian kehittymättömät tuomaan lasta maailmaan. Siiri ei ikinä ollut nähnyt niin nuorta äitiä, vaikka aateliset usein naivatkin nuoria tyttöjä. Maria oli huutanut tuskissaan, huutanut koko yhdeksän kuukauden häpeän edestä, jota hänen oli pakko ollut kantaa. Kenellekään hän ei ollut kertonut ja kenellekään hän ei kertoisi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3156.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3156.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta kipu oli laantunut ja korvia viiltävä vauvan itku pääsi ilmoille. "Se on...!" Siiri aloitti, kun Maria keskeytti naisen. Häntä ei kiinnostanut. Hän ei halunnut tietää. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3157.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3157.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Katsomatta lastansa Maria juoksi ulos yön pimeyteen ja luostarinsa turviin. Hän ei halunnut tietää mitään tuosta paholaisen sikiöstä, jota oli vatsassaan kantanut yhdeksän kuukautta. Tyttö halusi unohtaa ja ikuinen muistutus lapsen hahmossa ei olisi auttanut.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3159.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3159.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3160.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3160.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Maria oli juuri pesemässä kasvojaan, kun nuo liiankin tutut kivut alkoivat vatsan pohjassa. Viimeksi hän oli hakeutunut Siirin luo, mutta nyt hän aikoi hoitaa asian itse. Olihan hän valtakunnan tunnetuin kätilö. Kivusta parkuen nainen konttasi sängylleen. Lakanoita ehtisi itkeä myöhemminkin. </span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3162.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3162.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3163.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3163.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/?action=view&current=Extra3168.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Extra3/Extra3168.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta hänen käsivarsillaan lepäsi kaksi pientä tyttövauvaa. Hänen elämänsä suurimmat aarteet, Vulpine ja Rudy. Lahjat, jotka Arthur Islington oli tietämättään hänelle antanut. Näistä hän pitäisi huolen ja ensimmäinen askel kohti huolenpitoa olisi Paroni Strongbown puheille meneminen, mutta ei ihan vielä.</span></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *<br />
<span style="color: #741b47;"><br />
<span style="color: purple;"><i>Siinä siis luostari osa. Mietin pitkään, mitä Marian elämästä kertoisin, kun ei siellä kauheasti tapahdu mitään.<br />
Minua on myös aina kiehtonut muisteloiden tekeminen ja Pinewoodin historian pieni valoittaminen...<br />
Toivottavasti piditte ja kuten alussa sanoin, minua jännitti suuresti tämän osan julkaiseminen!<br />
En tiedä, se on vain niin erilainen, mutta pidän siitä!<br />
<br />
Seuraava osa on sitten kahden viikon kuluttua ja aloittaa 4. kierroksen.<br />
Mesinen pakkaa kuitenkin viikon päästä rinkkansa ja suuntaa erämaahan, joten jos osaa ei kuulu, niin vuodatuksen ajastus ei ole toiminut! Laitan sen sitten välittömästi, kun palaan kotiin!<br />
<br />
Jos ei kukaan ymmärtänyt, niin Vulpine on saanut nimensä Vupiin mukaan.<br />
Korttia en ehtinyt tekemään, mutta ajattelin, että vauvan voi nimetä mukaasi ;) !<br />
Se kun niin sopivasti tuohon putkahti Rudyn rinnalle!<br />
Hyvää syntymäpäivää Vupii!</i></span></span></span></span></div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com21tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-48637969836343623232012-08-10T11:37:00.000+03:002013-03-04T11:45:33.011+02:0024. Osa: Stone<center>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24000.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24000.jpg" /></a><br />
65 kuvaa<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Kolmannen kierroksen viimeinen osa, extraa lukuunottamatta... Huh huh..<br />
Pinewoodilla oli tässä kuunvaihteessa yksivuotis syntymäpäivät, mutta vuodatuksen temppuiltua en ehtinyt mitään väsätä.. Ajatella, että tätä on tullut väsäiltyä jo vuosi.<br />
Vastahan aloitin!<br />
No nyt kuitenkin päästän teidät lukemaan. Osa ei ole kovin pitkä, mutta ei siinä tapahdukaan niin paljoa...<br />
Juonen kehittelyä, juonen kehittelyä ;)<br />
Silti osa on omistettu kiitoksena Simssiliinille...<br />
(Selitän lopuksi paremmin)</span></i></span></span></span><span style="color: #741b47;">
</span><div style="text-align: justify;">
<br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><i><b>Viimeksi Stoneilla: </b></i>Matthew kävi tyhjentämässä Parkien Brianin kanssa salapolttaja kauppias Rowleyn varaston. Miehet viettivät tanssintäytteisen uudenvuoden yön nauttien kahdestaan aatelisten laatujuomista.<br />
Perheeseen syntyi vielä Hannah tyttö. Vaikea synnytys sai aikaan sen, ettei suurperheestä haaveillut Diana voinut enää saada lapsia. Kaivoon kuiskattu toivomus tuotti kuitenkin perheen pihalle kaksi pientä hyvin vaaleaa kääröä osan lopussa...</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24002.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24002.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew ihasteli tyytyväisenä tummanpunaisia omenia, joita omenapuu tarjosi heille tänä kauniina kesäpäivänä. Vesi kihosi hänen kielelleen, miehen ajatellessa vaimonsa Dianan tekemiä omenapiirakoita viime vuonna. Näistä tulisi vielä parempia, niin kauniita ne olivat.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24003.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24003.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana kitki kiireellä rikkaruohojen peitosta jo komeaksi kasvaneita kasvejaan. Tänään illalla olisi Henryn ja kaksosten yhteinen syntymäpäivä ja Parkit oli kutsuttu juhlimaan tapahtumaa. Diana ei todellakaan halunnut antaa huonoa kuvaa naapureille Stonejen kasvimaan hoidosta, vaikka se kaksosten ilmaantumisen jälkeen olikin jäänyt aivan liian vähäiselle hoidolle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24004.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24004.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sivusilmällä Diana katseli tyytyväisenä tytärtään Hannahia, joka oli lupautunut jauhamaan käsikivillä vehnän jauhoksi. Myllyltä tuotettu jauho oli päässyt loppumaan ja ilman jauhoja ei olisi syntymäpäiväkakkuja. Ei siitä niin tasaista tulisi, mutta olisipahan kuitenkin jotain, mistä kakun voisi pyöräyttää. Pieni Hannah oli äidin ylpeys. Tyttö oli niin reipas ja hyväsydäminen, ettei Diana saattanut aina uskoa tätä omakseen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"> * * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24005.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24005.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew oli juuri ollut asettamassa ylitsepursuavan täyttä omenakoria keittiön pöydälle, kun pieni itku kaikui yläkerrasta hänen korviinsa. Kiireellä mies riensi katsomaan perheensä nuorimpia jäseniä. Aurora nukkui kehdossaan sikeästi, mutta Albert itkeä tuhersi kosteaa vaippaansa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24006.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24006.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew mietti hetken huikkaisiko ikkunasta Dianan vaihtamaan pojan vaipan, mutta ei mies raaskinut keskeyttää vaimonsa rikkaruohojen kitkentää. Hän osaisi varmasti itsekin.<br />
"Tämä on sitten meidän salaisuutemme!" Matthew kuiskutti pojalleen taputellessaan talkkia vaipan aiheuttamiin hiertymiin. Miestä ei vaivannut yhtään lastenhoito, kunhan kukaan ei saisi tietää hänen sekaantuvan naisten asioihin. Matthew ei kuitenkaan malttanut jättää rakkaita kaksosiaan huomiotta, kuten monet muut hänen tuntemansa perheenisät.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24013.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24013.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Juuri ennen iltahärän laskeutumista Stonejen talon ylle, Parkit ilmestyivät sovitusti ovelle. Pullantuoksuinen Diana kiirehti tervehtimään ystäväänsä keittiöstä. Iloisena hän toivotti naapurit tervetulleiksi ja käski käydä peremmälle. Kaikki olisi kohta valmista.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24014.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24014.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana asetteli kolme rusinakakkua keittiöntasolle riviin. Väsyneenä, mutta tyytyväisenä nainen pyyhkäisi otsalleen kihonneen hikipisaran. Kolmen kakun tekeminen oli ottanut yllättävän koville. Väsymys tuntui kuitenkin pyyhkiytyvän kokonaan hänen nähdessään Matthewn keittiön ovella molempia vauvoja pidellen.<br />
"Sinä saat Auroran!" Matthew sanoi irrottamatta lempeää katsettaan vauvoista. Iloinen hurraus täytti Stonejen keittiön syntymäpäiväsankarien asettautuessa kakkujensa eteen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24015.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24015.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry seisoi keskellä katsellen pikkusisaruksiaan, jotka kihersivät tyytyväisinä vanhempiensa sylissä. Uskomatonta, että aika oli todella kulunut näin nopeasti. Kaksoset olivat nyt erottamattomasti heidän perheensä jäseniä, pikkusisaruksia kuten Hannahkin.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24017.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24017.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24018.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24018.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew kumartui ensimmäisenä avustamaan pientä Albertia rusinakakun kynttilöiden kanssa, joita Diana edelleen käytti turhan runsaasti lasten oikeisiin ikävuosiin nähden. Seuraavana vuoron sai Aurora ja isoveljen tavoin Henry puhalsi viimeisenä itse kynttilänsä. Miten paljon vastuuta pojan elämään, pieni kynttilöiden puhallus toikaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24019.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24019.png" /></a><br />
Aurora Stone<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24020.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24020.png" /></a><br />
Albert Stone<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24021.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24021.png" /></a><br />
Henry Stone<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24022.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24022.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lasten kadottua omille teilleen aikuiset valtasivat keittiön ruokapöydän. Vaikka kakkuja olikin monta, ei muruakaan jäänyt jäljelle seuraavaan päivään. Diana oli laittanut sahtia syntymäpäivien kunniaksi. Naisen sahti oli lähes yhtä kuuluisaa talonpoikien piireissä kuin Rowleyn emännän kakut koko valtakunnassa. Nauru täytti koko talon pimeintäkin nurkkaa myöten.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24024.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24024.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24026.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24026.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry puristi pienet kätensä tiukasti omiinsa. Jalka toisen viereen ja nopeasti pieni Marilla nousi ilmojen halki pyörimään korkealle ilmaan. Korkeammalle kuin Henry oli tarkoittanutkaan. Tyttö nauroi kovaäänisesti nopeiden liikkeiden kutitellessa mukavasti hänen vatsansa pohjaa. Onnellisena Henry kuunteli luvattunsa piristynyttä naurua. Pieni tyttö suri edelleen äitinsä menetystä. Henry oli päättänyt tehdä kaikkensa, jotta Mariella olisi vielä onnellisin nainen maan päällä. Sen hän oli luvannut itselleen ja Carolille, Marillan edesmenneelle äidille.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24034.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24034.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vesi lotisi Dianan puristaessa ylimääräiset vedet sienestä pesusoikkoon ennen sen laskemista iholleen. Tyytyväisenä syntymäpäivien loppumisesta nainen hyräili kehtolaulua, jota oli juuri laulanut kaksosille nukuttaessaan näitä. Aikoinaan hänen oma äitinsä oli laulanut samaa laulua hänelle ja Diana toivoi Hannahin sekä Auroran vielä laulavan samaa kehtolaulua omille lapsilleen. Hiljainen kaipaus täytti hänen sydämensä. Lapset kasvoivat liian nopeasti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24036.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew oli vielä hereillä Dianan kaivautuessa tämän kainaloon lämpöä etsien. Mies avasi hätkähtäen silmänsä tuntiessaan vaimonsa kylmät jalat omien reisiensä välissä. Diana tarvitsisi villasukat, Matthew ajatteli muistaen kuitenkin tyhjän rahakirstun, jossa korkeintaan oli täytteenä nälkäinen hämähäkki. Sitä paitsi kaikelle rahalle, mitä ruoasta liukenisi, oli jo käyttötarkoitus mietittynä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Meidän täytyisi saada lisää tilaa," Matthew aloitti varovasti saaden vastaukseksi tyytyväistä mutinaa. "Pyysin Briania käymään huomenna lounaalla. Ajattelin pyytää Parkeilta rakennusapua vintin muuttamiseen asuintiloiksi!" Matthew jatkoi, mutta vaimonsa hennosta tuhinasta päätellen tämä oli matkannut miehensä lämmön ansiosta jo kauas unilinnaan seikkailemaan. Hellästi mies painoi huulensa vaimonsa otsaa vasten ennen kuin liittyi tämän seuraan unilinnassa. Asiasta ehtisi puhua aamullakin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24038.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24038.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24039.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24039.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana paloitteli vihanneksia muhennosta varten. Hän oli aivan varma, että kuuli miesten raapivan päätään shakkipöydän ääressä istuessaan. Talo oli inhottavan hiljainen kaksosten nukkuessa ja miesten vaiettua pelaamaan. Puheet auttamisesta käytäisiin vasta lounaan äärellä, joka vielä oli paloittelu vaiheessa. Diana oli varma, ettei Briania paljoa suostutella tarvitsisi, sillä laajennuksellahan vain taattiin Parkien tyttärelle mukavammat olot Stoneilla, kun tämä heille joskus haettaisiin asumaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24041.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24041.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana kattoi aterian miehille ja katosi yläkertaan kaksosia kurkistamaan. Matthew oli pakottanut Henryn mukaan neuvonpitoon, olihan poika jo miehen iässä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Olen ajatellut muokata yläkerran vintistä asuin kelpoisen tilan Marillaa varten." Matthew aloitti varovasti saaden Brianin huomion täysin itselleen, "niin ajattelin vain kysyä, että jos voisitte ja haluaisitte tulla auttamaan rakennustöissä Mattin kanssa?" Matthew sai lopulta suustaan ulos sen, miksi Brian oli alun perin kutsuttu lounaalle.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24042.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24042.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hetken hiljaisuuden jälkeen Brianin suupielet nousivat tavanomaiseen hymyasentoonsa.<br />
"Tottahan toki me voimme auttaa! Autattehan te meitä saunan kanssa." Brian huudahti äänessään hieman ihmetystä siitä, että ystävänsä oli edes epäillyt heidän apuaan. Ainoa ehto, minkä mies asetti avulleen, oli että vintin remontti suoritettaisiin vasta Brianin häiden jälkeen. Hento puna nousi miehen poskille tämän puhuessa Mariesta, tulevasta vaimostaan. Kättä päälle ja asia oli selvä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24043.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24043.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Illan hämärtyessä Hannah kaivoi isoäidin reseptikirjan äidin kätköistä syliinsä. Henry oli neuvonut hänelle perusteita lukemisen ylellisestä taidosta ja nyt tyttö yritti selvittää isoäitinsä mystisenoloisia koukeroita. Pitkään hän tavasi ensimmäisen reseptin otsikkoa. Miksei isoäiti voinut kirjoittaa selvemmin? S-Y-D-Ä-N M-U-H-E-N-N-O-S, tyttö tavasi lopulta. Huono valo ja pitkään isoäidin koukeroiden tuijottaminen oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja päänsä jyskeestä päätellen tytöstä tuntui kuin tämä olisi viettänyt päivän sepän pajassa. Varovasti hän asetteli reseptikirjan takaisin paikoilleen ja päätti, että selvittäisi kyllä vielä, mitä sydän muhennos pitäisi sisällään.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24044.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24044.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24045.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24045.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24046.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24046.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Dianasta tuntui, että hän sai kaksosten opettamisesta enemmän harmaita hiuksia, kuin koskaan Henryä tai Hannahia opettaessaan. Milloin kesken puheharjoitusten Albert karkasi jäteämpärille sotkemaan itsensä, matot ja lattian likavedellä. Aurora taas tuntui olevan enemmän innostunut omien musikaalisten lahjojensa kehittämisestä, kuin oikeista elämäntaidoista. Talo raikasi usein Auroran paukuttaessa Matthew tekemää puista ksylofonia, Albertin säestäessä tätä veden loiskeella.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24047.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24047.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kuka pikkuinen täällä metelöi, tai siis anteeksi musisoi?" Henry naureskeli nostaen samalla pikkusiskon syliinsä. "Huomenna tehdään vintille lisää asuin tilaa teille ja Marillalle!" Henry puhui samalla kun kieputti siskoaan pää alaspäin. Pikkuinen tyttö tuskin edes kuuli, mitä isoveli hänelle kertoi nauraessaan niin, että koko talo raikui.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24049.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24049.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aamuauringon noustua Pinewoodin vuorten takaa Parkit saapuivat koko perheen voimin auttamaan Stonejen vintin remontoinnissa.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24050.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24050.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24052.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24052.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tästä pitäisi nyt sitten raahata tavarat vintille, tehdä köysitikkaita kestävämmät tikapuut ja tiivistää seinät." Matthew luetteli työlistaa Brianille, joka katseli kaksosten vanhaa huonetta, josta nyt tulisi kulkuväylä vintille. Rahat olivat riittäneet vintin seinien tiivistämiseen, muttei vielä huonejakojen tekemiseen. Vintistä tulisi siis tällä remontilla vain yksi isotila, mutta lämmin sellainen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24053.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24053.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry oli pakertanut tehdä tikapuut entisten köysitikkaiden paikalle muiden puuhaillessa yläkerran tiivistysten kanssa. Tyytyväisenä poika katsoi tikkaiden sileää pintaa ja haaveili, että rakentaisi vielä joskus tähän ihan oikeat portaat. Vielä joskus, Henry ajatteli haikeana ja päätti mennä katsahtamaan miten muut olivat edistyneet vintillä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24054.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24054.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24057.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaksosten tavarat oli saatu sijoiteltua suureen vinttitilaan. Tyhjää tilaa oli paljon, mutta kun rahaa tulisi, niin seinätkin nousisivat. Henry kertoi ujosti Marillalle mihin kohtaan tytön ja hänen oma huoneensa vintillä joskus tulisi. Vietti hän kuinka paljon tahansa aikaa Marillan kanssa, tunsi Henry silti aina perhosten lentelevän vatsassaan ja poskiensa punehtuvan jo, kun hän vain vilkaisikin tyttöä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24060.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24060.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24061.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24061.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Iloinen puheensorina kaikui alas tikapuita pitkin pienen Albertin korviin. Vanhempiensa sängyn päältä poika oli hivuttautunut alas etsien iloisten äänien lähdettä, joka häntä niin kiehtoi. Hän halusi ehdottomasti liittyä muiden seuraan pitämään hauskaa. Hiljalleen poika kurotti kättänsä ottaakseen tukea tikapuista. Alberthan oli päättänyt ottaa selvää, mitä muut yläkerrassa teki. Aurorasta ei ollut iloa, kun tyttö ei meinannut millään herätä päiväunilta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24062.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24063.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24063.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tikapuiden alapäästä kuulunut kova pamahdus havahdutti remontoijat. Diana tunsi kylmän kouran kuristavan kurkkuaan juostessaan katsomaan, mitä oli tapahtunut. Naisen pahimmat painajaiset olivat juuri toteutuneet hänen nähdessään pienen poikansa makaavan liikkumattomana tikapuiden alla.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24064.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24064.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kiireellä Diana säntäsi tikapuita alas nostaen Albertin syliinsä. Pojan heikot sydämensykkeet tuntuivat selvästi rintaa vasten. Ei ollut sanoja, millä nainen olisi voinut kuvailla ihanaa tunnetta siitä, että poika oli vielä elossa. Sanomatta sanaakaan Diana hylkäsi Matthewn esityksen hakea Sisar Maria paikalle, ei ollut aikaa edestakaisiin matkoihin. Hän veisi lapsen itse.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24066.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24066.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana oli takonut luostarin ovea kyyneleet silmissä, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Hän oli jo melkein luovuttanut, kun naisen katse osui luostaria vastapäätä olevan metsän reunassa häämöttävään pikkumökkiin. Siiri Rembrant osaisi auttaa. Pyyhkien kyyneleensä, Diana keräsi kaiken rohkeutensa ja otti askeleen toisensa jälkeen noidan mökkiä kohden. Mökin ovella Dianan rohkeus petti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24067.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24067.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Käännyttyään jo ympäri kokeillakseen vielä kerran luostarin oveen koputtamista mökin ovi avautui. Esiin ei tullutkaan Dianan pelkäämä Siiri vaan tämän nuori tytär Roosa. Albertin tyhjä katse sai Dianan rohkaisemaan mielensä. Eihän nuori tyttö voisi olla vaarallinen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Poikani on kuolemaisillaan!" Diana parahti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24069.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24069.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24071.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24071.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana asetti Albertin sohvalle ja rukoili Roosaa auttamaan. Tyttö katseli pitkän tovin vuorotellen sohvalleen ilmestynyttä pientä taaperoa ja hätääntynyttä Dianaa kuin arvioiden auttaisiko vai ei.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24073.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24073.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Lopulta Dianan helpotukseksi Roosa asteli sanomatta sanaakaan keittiöön ja alkoi sekoitella aineksia keskenään. Diana tunsi kiven vierähtävän sydämeltään. Albert pelastuisi edes jotenkin. Hän ehtisi tunnustaa syntinsä lääkkeiden käyttämisestä Jumalan tahtoa vastaan myöhemmin. Hän halusi poikansa jäävän eloon, eikä ottanut halunnut ottaa riskiä, että Luojan tahto poikkeaisi hänen omastaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24079.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24079.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana ei voinut kyllin kiittää Roosaa nähdessään pienen poikansa silmien avautuvan. Onneissaan hän rutisti tytön käsivarsiensa väliin kiittäen vuorotellen tätä ja Luojaa poikansa pelastamisesta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24085.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24085.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Roosa tuijotteli loittonevan parin selkää miettien, mistä Albert oli niin tutun näköinen. Poika muistutti jotain, mutta hän ei saanut päähänsä mitä. Kunhan hän sen keksisi olisi pojasta vielä paljon hyötyä elävänä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24091.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24091.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Diana nosti piirakan uunista jäähtymään. Hänen tyttärensä syntymäpäiviä ei vietettäisi ilman herkkuja. Hannah ei Albertin onnettomuuden jälkeen ollut halunnut juhlia, mutta Diana ei halunnut unohtaa tytärtään täysin. Eivät tytöt joka päivä naimaikään tulleet.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24093.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24093.png" /></a><br />
Hannah Stone<br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24094.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24094.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Herkullinen tuoksu täytti alakerran houkutellen pöydän ääreen koko perheen piirakan ääressä Hannahin syntymäpäivää juhlimaan. Harvoin elämässä oli yhtä hyviä syitä juhlia ja herkkuja juhlimista varten.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24097.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24097.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Vanhempien kadottua yläkertaan kaksosia katsomaan, Henry käski Hannahin seurata itseään. Heillä olisi tapaaminen rannalla illan pimetessä.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24102.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24102.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24103.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah käänsi katseensa pois, veljensä vetäessä luvattunsa syleilyynsä. Matt kääntyi onnittelemaan Hannahia syntymäpäivän johdosta ja huikkasi Henrylle, että pitäisi kiirettä, sillä hän halusi uimaan ennen sadetta.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24104.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24104.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Tytöt istuivat katsomaan poikien kahlatessa aaltojen syleilyyn.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Miltä se tuntuu?" Hannah kysyi Marillalta saaden tytön kääntämään hämmästyen katseensa itseään kohti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tarkoitan, että miltä tuntuu olla rakastunut?" Marillan kasvoille levisi lempeä hymy tämän katsellessa Hannahia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Kyllä sinä sen sitten huomaat. Lupaan sen!" Tyttö vastasi ja käänsi ihailevan katseensa Henryä kohti.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24105.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24105.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah katseli poikien veden roiskuttelua, tuntien pienen kateuden heräävän sydämessään veljeään kohtaan. Kunpa Matt kiinnittäisi häneenkin huomiota, kuten Henryyn. Matt tuntui jättävän Hannahin kokonaan huomiotta, vaikka tyttö suorastaan kerjäsi tämän huomiota. Syvällä sisimmässään Hannah tiesi, että Matt oli hänen sydämensä valittu, eikä voinut ymmärtää, miksei poika huomannut häntä, jos näin oli tarkoitettu?</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24108.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24108.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24109.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24109.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt juoksi vedestä uhaten kastella siskonsa, saaden Marillan näin pinkaisemaan karkuun. Henry ilmestyi Hannahin viereen naureskellen sisarusten keskinäistä kahinointia. Hän ei muistanut hetkeäkään, kun olisi kiusannut Hannahia samalla tavalla, kuin Matt kiusasi Marillaa koko ajan. Vilkaisu siskon ilmeeseen sai pojan rakkauden sekaisen ihailun vaihtumaan huoleen.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24113.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24113.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Onko sinulla jotain suunnitelmia Mattin varalle Hannah?" Henry kysyi varovasti toivoen, ettei sisko vastaisi hänen pelkäämällään tavalla.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Henry! Ei tietenkään!" Hannah kiljahti kuin poika olisi kysynyt jotain sopimatonta. Poskille leviävä puna paljasti kuitenkin valeen kuin kärpänen raadon.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24119.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24119.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Hannah! Sinä et voi! Et tiedä mihin sekaannut." Henry parkaisi hädissään. Hannah ei ymmärtänyt. Mitä hänen veljellään oli asiaan sanottavaa! Ajatus siitä, ettei Matt tuntisikaan samoin, kuin Hannah sai tytön sydämen kuohumaan yli.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Sinä et tiedä mitään mistään! Et saa silmiäsi irti Marillasta, joten anna minun asioiden olla!" Tyttö parahti vihaisena.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24121.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24121.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Omahan on ongelmasi, sydämesi ja surusi! Minä vain satun tietämään, ettei Mattin sydän ole varattu sinulle. En tiedä kenelle, mutta ei ainakaan sinulle!" Henry sanoi heilauttaen kättään kuin korostaakseen sitä, kuinka vähän hän välitti sisarensa asioista. Hannah tunsi kuinka Henryn sanat Mattin sydämen kuulumisesta toiselle kiersivät hänen korvissaan uudestaan ja uudestaan. Kyynelten poltellessa silmiä, tyttö kääntyi ympäri ja juoksi minkä jaloistaan pääsi.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24127.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24127.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24128.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24128.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hannah juoksi suoraan pihan perällä olevaan puumajaan, jonka Matt ja Henry olivat aikoinaan rakentaneet. Hän ei halunnut mennä sisälle. Äiti olisi kuitenkin kysellyt turvonneista silmistä ja suolavanoista poskilla. Vetäen syvään henkeä Hannah asettautui majan seinää vasten kuunnellen yön hiljaisuutta etsien siitä lohdutusta särkyneelle sydämelleen. Hän ei voinut uskoa, että Mattilla olisi toinen. Eikö tämä olisi tuonut tätä näytille, jos olisi? Niin kauan, kuin hän olikin haaveillut kasvavansa tarpeeksi, jotta kelpaisi pojalle ja sitten, kun hän oli tarpeeksi vanha, poika oli löytänyt toisen. Lopulta tyttö nukahti omaan lohduttomaan nyyhkytykseensä.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">* * * *</span></span><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24135.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24135.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24136.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24136.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaksosten leikkiessä muun perheen jaloissa. Diana ja Matthew käyttivät kaiken huomionsa Hannahin ja Henryn torumiseen. Tyttö oli ollut poissa koko edellisen yön ja sitä seuraavan päivän. Henry oli houkutellut tämän pois ja vielä hukannut siskonsa. Vanhempiensa painostuksesta huolimatta Hannah ei suostunut paljastamaan missä oli aikansa viettänyt, saaden näin vanhempiensa pelkäämään pahinta. Huomion kiinnittyessä kokonaan vanhempiin sisaruksiin pieni Albert kietoutui tiukasti äitinsä hameen helmaan.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24137.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24137.png" /></a></span></span>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kauhuissaan poika yritti kertoa, mitä näki ikkunasta, mutta kukaan ei kuunnellut.</span></span></div>
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/?action=view&current=Osa24138.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa24/Osa24138.png" /></a><br />
* * * *<br />
<br />
<span style="color: #741b47;"><i><span style="color: purple;">Kiitos vielä Simssiliinille kovasti Pinewoodin pelastamisesta!<br />
Huoltokatkon aikana vuodatus oli kadottanyt 17 osaa 23 osasta ja kahdesta extrasta. Simssiliiniltä sain niistä 13 helposti takaisin ja itselleni jäi väsättäväksi vain 4 uudestaan. Harvoin olen ollut niin kiukkuinen, kuin tajuttuani, että vuoden työt olivat valuneet hukkaan. Olihan minulla kaikki tikulla tallessa, mutta homma olisi ollut paljon isompi!<br />
<br />
Mutta jatkoa taas kahden viikon päästä, jolloin päästäänkin unohdettujen luostariin!<br />
Sen kanssa kokeilinkin jotain uutta ;)</span></i></span></span></span><br />
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com21tag:blogger.com,1999:blog-5446024434321373525.post-28435257901833393042012-07-26T16:00:00.000+03:002013-03-04T11:30:30.767+02:0023. Osa: Park<center>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23000.jpg"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23000.jpg" /></a><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">84 kuvaa</span></span><br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><span style="font-size: 14px;"><span style="color: purple;"><i>Johan tässä ehti kuluakin aikaa. Blogi on muuten vähän rempsallaan, mutta pääsin vähällä moniin muihin verrattuna. Itselläni ei kadonnut kuin banneri, kommenttilaatikon taustakuva ja yksi kuva yhdestä taloesittelystä. Osan ottoni niille, joiden blogeista katosi kaikki kuvat. Kaksi vuotta on pitkä aika kuvien kadota...<br />
Toivotaan, ettei photis hajoa ihan heti samalla tavalla!<br />
Nyt päästän teidät lukamaan!</i></span></span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
<span style="color: firebrick;"><span style="font-size: 16px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Osassa saattaa olla kohtauksia, jotka järkyttävät tai eivät sovi herkemmille tai nuorimmille lukijoille.</span></span></span><br />
</div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><b>Viimeksi Parkeilla: </b>Perhe vietti joulua yhdessä Stonejen kanssa. Talonpoikaisperheet ovat sopineet, että Stonejen perijä Henry nai Parkien tyttären Marillan. Talonpojat viettävät paljon aikaa yhdessä askareita hoidellen. Brian, perheen isä, opettaa poikaansa Mattia metsästämään kirveelle, kuten Parkien suvun perinteisiin kuuluu.<br />
Carolin raskaus päättyy kauheaan tapaturmaan, kun nainen kaatuu portaissa. Sisar Maria ei kykene pelastamaan perheen äitiä, mutta perheeseen syntyy tyttö Caroline. Koko perhe on surun murtama, mutta selviytyy hiljalleen arjen askareita tehden.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23005.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23005.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian hyväili pienen tyttärensä pehmeää vatsaa toivoen tämän nukahtavan hiljaiseen hytkytykseen. Caroline oli hänen silmäteränsä, hänen oma pieni ruusunnuppu ja viimeinen muisto Carolista. Brian saattoi nähdä kuopuksessaan Carolin. Tyttö oli tullut äitiinsä pieniä meripihkanvärisiä silmiään myöten. Brian usein kuvitteli Carolin vierelleen, nukuttamaan yhdessä heidän pientä tytärtään, kuten he aikoinaan olivat kaksosia yhdessä nukuttaneet. Hän kaipasi kosketusta, niin että sydäntä puristi. Silti mies ei saattanut sitä kenellekään kertoa. Hän pelkäsi kaksosten huolestuvan hänestä, kun näillä oli muutenkin liikaa huolia.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23006.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23006.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marillan Nipestä oli tullut perheen salaisuuksien kantaja. Kun muut eivät olleet näkemässä ja kuulemassa, pieni maaorava sai kuulla kaiken. Sydäntä särkevimmät ja raastavimmat salaisuudet, joita ei muille haluttu uskoa huolestuttamisen pelossa. Alakerran ovelta kantautuva koputus sai Brianin laittamaan Nipen takaisin häkkiinsä ja suuntaamaan ovelle. Nyt olisi aika. Stonet olivat tulleet.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23008.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23008.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23009.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23009.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kostea kevät oli estänyt saunan rakennus hankkeen täysin, mutta kesä oli alkanut kuivana ja kuumana. Kelit olivat todella suopeat rakentamisen kannalta. Perheiden miehet olivat sopineet, että he yhdistäisivät voimansa rakennustöiden jouduttamiseksi. Puut seisoivat jylhänä pystyssä tietämättä tulevasta. Brian katseli, kuinka Matthew ohjeisti jo suureksi kasvanutta Henry poikaansa kirveen käyttelyn saloihin. Brian ei neuvoja tarvinnut ja heilautti kirvestään.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23010.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23010.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brianin oma Matt oli vielä liian pieni nostamaan painavaa kirvestä ilmaan satuttamatta itseään saatikka sitten puita kaatamaan. Matt pyörikin metsässä yksinään keräten sammalta tilkkeeksi hirsien väliin. Kateellisena poika tuijotti Henryä ja kirvestä, kun hänen katseeseensa osui jotain, joka ei kuulunut metsään ja jota kaatuva puu uhkaavasti lähestyi.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23011.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23011.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian kuuli poikansa kauhistuneen huudahduksen. Hetken hän pyöritteli päätään, kunnes lopulta tajusi, mikä pojan oli pelästyttänyt. Brian ei voinut tehdä mitään, kun puu jo kaatui ja mätkähti pitkin pituuttaan suoraan toisen metsässä liikkujan päälle. Kiireesti mies juoksi toivoen, ettei kaikki olisi jo liian myöhäistä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23012.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23012.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian kiskoi naisen puun alta, ja tunsi sydämensä hyppäävän yhden onnesta naisen räpytellessä orvokin sinisiä silmiään auki. Siniset ja täynnä elämää, kuten Carolin silmät joskus aikoinaan olivat olleet. </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23016.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23016.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Saadessaan lopulta silmänsä irti naisesta, Brian tarttui tämän ojennettuun käteen ja kiskaisi naisen ylös.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23017.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23017.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kiitollisena hengestään nainen rutisti itsensä hämääntynyttä Briania vasten. Ujosti mies kiersi kätensä naisen ympärille. Tunne, jota hän ei enää koskaan ollut kuvitellut tuntevansa, levisi hiljalleen sydämestä koko kehoon. Pitkästä aikaa Brian kuului johonkin ja se oli tähän. Onni suorastaan räjähti hänen rinnassaan miehen tajutessa, ettei hänen kuulunutkaan olla yksin.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23019.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23019.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pitkään pari tuijotteli vain toisiaan kykenemättä irrottamaan katsettaan toisen silmistä. Toivo siitä, että he saisivat jakaa elämän ilot ja surut yhdessä, heijastui molempien katseista saaden heidät hymyilemään. Vierestä kuuluva yskäisy palautti parin takaisin pilvilinnoista metsään, jossa he seisoivat.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23023.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23023.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew esittäytyi naiselle, joka esittäytyi takaisin puunhakkaajan tytär Marie Mazzaksi. Nainen oli ollut keräämässä korvasieniä, jotka näin vetisen kevään jälkeen kukoistivat metsässä. Matt seisoi aikuisten vieressä hiljaa tuijottaen ymmärtämättä täysin, mitä juuri äsken oli tapahtunut. Isä ei saanut katsettaan irti tuosta puun alle jääneestä naisesta, eikä Marie tuntunut edes huomaavan Mattia. Hänhän tämän hengen oli varoituksellaan pelastanut, eikä isä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23027.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23027.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Työt päätettiin lopettaa onnettomuuden jälkeen. Puunkaatamisesta oli mennyt maku Marien jäätyä puun alle. Pikaisesti Henry oli kuitenkin laskenut, ettei puita tarvitsisi enempää kaataakaan. Niiden pitäisi riittää saunaan näinkin.</span></span></div>
<br />
* * * *</center>
<center>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23032.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23032.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Aika kului ja elämä jatkui Parkien talossa arjen rutiinien parissa. Marie tuntui kuitenkin tulleen taloon jäädäkseen. Mattista tuntui, että nainen oli kaikkialla. Carolinen syntymäpäivilläkin tämä oli saanut kunnian, pitää tyttöä sylissään ja auttaa tätä kynttilöiden puhaltamisessa, joka muuten olisi kuulunut isälle.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23033.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23033.png" /></a><br />
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Caroline Park</span></span><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23034.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23034.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ennen kuin Matt huomasikaan Brian oli kutsunut naisen hänen ja Marillakin syntymäpäiville, joille ei edes Stoneja ollut kutsuttu. Kaikki pitivät Mariesta, mutta jokin sai Mattin uskomaan, ettei nainen ollut hänen isäänsä varten. Brian oli kuitenkin niin onnellinen Marie rinnallaan, ettei Matt uskaltanut rikkoa tämän onnea ja pahoittaa isänsä mieltä. Isä hymyili nyt ensimmäistä kertaa koko sydämestään Carolin kuoleman jälkeen.</span></span></div>
<center>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23035.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23035.png" /></a></center>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23036.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23036.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Seuraten Marillan esimerkkiä Matt kumartui kakkukynttilöiden puoleen ja puhalsi, yrittäen olla välittämättä Mariesta. Elämässä oli paljon muutakin kuin isän kutsumista juhlavieraista huolehtiminen.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23037.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23037.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Iloinen puhe täytti Parkien ruokapöydän perheen vetäytyessä syömään herkkuja. Vain Brian istui hiljaa paikallaan pöydän nurkassa kuin uponneena ajatuksiinsa.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23039.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23039.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Yhtäkkiä mies kaivoi paitansa taskusta pienen punotun rasian ja työnsi sitä Marieta kohti.<br />
"Marie, olet meille jo nyt kuin perheen jäsen. Isäsi kanssa asia on jo sovittu, mutta halusin kysyä sinulta itseltäsi. Tulisitko vaimokseni ja lasteni äidiksi?" </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23040.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23040.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marien tuijotti kykenemättä liikkumaan tai puhumaan. Naisen kiihtynyt hengitys pihisi kovaäänisesti suun eteen laitettujen sormien välistä, kunnes nainen huokaisi:<br />
"Oi, Brian!"</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23042.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23042.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Tulen! Minä tulen!" Nainen huudahti avatessaan rasian jossa pilkisti Parkien suvun perintösormus. Matt tunnisti harmikseen sormuksen. Se oli aikoinaan kuulunut hänen äidilleen ja nyt se koristaisi Marien nimetöntä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23045.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23045.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla onnitteli aidosti iloisena kihlaparia ja varsinkin isäänsä. Tyttö oli ikionnellinen, että isä löysi jonkun rinnalleen, eikä joutuisi olemaan yksin. Monet yöt tyttö oli kuullut isänsä tukahdutetun itkun kaikuvan tämän makuukamarista, mutta nyt kaikki muuttuisi. Isä oli lopultakin löytänyt jonkun ja vielä jonkun niin ihanan kuin mitä Marie oli heidän perheelleen ollut nämä viime viikot.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23047.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23047.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt olisi halunnut iskeä haarukkansa pystyyn toisiaan hyväileviin käsiin. Kaiken muun hän oli kestänyt, mutta tätä hän ei kestäisi. Hetken hän toivoi, ettei olisi huutanut metsässä pelastaakseen Marien. Marie ei ollut hänen äitinsä ja sen hän tekisi tälle tulokkaalle vielä selväksi.</span></span></div>
<br />
* * * *</center>
<center>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23051.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23051.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla poistui pöydästä tyytyväisenä hymyillen lämpimään kesäiltaan kypsiä omenoita poimimaan. Puutarha ei loistanut enää samassa loistossa, kuin äidin vielä ollessa elossa, mutta Marilla oli silti tyytyväinen saavutukseensa. Hän oli sentään saanut omenoita kypsytettyä. Mitä siitä, jos niissä olisi muutama mato asustamassa. Kyllä hän vielä ehtisi oppia.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23052.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23052.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Oksan rapsahdus sai tytön heräämään omenan täytteisistä ajatuksistaan ja etsimään äänen lähdettä. Stonen perijä Henry, jolle hänet oli jo ennen syntymäänsä luvattu, asteli hiljalleen tyttöä kohti.<br />
"Luulitko että unohtaisin kaunokainen?" Kuului Henryn täyteläisen matala ääni, joka sai Marillan polvet notkumaan tytön painon alla.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23053.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23053.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23055.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23055.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry ojensi Marillalle pienen paketin, jonka paketoinnista päätellen poika oli omakätisesti kasannut. Parin sormenpäät hipaisivat toisiaan hellästi paketin vaihtaessa omistajaa. Marillasta tuntui kuin pieni sähköisku olisi kulkenut sormen päistä sydämeen asti ja Henryn ilmeestä päätellen poika oli tuntenut samoin.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23056.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23056.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla tunsi poskiensa kuumenevan ja oli onnellinen yön hämäryydestä, jossa punaisena hehkuvat posket eivät näkyisi niin selkeästi. Tyttö katsahti kohti yötaivasta, jolla tuhannet pienet tähdet tuikkivat hänelle kuin kannustaen.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23057.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23057.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Omenapuun katveessa tähtien alla Marilla painoi huulensa Henryn huulille. Perhoset kutittelivat tytön vatsanpohjaa pojan vastatessa suudelmaan. Marillasta tuntui kuin hän olisi tanssinut enkelien kanssa tuoksuvalla kukkaisniityllä. Heidän, hänen ja Henryn, tulevaisuus oli tähtiin kirjoitettu.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *<br />
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23061.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23061.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Onnellisena Brian kylvetti pientä tytärtään. Caroline nauroi iloisena katsellen isänsä onnesta sädehtiviä kasvoja. Tyttö ei muistanut koskaan nähneensä isäänsä noin onnellisena.<br />
"Ajattele Caroline! Sinä saat äidin." Brian sanoi onnellisena siihen, että saattoi tarjota kuopukselleenkin mahdollisuuden äidinrakkauteen. "Meidän pieni perhe on pitkästä aikaa taas täydellinen." Pieni vihlaisu sydänalassa kertoi kuitenkin Brianille, ettei Marie voisi ikinä täyttää Carolin paikkaa. Carol oli ollut miehen elämän rakkaus, eikä Brian uskonut, että sellaista voisi löytää toistamiseen. Hän halusi kuitenkin yrittää. Marie oli mahtava äiti, eikä Caroline muuta äitiä tuntenutkaan.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23062.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23062.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Nippe vinkui nurkassaan kauhuissaan Missen harjoitellessa olemattomia metsästystaitojaan. Laiska kotikissa, joka oli tottunut mehevään kala-annokseen lautasella, ei saanut edes lintua kiinni. Silti Missestä tuntui, että hänen täytyi purkaa kiukkuaan johonkin. Nippe oli ja pysyi kuitenkin kalteriensa takana, eikä tullut ulos.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23063.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23063.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Missestä tuntui että jotain oli tapahtumassa. Tähän taloon oli muuttanut uusiasukas, eikä Misse ollut ollenkaan varma, että se oli hyvästä. Vähän kissa oli yrittänyt raapaista tulijaa saadakseen tämän ymmärtämään, ettei hän ollut tervetullut, mutta mitä vielä. Misse oli itse lentänyt niskavilloista pihalle. Kiukkuisena kissa purki tuntojaan puuämpäriin, joka sattui olemaan vain väärässä paikassa väärään aikaan.</span></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
* * * *<br />
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23064.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23064.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23065.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23065.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie veti paksua peittoa ylleen. Tästä tulisi huomisesta lähtien hänen uusi makuukamarinsa. Brian oli kaivannut vintiltä ylimääräisen patjan ja täkin, jolla mies nyt nukkua alakerran perhehuoneessa. Marie katseli ympärilleen. Kaikki näytti olevan kunnossa, mutta silti jokin kaivoi hänen sisintään. Mikä se oli? Sitä hän ei ymmärtänyt. Hänen olisi pitänyt olla onnellinen morsian, sillä Brian oli hieno mies, paljon parempi kuin monilla muilla. Nainen ei vain tuntenut kuuluvansa tänne, tähän huoneeseen. Se oli jonkun toisen. </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23066.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23066.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt kömpi aamulla ensimmäisenä ylös. Poika naurahti kuullessaan siskonsa äänekkään tohinan yläpunkasta. <i>On siinäkin Henrylle kuunneltavaa</i>, Matt mietti nauraen itsekseen. Toisaalta Matt ei ollut alkuunkaan varma, osaisiko hän enää ikinä nukkua ilman tuota tuttua tohinaa, johon hän oli koko elämänsä oppinut nukahtamaan. </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23067.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23067.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla heräsi kovakouraiseen tönäisyyn. Tyttö nousi hätkähtäen istumaan sänkynsä reunalle ihmetellen mikä veljeä tänä aamuna noin nyppi, kunnes muisti isänsä häät. Heillä oli vaikka kuinka paljon tehtävää.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23069.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23069.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Nopeasti sisarukset pukivat päälle ja suuntasivat siistimään kasvimaata. Sen pitäisi olla täydellinen ennen hääseremoniaa, joka oli suunniteltu omenapuiden katveeseen. Rikkaruohot ja itikat eivät olleet kutsuvieraslistalla.<br />
Mattille hyönteisten myrkyttäminen kärpässienimaidolla antoi mahdollisuuden purkaa tunteitaan isänsä uudesta vaimosta. Marilla katseli silmät suurina veljensä puuhia, kun tämä välistä talloi muristen hyönteisiä, joihin pelkkä kärpässienimaito olisi riittänyt oikein hyvin.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23074.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23074.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marillan tiedustellessa veljensä puuhien syytä, Matt katsoi siskoaan tuimasti. Tyttö ei osannut tulkita alkuunkaan veljensä ilmettä, kunnes tämän huulille syttyi tuo ainainen ilkikurinen hymy. Ennen kuin tyttö huomasikaan oli hän jo veljensä kainalossa, joka jo itsessään oli Marillasta tarpeeksi paha-asia, Mattin hieroessa samalla rystysiään tytön päätä vasten. Marilla ei tiennyt miten veli olisi voinut osata ärsyttää häntä paremmin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *<br />
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23076.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23076.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie tuijotteli hääpukuaan, jonka oli saanut lainaan siskoltaan. Sisko oli mennyt naimisiin aikoja sitten ja Mariesta oli ollut kovaa vauhtia tulossa vanhapiika. Olihan hän sentään 21-vuotias, eikä kukaan ennen Briania ollut edes huomannut häntä.<br />
Puku oli uskomattoman valkoinen ja korosti upeasti Marien oliivin ruskeaa ihoa. Marie kampasi hiuksensa auki nauttien viimeisestä tilaisuudestaan pitää niitä avonaisena. Avioituneiden naisten ei ollut soveliasta kulkea hiukset auki, vaikkakin kuningatar itse rikkoi tätä sääntöä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23077.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23077.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ujosti Marie laskeutui portaita alas ja kurkisti ikkunasta puutarhaan. Vieraat olivat saapuneet ja veli Petruskakin näytti olevan paikalla. Marien suvusta kukaan ei ollut saapunut, mutta eipä Marie ollut heitä kovasti odottanutkaan. </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23079.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23079.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23080.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23080.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kävellessään Brianin luo alttaria kohti Marie oli kiitollinen pitkästä mekostaan, joka peitti hänen jalkojensa tärinän. Kuin rohkaistakseen morsiantaan Brian ojensi viimeiselle metrille kätensä, johon Marie tarttui kuin hukkuva köyteen.<br />
Jossain kaukana veli Petruska aloitti "Olemme kokoontuneet tänä upeana päivänä...", mutta Marie ei kuullut enää mitään. Petruskan puheet aviovaimon velvollisuuksista menivät häneltä täysin ohitse.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23083.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23083.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23085.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23085.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23087.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23087.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23089.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23089.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23090.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23090.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kaikki tapahtui kuin unenomaisesti. Ilmeisesti Marie oli muistanut sanoa oikeat sanat oikeissa kohdissa, kun vieraat taputtivat onnellisena tuoreelle avioparille. Marie tunsi Brianin käsien kiertyvän ympärilleen ja miehen huulien painautuvan omiaan vasten.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23093.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23093.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">"Ensimmäinen suudelma avioparina!" Brian mutisi kuiskaten Marien huulia vasten. Brianin lämpö sulatti naisen jännityksen ja muurit, jotka tämä oli kasannut hääaamuna pitämään itseään pystyssä. Hän oli nyt Marie Park ja Marie Park oli onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin elämässään.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *<br />
</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23096.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23096.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23097.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23097.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matthew rymistely tontin kulmassa olevalla tukkikasalla vei Brianin huomion kokonaan itselleen. Marie jäi yksin seisomaan omenapuunalle katsellessaan, kuinka hänen tuore aviomiehensä katosi hänen syleilystään puupinon luokse.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23098.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23098.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Sauna oli sovittu rakennettavaksi tänä päivänä heti seremonian jälkeen. Marie näki Stonejen emännän leukaperien kiristyvän, kun miehet kävivät töihin juhlavaatteissaan, mutta mitä näiltä saattoi odottaa? Vaatteet pihkaantuen miehet nostelivat tukit päällekkäin tilkiten Mattin keräämillä sammalilla seinänraot. </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23099.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23099.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23100.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23100.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Miesten koeajaessa saunaa Marilla sytytteli hellan puita taikoakseen hääaterian juhlaväelle. Miesten rakennuspuuhat olivat vähän syöneet hääpäivältä pohjaa, mutta pääasia Marillasta oli, että sauna oli valmis. Sitä oli suunniteltukin jo pitkään ja kyllä Marie ymmärtäisi.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23101.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23101.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Iloisina ja puhtaina miehet tulivatkin Marillan kattamaan ruokapöytään. Diana oli laittanut häiden kunniaksi sahtia tulemaan ja se maittoikin juhlaväelle. Matthew toivotteli nuorelle parille paljon onnea ja voimakkaita poikia, jolloin Marie meinasi tukehtua kalanpalaansa.<br />
"Tottahan teille nyt lapsia siunaantuu!" Matthew katseli kummissaan vieressään kakovaa ystävänsä nuorikkoa.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23102.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23102.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23103.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23103.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie ei voinut ymmärtää, miten Brian oli saanut järjestettyä heille tällaisen hääkakun muutamalla tuokkosella mansikoita. Yleensä Rowleyn kakkuihin ei ollut varaa kuin aatelisilla. Säälien upeaa luomusta Marie leikkasi ensimmäisen palan kakusta.<br />
"Sain kunnin leikata kakun ensimmäisenä, joten sinä saat kunnian maistaa sitä ensimmäisenä." Marie sanoi lempeästi miehelleen ja ojensi haarukalla tälle palasen saaden vastaukseksi tyytyväistä mutinaa ja maiskuttelua.</span></span></div>
<br />
* * * *</center>
<center>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23106.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23106.png" style="height: 495px; width: 670px;" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Henry oli löytänyt Marillan pihalta tähtiä tuijottelemasta, eikä poika voinut vastustaa kiusausta liittyä luvattunsa seuraan. Hellästi hän veti tytön kainaloonsa nauttien suuresti tämän pehmeästä painossa rintakehäänsä ja käsivarttaan vasten.<br />
Henry näytti niin komealta juhlavaatteissaan, ettei tytön tähtien katselusta meinannut tulla mitään. Marilla tiesi, ettei poika ollut komea perinteisellä tavalla, mutta tämä oli sisältä kauniimpi, kuin kukaan kenet hän tunsi. Henryn voimakkailla käsivarsilla Marilla tunsi olonsa turvalliseksi. Tässä häntä ei voisi kukaan satuttaa.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23114.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23114.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Ennen nukkumaanmenoa Nippe sai vielä kuulla tarkan kertomuksen siitä, millaista oli ollut käpertyä Henryn rintakehää vasten tiukasti kainaloon. Poika oli pitänyt Marillaa kuin tyttö voisi kadota hetkellä millä hyvänsä. Marilla ei kuitenkaan koskaan karkaisi Henryltä, ei koskaan.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23122.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23122.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie kuunteli miten Brian kuorsasi hänen vieressään tyytyväisenä. Mies oli nukahtanut välittömästi saatuaan täytäntöön heidän avioliittonsa. Marie oli kaivannut kuitenkin jotain enemmän. Tuntui kuin Brian ei edes ollut hänen luonaan henkisesti koko aikana. Marie kurkisti etupihalle katsoen miehensä edellisen vaimon hautaa. Tämän luona Brian oli ollut. Marie tunsi olonsa niin likaiseksi ja hyväksikäytetyksi.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23123.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23123.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Nainen hiipi hiljaa alusvaatteillaan portaat alas toivoen saunassa olevan vielä jotain lämpöä miesten jäljiltä jäljellä. Hän ei kestänyt enää hetkeäkään tuon miehen tuoksua omalla ihollaan. Ajatuskin sai hänet voimaan pahoin. </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23125.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23125.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt istui alastomana lauteilla Marien astuessa sisään alusvaatteissaan. Hiljaa poika tuijotti isänsä vaimoa, joka poikaa huomaamatta ajatuksissaan alkoi hiljalleen riisua vähiä vaatteitaan paljastaen oliivin ruskean ihonsa kauttaaltaan Mattille. Marie kauhistui tajutessaan lopulta, ettei sauna ollutkaan tyhjä. Kömpelösti nainen yritti kerätä alusasunsa osia lattialta ja kadota ovesta ulos, kun poika tarttui naisen käteen estäen tätä lähtemästä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23128.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23128.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt ei uskonut koskaan nähneensä kauniimpaa ilmestystä, mikä saunan ovesta oli juuri hetki sitten saapunut. Poika veti Marien hellästi lähelleen suudellen naista samalla ujosti.<br />
Kauhu suli naisen sydämestä. Nyt hän tiesi, mitä hän oli kaivannut. Rakkautta, jakamatonta huomiota, jota tämä poika hänelle tarjosi. Marie painautui kuin vaistomaisesti pojan alastonta ruumista vasten, vaatien tältä jotain, mitä ei ollut mieheltään saanut.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23129.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23129.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hellästi Matt taivutti Marien lauteille nauttien naisen kaarevista muodoista sormiensa välissä. Tätä hän oli halunnut siitä saakka, kun hän ensi kertaa näki Marien tulevan esiin kaatuneen puun alta. Marie oli alusta asti kuulunut hänelle. Hän tämän pelasti. Vapisten poika painoi huulensa Marien rinnoille, antaen naisen opastaa itseään rakkauden saloihin.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23130.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23130.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljaa Matt veti peittoa ylleen. Se oli tutunut niin hyvältä sillä hetkellä, mutta nyt hän tunsi vain katumusta. Isä ei ikinä ymmärtäisi. Silti hän rakasti Marieta yli kaiken maailmassa ja toivoi eniten, että Marie vastaisi hänen tunteisiinsa. Matt nuuhki käsivarttaan, joka tuoksui vielä naiselle. Kunhan vain tämä olisi onnellinen.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * * </div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23138.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23138.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie kirnusi voita keittiössä hiki valuen. Ei kirnuaminen ennen näin voimille ollut ottanut, mutta pieni elämän alku naisen vatsassa vaati veronsa kaikessa.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23139.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23139.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Täysin ajatuksiinsa uponnut Marie kiljahti kauhusta tuntiessaan käsien kiertyvän vatsansa ympärille. Tuoksusta ja käsien hellästä kosketuksesta hän kuitenkin tunnisti käsien omistajaksi Mattiksi. Brian ei koskaan koskenut häntä näin.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23140.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23140.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23141.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23141.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Onnellisena Marie pyörähti ympäri Mattin käsivarsien sisällä painaen huulensa pojan huulia vasten.<br />
"Miten täällä jaksellaan?” Matt esitti kysymyksen niin Marielle, kuin naisen vatsassa kasvavalle Parkien suvun uudelle jäsenelle.<br />
"Hyvinhän täällä jaksellaan." Marien sanoi hymyillen taputellen samalla vatsaansa, "mutta tiedän miten jakselisimme vielä paremmin!" Marie sanoi kasvoillaan tuo hymy, joka kertoi Mattille kaiken.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23143.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23143.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Matt tarttui naisen käteen ja antoi tämän johdattaa itsensä isänsä makuukamariin. Marie sai hänen sydämensä laulamaan toisin kuin kukaan muu tyttö, jonka hän oli tavannut. Vaikka Matt murehti usein isäänsä ollessaan erossa Mariesta, hän ei silti voinut vastustaa naista saatikka sitten muistaa isäänsä tämän seurassa. He käyttivät kaikki hetket hyväkseen, jotka vain arjen keskeltä löysivät.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *<br />
<br />
<a name='more'></a></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23149.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23149.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Hiljalleen Marie rummutteli jo isoksi kasvanutta vatsakumpuaan. Pienokainen potki kuin vastatakseen äitinsä rummutukseen ja sai Marien suupielet vetäytymään hellään hymyyn. Hän ei todellakaan tiennyt kumpi oli isä, eikä hän tiennyt kumman olisi halunnut olevan isä. Ainoa asia, minkä hän tiesi oli se, ettei hän voisi elää ilman Mattia, mutta ei ilman Brianiakaan. Samalla hän kuitenkin tiesi, ettei hän enää voisi jatkaa tätä. Hän oli antanut kaiken jatkua liian pitkään. Makuukamarin ovi narahti herättäen naisen ajatuksistaan.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23150.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23150.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian istahti vaimonsa viereen sängylle asettaen samalla kätensä tämän vatsakummun päälle. Tuntiessaan pienet potkut vatsanpinnalla, mies painoi päänsä vaimonsa vatsalle saaden poskipäähänsä aimo tujauksen vatsanasukin kantapäästä. </span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23151.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23151.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian nosti katseensa nauraen vaimoonsa ja veti tämän syliinsä.<br />
"Olethan aina minun?" Brian kysyi katsellen vaimonsa orvokin sinisiä silmiä. Hiljainen kuiskaus, josta juuri ja juuri saattoi erottaa myöntävän vastauksen, sai miehen vetämään vaimonsa vielä tiukemmin itseään vasten hukuttaen samalla naisen suudelmiin.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *</div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23155.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23155.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marie oli päättänyt, että vauva olisi Brianin. Hän oli aamulla riidellyt kovaäänisesti Mattin kanssa asiasta. Poika oli vakuuttunut, että vauva oli hänen. Marie sulki hetkeksi silmänsä ja veti vapisten henkeä. Hän ei halunnut myöntää itselleen, että asia todella oli todennäköisemmin niin kuin että lapsi olisi Brianin. Hän oli kuitenkin päättänyt ja hänen päätöksensä piti. Matt kyllä unohtaisi, kunhan saisi itselleen vaimon. Marie säillöisi heidän rakkautensa muistoaan ikuisesti sydämensä syvyyksissä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23157.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23157.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23158.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23158.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla oli perinyt äitinsä kankaanteko taidon ja kangastilaukset. Iltaisin auringon laskettua tyttö istahtikin kehräämään lankaa kankaita varten. Caroline oli saanut isältään syntymäpäivälahjaksi omat pienemmät mattopuut joita tyttö käytteli Marillan ohjauksessa. Marilla oli ylpeä pikkusiskostaan. Yhdessä he saisivat aikaan vielä ihmeitä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23162.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23162.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Kivun täyteinen huudahdus sai Carolinen katkaisemaan vahingossa pujotettavana olevan langan. Matt juoksi katsomaan, mitä verhon takana oleskeluhuoneessa tapahtui ja löysi kivusta pihisevän Marien pitelemästä vatsaansa. Marilla seurasi heti perästä ja nappasi Marien kainaloonsa. Mattin hän käski hakea sisar Marian paikalle.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23163.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23163.png" /></a><br />
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23165.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23165.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marien tuskan huudot täyttivät Parkien talon. Miehet ja pieni Caroline oli ajettu huoneesta, mutta Marilla tuki äitipuoltaan, minkä vain pystyi. Tyttö halusi itse kovasti lapsia, mutta tämä elämän syntymisen todellisuus kauhistutti häntä. Vielä enemmän hän kauhistui, kun vauva lopulta tuli ulos.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23168.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23168.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian odotti kauhuissaan oven toisella puolella, kun hän näki sisar Marian lähestyvän itseään. Hänestä tuntui, kuin hän olisi elänyt uudelleen sen hetken, kun sisar oli tullut ilmoittamaan hänelle Carolin kuolemasta. Mies ei uskaltanut katsoa, vaan hautasi kasvonsa käsiinsä. Lempeä kosketus olkapäässä ja rohkaiseva katse saivat miehen kuitenkin yrittämään mennä katsomaan vaimoaan ja lastaan.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23169.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23169.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Marilla rynnisti aulan poikki arvaten, mistä saattoi löytää veljensä. Hetken hän tuijotti elämän murjomaa ilmestystä, joka istui sängyn laidalla ja odotti.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23170.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23170.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Keräten rohkeutensa Marilla istuutui veljensä viereen, joka ei selvästikään halunnut puhua. "En tiedä mitä sinun ja Marien välillä on, mutta toivon, että osaat käyttäytyä järkevästi Matt!" Marilla sanoi saamatta vastausta. Matt tuijotti vain eteensä yrittämättä edes vilkaista siskoaan. "Hyödytöntä." Marilla tuhahti ja nousi lähteäkseen, ovella hän kuitenkin jatkoi "En usko, että isä huomaa, mutta minusta vauva ei ole isän." Saatuaan lopulta veljensä huomion tyttö poistui huuhtomaan kasvojaan kylmällä vedellä. Hän ei olisi kaivannut tällaista heidän perheeseensä.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23180.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23180.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Brian asteli kamariinsa nähden vaimonsa elossa pitelemässä pientä vauvaa sylissään.<br />
"Tule katsomaan poikaasi!" Marie sanoi väsyneenä ja ojensi kätensä Briania kohti kuin kutsuakseen miehen luokseen.</span></span></div>
<a href="http://s1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/?action=view&current=Osa23181.png"><img alt="Photobucket" border="0" src="http://i1095.photobucket.com/albums/i466/mesinen1/Osa23/Osa23181.png" /></a>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;">Pieni poika katseli Briania pienillä sinisillä silmillään ja hymyili.<br />
"Jonah! Hänen nimensä olkoon Jonah!" Brian henkäisi ihastuksen vallassa.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br />
* * * *<br />
<span style="color: purple;"><span style="font-size: 14px;"><span style="font-family: 'times new roman', times, serif;"><i>Siinä se osa nyt lopultakin sitten oli!<br />
Toivottavasti tykkäsitten...<br />
Tuosta pojan isästä, niin annoin nopan ratkaista asian niin että 66% todennäköisyys Brianille ja Mattille 33%.<br />
<br />
Kauan tässä päivitystauossa menikin, mutta osa oli valmiina odottamassa,<br />
joten laitoin sen heti tänne, kun vain vuodatus aukesi.<br />
Eiköhän tässä nyt sitten yritetä palata perinteiseen päivitystahtiin eli toivottavasti 2 viikon kuluttua tavataan!<br />
Ellen sitten saa Pinewoodin synttäreiksi väsättyä jotain pientä :D<br />
<br />
Kommentit lämmittäisivät sydäntäni suuresti näin pitkän tauon jälkeen ;)</i></span></span></span></div>
</center>
Mesinenhttp://www.blogger.com/profile/17176050943096202338noreply@blogger.com20